Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Turvattomat sähköpostiosoitteet

Keskiviikko 22.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tutulta kaverilta ”Kiireellinen” –otsikkoisen sähköpostiviestin, joka kuului näin:

 

 

Hei,

Kirjoitan täältä Etelä-Afrikka, missä olen tällä hetkellä jumissa, koska puhelimeni ja lompakkoni varastettiin puolituttuni autosta. Lompakossa olivat kaikki rahani ja muutkin tärkeät jutut. Pystyisitkö mitenkään lainaamaan pikaisesti 1000 €, että saan hotellilaskun maksettua ja pääsen takaisin kotiin? Mikä tahansa pienempikin summa auttaa paljon, ja maksan takaisin heti kun palaan. Tilanne näyttää aika pahalta. Tarvitsen pikaista apua ja kaikki mahdollinen apu sinulta olisi hyvin tervetullutta.

Terveisin NN

 

  

********************

 

 

On selvää, että tiesin kyseessä olevan huijausviestin, mutta soitin tutulleni, joka muka oli Etelä-Afrikassa jumissa.

 

 

Tuttuni vastasi kodistaan Ruovedeltä ja totesi, että on turvallisesti kotosalla.

 

 

 

Huijauksen kohteeksi joutuneella kaverillani oli sähköpostiosoitteena etunimi.sukunimi@luukku.com ja pidän luukku.com-sähköpostiosoitetta perin epäkäytännöllisenä sekä epäluotettavana.

 

 

Lukijani saavat mieluusti korjata mieliteitäni, mutta pidän…

 

  • @luukku.com,
  • @outlook.com ja
  • @suomi24.fi –sähköpostiosoitteita epäluotettavina.

 

 

Minulla on sähköpostiosoitteena esko.erkkila@gmail.com ja olen siihen tyytyväinen. Taisi olla vuosi 2008, kun sen hankin ja ainakaan toistaiseksi ongelmia ei ole ilmennyt.

 

 

Olen lähettänyt sähköpostini kautta satoja ellei tuhansia valokuvia ja en ole oikeastaan milloinkaan poistanut viestejä, mutta siitä huolimatta tilaa sähköpostilaatikostani näyttää riittävän!

 

 

Uskallan suositella gmail.com –sähköpostiosoitetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turvattomat sähköpostiosoitteet, @luukku.com, @outlook.com, @suomi24.fi, gmail.com,

Porkkana ja punajuuri eroavat optimaalisen kylvöajankohdan osalta toisistaan kuin yö ja päivä!

Tiistai 21.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Porkkana ja punajuuri ovat Viherpeukaloiden suosituimmat juurekset ja niin myös meillä.

 

 

Molempien viljelytekniikka on kylvämisen jälkeen jokseenkin samanlainen, mutta kylvöaikavaatimukset porkkanalla ja punajuurella eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

Porkkana kannattaa ehdottomasti kylvää jo syksyllä, sillä syyskylvö varhaistaa porkkanasadon saamista kevätkylvöön verrattuna viikoilla.

 

 

Punajuurta ei saa missään olosuhteissa kylvää syksyllä ja keväälläkin vasta sen jälkeen, kun maan lämpötila on pysyvästi ylittänyt 10 astetta.

 

 

Punajuuri on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena lehtiruusukkeen ja mehevän juurimukulan. Toisena vuonna punajuuri kukkii ja tuottaa siemeniä.

 

 

Me ihmiset menemme punajuuren ”elämässä” väliin ja korjaamme omiksi tarpeiksemme sen mehevän juurimukulan heti ensimmäisen kasvuvuoden jälkeen.

 

 

Jos kylvämme punajuuren liian varhain ja sen siemenet kokevat maassa ollessaan kylmän vaiheen, kokee punajuuri saaneensa kylmäkäsittelyn ja alkaa jo ensimmäisen kasvukautensa lopulla kasvattamaan kukkavartta sekä siemeniä.

 

 

Kukkavartta pukkaava punajuuri on kelvoton ruokakäyttöön ja sitähän me emme halunneet.

 

 

Ilmastonkehittyminen – huomaatte, että en halua ilmiöstä käyttää kirosanaksi muodostunutta erästä toista sanaa – saattaa merkitä, että punajuuren optimaalinen kylvöajankohta Suomessa alkaa muodostumaan jo toukokuun lopulle, mutta varminta punajuuren kylvöajankohta on ajoittaa kesäkuun alkupäiviin.

 

 

Punajuuresta tässä toteamiseni pätee myös valkojuurikkaaseen sekä raitapunajuureen.

 

 

Palsternakka vertaantuu optimaalisen kylvöajankohdan osalta porkkanaan eli palsternakka kannattaa ehdottomasti kylvää kasvupaikalleen jo syksyllä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: porkkana kannattaa kylvää syksyllä, palsternakka kannattaa kylvää syksyllä, punajuuri kylvetään lämmenneeseen maahan vasta kesäkuulla, valkojuurikas, raitapunajuuri,

Siniristilipun vetäminen salkoon Kaatuneiden muistopäivänä on kansalaisvelvollisuus

Maanantai 20.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien kunnioittama Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmatta sunnuntaina vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden yleisenä muistopäivänä”.

 

 

Toukokuun kolmannen sunnuntain asemaa on myöhemmin laajennettu koskemaan myös mm. rauhanturvaamistehtävissä ja teloitettujen sekä vankileireillä menehtyneiden muistoa.

 

 

 

IMG_1338.JPG

 

 

Olen aikoinaan hankkinut lipputangot Tampereen omakotitalomme pihamaalle sekä myös mökillemme Viljakkalan Majajärvellä. Kaatuneiden muistopäivä, Puolustusvoimien lippujuhlapäivä sekä Itsenäisyyspäivä ovat ne kolme tärkeintä päivää vuoden aikana, jolloin vedämme siniristilipun salkoon!

 

 

Näin tein myös eilen Viljakkalan Majajärvellä!

 

 **************

 

Mummuistani isäni äiti…

 

 

 

IMG_1172.JPG

 

 

… Edith Erkkilä, joutui kokemaan sankarivainajan äidin roolin, kun setäni Reino Erkkilä kuoli Viipurissa 8.3.1940.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää setäni Reino Erkkilä lisäksi ainakin yksi veljespari - Koivuniemen veljekset – lähinaapuristani.

