Vierailimme Romanian matkallamme Brasov´n  kaupungin lähellä sijaitsevalla lypsykarjatilalla.

 

Brasov sijaitsee Transilvaniassa n. 200 kilometriä Romanian pääkaupungista pohjoiseen. Brasov´iin on Bukarestista ajettaessa ylitettävä Karpaatit.

 

Lypsykarjatilan omistaja oli Brasov´n alueen nautatilojen yhdistyksen puheenjohtaja.

 

Romaniassa ei ole Suomen kaltaista MTK:ta eli talonpoikien taloudellista etujärjestöä, vaan romanialaiset maataloustuottajat ovat järjestäytyneet tuotantosuunnittain rakentuviin yhdistyksiin.

 

Tilalla oli 400 hehtaaria maata - kaikki maat ovat romanialaiseen tapaan vuokramaita - ja yhteensä 180 eläintä, joista 150 lypsylehmiä. Lisäksi tilalla...

Vierailimme Romanian matkallamme Brasov´n  kaupungin lähellä sijaitsevalla lypsykarjatilalla.

 

Brasov sijaitsee Transilvaniassa n. 200 kilometriä Romanian pääkaupungista pohjoiseen. Brasov´iin on Bukarestista ajettaessa ylitettävä Karpaatit.

 

Lypsykarjatilan omistaja oli Brasov´n alueen nautatilojen yhdistyksen puheenjohtaja.

 

Romaniassa ei ole Suomen kaltaista MTK:ta eli talonpoikien taloudellista etujärjestöä, vaan romanialaiset maataloustuottajat ovat järjestäytyneet tuotantosuunnittain rakentuviin yhdistyksiin.

 

Tilalla oli 400 hehtaaria maata - kaikki maat ovat romanialaiseen tapaan vuokramaita - ja yhteensä 180 eläintä, joista 150 lypsylehmiä. Lisäksi tilalla oli 8 hevosta - hevoset olivat harrastushevosia, sillä tilaesittelyn aikana isäntä veti vajasta esiin hienot hevoskiesit, joilla harjoitetaan mm. hääparien kuljettamisia vihkitilaisuuksien aikana.

 

Omistaja toimi kommunismin aikana lentokonemekaanikkona ja hänen erikoisalaansa olivat silloin pienkoneiden sekä helikopterien huoltotoiminta. Ceausescun kukistumisen jälkeen v. 1990 hän palasi kotitilalleen ja aloitti lypsykarjatalouden. Vuonna 2000 tilalla oli 8 lypsylehmää.

 

Tilan lypsykarja koostuu kahdesta rodusta; simmental, johon on risteytetty paikallista romaneska-rotua sekä holstein-rodusta. Tila panostaa maidontuotannon lisäksi jalostukseen ja keinosiemennys on keskeinen tekijä tässä toiminnassa.

 

Simmental-perustaisen rodun siemen tuodaan Ranskasta sekä Saksasta ja holstain-siemen puolestaan USA:sta sekä Kanadasta. Jalostustavoitteina ovat lihaksikkuus- sekä maidontuotanto-ominaisuudet. Ulkomaisen siemenen käyttäminen on todiste siitä, että vierailutilamme panostaa karjanjalostukseen.

 

Tilan lypsylehmien ruokinta perustuu maissisäilörehuun (25…30 kg/lehmä/päivä), luserni-kuivarehuun (7…8 kg kg/lehmä/päivä) ja väkirehuun (8…12 kg/lehmä/päiviä).  Väkirehun muodostavat maissi, vehnä, auringonkukkarouhe, premix sekä kivennäiset - premix on alkuperältään hollantilaista.

 

Tila tuottaa maitoa 1.500…1.700 litraa päivässä. Laskimella laskien on helppo todeta, että keskituotos on hieman yli 4.000 litraa vuodessa. Tavoite on tuplata keskituotos, sillä isäntä totesi tavoitteen olevan 25 litraa maitoa lehmää ja päivää kohti! Yhdeksäntuhannen maitolitran keskituotoksella kolkuteltaisiin Suomen parhaita keskituotoksia eli tavoite on realistinen.

 

Maidosta tila sai ennen 1,5…1,6 leitä per litra, mutta nyt tilityshinta on vajonnut tasolle 1,2…1,3 leitä per litra - nykyhinta merkitsee euroissa n. 25…30 senttiä per litra.

 

Tilan omistuksessa on leipomo ja siitä huolehtii emäntä. Isäntä valittikin, että leipomo on kannattava ja se elättää myös hänen vastuullaan olevan kotieläintuotannon.

