Eskon nettivieraat

Esko pyysi syksyn 2008 aikana eri aloja edustavia vierailijoita nettipalstalleen.

Nettivierailta pyydettiin kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin. Isäntä ei kahlitse vieraidensa ajatuksia, vaan he saavat itse päättää sanottavansa.

Ensimmäinen nettivieras oli Tampereen pormestari- ja kunnallisvaaliehdokas Mikko Alatalo:

Yrittäjien ääni kuulumaan valtuustoissa

Olen lupautunut Tampereen pormestari- ja kunnallisvaaliehdokkaaksi. Ehdokkuuteni ei lähtenyt omasta narsismistani, vaan haluan antaa oman panokseni, jotta ihmisten mielenkiinto kunnallisten asioiden hoitoon lisääntyisi. Äänestysprosentit ovat vajonneet hälyttävän alas.

Haluan saada yrittäjien äänen kuulumaan Tampereen kaupunginvaltuustossa. Virkamiehiä ja eri alojen erikoisosaajia on paljon sekä eduskunnassa että valtuustoissa — kunnia heille — mutta myös todellisia pienyrittäjiä tarvittaisiin lisää. 30 vuotta yrittäjänä toimineena tunnen yrityselämän haasteet hyvin.

On sääli, että moni yrittäjä vierastaa politiikkaa. Syynä on joko leimautumisen pelko tai ajan puute. Kaikkien puolueiden pitäisi saada yrittäjäehdokkaita kunnallisvaaleissa listoilleen, jotta Tampereesta ja koko maakunnasta saataisiin yrittäjäystävällisempi alue.

Yritysten kannalta kenties tärkein kysymys mihin kunnallispolitiikalla voidaan vaikuttaa, on kaavoitus. Yritykset tarvitsevat toimisto- ja liiketilaa mahdollisimman läheltä kaupungin keskustaa. Toisaalta kysyntää olisi omakotitonteille; kaupunki ja yritykset tarvitsevat ostokykyisiä veronmaksajia.

Kuntien tekemät hankinnat ovat usein liian isoja kokonaisuuksia, jolloin ne menevät usein suurille, jopa kansainvälisille yrityksille. Tällöin oman kunnan yrityksiä ei hyödynnetä ja eurot karkaavat kauaksi. Pk-yritykset jäävät hintakilpailussa kakkoseksi, vaikka niiden suosiminen olisi pitkällä tähtäimellä kunnalle edullisempaa. Markkinat eivät pääse kehittymään terveellä tavalla, kun pienyritykset kuolevat isompien jalkoihin.

Tampereen yrityselämää kiinnostavat liikenneratkaisut. Vihreän vallan ja pyöräilijöiden ääni on välittynyt nyt voimakkaasti päätöksentekoon, mutta yrityksienkin etu tulisi huomioida. On huolehdittava, että kaupunkien keskustat pysyvät elävinä ja etteivät kaikki kaupat karkaa laita-alueille. Sekä/että -politiikalla taataan, että kaikki liikennemuodot mahtuvat Tampereen keskustaan, myös yksityisautot.

Olen saanut paljon palautetta Tampereen keskustan yrittäjiltä. He mm. toivovat, että viistoparkit säilytetään myös jatkossa. Hienoa muuten, että vihreätkin ovat Hämpin parkin kannalla.

Valtakunnan tasolla sekä kunnissa tehtävät veropäätökset koskettavat kaikkia. Ensi vuonna pelkästään ansiotulojen verotus kevenee 800 miljoonalla eurolla. Valtion verotuksen aleneminen ei saisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kunnallisvero kiristyy. On myös huomioitava kaikki välilliset verot, palvelumaksut ja niihin kohdistuvat korotuspaineet.

Yrittäjien sukupolvenvaihdosten tai yrittäjävaihdosten onnistuminen on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Suomessa on odotettavissa lähivuosina kaikkiaan 60 000 - 80 000 sukupolvenvaihdosta. Keväällä eduskunta jo käsitteli perintö- ja lahjaverotuksen uudistamista.

Työvoimapulaan hallitus vastaa ensi vuoden budjetissa vain 15 miljoonalla eurolla. Tällä rahalla on tarkoitus ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja lisätä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja. Paljon enemmän olisi syytä kiinnittää huomiota nuorten asenteisiin, kun asiallisiakin hommia pidetään paskaduunina. Ja samaan aikaan meidän pitäisi tuoda Filippiineiltä tai Ukrainasta uutta työvoimaa — eikä mitään halpatyövoimaa!