 

 ***************

 

Suuri kunnioitus niille etsintäjoukoille, jotka yhä edelleen etsivät Venäjän puolelle jääneiltä taistelutantereilta sodissa kaatuneita suomalaissotilaita.

 

 

Etsintäjoukkojen työn tuloksena eilen saatettiin Lappeenrannassa kotimaan multiin 50 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista, jotka menettivät kalleimpansa taistellessaan meidän puolestamme.

 

 

Suuri arvostus heille kuin myös niille, jotka jaksavat yhä edelleen tehdä tätä arvokasta työtä.

 

 

Kiitokset myös Venäjän viranomaisille, jotka hyväksyvät ja tukevat tätä toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaatuneiden muistopäivä, kaatuneiden etsintätyö Venäjällä,

"Euroopan Unioni on valtava menestystarina"

Sunnuntai 19.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen virallisena kokousedustajana Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen Vesilahdella.

 

 

Virallisesti kokous alkoi klo 10.00, mutta kaksi ensimmäistä tuntia oli varattu paikalla olleiden EU-parlamenttivaalien ehdokkaiden esittelyyn ja kokousyleisön heille tekemiin kysymyksiin.

 

 

 

IMG_1291.JPG

 

 

Paikalla oli kolme keskustalaista eurovaaliehdokasta eli vasemmalta lukien Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja se vakuutti, että nämä kolme ehdokasta ovat asioista perillä.

 

 

Seuraavassa kertaan ranskalaisin viivoin kolmikon esittämiä näkökohtia, mutta valitsin tämän juttuni otsikoksi porukan nuorimmaisen eli Suvi Mäkeläisen naulan kantaan osuneen luonnehdinnan Euroopan Unionista eli

 

 

”Euroopan Unioni on valtava menestystarina”

 

 

Mutta sitten niihin ajatushelmiin, joita saimme kuulla:

 

 

  • Kiina, Venäjä ja Afrikka voimistuvat, joten niiden vastapainoksi tarvitaan vahvaa Euroopan Unionia
  • ilmastokehitys – josta monet käyttävät termiä ilmastomuutos, pitää hoitaa EU-tasolla
  • Suomen oma ruuantuotanto on keskeistä meille suomalaisille myös Euroopan Unionissa
  • maalaisjärkeä pitää saada EU:n päätöksentekoon
  • Suomen oma vahva talous pitää säilyttää
  • aluetuet ja maataloustuet pitää säilyttää
  • perussuomalaisten slougan ”Äänestä Suomi takaisin” on vastuutonta menettelyä ja se pelaa suoraan Venäjän ja USA:n pussiin
  • Keskustan oikea taustaryhmä EU-parlamentissa on ALDE ja varsinkin nyt, kun Suomen Keskusta pystyi kääntämään sen toiminnan maatalousmyönteiseksi

Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen kysyivät yhteen ääneen, että miksi suomalaisten kannattaisi äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, jotka vastustavat maatalous- ja aluetukia.

 

 

Enemmän kuin aiheellinen kysymys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Euroopan Unioni on valtava menestystarina", Petra Schulze Steinen, Pekka Puska, Suvi Mäkeläinen, EU-vaalit 26.5.2019,

Miksi kansalaiset eivät pontevasti vastusta postipalvelujen heikkenemistä?

Lauantai 18.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset nostavat ison älämölön toteutetuista ja jopa suunnitelluista palvelujen heikentämisistä ja näin tekee erityisesti nettikansa.

 

 

Hyvä niin, mutta yksi asia minua ihmetyttää ja se on se, että miksi kansalaiset eivät ole juuri lainkaan reklamoineet postipalvelujen heikentämisistä.

 

 

Ihmetykseni on sitäkin suurempi, kun postin palveluheikennykset koskevat maaseudun lisäksi myös kaupunkeja.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee muutaman sadan metrin etäisyydellä Tampereella Multisillan jakelukeskuksesta.  Lyhyt matka Postin jakelukeskuksesta ei kuitenkaan tunnu merkitsevän mitään, sillä postimme kolahtaa postilaatikkoon vasta aikaisintaan iltapäiväviiden tietämillä jos silloinkaan!

 

 

Viime maanantaina odotin kahtakin tärkeää kirjettä, joiden molempien tiesin lähteneen hyvissä ajoin.

 

 

Ei tullut maanantaina ja ei tietysti myöskään tiistaina, sillä silloinhan Postilla on lepopäivä!

 

 

Hämmästyksemme oli suuri, kun kaivattu maanantaiposti oli keskiviikko-aamuna jo klo aamukuudelta postilaatikossamme – maanantaiposti oli ilmeisesti jaettu keskiviikkona jo ennen kukonlaulua!

 

 

***********************

 

 

Liitän tähän muisteluksen 1950- ja 1960-luvuilta jolloin postinkulku oli säännöllistä.

 

 

Synnyinkodistani oli ja on yhä edelleen matkaa maantielle kilometrin verran.

 

 

Silloin ei ollut käytössä postinumeroita ja ei myöskään teidennimiä, mutta meille oli osoitteena ”Viljakkala Vuorenmaa” eli maantievarressa olevan maalaistalon nimi.

 

 

”Viljakkala Vuorenmaa” oli viiden talon yhteinen postiosoite. Nykyään tuntuu ihmeelliseltä, että viiden talon posteille ei ollut minkäänlaista postilaatikkoa, vaan postikuljettaja oli Viljakkalan postilla ennen jakolenkille lähtöään paketoinut näiden viiden talon postit samaan kääröön, sitonut käärön manillanarulla ja kohdalle ehtiessään heitti käärön maantielle!

 

 

Kaikkiin taloihin tuli silloin Aamulehti ja päällimmäiseksi osuneen talon lehti kärsi hieman maantielle heittämisestä ja erityisen huonoon kuntoon meni se Aamulehti, joka sattui olemaan päällimmäisenä sadesäällä!

 

 

Yleensä Vuorenmaan väki kävi ensimmäisenä noutamassa postikäärön maantieltä ja me muut sitten iltapäivällä noudimme omat postimme Vuorenmaan kuistilta!

 

 

Jossain vaiheessa asiat kehittyivät siten, että isännät saivat aikaiseksi heittopostilaatikon ja postin maantielle heittäminen siirtyi muistojen joukkoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: postipalvelut, postipalvelujen heikkeneminen,

Turkistalous alentaa "jokapäiväisen makkarapakettimme" hintaa

Perjantai 17.5.2019 - -Esko Erkkilä-

On selvää, että hallitustunnustelut – vai ovatko ne jo hallitusneuvotteluja – tuovat pintaan jälleen kerran kysymyksen turkistuotannosta luopumisesta.

