Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Narvassa länsi ja itä lyövät kättä Narvajoen yli

Maanantai 22.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itä-Viron matkalla Narva oli matkamme itäisin kohde ja sen kauemmaksi itään ei olisikaan ollut mahdollista mennä, sillä Narva on lännen itäisin kaupunki.

 

 

 

IMG_0304.JPG

 

 

Vasemmalla Narvassa sijaitseva Narvan linna ja oikealla Venäjällä Ivangorodissa sijaitseva Iivananlinna sekä niiden välissä Suomenlahteen virtaava Narvajoki.

 

 

 

IMG_0307.JPG

 

 

Sama näkymä illalla.

 

 

 

IMG_0314.JPG

 

 

Narvajoen silta, joka yhdistää lännen ja idän.

 

 

Muukalaispassin omaavat narvalaiset voivat ilman viisumia käydä ostoksilla Ivangorodissa ja sitä mahdollisuutta he käyttävätkin.

 

 

Olen kerran palannut erään retkikunnan mukana Venäjältä Narvaan tuota siltaa pitkin!

 

 

***************

 

 

Tässä näkymiä Venäjän puolelle:

 

 

 

IMG_0316.JPG

 

 

 

IMG_0317.JPG

 

 

 

IMG_0318.JPG

 

 

****************

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Iivananlinna on avoinna yleisölle, mutta siellä ei ole huoneissa mitään nähtävää, sillä salit ovat tyhjillään.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Narvanlinnassa on meneillään remontti ja sen vuoksi emme siellä käyneet.

 

 

 

IMG_0339.JPG

 

 

Virolaiseen tapaan EU on panostanut Narvanlinnan lähiympäristön korjaamiseen ja fiksaamiseen siten, että valmista on tullut jo vuonna 2015!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narvassa länsi ja itä kohtaavat, Narva, Ivangorod, Iivananlinna, Narvan linnan, Narvajoki, itäviro2019,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

Kreenholm - merkittävä teollisuusyritys Narvassa

Sunnuntai 29.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Teollisuusyritysten puute on Baltian maiden akilleenkantapää. Länsi- ja itämarkkinoilla kilpailukykyiset yritykset ja niiden tuotteet olisivat kullanarvoisia mille maalle tahansa, mutta näin on erityisesti Baltian maiden kohdalla.

 

Narvassa toimii Viron vanhin alkuperäisen nimensä säilyttänyt teollisuuslaitos, Kreenholm, joka on yksi koko Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Borås Wäferi-konserniin.

 

Yrityksen historia alkoi 150 vuotta sitten, kun Kreenholmin ensimmäinen ompelimo nousi Narvajoen saareen vuonna 1857. Nykyään Kreenholmin kahdeksan tehdasta tuottavat neljässä vuorossa muun muassa lankaa, kankaita, vaippoja, froteepyyhkeitä, aamutakkeja, vuodevaatteita, pöytäliinoja ja verhoja.

 

Kilpailu kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla on kireää, mutta Kreenholm on selviytynyt niillä erinomaisesti. Viennin kokonaisarvo on yli miljardi Viron kruunua vuodessa ja tärkeimpiä vientimarkkinoita ovat USA, Saksa, Suomi, Alankomaat, Britannia sekä Ruotsi.


Kreenholmin varjossa ja tuella Itä-Vironmaan muunkin tekstiiliteollisuuden kehitys on ollut nousujohteista. Suuryhtiö yksistäänkin työllistää täysin yli kymmenen alihankkijayritystä.

 

Viime aikoina Kreenholmilla on ollut vaikeaa, sillä erimielisyydet Narvan kaupungin kanssa ovat nakertaneet yrityksen taloudellista asemaa.

 

Kreenholmin punatiiliset tuotantolaitokset ovat edelleen eräs Narvan nähtävyyksistä.

 

Kreenholm oli ennen sotia yritys, joka huolehti työntekijöistään kehdosta hautaan. Se palkittiin mm. Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 parhaasta yhdyskuntasuunnittelusta yrityssarjassa.

 

Oppaamme kertoi Narvan reissullamme, että Kreenholm on tehnyt alihankintatöitä mm. Keskolle, Finlayson´lle ja Marimekolle. Marimekko lopetti yhteistyön v. 2007, kun Ruotsin televisio kertoi, että Kreenholmin käyttämän puuvillan keruussa on käytetty lapsityövoimaa.

 

Suomalaisittain Narvassa toimivista yrityksistä mielenkiintoinen on Cargotec Estonia AS. Sen nimikyltti on näkyvästi esillä lähellä Narvan keskustaa. Narvan läheinen sijainti Venäjän rajan tuntumassa, mutta kuitenkin EU-alueella, on varmaan ollut eräs perusta, kun Cargotec on päättänyt sijoittaa tytäryhtiönsä Narvaan.