Kaipaan politiikan areenoille hien ja työn hajua. Eduskunnassakin höristän korviani huomattavasti tarkemmin, kun puhujapönttöön nousee kansanedustaja, joka on tehnyt suurimman osan elämästään oikeita töitä, ollut duunari tai yrittäjä. Kirjanoppineet tai poliittiset broilerit saattavat puhua tietämättömyyden antamalla itsevarmuudella, mutta tarkasti kuuntelen niitä, jotka ovat omin käsin, silmin ja sydämin kokeneet yrittäjän arjen.

Itse yrittäjänä olen joutunut seikkailemaan byrokratiaviidakoissa, joutunut laskemaan palkkoja, sosiaaliturvamaksuja ja eläkkeitä — ja tunnen voudinkin. Tiedän, etteivät rahat niihin tule taivaasta, vaan työtä on tehtävä moninkertainen määrä, että pystyy palkat ja lakisääteiset kulut maksamaan. Elämänkokemus antaa oikeat mittasuhteet asioille ja tervettä arviointikykyä myös kunnalliseen päätöksentekoon.

Mikko Alatalo

pormestari- ja kunnallisvaaliehdokas

Kiitokset Mikolle nettivierailusta ja menestystä vaaleissa !

-Esko-

Toiseksi Eskon nettivieraaksi saapui maatalousyrittäjä, kasvatustieteiden maisteri Pekka Myllymäki Mynämäeltä.

Pekalta lupaa kysymättä Esko taustoittaa Pekkaa siten, että hän on EU-ajan eräs keskeisistä elintarvikevaikuttajistamme. Hänen ansiostaan meillä on ruokapöydässämme suomalaista sokeria jatkossakin.

Pekka Myllymäki - Sokeri-Pekka - sai neuvoteltua Suomelle kohtuullisen sopimuksen EU:n sokeriuudistuksessa. Sopimus todella takaa sen, että saamme kotimaista sokeria myös tulevaisuudessa !

Ja näin Pekka kirjoittaa Eskon nettivierailullaan:

Onni

Muistan isäni kertoneen tarinan onnesta hänen kansakouluajaltaan.

Opettaja oli uskonnontunnilla kysynyt oppilailta tietääkö kukaan mikä tai mitä onni on. Pitkän hiljaiselon jälkeen tuossa 30-luvun raisiolaisen Tahvion kansakoulun luokassa nousi Matti -pojan käsi ylös ja hän sai luvan vastata opettajan kysymykseen. ”En ole aivan varma, mutta luulen, että opettaja kysyy Pirilän uuden sonnin nimeä.”

Jokainen meistä tavoittelee onnellisuutta.

Kiireisen aikamme onnettomuus näyttää olevan se, että onnen aikaansaamiseksi meidän on ponnisteltava tai pyrittävä toimimaan niin, että meitä tulevaisuudessa odottava onni joskus tulisi saavutettua. Hetkellisesti onni voidaan saavuttaa talvi- tai kesälomalla tai kenties sen jälkeen, kun on pystynyt hankkimaan riittävästi varallisuutta. Vaikkapa siellä tulevan kesämökin saunan terassilla sitten joskus.

Luulemme, että onnen hetket ovat arjesta irrallisia palasia, joita sitten kuin laulun sokeripaloja voi nauttia rajallisesti ja suunnitelman mukaan. Jos on liikaa onnea, se sulaa nopeasti pois. Pieni ja arkinen onni on jäämässä vaille kalenterivarausta. Meillä kun on aina niin kiire.

Elämme Suomen historian kenties vaurainta aikaa, mutta silti ehkä onnettominta.

Ja vaikka ympäristön tai väestön vanhenemisen haasteet ovat vaikeasti ratkottavissa ja vaativat täysin uutta poliittista yhteistyöotetta eri puolueilta, eivät ne ole syynä kokemaamme onnen tunteen vajaukseen. Eihän? Syyn täytyy olla muualla ja luulen, että se syy on kateudessa.

Kateus on tehokas tuhoamaan onnea, koska se ei salli meidän olla tyytyväisiä siitä, mitä meillä jo on, vaan jos toisilla on jotain parempaa, on myös meidän saatava vastaavalla mitalla. Nyky-yhteiskunnan edunvalvonnan tyhmin ja sanojalleen fatalistisin lause kuuluukin: ”Minulla on kaikki hyvin, en tarvitse enää mitään lisää.”

Kateus nakertaa onneamme myös toisella, katalalla tavalla.