 

 

Suomalaisen turkistalouden työllistävä vaikutus on 5.000 henkilötyövuotta ja se luo verotuloja 150 miljoonaa euroa vuodessa eli Keravan kaupungin verran.

 

 

Turkistalous tuottaa nahkojen lisäksi lannoitteita, biopolttoaineita sekä rehujen raaka-aineita.

 

 

Liian vähälle huomiolle on jäänyt turkistalouden merkitys elintarviketuotannon kiertotaloudessa, sillä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjänä turkistalouden merkitys on huomattava.

 

 

Lihanjalostusteollisuudessa syntyvät rehujakeet – teurasromppeet – turkistalous pystyy hyödyntämään ja jopa maksaa niistä teurastamoille hyvää hintaa. Tämä toiminta alentaa kuluttajan ostaman makkarapaketin hintaa merkittävästi.

 

 

 

 

Tunnen turkistalouden ja ainakin siihen liittyvän ”rehutehtailun” hyvin, sillä sain työurani aikana toimia parikin vuotta Suomen vanhimman turkisrehuyrityksen Monäs Feed Oy Ab:n hallituksen jäsenenä.

 

 

Hallituksen jäsenyyteni ajoittuu siihen aikaan, jolloin työantajani Rehuraisio Oy toimi Monäs Feed Oy Ab:n emoyhtiönä.

 

 

Monäs Feed Oy Ab on yhä edelleen juridisesti itsenäinen yritys ja nyt sen osake-enemmistön omistaa Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu Oy.

 

 

 

*******************

 

 

Tässä Etelä-Pohjanmaan Minkirehu Oy:n nettisivuilta kopioitua aineistoa Monäs Feed Oy Ab:n vaiheista:

 

 

1957 Ab Monäs Frys perustettiin.


1980 Uusi keittö uudenaikasella tekniikalla rakennettiin.


1982 KWH osti Monäs Frys. Uusi firmanimi oli Oy KWH Monäs Ab.


1992 Raisio tuli enemmistö-omistajaksi. Uusi firmanimi oli Monäs Feed Oy Ab.


2002 Uusi pakkasvarasto rakennettiin sekä tehtiin muutoksia tuotantolaitoksessa.


2008 E-P:n Minkinrehu uusi omistaja.

 

Keskustalla ja RKP:llä tulee olemaan tärkeä rooli tulevassa hallituksessa – jos sellainen saadaan suunnitellussa muodossa syntymään - jotta elinvoimaisen turkistalouden asema Suomessa saadaan säilymään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turkistalous alentaa "jokapäiväisen makkarapakettimme" hintaa, turkistalouden merkitys lihajalosteiden hintaan, turkistalous on kiertotaloutta, Monäs Feed Oy Ab, Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu Oy, Ab Monäs Frys, Oy KWH Monäs Ab, Rehuraisio Oy, Raisio Yhtymä,

Jokainen vaali on oma kisansa

Torstai 16.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 14. päivänä järjestetyissä eduskuntavaaleissa eri puolueet saivat seuraavat määrät kansanedustajia:

 

  • SDP                                              40
  • Perussuomalaiset                       39
  • Kokoomus                                   38
  • Keskusta                                     31
  • Vihreät                                        20
  • Vasemmistoliitto                        16
  • RKP                                               9
  • Kristillisdemokraatit                    5
  • Muut                                              2

 

 

Nyt käydään hallitustunnusteluja SDP:n johdolla ja mukana ovat SDP:n lisäksi Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.

 

 

Julkisuudessa on melkoinen älämöly, että miksi Keskusta on mukana hallitustunnusteluissa, kun se kärsi vaalitappion.

 

 

Alämöly on mielestäni aiheeton, sillä saihan Keskusta 31 kansanedustajaa siitä huolimatta, että joutui edellisessä hallituksessa kantamaan suurimman vastuun Suomen talouden kuntoon saattamisesta.

 

 

Älämölyäjiltä unohtuu, että Keskusta sai vaaleissa 11 kansanedustajaa enemmän kuin Vihreät ja lähes kaksikertaisen määrän kuin Vsemmistoliitto.

 

 

Mielestäni Keskustalla on vahva mandaatti osallistua hallitustunnusteluihin ja niihin osallistumista kannatin myös niissä laajoissa kyselyissä, jotka suunnattiin Keskustan jäsenistölle ennen hallitustunnusteluihin ryhtymistä.

 

 

On selvää, että Keskustan on pitäydyttävä niissä kynnyskysymyksissä, jotka se asetti hallitustunnustelijalle antamissaan vastauksissa, kun hallitustunnustelija kartoitti eri puolueiden näkemyksiä hallituksen muodostamiseksi.

 

 

Koko ajan on pidettävä mielessä, että nyt on kyseessä vasta hallitustunnustelut ja mihinkään suuntaan Keskustan ei tässä vaiheessa pidä rikkoa siltoja.

***************

 

 

Viittaan tuossa otsikossani kisoihin ja vertaankin nyt käytyjä eduskuntavaaleja Hiihdon Maailmancup-kisoihin – siellä jokainen kilpailu on oma kisansa ja ei siellä tulosluetteloita laadittaessa katsella, että millaisia muutoksia tuloslistassa oli edelliseen kilpailuun verrattuna.

 

 

Toki viime kaudella Johannes Klaebo voitti miesten kisan, mutta ei suinkaan ylivoimaisesti.

 

 

Ingvid Flugstad Östberg oli puolestaan naisten osalta ykkönen.

 

 

Eduskuntavaalituloksen ja hiihdon maailmancup-tulosten rinnastaminen on siinä mielessä perusteltua, että Klaebon ja Östbergin voitoista huolimatta useat osakilpailut päättyivät muiden voittoihin.

 

 

Eduskuntavaalit 2019 on käyty ja nyt ollaan hallitustunnusteluissa eri puolueiden saamien kansanedustajapaikkojen pohjalta – mielestäni pitää elää tätä päivää eikä pähkäillä neljän vuoden takaisia vaalituloksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 14.4.2019, hallitustunnustelut eduskuntavaalien 2019 tulosten pohjalta, Hiihdon Maailmancup, Johannes Klaebo, Ingvid Flugstad Östberg,

EU-rahoituksen saaminen pääväylähankkeisiin mahdollistaa kotimaisen rahoituksen entistä suuremman potin ohjaamisen alempiasteisten teiden korjaamiseen ja kunnossapitoon!

