Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Vammaisten ja omaishoidon ongelmat

 

Tampereen vammais- ja terveydenhuollon Neuvottelukunta järjesti Valtuustovaalipaneelin Tampereen kaupungin valtuustosalissa 29.09.2008.

Esko oli Suomen Keskustan edustajana paneelissa.

 

Muista paneelin osallistujista mainittakoon apulaispormestari Riitta Ollila (SDP), pormestariehdokas Jari Heinonen (SKP) ja kaupunginvaltuutettu Satu Sipilä (KD). Myös Kokoomuksella, Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja Sitoutumattomilla oli paneelissa edustajansa.

 

Esko valmistautui Vaalipaneeliin edellisiltana eli 28.09.2008.

 

Seuraavassa osia valmisteluaineistosta. Toivottavasti aineistossa on läpileikkaus Eskon ajatuksista vammaiskysymyksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

------------------

 

Esittelypuheenvuoro

 

Nimeni on Esko Erkkilä.  

 

 

Olen 20-vuotiaan kehitysvammaisen pojan isä, joten vammaisuus on ollut läsnä perheessämme jo parikymmentä vuotta.  

 

Vaimolleni kuuluu suuri kunnia nuorimman poikamme kuntoutuksesta, mutta vuosien varrella toki minullekin on muodostunut tietty kuva vammaiskysymysten hoitamisesta Tampereella. Se kuva ei ole positiivinen Tampereen kaupungille.  

 

 

Runsas viikko sitten olimme Hämeenlinnassa Perttulan Erityisammattikoulussa vanhempien tilaisuudessa.

Siellä eräs poikamme opettajista mainitsi, että aakkos-järjestyksessä mainiten kolme Suomen vaikeinta kaupunkia vammaisasioiden hoidossa ovat Espoo, Helsinki ja Tampere. Ei kovinkaan mairittelevaa Tampereelle.

  

Omien kokemusteni mukaan opettaja tiesi, mistä kertoi!   

 

On tärkeää, että vammaisten asiaa käsitellään erillisessä paneelissa. 

Oikeasti tämän paneelin pitäisi olla turha, sillä vammaisuuteen liittyvät seikat pitäisi olla luonnollinen osa kaikkea ihmisten elämää.

Ei pitäisi lokeroida ihmisiä vammaisiksi ja muiksi - vammaisuuteen liittyvät kysymykset pitäisi olla normaalia yhteiskuntaelämää.   

 

Olemme lähestyvien kunnallisvaalien alla tyystin toisessa tilanteessa Tampereella kuin edellisten kunnallisvaalien aattona.   

 

Neljä vuotta sitten aseveliakseli pyöri vielä vinhaa vauhtia ja kaikkinainen avoimuus oli kyseenalaista. 

Päättyvän valtuustokauden puolivälissä tapahtui suuri muutos, kun alettiin opetella uusia valtakuvioita Tampereella.   

 

Opettelu on aiheuttanut kasvukipuja, mutta varovaisia askeleita esim. avoimempaan suuntaan on otettu. Samoin on havaittavissa tiettyä valmiutta kansalaisten mielipiteiden kuuntelemiselle.

Toivon, että tämän tilaisuuden antia kuunnellaan herkällä korvalla vaikkapa Tampereen mieslukuisassa virkamieskunnassa.   

Esteettömyyden ja tasa-arvoisuuden pitäisi olla luonnollisia asioita vammaisista keskusteltaessa. Näin Suomessa ja erityisesti Tampereella ei ole - siitä hyvänä todisteena Perttulan opettajan lausuma. 

Vammaisten kirjo on moninainen.

 

On kuitenkin turha luetella erilaisia vammaisuuden lajeja.     

 

Moninaisuudessa piilee voimavaroja, mutta myös tietty vaara.   

 

Voimavara on se, että vammaisten järjestäytyneet erikoisryhmät tuntevat oman taustaryhmänsä rajoitukset ja mahdollisuudet - uskallan todella puhua vammaisuudesta myös mahdollisuutena - hyvin.   

 

Vaarana on se, että eri tavalla vammaiset alkaisivat kilpailla esim. yhteiskunnan tuesta. 

Tämmöinen kilpailu olisi lyhytnäköistä, sillä toisen hyöty olisi toisen haitta.

Uskon ja toivon, että eri vammaisjärjestöt näkevät metsän puilta, jotta lyhytnäköistä keskinäistä kilpailua ei pääse syntymään.   