Se laittaa meidät piilottamaan omaa hyväämme siinä pelossa, että toiset tulisivat meille kateellisiksi. Tämä johtaa meidät pohtimaan globaalitalouden aikakaudella myös ahneutta, joka on kateuden kanssa samalla onnea tuhoavalla asialla. Ahneus estää meitä aktiivisesti nauttimasta siitä, mitä meillä jo on, koska meidän on saatava aina vaan enemmän. Jotta voisimme tulla onnellisiksi, olisi meidän opittava hyväksymään elämämme suurin paradoksi.

Onni nimittäin tavoiteltuna pakenee tavoittelijaansa ja onnea ei voi hankkia väkisin esimerkiksi runsaasti rahaa tienaamalla. Onni on havainnossa "vähemmän voi olla enemmän". Usein onni löytyykin sattumalta kuin sivutuotteena. TV-dokumentissa haastatellulle Estonian tragedian selviytyjälle lyhyt arjen hetki merkitsi onnea. Hän oli haaksirikon jälkeen huomannut kokevansa voimakasta onnen tunnetta vain katselemalla syksyn putoavan lehden satunnaista, keinuvaa liikettä.

Onnen hetki oli löytynyt tässä ja nyt, keskellä arkea.

Pekka Myllymäki

Kirjoittaja on EU -asiantuntija sokeriasioissa ja tekee parhaillaan MBA -työtään pienen jäsenmaan edunvalvonnasta EU:ssa.

--------------------

Kiitokset Pekalle puhuttelevasta kirjoituksesta ja parempia puintisäitä toivotellen

-Esko-

Eskon kolmas nettivieras oli sotaveteraani Paavo Mäntyniemi Viljakkalan Karhelta.

Maanviljelijä >Paavo Mäntyniemi on syntynyt v. 1923. Hän omaa sujuvan kynän ja hänen asiantuntevia kirjoituksiaan on julkaistu mm. Pirkanmaan sanomalehdissä.

Paavo Mäntyniemi on ollut keskeinen vaikuttaja oman pitäjänsä ja koko Pirkanmaan monissa luottamusmieselimissä. Nykyään hän on keskittynyt sotaveraaanien ja sotavetaraanien leskien asioiden ajamiseen.

Eskon nettikirjoituksessa hän haluaa julkistaa kansanedustajille osoitetun vetoomuksensa sotaveteraanien leskien asioiden muistamisesta:

Arvoisat kansanedustajat !

Sotavetaraanien lesket ovat huolissaan siitä, että yhteiskunta on heidät täysin unohtanut. Ne sotaveraanilesket, joiden miehillä oli pieni invalidi-prosentti tai joilla ei ollut sotainvaliditeettia lainkaan, eivät saa mitään yhteiskunnan tukea.

Nämä edellä mainitut sotaveteraanien leskirouvat odottavat, että heillä olisi kahden viikon laitoskuntoutus vuodessa tai vastaava aika avokuntoutuksessa. Läkkeet olisi saatava ilmaiseksi tai ainakin merkittävä alennusprosentti niihin.

Yksin asuvilla toiveena olisi vapautus televisolupamaksusta ja myös helpotusta verojen maksussa.

Myönnettävä on se tosiasia, että niin sotainvalidien kuin sotaveteraanienkin vaimot ovat tehneet arvokasta työtä. Kasvattaneet lapsia ja ja hoitaneet perhettä. Sota-aikana vaimot vastasivat kaikesta siviilissä, kun miehet olivat sotarintamalla.Jopa sotateollisuudesta vastasivat sotilaiden vaimot.

Maataloudessa sotilaiden vaimot olivat ihan korvaamattomia. Vaimot lasten ja vanhusten kanssa hoitivat kaiken maatalouden ja luovutukset kansanhuoltoon, että sotilailla ruokahuolto riitti.

Kyllä sotaveteraanien vaimot ovat tehneet arvokkaan työn, niin sodan aikana, kuin myös sodan jälkeen. Monet sotaveteraanien vaimot ovat vastuullisesti hoitaneet miehensä heidän sairastuessaan. Se on merkittävä yhteiskunnallinen säästö, kun laitoshoitoa ei ole tarvittu.

Sotaveteraanien vaimot ovat pyyteettömällä työllä ansainneet yhteiskunnan tuen. Toivon, että arvoisat kansanedustajat toteuttaisivat edellä mainitun toivomuksen.

Paavo Mäntyniemi

--------------------------

Esko arvostaa Paavo Mäntyniemen esitystä. Sen lisäksi tunnen arvostusta siitä, että hän halusi julkistaa kansanedustajille tekemänsä aloitteen nettisivuillani.

-Esko Erkkilä-

Uutiset

Yhteystiedot

Pikakysely