Keskiviikko 15.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eurovaalit lähestyvät ja on aika tarkastella Suomen eurovaaliehdokkaiden linjauksia omalle toiminnalleen nyt ja seuraavalla vaalikaudella.

 

IMG_1240.JPG

 

Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä avasi eilen Keskustan vaalimökkikauden Tampereen Keskustorilla jo heti klo 10.00.

 

 

Kaikkien muiden puolueiden vaalimökit pysyivät suljettuina, mutta Keskusta oli aktiivinen jo aamusta alkaen!  Lupaa hyvää!

 

 

 

IMG_1234.JPG

 

 

Vehkaperän ”adjutanttina” toimi neljästi eduskuntaan Pirkanmaalta valittu Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo, joka ei enää pyrkinyt viidennelle kansanedustajakaudelleen.

 

 *****************

 

Sain jutella Mirja Vehkaperän kanssa – Mikon kanssa keskustelemme yhteiskunnallisista asioista viikoittain.

 

Mirja Vehkaperä on yhdessä Mikko Alatalon kanssa kansanedustaja-aikoinaan keskittynyt viestintä- ja liikennepoliittisiin kysymyksiin ja siitä kertoo mm. se, että he toimivat aikoinaan kansanedustajina liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseninä.

 

 

Mirja Vehkaperä korosti eilen Tampereen Keskustorilla sen seikan tärkeyttä, että saamme pääväyliemme ja satamiemme rahoitukseen EU-rahaa, sillä se merkitsee kansallisen rahoituksen tehokkaampaa ohjaamista alempiasteisten liikenneväylien rahoittamiseen.

 

 

IMG_1232.JPG

 

Maatalouden aseman parantaminen, suomalaiseen ruokaan panostaminen ja kansainvälisen kaupan esteiden purkaminen ovat Mirja Vehkaperän agendalla kärkiteemoja.
 

 

 

IMG_1239.JPG

 

 

Olipa mukava seurata, kun Keskustan kunniajäsen ja Tampereen tarkastuslautakunnan jäsen, Tampereen varavaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä tapasivat aurinkoisella Tampereen Keskustorilla ja avasivat Keskustan vaalimökin varhain aamusella 13.5.2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-rahoitus, EU-rahoitus pääväylähankkeisiin, EU-rahoitus satamatoimintoihin, kansallinen rahoitus alempiasteisiin tiehankkeisiin, Euroopan pohjoisin meppi, Mirja Vehkaperä, Mikka Alatalo, liikenne- ja viestintävaliokunta,

Västäräkistä vähäsen...

Tiistai 14.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikkihan me osaamme tutun lorun kesän saapumisesta eli

 

 

”Kuu kiurusta kesää,

puolikuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään”

 

 

Tiedän vallan hyvin, että jo monet ovat nähneet pääskysiäkin, mutta Viljakkalan Majajärvellä kesään on vielä aikaa, sillä västäräkit saapuivat iloksemme vasta toissapäivänä.

 

 

 

IMG_1215.JPG

 

 

 

IMG_1216.JPG

 

 

Västäräkin katseleminen tekee iloiseksi, sillä niin keimailevasti se liikkuu ja elohopeamaisella käytöksellään hurmaa katsojan.

 

 

 

IMG_1223.JPG

 

 
Toinen kevään airut meillä on joutsenpariskunta, joka saapui Majajärvelle eilen.  Oli hienoa seurata, kun ne illan jo hämärtyessä laskeutuivat rinnakkain järvelle.

 

 

Kyseessä lienee sama pariskunta, joka jo useampana vuonna on keväisin viettänyt Majajärvellä muutaman päivän, mutta pesimään ne ovat aina lähteneet jonnekin muualle – saa nähdä, että joko ne nyt uskaltavat perustaa kotinsa Majajärvelle.

 

 

Kuva on huono, sillä laskeutumisensa jälkeen ne uiskentelivat järvemme kaukaisimpaan lahteen.

 

 

 

**************************

 

 

 

Eilen puutarhahommiini kuului mm. varhaissipulin istuttaminen pienelle pläntille.

 

 

Maa oli vielä hyvin kylmää, joten eilistä istuttamista voi maan kylmyyden vuoksi kutsua varhaissipulin istuttamiseksi.

 

 

 

IMG_1221.JPG

 

 

Olen jo vanhemmiltani oppinut, että siemensipulit pitää ennen istuttamista liottaa tuhkavedessä ja niin tein myös eilen.

 

 

 

IMG_1220.JPG

 

 

Leveä lankku on sipulinistuttamisessa tärkeä, jotta ei tarpeettomasti tarvitse tiivistää sipulimaata. 

 

 

 

IMG_1222.JPG

 

 

Kaksi kiloa siemensipuleita riitti hyvin 35 rivimetrille ja nyt tarvitaan vielä harsottaminen, jotta saisimme omasta maasta sipuleita mahdollisimman pian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään, sipulin istuttaminen,

Mieluusti saan loppuelämäni ajan kantaa henkistä Jussi-paitaa päälläni!

Maanantai 13.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa syntyneenä nyky-tamperelaisena olen vuosikymmenet sitten haaveillut, että josko pääsisin joskus asumaan ja toimimaan Hämeenlinnassa ja/tai Seinäjoella.

 

 

Molemmat kaupungit ovat haavekuvissani olleet sellaisia, joissa olisi mukava asua ja toimia.

 

 

Haaveeni ovat enemmän kuin puoliksi toteutuneet, sillä olen saanut asua Seinäjoella vuodesta 1972 vuoteen 1978 ja senkin jälkeen Seinäjoki sekä koko Etelä-Pohjanmaa ovat olleet työelämän kautta minulle tärkeitä.

 

1972 – 1978 välisen jakson toimin Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla ja senkin jälkeen tuo mainio maakunta kuului vastuualueeseeni, kun työnantajani näki viisaaksi nostaa minut esimiestehtäviin.

