Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut serkkuni miehen tädin tavaroihin.

 

Kyse on mitä ilmeisemmin sota-ajan puhdetyöstä, mutta sen tarkempaa tietoa esineiden vaiheista ei ole.

 

Mantsinsaari sijaitsee Laatokalla ja se kuuluu Salmin pitäjään. Salmi on rajapitäjä vanhassa Suomessa.

 

Mantsinsaaren sotahistoria on eräs kunniakkaimmista luvuista Talvisodan tapahtumissa. Mantsilla sijaitsi kahden Canet-tykin muodostama patteri. Patterin turvana oli myös jalkaväkiosasto, joka teki saarelta onnistuneita partiomatkoja mantereelle saakka.

 

Mantsinsaari jäi suomalaisten haltuun, kun puna-armeija eteni mantereella Salmin kirkonkylän ja Pitkärannan ohi kohti Sortavalaa. Neuvostojoukot eivät koskaan päässeet asevoimin tunkeutumaan Sortavalaan saakka, sillä suomalaisjoukot onnistuivat pysäyttämään ne Kitelän maisemiin. Kuuluisat mottitaistelut mm. Lemetissä olivat kauimmainen kohde, jonne puna-armeija pääsi aseiden voimin etenemään. Kynällä eli Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa venäläiset toki saivat haltuunsa mm. Sortavalan.

 

Mantsin kaksi tykkiä kylvi vainolaisen niskaan tarkkaa tultaan Talvisodan päättymiseen saakka.

 

Mantsissa sijainneet jalkaväkijoukot tekivät jatkuvasti häirintäiskujaan Rajakonnun - Salmin -Pitkärannan tielle. Häirintäiskut olivat tehokkaita, sillä ne pitivät neuvostojoukot jatkuvasti varuillaan - neuvostojoukkojen huolto kärsi vakavia ongelmia Mantsin miesten ansiosta.

 

Vihollinen yritti koko Talvisodan ajan tuhota Mantsin patteria, mutta tuloksetta. Voittamattomat Mantsin miehet lähtivät Mantsisaaresta vasta Talvisodan päätyttyä. He tulivat tynkä-Suomeen Laatokan jäätä pitkin Valamon luostarisaaren kautta.

 

Anoppini oli syntynyt Mantsinsaarella ja olen päässyt käymään siellä useamman kerran. Myös Mantsin tykkipatteri on minulle tuttu paikka. Siellä on vieläkin selvästi havaittavissa kahden tykin tuliasemat.

 

Hirvenpään esiintyminen tupessa saattaa viitata myös siihen, että puukko on hankittu valmiina muistoesineenä Mantsista ja ainoastaan teksti on kirjailtu siihen maaliskuussa 1940. Tätä mahdollisuutta tukee se, että lipputangon alapuolelle on kirjailtu mytologinen kuvio - samanlainen joka esiintyy eräissä Mantsia käsittelevissä tietolähteissä.

 

Oletan, että lahjaksi saamani puukko tuppineen on syntynyt Mantsin tykkimiehen tekemänä.  Tupessa oleva merkintä paikallistaa sotamuiston syntymähetken varsin tarkasti. Mantsi tyhjeni suomalaisista 13.3.1940, joten sotamuisto on valmistunut maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana vuonna 1940.

 

Talvisodassa ei yleensä ehditty puhdetöitä tekemään, joten saamani lahja on siinäkin mielessä harvinaisuus.

 

Arvosta saamani lahjapuukon korkealle, sillä tiedän sen tuntemattoman tekijän kamppailut itsenäisen Suomen puolesta.

 

Kunnia Mantsin miehille - osaltaan Te vaikutitte siihen, että olemme saaneet elää vapaassa maassa sotiemme jälkeenkin.

 

-Esko Erkkilä-