Tampereen XL-ryhmä eli kokoomuksen, vihreiden, keskustan, kristillisten, RKP:n ja sitoutumattomien valtuustoryhmät järjestivät kuntalaisille suunnatun Ratikka-illan Metso-kirjastossa 30.03.2010.
Olin mukana tilaisuudessa.
Tilaisuutta mainostavissa ilmoituksissa todettiin raflaavasti, että nyt on tilaisuus päättää ratikkareiteistä, vaunujen ominaisuuksista ja ratikka-asemien palveluista! Mentiin siis reippaasti edelle todellisesta tilanteesta.
Tilaisuuden ensimmäisen alustuksen piti DI Antero Alku. On nostettava hattua miehelle, sillä niin vahvasti hän osasi maalata kuulijoiden mieliin kaikki ratikan edut, että kaupat muutamasta ratikasta olisi syntynyt heti, jos kauppatilanteesta olisi ollut kyse.
Myönnän, että...
Tampereen XL-ryhmä eli kokoomuksen, vihreiden, keskustan, kristillisten, RKP:n ja sitoutumattomien valtuustoryhmät järjestivät kuntalaisille suunnatun Ratikka-illan Metso-kirjastossa 30.03.2010.
Olin mukana tilaisuudessa.
Tilaisuutta mainostavissa ilmoituksissa todettiin raflaavasti, että nyt on tilaisuus päättää ratikkareiteistä, vaunujen ominaisuuksista ja ratikka-asemien palveluista! Mentiin siis reippaasti edelle todellisesta tilanteesta.
Tilaisuuden ensimmäisen alustuksen piti DI Antero Alku. On nostettava hattua miehelle, sillä niin vahvasti hän osasi maalata kuulijoiden mieliin kaikki ratikan edut, että kaupat muutamasta ratikasta olisi syntynyt heti, jos kauppatilanteesta olisi ollut kyse.
Myönnän, että minutkin Alku osasi manipuloida täysin ratikan kannattajaksi. Toki taivaallista ratikka-onnea kesti vain hetken, sillä sen jälkeen Eskonkin päähän järki alkoi tehdä paluutaan.
Poliitikkojen puheenvuorosarjan avasi Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmän nokkanainen Riitta Koskinen (kok.). Hän totesi, että heidän valtuustoryhmänsä on ilmeisesti jakautunut ja heidän lopullinen ratikka-kannanottonsa on selkiintymätön.
Vihreiden Olli-Poika Parviainen liputti selkeästi ratikan puolesta ja totesi, että Vihreät vaativat myönteistä ratikkapäätöstä jo tällä valtuustokaudella.
Sitoutumattomien järkimies Lasse Oksanen aloitti kriittisten puheenvuorojen sarjan. Lasse saa aina arvostusta siitä, että hän ajattelee asioita arkisen realistisesti. Hän oli selvittänyt, että autoilijat kantavat suomalaisen yhteiskunnan rahakekoon 6 miljardia euroa vuosittain ja saavat keosta ainoastaan yhden miljardin verran takaisin. Tämä tosiasia pitää Oksasen mielestä ottaa huomioon myös Tampereen ratikkaa suunniteltaessa.
Kristillisten kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Leena Rauhala myötäili Lasse Oksasen mielipiteitä. Rauhalan pitkähkö puheenvuoro sisälsi paljon hyviä ja realistisia ajatuksia. Rahoitusjärjestelyiden haasteellisuus, bussi- ja lähijunaliikenteen kehittäminen sekä kokonaissuunnitelman laatiminen olivat hyvin esillä Rauhalan puheenvuorossa.
Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen käytti XL-ryhmän viimeisen puheenvuoron.
Anna-Kaarina peräänkuulutti, että kuka maksaa ja totesi eurojen riittävyyden mietityttävän.
Hän totesi, että seudullinen rakennemalli pitäisi saada linjattua ennen ratikkapäätöksiä tai ainakin samassa yhteydessä. Seudulliset maankäytön suunnitelmat, asuminen, kaavoitus ja liikenneasiat kokonaisuutena pitää selvittää. Kaikki hyviä linjauksia Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselta!
Opposition edustajana Tarja Jokinen (SDP) käytti puheenvuoron, jossa totesi, että myös demarileirissä on kokoomuksen tavoin useita mielipiteitä ratikka-asiassa.
