Vietämme tänään Juhannusta.

 

Harva muistaa Juhannuksen kirkollista merkitystä. Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on Johannes Kastajan päivä. Juhlan nimi juhannus tulee Johannes-nimen vanhasta muodosta Juhannus.

 

Tänä päivänä Juhannus mielletään keskikesän juhlapäiväksi. Se, että Juhannus on Suomen Lipun päivä lisää Juhannuksen juhlavuutta.

 

Juhannusaattona Suomen lippu nousee lipputankoon klo 18.00 ja liputus kestää läpi yön, sillä lippu lasketaan salosta vasta Juhannuspäivänä klo 21.00.

 

Kahden lippusalon taloudet joutuvat painiskelemaan itsensä kanssa, sillä liputus vakituisen kodin ja kesämökin lipputangoissa on käytännössä vaikeaa. Välimatkat ovat useinkin pitkiä ja liputuksesta huolehtivan saaminen on vaikeaa. Valitettavasti ainakin meillä kaupunkikodin lipputanko on Juhannuksena usein tyhjä.

 

Juhannuksena mielet valtaa tietty haikeus - joko kesä kääntyi kohti syksyä? Toki kalenterimatka kohti syksyä alkoi, mutta toivottavasti kesän parhaat hetket ovat vielä edessä. Vedet lämpiävät ja pääsee nauttimaan uiden järven pehmoisista aalloista.

 

Juhannus tuo monille myös surua, sillä liikenne- ja vesionnettomuudet kohtaavat monta kotia Juhannuksena. Onnettomuuksiin liittyy usein alkoholi. Kiire pois, veneilyliivit veneessä päälle ja raittiina rattiin; siinä nuotit turvalliselle Juhannukselle.

 

Juhannuksen onnettomuudet merkitsevät, että monien Juhannus on tiivistä työntekoa. Virkavalta, vapaaehtoisjärjestöt, liikenne, sairaalat ja sairaanhoitohenkilöstö - kaikki he työskentelevät suurena kesän juhlana muista huolehtien.

 

Juhannukselta moni aloittaa kesälomansa, alkaa akkujen lataamisen jakso. Työssä monet asiat jäävät odottamaan, jotta työtoveri tai yhteistyökumppani palaa kesälaitumilta. Toisaalta muiden loma-aika on mainiota aikaa siivota työpöytä, työsalkku tai toimittaa "turhat" sähköpostiviestit bittien taivaaseen. Niitäpä alan Juhannuksen jälkeen tekemäänkin!

 

Mukavaa Juhannusta!

 

-Esko Erkkilä-