 

 

Hämeenlinnassa en koskaan ole saanut asua, mutta työtehtävät veivät minut tuon hienon kaupungin pyörteisiin, kun työnantajani Rehuraisio Oy osti Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueella sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan osake-enemmistön ja sain ryhtyä saneeraamaan tuota taloudellisessa suossa rypevää rehuteollisuusyritystä. Emme ostaneet tuota yritystä suoraan OTK:lta vaan siinä oli Oy Alko Ab:n, Lännen Oy:n sekä Farmos Oy:n väliaikainen omistusvaihe.

 

 

Noiden entisten omistajien mukaan ostamamme yrityksen nimi olikin Alfa Rehu Oy eli A = Alko, L = Lännen ja FA = Farmos!

 

**********************

 

Mutta siihen eteläpohjalaisuuteen!

 

 

Suorasukaisena ja operatiiviseen toimintaan orientuneena pidän eteläpohjalaisten tapaa toimia oikeana ja minulle sopivana.

 

 

 

petra.jpg

 

 

Kopioin tähän juttuuni Keskustan listoilla EU-parlamenttiin pyrkivän Petra Schulze Steinen kuvan, jossa Petra poseeraa päällään paita, jossa lukee

 

”Nainen voi lähtiä Pohojammaalta, mutta Pohojammaa ei naisesta”

 

 

Petran toteamus – ehdokasnumero 37 -  pätee myös minuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Petra Schulze Steinen, Nainen voi lähtiä Pohojammaalta mutta Pohojammaa ei naisesta, Jussi-paita, henkinen Jussi-paita, Seinäjoki, Hämeenlinna, Alfa Rehu Oy, Oy Alko Ab, Lännen Oy, Farmos Oy, OTK:n rehutehdas, Kantolan teollisuusalue, Kantola,

Nyt on oikea aika laittaa valkosipulimaan katteet kuntoon!

Sunnuntai 12.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sanalla ”kate” on yleensä se merkitys joka jää yrittäjälle vaivanpalkaksi jonkun tuotteen tai palvelun myynnistä.

 

 

Nyt kirjoitan kuitenkin kateviljelystä ja tarkemmin syksyllä istutettujen valkosipulien kateviljelystä.

 

 

Valkosipulit kannattaa ehdottomasti istuttaa syksyllä. Turvallisinta on hoitaa istutustyö syys – lokakuun vaihteessa.

 

 

Valkosipulien syysistutus merkitsee Viherpeukalolle keväisten työhuippujen tasaamista ja sitä, että valkosipulit pääsevät hyvään kasvuvauhtiin heti varhain keväällä.

 

 

Ei haittaa, vaikka valkosipulintaimet ehtisivät syksyllä ennen lumentuloa kasvaa tulitikkuaskin mittaisiksi.

 

 

 

IMG_08822.JPG

 

 

Viime syksynä istutetut valkosipulit ovat kasvaneet hyvin ja tässä niiden verrokkina on tavallisen kokoinen muovisanko.

 

 

 

IMG_0883.JPG

 

 

Valkosipuli tykkää voimakkaasta lannoituksesta ja tässä näkyykin valkosipulimaalle kylvämääni Puutarhan Kevätlannosta.

 

Valkosipulinviljelijänä kaipaan aikoja entisiä, jolloin oli saatavilla 46 % typpeä sisältävää ureaa – toki sitä minulla on varastossa vielä hieman, mutta oikeastaan vain näytteeksi.

 

 

********************

 

 

Olemme nyt viikonvaihteen aikana saamassa valkosipulimaidemme katteet kuntoon, kun…

 

 

 

IMG_1193.JPG

 

 

…täytämme valkosipulirivien väliin mahtuvan jätelaudasta joskus rakentamani laatikon täyteen nurmikoilta lehtipuhaltimella kerättyjä lehtiä.

 

 

 

IMG_1199.JPG

 

 

On selvää, että valkosipulirivien rivivälejä ei sovi talloa ja sen vuoksi hommassa tärkeä työväline on leveä lankku, jota siirretään aina laatikon vierelle.

 

 

 

IMG_1200.JPG

 

 

Katteet ovat kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valkosipulin kateviljely, kateviljely, lehtipuhallin, katteet kuntoon!, valkosipulin viljelytekniikka,

Kortiton mies on kelvoton mies!

Lauantai 11.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Takavuosina pienissäkin tilaisuuksissa luennoitsija/esitelmöitsijä/alustaja tarvitsi yliolanheittimen ja esitystään tukevat kalvot.

 

 

Kaikille lienee silloisilta ajoilta tuttu toteamus:

 

 

Kalvoton mies on kelvoton mies!

 

 

 

Kadotin taannoisella Tallinnan-matkallani hetkeksi kaulapussini, jossa oli mm. lompakko kaikkine kortteineen ja myös passini.

 

 

Matkaseurueeni ja hieman omienkin toimenpiteideni tuloksena sain kaulapussini takaisin vajaan tunnin kuluttua, mutta ehdin kuitenkin kuolettamaan pankki- ja luottokorttini.

 

 

Nyt olen elänyt ilman pankki- ja luottokorttia viikon verran ja vaikeata elämä on, sillä kyllä nykymaailma on suunniteltu pankki- ja luottokorttien käyttämiseen!

 

 

Ostan jokseenkin kaikki ostokseni luottokortilla ja sen vuoksi lompakossani tapaa olla käteistä rahaa vain joitakin kymppejä. ”Pohjakassaa” ei nytkään ollut, mutta Rouva on hyväntahtoisesti antanut minulle pari viiskymppistä.

 

 

Olen jo pitkään kerännyt vaihtorahana saamani kolikot autoni hansikaslokerossa olevaan pusukkaan ja nyt pussukan sisältö on ollut hyvään tarpeeseen, sillä eilenkin maksoin sen sisällöllä kahdessa paikassa yli 70 euron ostokset!

 

 

Eilen illansuussa meinasi ”hukka periä”, sillä autoni polttoainemittari osoitti huolestuttavia lukemia.

 

 

Huomasin tilanteen mökkimatkalla Ylöjärvellä ja kun lompakossa oli sentään muutama kymmenen euroa seteleinä, niin ajattelin ottavani polttoainetta seteliautomaatista.

 

 

Tilanne oli kuitenkin muodostumassa katastrofaaliseksi, sillä ensimmäisellä asemalla oli mahdollista tankata vain ja ainoastaan korttimaksulla.

 

 

Toisella asemalla oli kyllä setelitankkausmahdollisuus, mutta aseman laitteisto ei hyväksynyt seteleitäni.