 

On syytä toivoa menestystä niin Kreenholmille kuin myös Cargotec`n Narvan toiminnoille.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kreenholm, Krenholm, Cargotec Estonia A/S, Cargotec, Marimekko, Kesko, Finlayson, Borås Wäferi, Narva, Narvajoki,

Takseja, pimeitä takseja ja julkista liikennettä Narvassa sekä Narva-Joesuussa

Lauantai 28.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Itä-Viron kierroksellamme Narva-Joesuussa  Meresuu-kylpylässä.

 

Narva-Joesuu on pieni kaupunki ja sen vuoksi sieltä kannattaa mennä tutustumaan läheiseen Narvan kaupunkiin.

 

Kaupungit sijaitsevat molemmat 78 kilometriä pitkän Narvajoen länsirannalla. Kaupunkien etäisyys toisistaan on 12 kilometriä.

 

Kaupunkeja yhdistävä hyväkuntoinen tie kulkee n. 300 metriä leveän Narvajoen länsirantaa mukaellen. Joen keskellä kulkee Idän ja Lännen raja, sillä se on Viron ja Venäjän rajajoki.

 

Pääosa seurueestamme palasi omalla bussillamme Narvasta Meresuun kylpylään, mutta perhekuntamme jäi erään pariskunnan lisäksi jatkamaan tutustumista Narvaan.

 

Oppaamme joka asuu Narvassa, kertoi, että hänen taksimatkansa Narvasta kylpylään maksoi aamuisin 130 kruunua. Se oli hyvä pohjatieto taksimaksujen vertailussa.

 

Perhekuntamme muut jäsenet lähtivät ennen minua kohti kylpylää. Yritimme tinkiä taksimatkaa kiinteähintaiseksi, mutta se ei onnistunut - taksimies vaan näytti mittaria ja osoitti, että se määrittelee maksun. Matka maksoi lopulta 170 kruunua.

 

Jäin yksikseni ja hankkiuduin parin tunnin kuluttua Narva-Joensuun suuntaan kulkevien bussien pysäkille. Siellä oli myös seurueemme pariskunta eli odottelimme bussi kolmistaan.

 

Heti kohdallemme pysähtyi vanhan Mersun omistaja nuorimies, joka kauppasi kyytiä kylpylään. Emme päässeet hintaneuvotteluihin saakka, sillä kyytimies ei näyttänyt kovin luotettavalta.

 

Pian pysäkille pysähtyi bemarikuski uudenkarhealla bemarilla, mutta hänenkään tarjoamansa kyyti ei meitä kiinnostanut.

 

Kolmas pimeä taksimies oli kouliintunut hämärähommiin. Hän oli jättänyt autonsa sivummalle ja tuli kävellen kaupantekoon. Kielimuurikaan ei ollut esteenä, sillä innokas kyydintarjoaja näytti isosta setelinipustaan kahta kymmenen kruunun seteliä ja käsitimme, että meidät kolme henkilöä olisi kyyditty kylpylään 12 kilometrin päähän yhteensä kuudellakymmenellä kruunulla eli neljällä eurolla! Ei ollenkaan kallis hinta, mutta hämärämiehiä ja harmaata taloutta kaihtavina emme tehneet näitäkään kauppoja.  

 

Odottelimme vielä hetken ja Narva-Joesuuhun matkaava bussi saapui. Kyyti maksoi tasan 15 kruunua per henkilö eli euron per nuppi.

 

Kyyti oli reipasta, mutta bussin ikkunoista ei paljon näkynyt, sillä ikkunat olivat sumun samentavia - tuplalasien väliin oli päässyt kosteutta ja se esti näkyvyyden.

 

Olimme tyytyväisiä, sillä bussimatka Narvasta Narva-Joesuuhun oli kokemus ja halpa sellainen. Suosittelen julkisten liikennevälineiden käyttämistä, jos olette kylpylälomalla Meresuun kylpylässä ja haluatte käydä tutustumassa Narvaan ja sen tarjoamiin kauppapalveluihin tai nähtävyyksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Narva-Joesuu, Narvajoki, Meresuu, Meresuun kylpylä,

Kaksi linnoitusta vain nuolenkantaman päässä toisistaan

Perjantai 27.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narvassa sijaitseva Hermannin linnoitus ja Narvajoen toisella puolelle sijaitseva Iivanan linnoitus eli Ivangorodin linnoitus ovat ainutlaatuinen pari, sillä missään muualla kaksi vihollislinnoitusta ei sijaitse nuolenkantaman päässä toisistaan.

 

Hermannin linnoituksessa liehuu Viron lippu ja Iivanan linnoituksessa Venäjän lippu - näin tämän omin silmin heinäkuun lopulla, kun vierailimme Itä-Vironmaalla.

 

Linnoitukset elävät nyt sulassa sovussa, mutta aina ei ole niin ollut.

 

Hermannin linnoitus on rakennettu tanskalaisten toimesta, mutta sitä ja koko Narvan kaupunkia ovat sittemmin hallinneet useat valloittajat.