 

Pidän valitettavana, että Tampereen kuulo- ja näkövammaisten vaalipaneeli on parhaillaan menossa Hervannassa.  Eikö koordinaatio pelannut?   

 

Sairastin itse eturauhassyövän v. 2001…2002 ja tiedän, että yhden perheenjäsenen sairaus on koko perheen sairaus.

Samoin on vammaisuuden kohdalla - yksilön vammaisuus merkitsee haastetta perheelle, sukulaisille ja lähipiirille; se merkitsee haastetta työtovereille ja laajalle joukolle vammaisen lähipiirissä.   

 

Ennen kaikkea vammaisuus on haaste meille jokaiselle.   

 

Toivottavasti me kaikki saamme tämän illan aikana uusia eväitä ja olemme huomenna entistä vahvempia ja valmiimpia kohtaamaan vammaisen tai oman vammaisuutemme!   

 

On varmaa, että katselemme tänä iltana taaksepäin, sillä tehdyistä virheistä pitää oppia.    

 

Toivon, että tulevat vaalit antavat meille mahdollisuuden katsoa tulevaisuuteen, sillä meillä on elettävänämme paljon idästä nousevia päiviä - toivottavasti ne ovat parempia kuin länteen laskeneet päivät.      

 

Johtajuus kateissa   

 

Tampereen ongelmat sosiaali- ja terveydenhoitopuolella, kuten muissakin Tampereen ongelmissa, kulminoituvat johtajuuden puutteeseen.   

 

Olen varma, että hoitohenkilökunta ja kaikki Tampereen kaupungin vammaisresurssit tekevät henkilötasolla parhaansa, mutta selkeä johtajuus ja vastuunkanto puuttuvat.

Olemme viime päivinä saaneet kuulla aivan liian paljon selityksiä.

Toivon, että jatkossa tehdään eikä selitellä.   

Omaishoitajuus ja sen haasteet   

 

Vammaiset ja omaishoitajat ovat toisistaan erottamattomat.   

 

Vammaisista 30…40 % asuu synnyinkodissaan. 

Nuorten vammaisten useinkin ainoa hoitaja ja peräänkatsoja ovat omat vanhemmat tai toinen heistä.  Kyse on todellisuudessa palkattomasta omaishoitajasta.   

 

Omaishoitajien asemaa pitää kohentaa. 

Merkittävä epäkohta on se, että omaishoitajat ja heidän saamansa korvaukset ovat kunnassa harkinnanvaraisia.  Vammainen ja omaishoitaja ovat maan hiljaisia, joten heiltä on virkamiesten helppo tinkiä.   

 

Omaishoitajien asioiden siirtyminen Kelan hoidettavaksi tuo toivottavasti parannusta omaishoitajille.

Silloin saadaan ainakin räikeimmät kuntakohtaiset virheet vähennettyä, kun siirrytään valtakunnallisiin linjauksiin.

On valitettavaa, että omaishoitajien asioiden siirtymisaikataulusta Kelaan ei ole mitään varmuutta.

Elatusapuasiat siirtyvät kunnilta Kelaan 01.04.2009 ja vasta joskus sen jälkeen siirtyvät omaishoitaja-asiat.

Asiaa pitää kiirehtiä.

Vammaisjärjestöjen turvaverkko     

 

On ilahduttavaa, että koko maassa ja myös Tampereella on paljon eri vammaisjärjestöjä.

Ne ovat tärkeitä vammaisille, sillä niiden suorittama edunvalvontatyö on tärkeää.    

 

Olen toiminut syöpäleikkaukseni jälkeen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä.

Omakohtaiset kokemukset ovat tae sille, että asiat ovat tuttuja. Omien kokemusten kautta tulee varmuus, että osaa ohjata kanssaveljen tai kanssasisaren "oikeille oville".  

Tukihenkilötoimintani painopiste on ollut hiljattain diagnoosin saaneiden kanssaveljien ryhmäkokoontumisissa vetovastuusta huolehtiminen.   

 

Toinen tärkeä aktiviteetti tukihenkilötoiminnassani on ollut se, kun olen saanut käydä kertomassa Tampereen Keskussairaalassa ja Hatanpäällä hoitohenkilökunnalle potilasnäkökulman tunnelmia.

Kotikaupunkini lisäksi olen saanut käydä alustamassa Jyväskylässä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin urologian sairaanhoitajille ja lääkäreille samasta asiasta. 

Vammaisjärjestöjen piirissä on paljon henkilöitä, jotka toimivat toistensa tukihenkilöinä. Se on arvokasta työtä.   