Eskon mielipiteitä ratikka-asiasta:
Mielestäni ratikka-asiasta on käytävä laaja periaatekeskustelu ennen päätöksiä. Näin siitä huolimatta, vaikka vuosien 2009…2012 pormestariohjelmaan on kirjattu, että raitiotien suunnittelu käynnistetään tällä valtuustokaudella.
Ratikka-asia pitää sovittaa laajempiin liikennekuvioihin.
Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs ja kiskoilla kulkevan tavaraliikenteen siirtäminen läntiselle ohitusradalle luovat aivan uudet mahdollisuudet ratikalle ja Ylöjärven - Nokian suunnan lähijunaliikenteen kehittämiselle.
Miksi Kangasalan suunnan kehittäminen on lähijunaliikenteen ja myös ratikan osalta täysin unohdettu?
Puskiaisten oikaisu muuttaa kolmostien liikennevirrat kauemmas Tampereen keskustasta - myös tämä pitää huomioida seutukunnan liikennesuunnittelussa.
Asun syrjässä Palokalliolla ja sillä alueella asuville ratikka ei tuo mukanaan ainakaan autuutta. Pikemminkin käy toisin, kun bussiliikenteen kehittäminen unohdetaan ratikka-innostuksen alle. Näin ei saa tapahtua, vaan bussiliikenteen kehittäminen on oltava keskeisesti mukana myös ratikka-buumin aikana.
Yhteenvetona se, että ratikka-puuhastelussa on täysin unohdettu siihen tarvittavat taloudelliset panostukset. Onko meillä todella varaa ratikkaan?
Ratikka-puuhastelu tapahtuu nyt omalla pienellä "ratikka-hiekkalaatikolla" ja ratikan niveltäminen kokonaisuuteen on unohtunut. Ratikka saattaisi poistaa bussilinjoja Hervannan ja keskustan väliltä, mutta mitä Hervannan muutokset heilauttavat muualla Tampereella asuvia - eivät mitenkään!
Nyt tarvitaan jäitä hattuun ratikka-innostuksessa!
-Esko Erkkilä-
Kangasalan suunnan kehittämättä jättäminen paikallisliikenteessä ihmetyttää minuakin. Ratikka kyllä on linjattu Hakametsästä Hankkion kautta Lamminrahkaan (Atalan ja Kangasalan aseman väliin).
Puskiaisten oikaisu tapahtuu todennäköisesti joskus 2030-luvulla, aikaisintaan (seudun rakennesuunnitelman mukaan).
Palokallion liikenteeseen ratikka ei vaikuta, sillä sama kysyntä jää jatkossakin Lempääläntien varteen. Tarjonta voi Lakalaivan ja Peltolammin kehittyessä jopa parantua. Asutko varmasti Palokalliolla vielä silloinkin, kun ratikka kulkee Automiehenkatua, 15-20 vuoden päästä?
Onko meillä varaa kaupunkiin ilman ratikkaa? Rakennesuunnitelman ja TASE-projektin lopputulema on, että ei ole. Rakennesuunnitelmamateriaalit löytyvät täällä: http://www.tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/yhdyskunta-suunnittelun_ohjelma/rakennesuunnitelma_2030/ ja liikennejärjestelmätyön raportti tästä: http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/1808194/70%c2_TASE_tyoraportti_SH_26_5.pdf
Ratikka ei ole mikään irrallinen lelu, vaan tiivis yhdyskuntasuunnittelun työkalu liikenteen hoitamiseen tulevaisuuden Tampereella.
Ratikka mahdollistaa joukkoliikenteeseen ja kävelyyn perustuvan elämäntavan ja vähentää tarvetta autoinfran rakentamiselle. Rakennesuunnitelman mukainen joukkoliikennejärjestelmä tuottaa yli 22 miljoonaa euroa voittoa vuosittain, voitto voidaan tällöin käyttää vaikkapa uusiin raideinvestointeihin ilman, että tarvitaan kuntien rahoitusta.
Sen siemenrahan on pakko löytyä, jotta saadaan tulevaisuudessa taloudellinen liikennejärjestelmä. 20 vuoden aikana n. 450 miljoonaa raiteisiin maksaa pidemmän päälle itsensä takaisin.
Eihän Hervannan valtaväylänkään kanssa voitu jahkailla, tarvitaanko sitä tai onko siihen edes varaa. Vaihtoehtona olisi ollut työntää kaikki 20 000 asukkaan Hervannan liikenne Turtolankadulle Lukonmäen läpi.
Tai millainen Tampere olisi, jos "ei olisi ollut rahaa" Särkänniemen, Tampere-talon ja Pirkkahallin rakentamiseen?