Osallistuin Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen järjestämään asukasiltaan Linnanmaan koululla 08.06.2010 klo 18.00.

 

Asukkaiden ennalta lähettämiin sekä tilaisuudessa esittämiin kysymyksiin vastaamassa oli yhdeksän kaupunginvaltuutettua eli puheenjohtaja mukaan lukien paikalla oli kymmenen kunnallispoliitikkoa.

 

Otsikkototeamus tuli helposti mieleen, sillä lähes loppuun saakka asukkaita oli paikalla vähemmän kuin poliitikkoja, koska vasta Atalan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtajan saapuminen paikalle tilaisuuden lopulla tasoitti asukkaiden ja poliitikkojen voimasuhteet 10 - 10! Paikalla oli lisäksi 4 kaupungin virkahenkilöä, joten kokonaisvahvuus tilaisuuden lopussa oli 24 henkilöä.

 

Monet läsnä olleet kunnallispoliitikot ovat omien valtuustoryhmiensä puheenjohtajia tai muuten kokeneita kunnallispolitiikan konkareita, joten kummastelen asukasillan saamaa laimeata mielenkiintoa.

 

Kaksituntinen keskustelu oli mielenkiintoinen ja myös varsin yksituumainen. Poliitikkojen kunniaksi on todettava, että he paneutuivat kysymyksiin täysillä, vaikka asukkaita olikin kuuntelemassa vähän. Myöskään lehdistöä ei ollut paikalla.

 

Vastaamassa ja asukkaiden mielipiteitä kuulemassa olivat seuraavat valtuutetut:

 

• Mikko Kriikku (kesk)
• Jari Heinonen (SKP)
• Heikki Luoto (perussuomalaiset)
• Lasse Oksanen (Tampereen sitoutumattomat)
• Mikko Aaltonen (vas)
• Olli-Poika Parviainen (vihr)
• Seppo Salminen (SDP)
• Sanna Ojanen (kok)
• Marko Roth (KD)

 

Vähäinen asukasmäärä merkitsi, että kaikkien läsnä olleiden kysymykset voitiin käsitellä. Myös muutama Valma-valmisteluforumin kautta saapunut kysymys käsiteltiin.

 

Kouluverkkouudistusta ja sen vaikutuksia erityisesti erityislasten ongelmiin käsiteltiin tilaisuuden aluksi. Myös esteettömyys nousi paljon mielipiteitä ja kannanottoja nostaneeksi kysymykseksi.

 

Kiitän kunnallisneuvos Seppo Salmista (SDP), sillä hän nosti avauspuheenvuorossaan esille kehitysvammalasten kouluavustaja-asiat. Siitä päästiin luontevasti erityislasten v. 2012 valmistuvaan kouluverkkouudistukseen, jossa kaupungin organisaatioiden toivottiin valmisteluvaiheessa kuuntelevan herkällä korvalla erilaisia yhdistyksiä ja muita tahoja, jotka toimivat erityislasten parissa. Näin vältettäisiin se yllätyksellisyys, jonka kansalaiset kokivat kouluverkkouudistuksen "sanelussa".

 

Erityisnuorten ja vajaakuntoisten asunto-olosuhteiden kohentamiseen sitoutuivat kaikki läsnä olleet kaupunginvaltuutetut.

 

Valtuutetut peräänkuuluttivat virkamiesten roolia vastuunkantajina talonpoikaisjärkeä vaativissa yksittäistapauksissa. Tähän on helppo yhtyä, sillä luottamushenkilöt eivät voi jatkuvasti paimentaa virkahenkilöiden kaikkia toimia.

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas tuli hetki ennen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukastilaisuutta julkisuuteen mielipiteellään, jossa hän piti menojen leikkausta veronkorotuksia parempana keinona julkisen talouden tasapainottamisessa.

 

Kirjoitin kysymykseni paperille, jossa kysyin, että miten Tampereella ja toimitin paperin tilaisuuden puheenjohtajana toimineelle kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaiselle. Roivainen luki kysymykseni ja pyöräytti kaikki valtuutetut vastaamaan kysymykseeni.  

 

Vastaukset olivat hämmästyttävän yksituumaisia. Kaikki näkivät, että menojen leikkauksia tarvitaan, mutta pakko on myös asukkailta perittäviä maksuja korottaa.

 

Veronkorotuksen merkitys on laman edetessä menettänyt merkitystään, sillä aikaisemmin yhden prosenttiyksikön kunnallisveron korottaminen toi Tampereen kaupungin kassaan 37 milj. euroa, kun vastaava korotus nykyään toisi ainoastaan 30 milj. euroa.

 

Vastauksissa tuli esille myös se, että taannoisen valtuustosopimuksen linjaukset eivät riitä saattamaan Tampereen kaupungin taloutta kuntoon, vaan tarvitaan uusia toimenpiteitä.

 

Mm. menokuri, menojen karsinta, "rahat eivät riitä", palveluita pitää pystyä tuottamaan uudella tavalla, jne olivat teesejä, jotka valtuutetut laidasta laitaan mainitsivat ohjeeksi Tampereen talouden kuntoon saattamiseksi. Vanhukset, lapset, nuoret, sairaat, heikko-osaiset ja köyhät mainittiin ryhminä, joiden olosuhteista on joka tapauksessa huolehdittava.

 

Mikko Krikku (kesk) painotti, että elinkeinoelämä ja sen toimintaedellytykset on pidettävä kunnossa, sillä hyvin toimiva elinkeinoelämä merkitsee hyvinvoipaa kaupunkia.

 

Yhteenvetona kaupunginvaltuuston puheenjohtajan vetämästä asukasillasta jäi "hyvä maku". Harmi, että asukkaista oli paikalla ainoastaan yhdeksän ja loppuvaiheessa kymmenen. Tilaisuutta mainostettiin eri medioissa runsaasti, joten tieto tilaisuudesta oli varmasti kaikkien saatavilla.

 

Onko laimeasta osanotosta tehtävä se johtopäätös, että asiat Tampereella ovat asukkaiden mielestä niin hyvin, että niihin ei tarvita muutosta?

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat olivat aikaisemmin luonteeltaan alueellisia, mutta nykyisin ne ovat muuttuneet koko kaupungin asioita käsitteleviksi - näin on hyvä.

Tänä vuonna on valtuuston puheenjohtajan asukasilta vielä kahdesti eli

tiistaina 5.10. klo 18.00-20.00 Pohjois-Hervannan koulun juhlasalissa, Opiskelijankatu 29 ja tiistaina 7.12. klo 18.00-20.00 Kaarilan koulun auditoriossa, Vallerinkatu 11.

Pormestarin asukasillat ovat myös kansalaisten päätöksentekoon osallistumisen kannalta tärkeitä tilaisuuksia ja myös niitä järjestetään loppuvuonna vielä kahdesti;

tiistaina 7.9. klo 18.00-20.00 Peltolammin koulun juhlasalissa, Säästäjänkatu 16 ja
tiistaina 9.11.klo 18.00-20.00 Pääkirjasto Metsossa luentosali 1, Pirkankatu 2.

Toivon tilaisuuksiin nykyistä runsaampaa osanottoa, sillä näin valtuutetutkin saisivat kuulla kaupunkilaisia vaivaavista ja kiinnostavista asioista!

-Esko Erkkilä-