Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Isokenkäisten isoja, pieniä ja siroja kenkiä Juupajoella

Lauantai 7.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Juupajoki on pieni itsenäinen kunta koillis-Pirkanmaalla ja siellä sijaitsee Suomen ainoa kenkä- ja nahkamuseo eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo.

 

 

Sain tutustua tuohon mielenkiintoiseen museoon 12.8.2019, kun me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet retkeilimme ”Pitkin poikin Pirkanmaata" ja eräänä kohteenamme oli tuo museo.

 

 

 

 

Museo toimii jo vuonna 1894 perustetun nahkatehtaan alueella Juupajoen Korkeakoskella.

 

 

 

 

 

Tehtaalla sinällään on värikäs historia ja se kuului mm. Emil Aaltosen omistukseen vuodesta 1926 alkaen. Emil Aaltosen muotokuvaveistos on kunniapaikalla museossa. Pientä fiksausta veistos kaipailee.

 

 

 

 

 

Koskenjalan nahkatehtaalla on harvinaisen komea liikemerkki!

 

 ******************

 

 

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo valitsee vuosittain merkittävien suomalaisten joukosta henkilön, jolta he pyytävät lahjoittamaan museon kokoelmiin oman kenkäparinsa.

 

 

 

Seuraavassa muutamia ”isokenkäisiä”, jotka ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kenkänsä:

 

 

 

 

 

Puhemies Riitta Uosukainen oli ensimmäinen, joka vuonna 1997 lahjoitti museolle kenkänsä.

 

 

 

 

 

Päivi ja Paavo Lipponen ovat lahjoittaneet kuvan vihkikengistään vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Tarja Halosen vaalikampanjakengät vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen kengät ovat museossa vuoden 2002 kenkinä.

 

 

 

 

 

Jutta Urpilaisen kengät vuodelta 2009.

 

 

 

 

 

Viime vuoden kengät on museolle lahjoittanut Aira Samulin.

 

 

 

 

 

 

Tämän vuoden kesäkuussa museolla paljastettiin vuoden 2019 kengät ja niiden omistajana on ollut Jorma Uotinen!

 

 

 

Kannattaa poiketa Juupajoella kenkä- ja nahkamuseossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se on syyskokousten aikaa!

Sunnuntai 11.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Lokakuun loppu ja marraskuun alkupäivät ovat eri yhdistysten syyskokousaikaa ja tämäkään syksy ei tee tästä poikkeusta.

 

 

Omassa kalenterissani on tällä ja ensi viikolla neljän eri yhdistyksen syyskokoukset – eilen niistä oli ensimmäinen.

 

 

 

 

 

Arvostin, että tämänpäiväisessä syyskokouksessa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen tuli saapuessaan kättelemään minua, vaikka istuinkin toisella penkkirivillä.

 

 

Sen jälkeen hulluttelimme kuvaajan edessä hieman – siis minäkin, joka yleensä olen kuin suolapatsas!

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin eilisen syyskokouksen päätöksellä piirin puheenjohtajistoon tulivat puheenjohtaja Tuukka Liuhan lisäksi varapuheenjohtajiksi alkuaan köyliöläisen broiler-emotilan kasvatti ja nyt Vesilahdella asuva Aino-Riikka Simula  (vasemmalla) sekä virtolainen agrologi Heidi Tanhua, joka nykyisin toimii  Ruoveden kunnan kehityspäällikkönä.

 

 

Heidi on aikaisemmin toiminut mm. MTK-Pirkanmaan puheenjohtajana, joten hänellä on vankkaa kokemusta järjestöjohtajana.

 

 

Eilen oli hyvä alku ensi viikon syyskokousrumballe!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Päivä maalla" Viljakkalan Koivuniemessä!

Maanantai 13.8.2018 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa toteutti viime lauantaina eri puolilla Pirkanmaata ”Päivä maalla” –tilaisuuksia.

 

 

 

 

 

Aamupäivän aikana kävin vuokramieheni eli Ville Koivuniemen Hanhijärvenkulmalla isännöimällä kasvinviljelytilalla.

 

 

Oli mukava havaita, että kiinnostunutta yleisöä riitti!

 

 

 

 

 

Koivuniemen nuori-isäntä ja MTK-Viljakkalan johtokunnan jäsen Ville Koivuniemi oli tyytyväinen vierasjoukkoon.