 

Hermannin linnoitus on eräs Viron valtion epävirallisista symboleista, sillä se on kuvattu mm. viiden kruunun seteliin.

 

Narvan taistelu käytiin Suuressa Pohjan sodassa 20. marraskuuta 1700. Ruotsin armeija kuningas Kaarle XII:n johtamana löi Venäjän tsaari Pietari I:n joukot. Tämän voiton kunniaksi Ruotsin kuningashuone lahjoitti leijonapatsaan Narvan kaupungille. Muistomerkki tuhoutui toisessa maailmasodassa, mutta Ruotsi lahjoitti uuden leijonapatsaan v. 2000 eli Narvan taistelun 300-vuotisjuhlavuotena. Leijonapatsas ei sijaitse Hermannin linnoituksessa, mutta se on eräs kohteista, joka Narvassa käydessä pitää nähdä.

 

Hermannin linnoituksen linnanpihalla, erään tiilinurkkauksen taakse ovelasti piilotettuna, on V. I. Lenin´n patsas. Siellä "Vileeni" osoittelee sormellaan Venäjän suuntaan.

 

Leninin patsas oli neuvostoaikana Narvan keskustassa korkean maapenkereen päällä, mutta ajat ovat muuttuneet ja myös Lenin on joutunut muuttamaan hieman sivummalle.

 

Hermannin linnoituksessa on useita kerroksia ja ne kannattaa kaikki kivuta ylös sekä tutustua kerroksissa oleviin näyttelytiloihin. Tornin huipulta on hienot näköalat kauas EU-rajan taakse!

 

Itä-Viron kierroksella kannattaa varata aikaa, jotta ehtii kunnolla tutustumaan Hermannin linnoitukseen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Ivangorod, Hermannin linnoitus, Iivanan linnoitus, Narvajoki, Lenin, Narvan taistelu, leijonapatsas, Kaarle XII, Pietari I,

Narva - kaupunki Idän ja Lännen rajalla

Tiistai 24.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Narva on Tallinnan ja Tarton jälkeen Viron kolmanneksi suurin kaupunki.

 

Kaupunki sijaitsee Narvajoen länsirannalla Itä-Vironmaalla. Narvajoki virtaa Peisjärvestä Suomenlahteen ja se on Viron sekä Venäjän rajajoki.

 

Narva tuhoutui toisen maailmansodan neuvostopommituksissa melkein maan tasalle. Maaliskuun 3. päivänä 1944 Neuvostoliitto pudotti kaupunkiin 4.000 pommia ja mm. kuuluisat Narvan barokkirakennukset tuhoutuivat tyystin.

 

Neuvostomiehityksen aikana paikalliset kansallismieliset osasivat toimia siten, että Neuvostoliitto rakensi pommitetun Raatihuoneen tilalle uuden, nykyisen Raatihuoneen.

 

Neuvostovallan rakentamaa Raatihuonetta korjataan ja korjaustyö saadaan päätökseen syksyllä 2011, jolloin kaupungin ylin johto muuttaa sinne.

 

Olen aikaisemmin käynyt Narvassa kerran, mutta nyt Itä-Viron matkallamme saimme tutustua kaupunkiin tarkemmin.

 

Narva on vanhastaan kuuluisa kauppapaikka, sillä se sijaitsee vesiteiden äärellä. Jokseenkin koko Venäjän ulkomaankauppa hoidettiin 1500…1700-luvuilla Narvan kautta.

 

Narvassa kaikki joen vastakkaisella puolella näkyvä kuuluu Venäjälle.

 

Narvassa asuvista monilla on muukalaispassi ja he saavat käydä vaikka päivittäin ostoksilla Venäjällä. Osa narvalaisista toivoo, että matkaajat jäisivät Venäjälle, mutta he kuitenkin palaavat illalla kantamuksineen takaisin.

 

Narva-joen Viron puolella on korkein rauta-aidoin eristetty alue, jonka kautta passintarkastuksen jälkeen Venäjällä käyneet narvalaiset palaavat kotikaupunkiinsa. Katselimme heidän palaamistaan rauta-aidan verkkojen takaa.

 

Narvassa asukkaiden kielijakauma on 90 % venäjänkielisiä ja 10 % vironkielisiä.

 

 

Narvassa on positiivista se, että siellä venäjänkieliset ja vironkieliset elävät sulassa sovussa.

 

Siitä huolimatta, että Neuvostoliitto pommitti Narvan perusteellisesti toisen maailmansodan loppukahinoissa, kaupunkiin liittyy paljon mielenkiintoista.  Niistä ehkä enemmän jatkossa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva, Narvajoki, Narvan pommitukset,

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narva-Joesuu, Meresuu veekeskus, Meresuu Spa & Hotel, Viron kylpylät, Viron kesäpääkaupunki, Narva, Narvajoki,