Vierailimme Romanian matkallamme tyypillisellä transilvanialaisella kotieläintilalla Viscrin kylässä.

 

Maatilojen keskikoko Romaniassa on 3,5 hehtaaria. Romaniassa vaihtelut tilojen koossa ovat moninkertaiset Suomen tilakokovaihteluun verrattuna. Kaksituhatta suurinta maatilaa edustaa 18 % Romanian viljelyalasta ja näiden 2.000 maatilan keskikoko on peräti 1.240 hehtaaria!

 

Karpaattien ympäröimä Transilvania on pientilavaltaista aluetta. Tilat ovat kotieläintiloja. Lehmät ja lampaat ovat yleisimmät kotieläimet.

 

Vierailutilallamme oli peltoa viljelyksessä kymmenkunta hehtaaria. Tilalla oli 5 lehmää, yksi sika, muutama "irtokana" ja lampaita.

 

Lehmät olivat rodultaan romanialaista maatiaiskantaa. Lehmien keskituotos oli 3.500 kg vuodessa.

 

Maito noudetaan tilalta kesällä kahdesti päivässä ja talvella kerran päivässä. Viime syyskuussa maidosta maksettiin 14 - 15 senttiä per litra.

 

Isäntä valitti, että ruokinnassa viljan osuus on liian pieni ja jos se olisi suurempi, niin keskituotoskin olisi parempi. Sanoma oli helppo uskoa.

 

Kylässä on sonni ja pääasiassa sitä käytetään, mutta myös keinosiemennys on käytössä.

 

Pellot sijaitsevat kylän lähellä.

 

Lampaat ovat kylän yhteisessä katraassa ja palkatut paimenet paimentavat niitä läheisillä laitumilla. Lampaat lypsetään ja hyvän uuhen maidosta saadaan kesän aikana 8 kiloa lampaanjuustoa.

 

Maatilan asuinrakennus ja karjarakennus sijaitsivat pääkadun - jos kylän läpi kulkevaa kuoppaista tietä voi kaduksi kutsua - varrella. Viscrin kylä on Unescon maailmaperintölistalla ja melkein joka rakennuksessa oli asiasta kertova plakaatti. Kylän promoottori Walter ja hänen vaimonsa ovat tehneet arvokasta työtä!

 

Tilalla oli oma traktori ja se oli peräkärryineen parkkeerattuna navetan oven eteen. Sonta lastataan suoraan peräkärrylle ja kun kuorma tulee täyteen, se kuljetetaan pellolle kasvuvoimaksi.

 

Romaniassa yksityismetsien osuus on pieni. Metsät ovat joko valtion tai asumisyhteisöjen omistuksessa. Metsänhoitotoimisto antaa luvan noutaa metsistä puita.

 

Käynti transilvanialaisella kotieläintilalla oli kuin aikamatka Suomen maaseudulle nelisenkymmentä vuotta sitten. Työ maatilalla on kovaa, mutta isäntä vaikutti tyytyväiseltä. EU ja kylän pääseminen Unescon maailmanperintölistalle ovat olleet elintärkeitä kylän nykytilanteelle ja tulevaisuudelle.

 

Englannin kruununprinssi Charles omistaa Transilvaniassa vapaa-ajanpaikan ja hän viettää siellä aikaansa. Hänen perustamansa säätiön tuki on tärkeä monelle Transilvanian kylälle.

 

Oletan, että kovinkaan EU-vastustaja ei voi olla kriittinen niitä tukitoimia kohtaan, joilla Transilvanian pienet kylät ja kotieläintilat ovat Romanian EU:hun liittymisen ansiosta saaneet itselleen tulevaisuudenuskoa.

 

-Esko Erkkilä-