 

 

 

 

 

Myös MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Satu Kirmo ja Koivuniemen tilan hyvään vauhtiin saanut Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä runsaaseen kävijämäärään.

 

 

 

*********************

 

 

 

Paikalla oli esittelyssä myös veteraanitraktoreita, joilla aikoinaan oli merkittävä osuus maataloutemme koneistumisessa ja tehokkuuden luomisessa – yhä ne kuitenkin pelaavat kitkattomasti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Vuokranantajana arvostan, että Ville viljelee myös meidän eli synnyinkotini peltoja voimallisesti. Olenkin sanonut, että jos Ville alkaa meidän pelloilla luomuilemaan, niin vuokrasopimus päättyy välittömästi. En halua saattaa isääni Oiva Erkkilää ja vaariani Jaakko Vihtori Välimäkeä haudoissaan siihen häpeään, että heidän raivaamillaan pelloilla luomuiltaisiin!

 

 

Tässä on Villen traktori kasvinsuojeluruiskuvarustuksessa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

Koivuniemessä on komea viljankuivuri.

 

 

 

 

 

Ville oli edellispäivänä saanut tontilleen uuden leikkuupuimurin, mutta vanhakin oli vielä paikalla – kyseessä oli ollut vanhan koneen vaihtaminen uuteen, joten vasemmalla oleva ”vanha palvelija” noudetaan läpipäivinä sen uudelle omistajalle!

 

 

 

 

 

Koivuniemen nuoriemäntäkokelas hoiteli makkaratarjoilua ja maukkaita makkarat olivatkin!

 

 

 

 

 

Ville harrastaa tractorpulling´a ja tulee voittamaan taas tänä vuonna sarjansa tällä traktorilla, sillä…

 

 

 

 

 

…jäljellä on vain yksi kilpailu eli Kalajoella 18.8.2018.

 

 

 ****************

 

 

 

 

Nelikymmenvuotinen kokemukseni suomalaisen elintarviketeollisuuden eri tehtävissä merkitsee sitä, että eniten arvostan Koivuniemen tilan toimintaa Elovena-kaurahiutaleen raaka-aineen toimittajana.

 

 

 

 

 

”Ruokaa omasta maasta!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikuisalkiolaiset talkoohommissa

Sunnuntai 15.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Järjestivät eilen Tampereen Tammelantorin tapahtumalavalla yleisötilaisuuden, jossa EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

Ennen yleisötilaisuuden alkamista Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja ”Annelin ystävät Pirkanmaalla” -facebook-ryhmä järjestivät oheistilaisuuden, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tavata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

Ideoimme tilaisuutemme yhdessä kunnallisneuvos Pirkko Vuolteen kanssa edellispäivänä, sillä puolueorganisaatiomme ei informoinut asiasta etukäteen mitenkään. No, eivätpä myös muiden puolueorganisaatiot olleet kertoneet paikallisille toimijoille, sillä vain Perussuomalaisilla oli vaatimaton osasto Tammelantorilla.

 

 

 

 

****************

 

 

  

 

 

 

Aikuisalkiolaiset talkoolaiset vasemmalta; Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallisneuvos Pirkko Vuolle ja aktiivi Kirsti Silen - minä vain varjona kuvassa mukana!

 

 

 

 

 

Nyt mukana myös Anneli Jäätteenmäki sekä vasemmalta Risto Hieta, Kaisa Leppänen ja Annelista oikealle me "Aikuisalkiolaiset"!

 

 

 

 

 

Anneli toimi innokkaana kansalaisten tapaajana ja tarjoili kahvia sekä mehua!

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Anneli Jäätteenmäki ja myös minä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi on Annelin pitkäaikainen tukija.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestömme varapuheenjohtaja Joonas Soukkio saapui myös tilaisuuteemme.

 

 

 

 

 

Tammelantorin tapahtumalavalla järjestetyn tapahtuman järjestivät Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto. Tapahtuman juonsi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

 

 

 

 

 

Lavalla EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki loisti ja säteili paneelissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt maalaisjärki käyttöön!

Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.

 

 

Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.

 

 

Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.

 

 

Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…

 

 

 

 

 

…www.huoleti.fi – portaali.

 

 

 

 

 

 

Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.

 

 

Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.

 

 

Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.

 

 

Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!

 

 

Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monopoli on turmiollista jätehuollossakin

Torstai 24.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävä on tuottaa useimmille Pirkanmaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on käytännössä monopoliasema alueensa jätehuollossa.