 

Ongelma on se, että eniten tukea tarvitsevat ovat laimeimmin vammaisjärjestöjen piirissä.

Heidän liittymistään toimintaan pitää kaikin tavoin tukea ja innostaa.     

 

Tampereen kaupungin "Laske allesi" -kampanja    

 

"Laske allesi" -mentaliteetti on Tampereella vallalla senioripuolen ja vanhustyön lisäksi myös vammaiskysymyksissä.

Suuri kiitos medialle, kun se paljasti asian suurelle yleisölle.   

 

On varsin puhuttelevaa kohdata vanhus tai vammainen, jonka kohdalla tätä mentaliteettia on aivan kirjaimellisesti noudatettu.

Tämä on todellisuutta Tampereella.     

 

-------------------------   

 

"Laske allesi" -kampanjan lisäksi Tampere on kesän ja alkusyksyn aikana kyseenalaisesti kunnostautunut kahdessa muussakin isossa asiassa.   

 

1. Kesällä TKL kielsi sähköpyörätuolit busseissaan.

Kielto koskee kieltämättä suoranaisesti suppeaa joukkoa, mutta sen heijastusvaikutukset koskevat laajalti monia ihmisiä.

Päätös osoittaa syrjintää vammaisten lisäksi heidän läheisilleen ja laajalle joukolle vammaisten parissa työskenteleviä.   

 

Päätös leimaa toisen luokan kansalaisiksi kaikki vammaisten parissa työskentelevät; vammaissairaanhoidon piirissä työskentelevät, kuntoutuksen ammattihenkilöstön, puheterapeutit ja tulkit, jopa autonsa vammaiskuljetuksiin soveltuviksi muuttaneet taksiautoilijat.   

 

Kirjoitin asiasta otsikolla "Hävettää olla Tampereelta!" Tori-lehden yleisönosastokirjoituksen elokuun lopulla.

 

Panen tyydytyksellä merkille, että Tampereen Vammaisneuvosto on 16.09.2008 laatinut Tampereen kaupungin Yhdyskuntalautakunnalle täsmälleen samanlaisen esityksen kuin oma esitykseni oli Tori-lehdessä elokuun lopulla 2008.

2. Kotihoidon ostospalvelusopimus oli käsittämätön limbo.

Miten päättäjät suostuivat maksattamaan vammaisilla, vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla 45 %:n suuruisen Tampere-lisän?   

 

Ostospalvelusopimus on uuden valtuuston purettava ja Tampereen johtavien virkamiesten sopimat "ryöstöeurot" pitää maksaa sopimussakkona veronmaksajien varoista Servea Oy:lle.

Ryöstöeurojen maksumieheksi eivät saa tulla vammaiset.   

 

Vastaan suuren elintarvikeyrityksen raaka-ainehankinnasta.

 

Jos minä ja joukkueeni toimisimme samoin kuin Tampere ostospalvelusopimusta solmiessaan, niin minä kilpailuttaisin ainoastaan raaka-aineidemme rahdit ja jättäisin varsinaisen raaka-aineen hinnanmääräytymisen tavarantoimittajan päätettäväksi.

Sellainen peli ei vetele liike-elämässä, mutta Tampereen kaupungin luulojen mukaan se menettelee Tampereen vammaisille, vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

  

Ei muuten vetele Tampereellakaan ! 

 

--------------------------------------- 

Talousasiat ottaneet ylivallan myös niissä asioissa, joita ei voi mitata euroissa 

Tampereen ongelma on eurojen yletön vahtiminen myös vammaiskysymyksissä. 

 

Kaikki tamperelaiset, mutta erityisesti vammaiset, ovat jääneet eurojenvahdinnan varjoon.  

  

Ihmettelin, kun eilisessä Aamulehdessä pormestari Timo P. Nieminen omassa yleisönosastokirjoituksessaan tunnusti, että Tampereen menot ovat vuoden aikana kasvaneet 12 %. 

 

Liike-elämässä sellainen johtaja, joka olisi kasvattanut vastuualeensa menoja kuluneen vuoden aikana 12 %, olisi hyvin nopeasti entinen johtaja.  

 

Tampereen kustannusnousun suuruus kertoo selkeästi johtajuuden puutteesta.

On oltu "mukavia", mutta kaupunkilaisten kukkarolla on käyty suruttomasti.  

Tässä sanomani ei lyö korville sitä, että vammaisten asioihin pitää panostaa.

