Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Eskon kysymys- ja vastauslaatikko


Eskon nettisivut ovat tulleet tamperelaisille tutuiksi ja sen myötä Eskon vastattavaksi on tullut mielenkiintoisia kysymyksiä. 

 

Kaikki saapuneet kysymykset ovat hyviä, sillä Eskon niihin antamien vastausten avulla äänestäjä voi arvioida Eskon kannanottoja yksityiskohtaisesti.

Esko julkistaa kysymykset. Hän saattaa tällä palstalla hieman yksinkertaistaa kysymyksiä, mutta tavoite on, että kysymysten alkuperäinen sävy säilyy.

Aloitetaan;

1. Kysymys:

"Aiotko jäädä eläkkeelle päätoimestasi, sillä Raisiosta käsin kun on mielestäni hiukan vaikeaa hoitaa Tampereen asioita?"

Eskon vastaus:

Olen asunut Tampereella n. 30-vuotta ja käyn Raisiossa ainoastaan päiväseltään töissä - pyrin kerran viikossa yöpymään Turussa, joten vietän yleensä yhden yön Turussa (sehän ei ole helppoa tamperelaisille, kuten varmaan jokainen osaa kuvitella !).

Ajokilometrejä minulle on kertynyt kuluneen 38-työvuoden aikana 45.000...60.000 vuodessa, joten ajomatka ei ole ongelma. Lähden taipaleelle yleensä aamuisin n. klo 05.20 ja kotiudun päiväreissulta ennen klo 18.00.

Eläkkeelle lähtemisestä en ole "keskustellut" edes itseni kanssa, sillä virtaa tuntuu riittävän.  Työni on mielenkiintoista, työyhteisö ja työtoverit mukavia, joten mikäs tässä on töitä tehdä!  Kun myös terveys on kunnossa, niin uudet haasteet luottamusmiestoimen merkeissä sopivat hyvin kuvaan.

------------------------

Kysymys 2:

"Miksi valitsit puolueeksi Keskustan? Mielestäni ihminen, kun ei ole oikeasti mistään mitään mieltä, äänestää kompromissina Keskustaa."

Eskon vastaus:

Keskustan valikoituminen viiteryhmäkseni oli luonnollista.  Isäni oli Viljakkalassa kahden kauden keskustalainen kunnanvaltuutettu - hän sai molemmilla kerroilla eniten ääniä koko pitäjässä, tosin jälkimmäisellä kerralla hän tasasi kärkipaikan erään toisen henkilön kanssa.

Isäni tuli toimeen tulipalokommunistien ja isojen talojen kokoomuslaisten isäntien kanssa. Hänen paras kaverinsa jo sota-ajoilta oli pitäjän demarien nokkamies. Lukemattomat olivat ne kerrat, kun isäni ja hän kävivät monet sota-ajan muistonsa läpi uudestaan ja uudestaan. Vasta nyt ymmärrän, että puhuminen sota-ajan kokemuksista oli heidän terapiaansa! Isäni osasi sovitella ja nautti koko pitäjän luottamusta.  Haluan kulkea isäni jäljillä, sillä olen työelämässä tullut toimeen monenlaisten ihmisten kanssa - uskon, että pystyn tulokselliseen yhteistyöhön myös kunnallispolitiikassa.

Tampereen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että luottamusmiehillä on hyvät ja toimivat suhteet maan hallitukseen.  Tampere on Suomen ykköskaupunki ja useat Tampereen asiat omaavat tiukan kytköksen valtakunnan päätöksiin. Läntinen ohitustie ja suunniteltu tunneliratkaisu ovat malliesimerkkejä siitä, että Tampereen päättäjillä pitää olla hyvät suhteet maan korkeimpiin päättäjiin.

Olen eri vaiheissa saanut luotua suhteet esim. nykyisen hallituksen johtaviin ministereihin - keskustalaisuus on siinä työssä vahva valttikortti.

Nykyinen Keskusta-vetoinen hallitus tulee olemaan tärkeä yhteistyökumppani nyt valittaville Tampereen valtuustolle.  Tamperelaisten kannattaa hyödyntää Tampereen Keskustan valttikortti!

----------------------

Kysymys 3.

"Omaako elintarviketurvallisuus ja siitä puhuminen painoarvoa kunnallispolitiikassa?" 

Eskon vastaus:

Elintarviketurvallisuus omaa hyvinkin paljon painoarvoa kunnan toiminnassa. Kuntalaisten "juomavesiturvallisuus" on yksi osa elintarviketurvallisuutta. Nokian, Ylöjärven ja Viljakkalan kokemukset osoittavat, että elintarvikeasiat ovat elintärkeitä kuntalaisille.

