Esitän, että Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen, VT3:n ns. Puskiaisten oikaisun, Tampereen läntisen oikoradan ja Tampereen kakkoskehätien rakentamiseen tarvittavat aluevaraukset tehdään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Ehdotan myös, että maakuntakaavaan tehdään tarpeelliset aluevaraukset Tampereen järjestelypihan siirtämiseksi nykyiseltä paikaltaan etelämmäksi.

 

Toisen kiitoradan aluevaraus Tampere-Pirkkala -lentoasemalle olisi vastoin mm. niitä pyrkimyksiä, joilla Tampereen kaupunkiseudun melutasoa alennettaisiin. Kun myös muut seikat puolustavat sotilaskoneiden poistumista Pirkkalan lentotukikohdasta, esitän, että Pirkanmaan liitto aloittaisi välittömästi neuvottelut Puolustusvoimain, valtiovallan, naapurimaakuntaliittojen ja muiden tahojen kanssa sotilaslentotoiminnan siirtämisestä pois Tampere-Pirkkala - lentoasemalta.

 

Ehdotusteni perusteluina esitän seuraavaa:

 

 

Pirkkala joutuu kantamaan suuren vastuun, kun liikennettä ja logistiikkaa käsittelevään Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan sisältyviä valtakunnallisia logistiikkaratkaisuja näinä päivinä sijoitellaan kartalle ja joskus tulevaisuudessa myös maastoon.

 

Neljä hehtaaria kotitilan maistaan Tampere-Seinäjoki -radan alle menettäneen pikkutilan poikana tiedän tarkalleen asukkaiden ja maanomistajien huolen, kun Pirkkalaan ja Lempäälään varataan maastokäytäviä tulevia liikennehankkeita varten.

 

Toisessa vaihemaakuntakaavassa suunnitellut liikenne- ja logistiset ratkaisut ovat pääsääntöisesti kannatettavia.

 

Toista kiitoratahanketta lukuun ottamatta kaikki suunnitellut hankkeet mm. alentavat Tampereen kaupunkiseudulla liikennemelusta kärsivien kansalaisten määrää - se on merkittävä saavutus nykypäivänä.

 

1. Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskus

 

Suunniteltu logistiikkakeskus on Pirkanmaan, koko läntisen ja pohjoisen Suomen talouselämän, yritysmaailman sekä koko maan työllisyystilanteen kannalta välttämättömyys. Se jo sinällään ohjaa melua aiheuttavan raskaan maantieliikenteen ja aikaa myöten myös rautatieliikenteen sellaisille kulkureiteille, joissa liikenteen meluongelmista kärsiviä ihmisiä on nykyistä vähemmän. Toivon, että Tampereen kaupunkiseudun logistiikkakeskuksen aluevaraus hyväksytään ja että sen jälkeen hanke toteutetaan nopeasti.

 

2. Puskiaisten oikaisu

 

VT 3:n oikaisu  eli ns. Puskiaisten oikaisu Lempäälän Marjamäen tienoilta Pirkkalan kautta edelleen Rajasalmen sillalle merkitsee liikenneyhteyksien nopeutumista jopa Vaasan - Kokkolan tasolta Helsinkiin. Se siirtää pois suuren melukuorman Tampereen alueelta. Toivon Puskiaisten oikaisulle nopeaa toteuttamista, sillä se vähentäisi oleellisesti Tampereen ydinseudulla kumipyöräliikenteen aiheuttamaa liikennemelua.

 

3. Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen

 

Tampereen järjestelyratapihalla syntyvä rautatiemelu on suuri rasitus laajalla alueella eteläistä Tamperetta. Vaunujen siirtelyssä ja niiden järjestelyssä syntyvää iskumelua on melutyyppinä vaikea torjua. Lisäksi se syntyy laajalla alueella, joka tuo lisävaikeutta sen torjumiseen. Järjestelypihan melusta kärsivien kannalta on valitettavaa, että siellä syntyvä melu ajoittuu pääsääntöisesti niille vuorokauden hetkille, jolloin ihmisten pitäisi levätä. Järjestelyratapihan siirto on tehtävä kiireellisesti, sillä sen aiheuttama melu on laajalla alueella suuri rasitus.