 

 

Kolmas tankkausyritys kilpistyi Ylöjärven S-marketin tankkauspisteellä taas siihen, että ainoastaan kortti kelpasi maksuvälineeksi!

 

 

Neljäntenä polttoaineasemana Kauraslammen Teboil pelasti minut pälkähästä, sillä siellä aiemmin hylätyt 20 euron ja 10 euron setelit kelpasivat ja sain tankkiini polttoainetta!

 

 

 

*********************

 

 

Olen protestoinut sitä, että yhteiskuntamme siirtää kaikkia palvelujaan yhä entistä enemmän nettiin ja se merkitsee ilman tietokonetta ja nettiä oleville suuria vaikeuksia.

 

 

Kulunut viikko on osoittanut minulle kaikessa karuudessaan, että yhteiskunnassa pärjää vain, jos omistaa pankki- tai luottokortin – liian monessa paikassa käteinen raha ei enää kelpaa lainkaan!

 

 

Kortiton mies on siis kelvoton mies!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Kortiton mies on kelvoton mies!, Kalvoton mies on kelvoton mies!, Käteinen raha ei enää kelpaa, Miksi käteinen raha ei enää kelpaa?,

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

IMG_1080.JPG

 

 

Uutinen

  • taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981
  • teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä
  • Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

IMG_1078.JPG

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

  • asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa
  • Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

IMG_1038.JPG

 

 

Vapaudenpatsas

  • kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921
  • valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922
  • 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”
  • mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

IMG_1082.JPG

 

 

Kevät

  • Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937
  • veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.
  • Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

IMG_1044.JPG

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

  • veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä
  • Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies
  • sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

IMG_1047.JPG

 

 

Suru

  • Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)
  • Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963
  • Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

IMG_1051.JPG

 

 

Arkkitehti

 

 

 

IMG_1049.JPG

 

 

Kirvesmies

 

 

 

IMG_1050.JPG

 

Maalari

 

 

 

IMG_1052.JPG

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

IMG_1053.JPG

 

 

Seppä

 

 

 

IMG_1048.JPG

 

 

Muurarimestari

 

 

 

IMG_1054.JPG

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

IMG_1055.JPG

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

IMG_1056.JPG

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

IMG_1058.JPG

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

IMG_1060.JPG

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

IMG_1020.JPG

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

  • Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä
  • Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.
  • Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.
  • Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

  • Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950
  • Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

IMG_1023.JPG

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

IMG_1026.JPG

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

IMG_1083.JPG

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

IMG_1075.JPG

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Patsaskävely, Patsaskävely Tampereella, Eurooppa-päivä 9.5.2019, Eurooppa-päivän liputus,

Suomen hävittäjähankintojen ohjenuorana pidetty 64 konetta perustuu Pariisin rauhansopimuksen tulkintaan

Torstai 9.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen järjestämään kaikille avoimeen pienoisseminaariin, jossa…

 

 

 

IMG_1071.JPG

 

 

…alustajana toimi Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg.

 

Pienoisseminaarin aiheena olivat Euroopan Unioniin liittyvät kysymykset, sillä onhan Olli Nyberg ehdokkaana tulevissa EU-vaaleissa.

 

 

***************

 

 

Reserviläisliitolla on 38.000 jäsentä ja se on entiseltä nimeltään Reservin Aliupseerien Liitto.

 

Tiedustelin Nybergiltä heidän suhdettaan Suomen Reserviupseeriliittoon ja saimme kuulla, että Reserviläisliitto on aikoinaan syntynyt RUL:n ”kätilöimänä” eli suhteet ovat hyvät ja siitä ovat osoituksena mm. yhteiset toimitilat monissa paikoissa ja yhteinen jäsenrekisterijärjestelmä.

 

Suomen Reserviupseeriliitolla on 28.000 jäsentä.

 

 

******************

 

 

Tässä muutamia ranskalaisin viivoin esitettyjä asioita, joista toiminnanjohtaja Nyberg kertoi:

 

 

  • Suomen hävittäjähankinnat ovat parhaillaan esillä ja kaavailtu 64 hävittäjän määrä perustuu alun perin Pariisin rauhansopimuksessa Suomelle määriteltyyn määrään
  • taannoinen solmittu maamiinasopimus oli Suomen osalta vahinko
  • Ranska ja Englanti ovat ainoita ydinasevaltioita Euroopassa
  • jos Euroopassa nyt alettaisiin suunnittelemaan maanosan yhteistä hävittäjähanketta, niin operatiivisella tasolla valmista tulisi 2050-luvulla
  • Britannia ei ole koskaan osannut päättää, että kuuluuko se Eurooppaan vaiko ei
  • Brexit palauttaisi toteutuessaan EU:n toimimaan Saksan ja Ranskan akselilla

 

***************

Kysyin yleisökysymyksenä Nybergiltä, että mitkä ovat ne keskeiset asiat, jotka tulevat EU:ssa esille Suomen 1.7.2019 alkavalla puheenjohtajakaudella ja saimme vastaukseksi nämä:

 

 

  • Brexit

  • Rajakysymykset

  • Afrikka

 

 

**************************

 

 

IMG_1068.JPG

 

 
Asiantuntevana puheenjohtajana pienoisseminaarissa toimi HM Jouni Koskela.

 

 

 

 

IMG_1074.JPG

 

 

Kiitokset MSL-Tampereelle mainion pienoisseminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliitto, Olli Nyberg, Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseerien Liitto, hävittäjähankinnat, Pariisin rauhansopimus, maamiinat, maamiinasopimus oli Suomen osalta vahinko, ,

Kyllä

Keskiviikko 8.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni sai kahdesti Viljakkalan kunnallisvaaleissa eniten ääniä eli molemmilla kerroilla 55 ääntä.

 

 

Toisella kerralla hän oli yksinään Viljakkalan kunnan äänikuningas ja toisella kerralla eräs toinen ehdokas sai yhtä monta ääntä kuin isäni.

 

 

Isäni oli Maalaisliiton miehiä ja samaan poliittiseen viiteryhmään kuulun minäkin.

 

 

En toki ole aina äänestänyt maalaisliitto/keskustaa, sillä ainakin kerran olen presidentinvaaleissa äänestänyt RKP:n ehdokasta ja kerran presidentinvaaleissa kokoomuksen ehdokasta – toki molemmilla kerroilla vasta toisella äänestyskierroksella.