 

 

Monopoliasema merkitsee, että asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden tarpeille yhtiö voi viitata kintaalla ja keskittyä oman asemansa pönkittämiseen.

 

 

Yhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

 

 

Jätteenkäsittelykeskusten lisäksi yhtiöllä on paikallisia jäteasemia, aluejätepisteitä sekä ekopisteitä eri puolilla Pirkanmaata.

 

 

Merkittävä alueellinen jäteasema Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Tampereella Nekalassa.

 

 

Nekalan jäteaseman aukioloajoissa henkii todellinen monopoliajattelu, sillä jäteaseman aukioloajoissa on täysin unohdettu asiakkaiden tarpeet.

Jäteasema on siis avoinna ma - ti klo 10.00 - 17.00, ke 11.00 - 18.00 ja

to - pe 9.00 -16.00!

 

 

Ei todellakaan ole nykypäivää, että jäteaseman henkilökunta aloittaa työpäivänsä vasta aamupäivän viime tunneilla!

 

 

On selvää, että asia ei ole henkilökunnan vika, vaan vika on yrityksen johdossa, joka ei tajua asiakkaiden tarpeita.

 

 

Tiedän, että jäteaseman myöhäisellä avaamisajalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy pyrkii ohjaamaan asiakkaiden jätekuljetukset Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle, mutta tuo ajatus on aikansa elänyt.

 

 

Ajattelen suurella myötätunnolla niitä asuntonsa remontoijia, jotka aamuvarhaisella kiiruhtavat Nekalan jäteasemalle peräkärrykuormansa kanssa ja pitävät itsestäänselvyytenä, että saavat jättää rakennusjätteensä jäteasemalle heti kello seitsemän jälkeen, mutta joutuvatkin toteamaan, että jäteasema avaa toimintansa vasta hieman ennen puolta päivää!

 

 

Vetoan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, entiseen kansaedustajaan Oras Tynkkyseen, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan toimipisteen aukioloajat viimeinkin muutetaan sellaisiksi, että jäteasema pystyisi palvelemaan myös varhaisasiakkaita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri laajenee lokakuun maakuntavaaleissa!

Maanantai 7.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri tulee laajentumaan lokakuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

 

 

Kuhmoinen on ollut yksi maamme ”heittopussikunnista” jota on riepoteltu mihin mihinkin maakuntaan.

 

 

Heittopussikunnan tilanne on tukala, sillä sen asioita ei oikeastaan aja minkään maakunnan päättäjät.

 

 

Eräiden vaalipiirien osalta pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt seuraavat päätökset – suora lainaus Oikeusministeriön verkkosivuilta:

 

 

***

Pääministeri Sipilän hallitus linjasi 5.7.2017 muun ohella, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018 ja että ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 28. lokakuuta 2018.

Hallituksen esitykseen sisältyy säännös uudesta maakuntajaosta. Sen mukaan nykyinen maakuntajako muuttuisi viiden kunnan osalta seuraavasti:  

- Heinävesi siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan,
- Joroinen siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan,
- Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan,
- Isokyrö siirtyisi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja
- Kuhmoinen siirtyisi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.

***

 

 

Nyt peräänkuulutan pirkanmaalaisilta päättäjiltä Kuhmoinen-myönteistä otetta, sillä Kuhmoisten päättäjät haluavat vahvasti kuntansa suuntautuvan Pirkanmaalle.

 

 

Uskon, että Kuhmoisten suuntautumiselle Pirkanmaalle on suuri merkitys sillä, että Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala toimii Pirkanmaan liitossa osa-aikaisena vastuullisena projektissa, jossa käsitellään maakuntahallintoon siirtymisessä kuntalaisten osallistumista.

 

 

Sain taannoin olla mukana eräässä ajatuspajassa, jossa käsiteltiin ikäihmisten osallistumista maakunnassa osallistumiseen ja Anne Heusala oli eräs ajatuspajan vetäjistä – asiantunteva henkilö!

 

 

Asetimme taannoin Tampereen Keskustassa tavoitteeksi, että kaikki tamperelaiset Keskustan maakuntavaaliehdokkaat käyvät ennen vaalipäivää jokaisessa Pirkanmaan vaalipiirin kunnassa ja nyt Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaalle lisää mukavasti vaikeuskerrointa tähän osin leikkimieliseen mutta niin ajankohtaiseen haasteeseen.