 

4. Tampereen läntinen oikorata

 

Tampereen läntisen oikoradan toteuttaminen on suuri edistysaskel monessakin mielessä. Koko Suomen läntinen rautatieliikenne "Hangosta Petsamoon" voidaan sen myötä suunnitella täysin uudestaan.

 

Pohjoiseen - tässä termi "pohjoinen" tarkoittaa Parkanoa ja Poria sekä niiden pohjoispuolisia paikkakuntia - suuntautuva paljon rautatiemelua aiheuttava tavaraliikenne voidaan kokonaan ohjata läntiselle oikoradalle. Ainoastaan Tampereelle päätyvä ja Jyväskylän suuntaan jatkava tavaraliikenne kulkisi eteläisen Tampereen kautta.

 

Tampereen rautatieasemalta pohjoiseen jatkuva henkilöjunaliikenne voidaan lopettaa ja ohjata sekin kulkemaan Tampereen läntistä oikorataa pitkin pohjoista ja osiltaan Poria kohti! Tämä tuli jo taannoin esille arkkitehtioppilaiden hienona ideana.

 

Ratkaisu mahdollistaisi Tampereen keskustasta Särkänniemeen, Lielahteen ja Ylöjärvelle ulottuvan paikallisen raideliikenteen sijoittamisen nykyisin raskaan rautatieliikenteen käytössä olevien kiskojen paikalle.

 

Tampereen läntinen oikorata pitää henkilöjunaliikenteen kannalta ehdottomasti ohjata tunnelina lentoterminaalin alle.  Tällä menettelyllä Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajaliikenne voidaan kehittää aivan uudelle tasolle ja silloin Tampere-Pirkkalan lentoasemasta voidaan perustellusti puhua Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtenä terminaalina.

 

5. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnokseen sisältyvää Tampere-Pirkkala -lentoaseman toista kiitotietä ei voida hyväksyä.

 

Pirkkalaan sijoittuneen Satakunnan Lennon siirtäminen muualle on nyt otettava vakavasti esille. Aikoinaan Porista Pirkkalaan tehty lentotukikohdan siirtopäätös on osoittautunut virheelliseksi ja nyt pitää ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

 

Korjaavien toimenpiteiden vaatimisen syinä eivät ole maanpuolustukselliset antipatiani, sillä Ilmavoimien reserviläisenä olen vankka maanpuolustuksen kannattaja. Syynä on sotilaskoneiden aiheuttama sietämätön lentomelu.

 

Jos maakuntakaavassa nyt annetaan lupa piirtää Pirkkalaan toinen kiitorata, on varmaa, että Tampere - Pirkkalan lentokentän melualue laajenisi moninkertaiseksi.

 

Suunniteltu kiitorata sijaitsisi nykyisen kiitoradan suuntaisesti hieman siitä pohjoisempana. Se merkitsisi uuden lentomelualueen syntymistä Tampereelle ja Pirkkalaan.

 

Haluavatko Kaukajärven, Lukonmäen, Korkinmäen, Messukylän, Nirvan, Koivistonkylän, Rautaharkon, Taatalan, Härmälän ja koko ydin-Pirkkalan asukkaat samanlaisen lentomeluhelvetin, joka nyt vallitsee Hallilassa, Hervannassa, Lahdesjärvellä, Peltolammilla, Palokalliolla, Multisillassa ja Toiviossa?

 

Saamme olla melkoisen varmoja, että ensimmäiset Vuorekseen siirtyvät asukkaat tulevat valittamaan sietämättömästä lentomelusta. Kenen on vastuu Vuoreksen laajuisen alueen rakentamisesta lentomelualueelle?

 

Kun sotilaskone laskeutuu Pirkkalaan itäsuunnasta, se joutuu jo Hallilan kohdalla vetämään siivekkeet ulos ja nostamaan moottoritehot täysille, jotta laskeutuminen Pirkkalaan onnistuisi ja kone ei tippuisi alas kuin silitysrauta!