Erityisesti Nokian kaupungin virkamiesten ja luottamusmiesten tapa hoitaa Nokian vesikriisiä oli ala-arvoinen.  Tampereella pitää valmistautua asioihin paremmin. Jos virkamiehet eivät osaa valmistautua asioihin, niin luottamusmiesten on laitettava asioihin vauhtia.

Vesi- ja elintarvikekriiseihin valmistautuminen vaatii luottamusmiehiltä valmiuksia elintarvikealalta. Omaan Hygieniakortin työni puolesta eli olen virallisestikin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran testit läpäisst elintarvikealan ammattilainen. Osaan vaatia virkamiehiltä riittävää vaarojen ennakointia ja siten tamperelaisille parempaa ruokaturvallisuutta.

 

--------------------

Kysymys 4:

"Mitä tarkoitat liikennemeluasioilla? Peltolammin ja Palokallion alueen suurin ongelma on lentomelu - ei liikennemelu. Miten saat Hornetit pois Pirkkalasta?"

Eskon vastaus:

Tarkoitan liikennemeluasioilla autoliikenteen, junaliikenteen ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua. Sen lisäksi samaan ryhmään kuuluu rautatietärinä.

Peltolammilla ja laajalla alueella muuallakin suurin meluongelma on kysyjän mainitsema lentomelu. Lentomelun ongelma-alue alkaa Pirkkalan lentokentän itäisellä laskeutumisreitillä ainakin Hallilasta saakka ja se jatkuu lentokentälle saakka. Hallilan alueella Hornet-kaluston aiheuttama melu lienee koko Tampereen alueen kovin, sillä Hallilan yläpuolella Hornet vetää laskeutumissiivekket ulos. Hornet on kuin silitysrauta eli laskeutumissiivekkeiden ulosvedon yhteydessä moottoritehot on nostettava melkein maksimitasolle, jotta kone pysyy ilmassa. Tässä syy, että miksi Hallilassa pikkulasten päiväunet ulkosalla eivät juurikaan ole mahdollisia!

Lentomelun vähentäminen on pitkä prosessi.

Ensinnäkin on huolehdittava siitä, että Hornet-kaluston korvaavat hävittäjät ovat melutasoltaan hiljaisempia. Hornet-kalusto poistuu käytöstä vasta 2020-luvun loppupuolella, joten nopeaa apua on vaikea odottaa.

Toinen Eskon esittämä keino on se, että Satakunnan Lennosto siirtyisi Malmin lentokentän aikanaan korvaavalle etelä-suomalaiselle "korpikentälle".  Tämäkin ratkaisu vie aikaa, sillä Malmin lentokentän vuokrasopimus loppuu vasta joskus 2030-luvun alkaessa.

Mainitsemani "etelä-suomalainen korpikenttä" voisi sijaita jossain Alastaron Virttaankankaan ja Kymenlaakson välillä sijaitsevassa kunnassa - uskon, että halukkaita kuntia löytyy vaikka Porvoo antoikin hankkeelle rukkaset.

Tampereen lentomelun vähentäminen kulminoituu siihen, että Satakunnan Lennosto ja/tai Hornet-kalusto poistuisi Pirkkalasta.  Työ vaatii valtakunnan tasolla ponnisteluja ja eritoten aikaa. Joskus työ on kuitenkin aloitettava ja ajoittukoon työn alkaminen seuraavalle valtuustokaudelle.

Esko pyrkii koko Tampereen kaupungin luottamusmieheksi ja sen vuoksi kannan murhetta laajemman alueen meluongelmista kuin Peltolammi tai Palokallio.  Olen saanut hyvää oppia ns. Ikea-sopimuksen tiimoilta, joten asiantuntemukseni on myös Tampereen muiden alueiden käytettävissä.

Rautatiemelu on pahinta Tampereen järjestelypihalla. Melu siellä on iskumelutyyppistä ja ylittää jopa 110 dB!  Järjestelypihan läheisyydessä sijaitsevat asuntoalueet kärsivät pahiten rautatiemelusta. Myös Tampereen Rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevat asunnot ovat haitallisen rautatiemelun alueella.

Rautatietärinä on paha asumishaitta esim. Järvensivulla.  Rautatietärinää voidaan vaimentaa kiskohionnalla sekä tietyin teknisin ratkaisuin. Ne sekä ajonopeuksien alentaminen ovat keinoja rautatietärinän rajoittamiseksi. Järvensivulla ja myös muualla rautatie sijaitsee paikoin varsin korkealla ratapenkereellä, joten rautatiemelua on vaikea rajoittaa.