 

Maatilalla ja leipomossa on yhteensä 52 työntekijää, joista maatilan kirjoilla on 12 henkilöä. Palkkakustannukset ovat kovaa vauhtia kohoamassa ja myös työvoimapula uhkaa. Ympäristösuojelulliset näkökohdat ahdistavat ja Brasov´n kaupungin läheisyys merkitsee, että maatalouteen on vaikea saada työntekijöitä.

 

Isäntä valitti, että maatalouden arvostus on heikkoa, mutta "kastijakoa" ei sentään ole.

 

Isäntä tiedosti, että keskeinen ongelma on ruokinnan heikkous. Se oli helppo uskoa, kun katseli katoksessa ollutta vehnälese- ja maissikasaa sekä premix´ä sisältänyttä suursäkkiä. Lehmät saavat liian vähän rehua - oli hyvä, että myös isäntä tiedosti tämän.

 

Ruokintaongelmien lisäksi isäntä mainitsi ongelmana liian pienet EU-tuet - ne ovat 1/3 saksalaisen maidontuottajan saamista tuista. Myös se, että romanialaiset viljelijät vastustavat maatalouden rakennekehitystä eli suurempien tilakokonaisuuksien muodostumista, on ongelma.

 

Vierailutilallemme oli juuri myönnetty 500.000 euron laina. Asia oli niin uunituore, että isännän kännykkä pirisi lainan tiimoilta vierailumme aikana monta kertaa, sillä lisäselvityksiä kaivattiin.

 

Laina oli laitettu vireille tammikuussa 2008 ja maaliskuussa 2010 se myönnettiin. Lainan korko on 10 % ja laina-aika 10 vuotta.

 

Isäntä kertoi, että ensimmäinen kohde, joka lainarahoilla hankitaan, on apevaunu - kokonaisuutena ruokinnan kehittäminen on tilalla ykkösasia. Tilan lehmistä vasta osa on pihatossa ja lainan turvin parressa olevat lehmät pääsevät pihattoon.

 

Kysyimme lehmien terveystilanteesta ja isäntä kertoi sen olleen kunnossa. Lehmät on rokotettu ja eläinlääkäri huolehtii niiden terveydestä.

 

Romanialaiset karjatilat ovat pääosin 2…20 lehmän karjoja. Lama on purrut maataloutta tammikuusta 2010 alkaen ja lähitulevaisuus on hämärän peitossa.

 

Tilan lehmillä ainoastaan osalla oli korvamerkit. Suomalaisittain se merkitsee melkein katastrofia ja kysyimmekin, että miksi merkkejä ei ole. Isäntä kertoi, että merkit ovat olleet huonolaatuisia ja ne ovat pudonneet. Uusia ei ole saatu ja sen vuoksi melkein puolet lehmistä on ilman korvamerkkejä.

 

Tilalla käy romanialaisia EU-tarkastajia, mutta he eivät ole puuttuneet korvamerkkiongelmaan.

 

Kiinnitimme tilakäynnin aikana huomiotamme siihen, että tutustumisemme eteni "likaiselta puolelta puhtaalle puolelle" eli viimeksi vierailimme maitohuoneessa. Suomessa näin ei menetellä, vaan aina vieraat etenevät puhtaalta puolelta likaiselle puolelle.

 

Romanialainen maitotalous painii taloudellisten edellytysten osalta täysin eri sarjassa kuin suomalainen maidontuotanto.

 

 

Karjarakennukset ovat kevyesti rakennettuja, sillä sääolot Romaniassa ovat tyystin erilaiset kuin Suomessa. Seinät ovat heiveröisiä harkkotiilistä muurattuja tekeleitä ja karjarakennusten katot tuskin pitävät sateen loitolla navetasta. Vasikoiden karsinat oli muutamalla laudalla erotettu muusta navettatilasta. Navetan rakennuskustannukset jäävät Romaniassa varmaan kymmenesosaan Suomen rakennuskustannuksista.

 

Meijeri sijaitsi tilalta kymmenen kilometrin etäisyydellä ja se oli upouusi - maidon kuljettaminen meijeriin ei paljon maksanut.

 

Romanialainen maidontuotanto tulee lähivuosina osaltaan ajamaan suomalaisen maidontuottajan aseman entistä tiukemmalle, sillä kilpailemmehan samoilla markkinoilla.

 

Tiukasta kilpailuasetelmasta huolimatta toivotimme romanialaiselle maidontuotannolle nykyistä valoisampaa tulevaisuutta!

 

-Esko Erkkilä-