 

 

 

*****************

 

 

 

Poliittinen taustaryhmäni on siis Keskusta ja eilen Keskusta antoi 420.000:lle sitä viime eduskuntavaaleissa äänestäneelle mahdollisuuden evästää puoluejohtoa, että ollako ehdolla hallitukseen vaiko ei.

 

 

Sain eilen monilta Keskustan päättäjiltä kyselyn, että Kyllä tai Ei.

 

 

Vastasin empimättä Kyllä ja perustelen kantaani mm. sillä, että vastuuta pitää pystyä kantamaan ja se tapahtuu vain ja ainoastaan olemalla hallituksessa.

 

 

Me 420.000 kansalaista, jotka äänestimme Keskustaa, emme halunneet äänestyskopissa, että poliittinen taustaryhmämme laistaisi vastuusta Suomea kohtaan. Me halusimme, että edellisellä vaalikaudella kuntoonlaitettua Suomea kehitettäisiin edelleen.

 

 

 

Toivon, että vastauksemme tänään on yksimielisesti Kyllä ja sen saatuaan hallitustunnustelija tehkööt omat johtopäätöksensä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta hallitukseen?, hallitustunnustelija Antti Rinne,

Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan naaraan haaremin

Tiistai 7.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on todellinen C-vitamiinipommi ja helppohoitoisuutensa ansiosta sen suosio viljelykasvina on kasvussa.

 

 

Tyrnin istuttamisessa kannattaa suosia kevätistutusta ja se merkitsee, että nyt on otollinen aika istuttaa tyrnejä.

 

 

Tyrni on kaksikotinen kasvi eli istuttamisessa tarvitaan ainakin kaksi tainta; emikasvi ja hedekasvi.

 

 

Minulla on tyrnin kaksikotisuudesta melkein katkeria kokemuksia, sillä toin 1960-luvulla kotiini kaksi tyrnintainta, jotka kyllä kasvoivat mainiosti, mutta ainuttakaan marjaa ei tullut.

 

 

Vuosien odottamisen jälkeen ymmärsin tilanteen ja hankin vanhojen tyrnien äärelle kolli- ja narttutyrnit.

 

 

Jänis ehti typistämään kollipojan kuoleman partaalle, mutta sen verran se ehti ruiskimaan elämän eliksiiriä ympärilleen, että vanhoihin tyrneihin ilmestyi syksyllä muutama marja!

 

 

Tiesin vihdoin onnistuneeni!

 

 

****************

 

 

 

Kokemukseni on karttunut ja nyt tiedän, että miten tyrnit kannattaa istuttaa:

 

 

 

IMG_1019.JPG

 

 

Kuvassa on havainne ns. venäläisestä istutuskaaviosta, jota suosittelen käytettäväksi tyrnien istuttamisessa.

 

 

Kaaviossa keskellä on yksi kollipoika ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli yksi kollityrni (hedekasvi) pystyy hoitelemaan kahdeksan narttutyrniä (emikasvia) siten, että saamme kahdeksan marjovaa yksilöä.

 

 

Taimivälinä kannattaa käyttää 1,5 – 2,0 metriä.

 

 

Aurinkoinen ja sopivasti tuulinen kasvupaikkka ovat ihanteellisia olosuhteita tyrnille.

 

 

 

Näillä peruseväillä tyrnejä istuttamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan naaraan haaremin, hedetyrni, emityrni, kollipoika-tyrni, narttutyrni, vain emityrnit marjovat, tyrni, tyrnin istuttaminen, tyrnin istutuskaavio,

Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla

Maanantai 6.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti olen käynyt Tallinnassa, mutta vasta nyt ensimmäisen kerran siellä päiväristeilyllä siten, että auto oli risteilyn ajan parkissa laivassa. Tämän matkustus- ja palvelumuodon tarjoaa ainakin Viking Line.

 

 

Olimme Rouvan kanssa matkassa sukulaisperheen mukana ja heidän autollaan – risteilypäivä oli lauantai 4.5.2019.

 

 

Tässä kuvakertomus ostosmatkastamme:

 

 

 

IMG_0930.JPG

 

 

Uspenskin katedraalia kiertäen…

 

 

 

IMG_0932.JPG

 

 

…Katajanokan satamaan!

 

 

 

IMG_0934.JPG

 

 

Passi pitää olla mukana vaikka perin harvoin sitä kysytään.

 

 

 

IMG_0936.JPG

 

 

Viking XPRS lähti satamasta klo 10.30.

 

 

 

IMG_0939.JPG

 

 

Auto laivaan ja…

 

 

 

IMG_0942.JPG

 

 

…ostoksia tilaamaan sekä maksamaan Pre-Order –pisteeltä.

 

 

 

IMG_0946.JPG

 

 

Aamupalaa emme tarvinneet, mutta kuoharipullon saimme tyhjennettyä laivamatkan aikana.

 

 

 

IMG_0953.JPG

 

 

Silja Serenade saapui viereiselle Olympialaiturille ennen lähtöämme – komea näky!

 

 

 

IMG_0955.JPG

 

 

Kustaanmiekan salmesta kohti Tallinnaa.

 

 

 

IMG_0958.JPG

 

 

Sadetihkuinen Tallinna odotti meitä.

 

 

Muistan nuo TALLINN –kirjaimet jo Neuvostoliiton miehitysajalta, sillä pääsin käymään Tallinnassa jo neuvostomiehityksen aikana – konepistoolimiehet vartioivat laivan partaalla, että kaikki nousivat Georg Ots –laivaan!

 

 

 

IMG_1001.JPG

 

 

Maissaoloaikana miehistö toimitti autojen vierelle ostetut ja maksetut tavarat ja…

 

 

 

IMG_1000.JPG

 

 

…niin myös meille.

 

 

Kontrahdin sääntöihin kuuluu, että autokunnan pitää ostaa laivalta tavaroita 250 eurolla – ei tuo ainakaan kahdelta perheeltä ole ylivoimainen tehtävä.

 

 

 

IMG_1013.JPG

 

 

Palatessa taas Uspenskin katedraalin ohi ja kotia kohti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päiväristeily Tallinnaan ja auto parkissa laivalla, Päiväristeily Tallinnaan, Uspenskin katedraali, Viking XPRS, Georg Ots-laiva, Viron neuvostomiehitys, neuvostomiehitys,

Taistelua äkämäpunkkia vastaan on vaikea voittaa

Sunnuntai 5.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Juuri näihin aikoihin on mustaherukkapensaissa helppo havaita sen pahin vihollinen eli äkämäpunkki tai ainakin sen aiheuttama vioitus.