Esko kannattaa Pirkkalaan suunniteltua Logistiikkakeskusta monestakin syystä. Eräs syy on se, että se mahdollistaa meluttomamman Tampereen.  Logistikkakeskuksen tarkka sijainti on harkittava erikseen.

Autoliikennemelusta Tampereella kärsii lukematon joukko ihmisiä.  Pääväylistä ehkä pahin on tällä hetkellä 9-tie Atalan ja Tarastenjärven kaatopaikan risteyksen välillä. Nurmi-Sorilan alueen valmistumisen pitää vauhdittaa tämän tieosuuden meluntorjuntaa.  Myös liikenneturvallisuus tällä tieosuudella on erittäin heikko, sillä kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia kyseisellä tieosuudella tapahtuu vuosittain. Kuten edellä jo totesin, ajan vuosittain varsin paljon henkilöautolla. Ainoa paikka Suomessa, jossa pelkään liikennöidä on 9-tiellä tieosuus Atalasta Tarastenjärven kaatopaikan risteykseen!

Olen antanut Pirkanmaan Ympäristökeskukselle yksilöidyn lausunnon po. tieosuuden meluntorjunta- ja liikenneturvallisuusasioiden hoitamisesta. 

-------------------------

Kysymys 5.

"Lakalaiva-suunnitelmat ja niiden vaikutukset yksittäisen ihmisen elämään?"

Eskon vastaus:

Lakalaiva-suunnitelmat ovat myös ns. osallisryhmälle vielä jäsentymättä.

Olen mukana Etelä-Alvarin kaavoitus- ja liikennejärjestelyjä käsittelevässä työryhmässä. Tulen sen kaavoitus- ja logistiikkatietämyksen varassa, joka minulle on vuosien aikana kertynyt, huolehtimaan alueen asukkaiden mielipiteiden välittymisestä päättäjille (toivon saavani liittyä päättäjien joukkoon tulevissa kunnallisvaaleissa).

Olen vastaanottavainen myös vaalien jälkeen kaikille niille mielipiteille, joita Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja muiden alueiden asukkailla on Lakalaiva-suunnitelmia kohtaan.

--------------------

Kysymys 6.

"Vihjaat Pärrinkoskea koskevista operaatioista - mitä ne ovat? Miten olet toiminut Peltolammin puhtaana säilymisen puolesta?"

Eskon vastaus:

Pärrinkoski on tärkeä luonnonsuojelukohde.

Se tietty hanke, jota puolsin ministeri Paula Lehtomäen kanssa käymissäni keskusteluissa ei ole mikään suuri avaus. Tarkoituksena on pienimuotoinen huomiointi Pärrinkosken tiimoilta. Toivon, että asiaan voidaan jossain vaiheessa palata. Kaikki toimet Pärrinkosken hyväksi ovat tärkeitä, sillä Pärrinkosken avulla saamme pidetyksi luonnonsuojeluun liittyviä asioita esillä Tampreella.

Saimme ns. Ikea-sopimukseen liitetyksi kohdan, jolla velvoitimme Tampereen kaupungin puhdistamaan Valion taakse muodostuneen laittoman kaatopaikan. Ikea-neuvottelukunnan jäsen Tero Eloranta otti näytteen omakotitalonsa vieritse kaatopaikalta Peltolammiin juoksevasta ojasta ja toi vesinäytepullon niihin neuvotteluihin, joita kävimme Tampereen kaupungin kanssa! Likaista vettä sisältänyt näytepullo oli mainio neuvottelujen vauhdittaja.

 Laittoman kaatopaikan puhdistustyöt ovat alkamassa ja niiden tuloksena tullaan laiitomalta kaatopaikalta poistamaan sinne ajetut romut ja roinat.  Tämä jos mikä on toimintaa puhtaamman Peltolammin puolesta! Neuvotteluissa oli mukana yhteensä seitsemän palokalliolaista eli kunnia kuuluu koko joukollemme!

 

---------------------------

Kysymys 7.

"Mainitset Ruokomäenkadun sekä Ketunleivänkadun ja Palokallionkadun välissä kulkevan voimalinjan poistumisesta. Onko näin tapahtumassa?"

Eskon vastaus:

Palokallion omakotialueen länsipuolella kulkee 1930-luvulla rakennettu voimajohtolinja.

