Varttikarjalaiset

Sunnuntai 14.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen vietetty Talvisodan päättymispäivä toi taas kerran mieliin ne karjalaiset, joiden koti jäi rajan taakse Talvisodan päättyessä.

 

Kotinsa menettäneet karjalaiset pääsivät palaamaan kotikonnuilleen asemasotavaiheen aikana, mutta uusi lähtö oli kuitenkin edessä.

 

Karjalaiset menettivät kotinsa siis kahdesti eli Talvisodan yhteydessä ja uudestaan vuonna 1944.

 

Karjalainen kansa oli kuitenkin sitkeä ja se asettui vahvana tynkä-Suomeen Jatkosotamme jälkeen.

 

***********************

 

Minulla on neljännestusina poikia ja he kaikki ovat varttikarjalaisia, sillä anoppini on kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta. Tämä merkitsee, että Rouva on puoliksi karjalainen ja poikamme ovat varttikarjalaisia!

 

 

 

Eräs elonpolkuni huippuhetkistä on se, kun sain keskipojan kanssa käydä hänen mummunsa kotitalon raunioilla Mantsinsaarella ja se, kun keskipoika jäi poislähtiessämme muusta porukasta jälkeen ja kuvasi mummunsa lapsuudenmaisemia.

 

 

Silloin tunsin, että olin karjalaisuuden ulkopuolisena onnistunut toimimaan karjalaisuuden siirtäjänä sukupolvelta toiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-