 

Laskeutumislinjalla on Hornet´n laskeutuessa mahdotonta kuulla sanaakaan vieruskaveriltaan tai puhua matkapuhelimeen. Hornet-laskeutumisen melutasoja on mm. Palokalliolla mitattu Tampereen kaupungin toimesta ja todettu virallisesti kalibroitujen mittalaitteiden graafisista käyristä, että melutaso ylittää 100 dB!

 

Valtioneuvoston hyväksymien ohjeiden mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla, taajamissa ja niiden läheisyydessä melutaso ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) 55 desibeliä. Yöaikaan (klo 22-7) melu ei saa ylittää 45-50 desibeliä!

 

Työnantajan on huolehdittava, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää kuulosuojaimia, jos melutaso työpaikalla yltää tasolle 80 dB. Työsuojelumääräysten mukaan kuulosuojainten käyttäminen on pakollista, jos melutaso yltää 85 desibeliin. Melua arvioitaessa on hyvä tietää, että kun dB-luku kohoaa kolmella, se merkitsee melutason tehon kaksinkertaistumista!

 

Melutason haitallisuutta arvioitaessa ei saa piiloutua sen taakse, että sotilastoimintaa eivät melumääräykset koske.

 

Haluavatko Pirkanmaan maakuntaliiton päättäjät, että eteläisellä Tampereella on mm. alueen pikkulasten ryhdyttävä päiväunillaan käyttämään kuulosuojaimia?

 

On kohtuutonta, jos Pirkkalan maanomistajat ja tavalliset asukkaat joutuvat logistiikkakeskuksen, Tampereen läntisen oikoradan, Puskiaisten oikaisun ja Tampereen järjestelyratapihan sekä ehkä Pirkanmaan jäteveden keskuspuhdistamon lisäksi sullomaan alueelleen toisen kiitoradan!

 

Malmin lentoasemaa Helsingin kainalossa ollaan lopettamassa. Pirkanmaan liiton ja lähimaakuntien päättäjien on alettava etsimään paikkaa Satakunnan Lennoston uudeksi tukikohdaksi. Olen varma, että sellainen löytyy Oripää - Lohja- Renko- Padasjoki -Myrskylä -Porvoo -linjalta. Jos tämän alueen kunnat eivät ole halukkaita sotilaslentokentän vastaanottamiseen, niin Jämsän Kuoreveden Hallin tukikohta on lähes yhtä hyvä paikka Satakunnan Lennoston uudeksi tukikohdaksi. Sieltä ehtii jokseenkin samassa ajassa kuin Pirkkalasta tunnistamaan alueloukkausta Suomenlahdella tekevän vieraan valtakunnan lentokoneen. Hallissa toimii nyt Ilmavoimien Teknillinen koulu, joten toimiva lennosto sen kanssa samassa tukikohdassa olisi ihanteellinen ratkaisu.

 

Satakunnan Lennoston palaaminen alkujuurilleen Poriin tai Pori- Kankaanpää -alueelle on eräs vakavasti harkittava vaihtoehto. Kankaanpäässä on valmiina Puolustusvoimain infraa ja siellä on myös mainiot mahdollisuudet monipuolisille kiitoratavaihtoehdoille. Kankaanpää sijaitsee 100 kilometriä nykyistä lähempänä Satakunnan Lennoston harjoitusalueita, joten Kankaanpää sijoituspaikkana olisi Ilmavoimien kannalta kustannustehokas lennoston sijoituspaikka. Satakunnan Lennoston sijoittuminen pohjois-Satakuntaan olisi myös aluepolitiikkaa parhaimmillaan.

 

Satakunnan Lennoston työpaikat tai Pirkkalaan rakennetut materiaalin varastointiluolat eivät saa olla peruste lentotukikohdan siirtämisen vastustamiseen. Varastoluolille löytyy varmasti järkevää käyttöä esim. Huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta.

 

Yleisen maanpuolustushengen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on myös Puolustusvoimien etu, että Satakunnan Lennostolle löydetään uusi paikkakunta tukikohdaksi.

 

Suunnitelma toisesta Tampere- Pirkkalan lentoaseman kiitoradasta on siis saatava pois Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta! Tampere-Pirkkalan lentokentän tarmokas kehittäminen siviili-ilmailun merkeissä on nykyisen kiitoradan puitteissa täysin mahdollista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-