Tampereen kaupunki ei innoissaan huomannut 1970- ja 1980-luvuilla linjan olemassaoloa ja kaavoitti tiettyjä rivitaloja, omakotitaloja sekä myöhemmin myös kerrostaloja voimajohtolinjan vaara-alueelle. Harmillisinta on, että Ketunleivänkadun alkupäässä sijaitseva lasten leikkipaikka on melkein voimajohtolinjan alla!

Voimajohtolinja on ympäristölleen vaarallinen monessa mielessä. Fingrid Oy:n esitteiden mukaan sen haittasäteilyvyöhyke ulottuu pitkälle molemmin puolin linjaa.

Säteilyn haitta-alueella on Palokallion omakotialueella ainakin neljä omakotitaloa, Palokallionkadulla ainakin kaksi rivitalonpätkää, Ketunleivän kadulla opiskelijakäytössä olevia vuokrakerrostaloja ja kaiken huippuna Ketunleivänkadun leikkipaikka melkein voimajohtolinjan alla!

Säteilyvaaran lisäksi se on "heti hengenvaarallinen" ja siitä saatiin kokemusta Palokallion omakotialueen rakennusaikana 1988, kun yksi voimajohtolanka putosi maahan ja sai aikaan maastossa suuret tulilieskat.

Voimajohtolinjan poistamisesta on tehty useita esityksiä Tampereen kaupungille ja Fingrid Oy:lle - kaikki esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville.

Ikea-neuvottelujen aikana Eskolla sytytti, että voimajohtolinjan poistaminen pitää kytkeä ns. Ikea-sopimukseen.  Voimajohtolinjan vaara-alueella asuvat Veikko Niemelä - joka muutenkin oli tehnyt paljon työtä voimajohtolinjan poistamiseksi - sekä Henry Kukkola olivat heti Eskon "juonessa" mukana.

Voimajohtolinjan poistaminen kirjattiin yhdeksi kohdaksi Palokallion Omakotiyhdistys ry:n ja Tampereen kaupungin solmimaa Ikea-sopimusta.  Nyt näyttää, että voimajohtolinja poistuu v. 2010 ja linja-alue saadaan lähivirkistysalueeksi.  Asuntorakentamiseen alue ei käy, sillä alueella lentomelu ylittää asuntorakentamiselle asetetut ohjearvot.

Esko kaavailee, että kaikki Tampereen kaupungin alueella asuntoalueiden yläpuolella risteilevät voimajohtolinjat on kartoitettava uuden valtuustokauden alkaessa ja niiden poistamisesta on tehtävä erillinen tarkasti aikataulutettu poistosuunnitelma. Meillä ei ole varaa vaarantaa yhdenkään tamperelaisen terveyttä sillä, että kaupunki on kaavoittanut asuntotontteja voimajohtolinjojen vaara-alaueille! Voimajohtolinjat pois ja kaupunkilaisille mahdollisuus turvalliseen elämään.

 

----------------------------

Kysymys 8.

"Kannanottosi pyöräkaistakokeiluun Hämeenkadulla on pyöräilyä tukeva. Kun tilaa ei ole, niin onko sinne Hämeenkadulle jalankulkijoiden sekaan pakko pyöräilijöiden ängetä, eikö voisi ajatella, että ajellaan avarammalla Puutarhakadun väylällä?"

Eskon vastaus:

Pyöräilykaistakysymys oli minulle tiukan pohdinnan paikka.

Varovaisen positiivinen kantani KOKEILUUN perustui omakohtaiselle pienimuotoiselle kokeelle, josta kerron nettisivuillani.

Kokeeni jalakulkuosio sujui ennakoimaani paremmin, mutta pyöräilyosio ennakoimaani heikommin.

Päädyin siihen, että jalankulkijat sekä polkupyöräilijät mahtuvat Hämeenkadun jalkakäytäville. Huomasin koetta suorittaessani, että paljon on töitä tehtävä, jotta polkupyöräily voitaisiin sallia Hämeenkadun jalkakäytävillä pysyvästi.

Kokeeni jälkeen on kerrottu 18.09.2008, että v. 2011 avattaisiin polkupyöräilijöille todella turvallinen ja keskeinen reitti Tampereen ydinkeskustan läpi.

Kyseessä on ns. Rongankadun tunneli, jonka budjetista kaupunginvaltuusto päättäisi marraskuussa 2009.

Pyörätie tulisi kulkemaan Pispalan valtatietä, Pirkankatua, Puutarhakatua, Patosiltaa, Rongankatua, Vellamonkatua, Ilmarinkatua ja Teiskontietä pitkin halki koko kaupungin.