 

On arveluttavaa asioiden arvottamista, että jollekin ruotsalaiselle Ikealle ollaan valmiit syytämään osin salaisin sopimuksin kymmeniä miljoonia euroja, mutta tamperelaisille vammaisille ja heidän läheisilleen pyllistetään. 

 ------------------------------------------  

Ovatko virkamiehet luottamusmiespäättäjinä omassa asiassaan? 

Luottamusmiesten ja virkamiesten roolijako on periaatteessa selvä. 

Liike-elämässä on periaate, että lainsäädännön vaatimukset ovat minimitaso ja todellinen toiminta tapahtuu lainsäädäntöä tiukemmilla periaatteilla. 

Olisi hyvä, että kunnalliselämässä toimittaisiin samoin. Näin menetellen varmistettaisiin mm. se, että luottamusmies- ja virkamiespostit eivät sekaantuisi.  

 ------------------------------------------------  

 

Esimerkkinä koko maan ja Tampereen kehitysvammaiset  

 

Ajatukseni ja puheeni saattavat painottua liiankin kanssa kehitysvammaisiin.

Tunnen sen alueen kuitenkin hyvin ja uskon, että siellä saadut kokemukset pätevät koko vammaiskysymykseen. 

Puoli vuotta sitten tehdyn päivityksen mukaan Suomessa kehitysvammatyöhön kului 500 M€. 

Tätä summaa oli jakamassa 27.000 kehitysvammaista. 

Jakolasku osoittaa, että yhteiskunnan panos oli 19.000 € kehitysvammaista kohti vuodessa. 

On huomattava, että 27.000 kehitysvammaisesta 12.500 henkilöä asui lapsuudenkodissaan - yksi heistä asuu meillä. 

Vanhemmat vanhenevat ja laitospaikkojen tarve kehitysvammaiskentässä tulee kasvamaan. 

Viiden vuoden aikana Tampereella tarvitaan vähintään 300 uutta palvelukotiasuntoa kehitysvammaisille. 

Keskustan kehittämään TONTTITAKUUSEEN kuuluu oleellisena osana se, että riittävästä vammaisasuntojen rakentamisesta alkavalla valtuustokaudella huolehditaan.

Toivon, että muut puolueet ottavat Keskustan TONTTITAKUU-haasteen vastaan. 

Asuntoja saa riihikuivalla rahalla, mutta tukiasumiseen tarvitaan paljon tekeviä käsiä, jotta ystävien ei tarvitsisi jossain tilaisuudessa ryhtyä vieraan vammaisen pyllynpesuun. 

Uudella valtuustolla ei tule olemaan helppo tehtävä, kun sen on saatava aikaan kustannustehokkaita, mutta asiakastyytyväisyyden takaavia ratkaisuja. 

Kunnilta veloitettavat eri hoito- ja asumismuotojen kustannukset (€/henkilö) Ylisen keskuslaitoksessa ovat seuraavat: 

  

Tarkistin Ylisen keskuslaitoksen kunnilta perimät vuorokausimaksut tänään. Ne ovat seuraavat: 

Laitoshoidossa 137 €, 215 € tai 374 € vuorokaudessa, riippuen hoidon vaativuustasosta.         

Autetussa asumispalvelussa veloitus on 92 € tai 99 € vuorokaudessa; riippuen hoidon vaativuustasosta. 

Ohjatussa asumispalvelussa veloitus on 38 € vuorokaudessa. 

Jos kehitysvammainen asuu itsenäisesti, niin hän saa yhteiskunnalta asumiseensa ehkä ainoastaan asumistuen. Itsenäisesti kehitysvammaisista asuu 10…15 %. 

Valtaosa eli n. lähes puolet kehitysvammaisista asuu lapsuudenkodissaan. Näin asuen he eivät yleensä saa lainkaan rahallista tukea yhteiskunnalta.  

-------------------------------- 

On selvää, että Tampereella tarvitaan vaalien jälkeen rankkaa rotaatiota apulaispormestarien virkojen jaossa.  

Sen apulaispormestarin asema ei ole kehuttava, joka saa vastuulleen sosiaali- ja terveysasiat, sillä niin kelvottomasti niitä on nyt hoidettu.  

-------------------------------------- 

Kuljetuspalvelujen järjestelemisen antaminen Savonlinnaan oli suuri virhe 

Tampereella on 800 sellaista asukasta, jotka ovat oikeutettuja kuljetuspalveluiden käyttämiseen. 

Meidän perheessä on yksi henkilö, joka kuuluu tähän porukkaan, joten ongelmat ovat meillä perhekohtaiset. 