 

 

Tervetuloa Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

• kustannusten kasvun hillitseminen

• asiakaslähtöisyys

• yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikan todelliset vaikuttajat valmistautuvat esityksiinsä perusteellisesti

Lauantai 17.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevana syksynä tulee kulumaan kymmenen vuotta, kun lähdin politiikan taustatoimijaksi.

 

 

Olen näinä vuosina saanut läheltä seurata eräiden menestykseen yltäneiden poliitikkojen toimintaa menestyksensä eteen.

 

 

****************

 

 

Otan kaksi esimerkkiä:

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tapaa aina laatia puheluonnoksen tai jopa koko puheensa ennen kuin astuu estradille.

 

 

Ylläoleva kuva on Keskustan Vapputilaisuudesta Tampereelta vuodelta 2017, jossa Mikko Alatalo oli itseoikeutettu puhuja.

 

 

Huomataan, että Mikolla on edessään paperinivaska, johon hän on luonnostellut puheensa.

 

 

Vaikka Mikko tukeutuukin valmistelemaansa puheeseen, hän osaa esittää sanomansa siten, että kukaan ei voi sanoa Mikon esitystä paperista luetuksi - laaja esiintymiskokemus auttaa tässä Mikkoa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Toinen esimerkkini on eilisillalta, jossa esiintyi Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

On varmaa, että varapuhemiehellä oli kiireinen viikko takanaan, mutta siitä huolimatta hän halusi esiintyä Kirjastotalo Metsossa meille tamperelaisille.

 

 

Tämän juttuaiheeni kannalta oli eilen oleellista, että esityksensä jälkeen varapuhemies ei suinkaan rynnännyt virka-autonsa takapenkille vaan jäi kuuntelemaan Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralan esitystä.

 

 

Kuvassa etualalla Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari ja poliittisen elämäni tuutor Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Varapuhemies Pekkarinen osallistui muutosjohtaja Herralan esityksen kommentointiin aktiivisesti ja on varmaa, että Pekkarisen ja Herralan debatti vei maakunta- ja sote-uudistusta taas pitkän harppauksen eteenpäin!

 

 

Olipa muuten mukavaa, kun esitysten jälkeen varapuhemies Pekkarinen tunsi minut ja tuli kättelemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisaita toteamuksia

Torstai 26.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli aikataulullisesti tiukka päivä, sillä päivän ensimmäinen tilaisuus alkoi klo 13.00 ja päivän viides palaveri/tilaisuus päättyi klo 20.00.

 

 

Tilaisuuksien välillä ajomatkaa kertyi n. 140 kilometriä ja osa kilometreistä piti ajaa hirvien välissä pujotellen.

 

 

 

 

 

Olen Tampereen vanhusneuvoston jäsen ja päivän ensimmäinen tilaisuuteni oli osallistuminen Pirkanmaan vanhusneuvostojen maakunnalliseen yhteistyötapaamiseen.

 

 

 

 

 

Kokoonnuimme Kangasalalla Kangasala-talon valtuustosalissa, jonka puhujapönttöä koristaa Kangasalan vaakuna.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan vanhusneuvostojen yhteistapaamisen avasi Kangasalan vanhusneuvoston puheenjohtaja, Kangasalan entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Jukka Mäkelä.

 

 

Lämmitti, kun kunnallisneuvos Mäkelä aloitti avauspuheenvuoronsa näin:

”Eläkeläisvaikuttajat!”

 

 

 

 

 

TampereSenior-ohjelman ohjelmajohtaja Eeva Päivärinta piti esityksen, jonka teemana oli:

 

”SOTE lähtenee – kunta ja kuntalaiset jäävät”.

 

 

Olen ajatellut kuntien ja kaupunkien taloudenhoidon merkitystä senioriväestön hyvinvoinnille ja sen vuoksi arvostinkin, kun ohjelmajohtaja Päivärinta totesi esityksessään kaksi asiaa, joista olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

 

 

Asiat ovat nämä:

 

 

• Kotikuntien hyvinvointi on perusta ikääntyvien hyvinvoinnille

• Ikääntyneissä piilee kunnan voimavara

 

 

Kiitokset kunnallisneuvos Jukka Mäkelälle ja ohjelmajohtaja Päivärinnalle osuvista toteamuksista ja sanonnoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

• kahvinkorviketta 10 g
• sokeria 15 g
• keksejä 50 g
• marmeladia 50
• viinaa 100 g

 

 

 

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-