Kyseessä olisi hieno "baana" läpi ydinkaupungin.  Toteutuessaan tämä suunnitelma merkitsisi sitä, että Hämeenkadun jalkakäytävät palautuisivat yksinomaan jalankulkijoiden käyttöön. 

Rongankadun tunnelia odotellessa saattaa olla paikallaan, että pyöräily sallittaisiin Hämeenkadun jalkakäytävillä vielä kahtena kesänä.  Kevään 2011 alkaessa pyöräilijät siirtyisivät Hämeenkadulta uuden pyöräreitin käyttäjiksi ja rauha palaisi Tampereen kaupunkiin.

--------------------------

Kysymys 9.

"Miksi Eskon nettisivuilla monia asia on vielä "päivityksessä" - äänestäjät janoavat tietoa Eskon mielipiteistä."

Eskon vastaus:

Nettisivujen päivitys on suoritettava oto eli oman toimen ohella.

Pyrin tekemään päivityksiä aina sopivan hetken tullen.  On todella mukava todeta, että päivityksiä kaivataan; se merkitsee, että Eskon sanomaa seurataan!

Esko on pyrkinyt vastaamaan eri vaalikoneisiin ja toivonkin, että niiden anti korvaa ainakin osittain nettipäivitysten viiveen. Vaalikoneet avautuvat yleisölle lähipäivinä - tutustu Eskon ajatuksiin niistä!

 

Kysymys 10.

Puhutaan paljon EU:n ruoka-avusta vähävaraisille. Tietääkö Esko, että kuinka tämä vähävaraisten ruoka-apu rahoitetaan?

Eskon vastaus:

Aikaisemmin vähävaraisten ruoka-apu maksettiin ns. interventioviljalla eli sillä viljalla, joka ostettiin viljelijöiltä EU:n määräämällä minimihinnalla EU:n omistukseen Suomessa tai tai muissa EU-maissa sijaitseviin interventiovarastoihin.  Interventiovilja toimi "oravannahkana" niille yrityksille, jotka halusivat toimittaa vähävaraisille jaettavia elintarvikkeita. Tarjouskilpailun voittaneet yritykset saivat siis maksuksi EU:n omistamaa viljaa. Mikäli ne eivät itse viljaa pystyneet käyttämään, niin ne tekivät viljasta jatkosopimukset sellaisten yritysten kanssa, jotka tarvitsivat viljaa raaka-aineekseen.

Viljan hinta on kohonnut vuoden aikana niin paljon, että nyt markkinat maksavat viljasta enemmän kuin interventio-systeemi. EU ei siis nykyään saakaan elintarvikeavun maksuun "oravannahkoja" eli viljaa.

Edelleen ruoka-aputuotteiden maksuna käytetään viljaa. 

EU joutuu ostamaan "maksuviljan" nyt vapailta markkinoilta. Viljan hinnanousu lieneekin syy siihen, että vähävaraisille tarkoitetun ruoka-avun maksukuviot ovat muuttumassa.

Kysymys 11.

Suhtauduit 29.09.2008 vammaisten Vaalipaneelissa kovin myötäsukaisesti työväen urheiluseurojen toimintaan. Porvarit ja keskustalaiset ovat ainakin aikaisemmin karsastaneet työväenseuroja - miksi muutos?

Eskon vastaus:

Tamperelainen jalkapalloseura TPV ja uintiseura Tampereen Työväen Uimarit ovat panostaneet jo monien vuosien ajan vammaisurheiluun.

Niiden tekemä työ on ollut arvokasta ns. kolmannen sektorin suorittamaa vammaistyötä.

Jalkapalloilu TPV:n Auringonnousu-ryhmässä antaa vammaisille monia onnistumisen hetkiä, sillä ohjaajat osaavat jakaa joukkueet tasavahvoiksi. Jalkapalloilu opettaa elämään myös häviön hetket, sillä sekin taito on kullanarvoinen elämäntaipaleella.

TaTu:n vammaisuintitoiminta ansaitsee kaiken kiitoksen.  Siellä opitaan elintärkeä uimataito.

Vammainen tarvitsee itsetuntonsa rakentamiseksi onnistumisen ja pärjäämisen hetkiä.  Useille hyvä uintitaito merkitsee näitä.

Kiitän TPV:tä sekä TaTu:a vammaistoimintaan panostamisesta.  Tämän vuoksi Esko arvostaa näitä seuroja.