Toivottavasti tiedot siitä, että kuljetuspalveluiden järjesteleminen palaa Tampereelle ovat totta, sillä Savonlinnasta saakka niitä ei kukaan pysty järjestelemään.

 

Vammaiset työvoimareservinä 

Suurten ikäluokkien eläköityminen merkitsee työvoimapulaa Suomessa. 

Vammaiset muodostavat mielekkään työvoimareservin. 

Julkisella vallalla pitäisi olla määriteltynä esim. kaupungin asukasmäärään perustuva vammaisten työllistämisvelvoite.  

Toivon seurakuntien luottamushenkilöiden toimivan siten, että vammaisten työllistämistä puollettaisiin myös siellä.   

Kolmas sektori ja sen merkitys vammaistyössä 

Kolmannen sektorin merkitys vammaistyössä on jo nyt Tampereellakin huomattava. 

Asian piirissä on valtakunnallisesti toiminut vuosikymmenen verran VATES-säätiö. Säätiön nimi perustuu sen alkuperäiseen nimeen: "Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö".

Sen muodostavat työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät ry:n lisäksi useat vammaisjärjestöt. 

VATES-säätiö toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi työllistämiseksi. 

VATES-säätiö palkitsee vuosittain esimerkilliset vammaistyöllistäjät - kuluneen kymmenen vuoden aikana tamperelaiset yritykset eivät ole yltäneet palkittujen joukkoon. Toki tiedän, että esim. eräät kauppaliikkeet ovat Tampereella esimerkillisiä vammaistyöllistäjiä. 

Vammaisten työllistämistä pitää markkinoida ja ehdotankin, että Tampereen kaupunki julistaa yrityksille kilpailun tästä aiheesta. Saisimme vammaisten työllistämispyrkimyksille julkisuutta ja aivan varmasti myös useita uusia vammaistyöpaikkoja. 

----------------------------- 

Urheiluseurojen Tampereella tekemä vammaistyö on tärkeää. 

Keskustalaisena on mukava todeta, että erityisesti ns. työväenseurat ovat kunnostautuneet tässä. 

TPV:n vammaisjalkapalloilun merkeissä toteuttama "Auringonnousu"-toiminta on ollut kiitettävää. 

Suomen Postin panos vammaisjalkapalloilun sponsoroijana ansaitsee erityiskiitoksen.

Vaimoni, mutta myös minä olemme lukemattomia kertoja seisoskelleet jalkapallokentän laidalla, kun TPV:n Auringonnousu-joukkue on ahertanut kentällä. 

Tampereen Työväen Uimareiden vammaisuintitoiminta on kannustanut monta vammaista saamaan itselleen uimataidon. Myös vammaiskilpauimareita on kasvatettu. 

Poikamme on osallistunut siis Auringonnousun jalkapallotoimintaan ja hän on hankkinut koko perheen parhaan uimataidon TaTU:n vammaisuintitoiminnassa! 

Vammaisen itsetunnolle on tärkeää, että hän on ainakin jollakin osa-alueella "hyvä". 

Meidän tapauksessa tämä itsetuntoa kohottava taito on erinomainen uimataito! 

Toivotan TPV:lle ja TaTu:lle menetystä toiminnassanne - toivottavasti jaksatte panostaa vammaistoimintaan tulevaisuudessakin! 

---------------------------------

 

Yhteenvetoa 

Pelkäämme vanhenemista.

Emme pelkää vanhenemista vanhenemisen vuoksi, vaan pelkäämme, että emme tule vanhoina saamaan ihmisarvoista hoitoa.

Näin näyttää käyvän ainakin Tampereella. 

Vammaisilla vanhenemisen pelko on vieläkin perustellumpaa. 

Tulevat vaalit ovat perhe- ja kotivaalit. 

Keskusta käy koti- ja perhevaaleja.

Aihe on nyt enemmänkin kuin paikallaan. 

Kun tamperelaiset kodit ja perheet voivat hyvin, niin Tampereen kaupunkikin voi hyvin.

Maan hallitus haluaa tukea tamperelaista kunnalliselämää.

Pääministeri Vanhanen on lyhyen ajan sisällä käynyt kahdesti Tampereella ja perehtynyt meidän asioihimme. 

Myös muut hallituksen johtavat ministerit ovat vierailleet Tampereella.

Tiedän, että uusia ministerivierailuja on tulossa, joten tervetuloa tapaamaan keskustalaisia ministerejä ja välittämään tamperelaisia tuntoja maan hallitukselle!  

29.09.2008 

-Esko Erkkilä-