 

 

Olen yhden taistelun hävinnyt äkämäpunkkia vastaan, sillä jouduin kaivamaan kaikki mustaherukkapensaat pois synnyinkotini herukkamaalta, kun kaikki pensaat olivat pahoin äkämäpunkin saastuttamia.

 

 

Nyt minulla on menossa mökkimaailmassa toinen taistelu äkämäpunkkia vastaan ja eipä hyvältä näytä.

 

 

 

IMG_0921.JPG

 

 

Meillä on alue, jossa on nelisenkymmentä erilaista marjapensasta ja niistä puolet on mustaherukkapensaita.

 

 

Äkämäpunkin saastuttama alue oli aluksi pieni kulmaus, mutta nyt saastuneita pensaita on laajemmalti.

 

 

 

 

Kuvasin kättäni vastaan muutamia äkämäpunkin saastuttamia mustaherukkapensaiden oksia – kas näin:

 

 

 

IMG_0908.JPG

 

 

 

IMG_0909.JPG

 

 

 

IMG_0910.JPG

 

 

 

IMG_0911.JPG

 

 

 

Torjuntakeinona käytin jo syysleikkauksen aikana voimakasta leikkausta ja jatkoin saastuneiden versojen poistamista myös nyt.

 

 

Äkämäpunkin saastuttamia ja poisleikattuja oksia ei saa jättää paikoilleen vaan ne on poltettava tai kuljetettava kauas jätepisteille muovisäkissä.  Meillä lähin jätepiste sijaitsee vajaan kilometrin päässä, mutta minä vein saastuneet oksat seuraavalle jätepisteelle, joka sijaitsee kymmenen kilometrin etäisyydellä mökiltämme.

 

 

 

IMG_0916.JPG

 

 

Sanotaan, että parafiinipohjaiset kevätruiskutteet eivät tehoa äkämäpunkkiin, mutta kaikesta huolimatta ruiskutin saastuneet pensaat erityisväkevällä seoksella.

 

 

 

Saa nähdä, että miten minun taistelussani äkämäpunkkia vastaan nyt käy, mutta ennuste ei ole kaksinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Äkämäpunkki, taistelu äkämäpunkkia vastaan, mustaherukan pahin vihollinen, mustaherukka ja äkämäpunkki, mustaherukka,

On viherpeukalon onnenhetkiä keväällä kun saa sadetusjärjestelmän toimimaan!

Lauantai 4.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Puutarhanhoidossa on useinkin pullonkaulana riittävä kasteluveden saaminen.

 

Meillä mökkimaailmassa vettä on saatavilla, sillä maamme rajoittuvat Viljakkalan Majajärveen ja lähimmille viljelyksille on järvestä matkaa parisenkymmentä metriä, mutta toisaalta kauimmaisille vettä tarvitseville alueille kertyy matkaa lähemmäs sata metriä.

 

Olemme aikoinaan ratkaisseet kasteluveden saamisen sitä, että rannasta johtaa aluksi avo-ojassa, mutta sitten maan alle kaivettuna sadetusjärjestelmän runkoputki, josta on erillisillä liittimillä kuusi ulosottoa vedelle.

 

Rannassa oleva pumppu irrotetaan paikaltaan aina syksyin ja viedään talvehtimaan lämpimään autotalliin – myös liittimet on korjattava talveksi lämpimään, sillä muuten pakkaset runtelisivat ne käyttökelvottomiksi.

 

 

Kevään ensimmäisiin puutarhatöihin kuuluu, että kastelu- ja sadetuslaitteisto laitetaan käyntikuntoon ja niin tapahtui taas 2.5.2019.

 

 

Muutama kuva onnistuneesta operaatiosta:

 

 

 

IMG_0898.JPG

 

 

Pumppu on kiinnitetty sähköverkkoon sekä imuputki asennettu järveen ja nyt vaan siemenvettä pumpulle.

 

 

 

IMG_0899.JPG

 

 

Ilo on ylimmillään, kun pari kertaa siemenvettä on lisätty ja vettä tulee mahtavana ryöppynä!

Joku voisi aiheellisesti todeta, että työturvallisuus on vaarantunut, kun vettä tulee sähköisen laitteen päälle oikein kunnolla!

 

 

 

IMG_0915.JPG

 

 

Lähinnä pumppua olevan jakoventtiilin paikalta vettä tulee oikein reippaasti.

Tuo vesimäärä merkitsee, että tuolla paineella pystymme yhtä aikaa käyttämään kahta sadetinta, joiden tehollinen sadetusala on halkaisijaltaan n. 20 metriä.

 

 

 

IMG_0905.JPG

 

 

Nyt vaan sulkuventtiilit paikoilleen ja kastelujärjestelmä on taas alkavalle kesälle iskukunnossa.

 

 

Huomatkaa muuten tuo lasten pulkka, sillä se on viherpeukalon todellinen monityökalu vaikka millaisiin kuljetuksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trekoolin sadetus, puutarhan sadetus, sadetus ja kastelu, sadetus pitää aloittaa jo keväällä,

Varttikarjalaiset

Perjantai 3.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen sukujuuriltani pirkanmaalainen, mutta kolme poikaani – neljännestusina – ovat varttikarjalaisia!

 

 

Arvaatte, että poikieni varttikarjalaisuus perustuu siihen, että Rouvani on puoliksi karjalainen, sillä hänen äitinsä oli syntynyt Salmin pitäjän Mantsinsaarella Laatokalla.

 

 

Anoppini sukunimi tyttönimenä oli Ahven.

 

 

Arvostan karjalaisuutta, sillä se heimo on vuosisatojen saatossa saanut kokea kovia.

 

 

Vaimoni sai aikoinaan tarpeekseen muutamasta matkastamme Neuvostoliittoon ja en ole häntä saanut kanssani Mantsiin, mutta keskipoika lähti kerran mukaani.

 

 

Poikkesimme anoppini ja keskipojan mummon kotitalon raunioilla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja mielessäni liikahti jotain lämpimästi, kun palatessamme keskipoika jäi muusta seurueesta jälkeen ja valokuvasi mummonsa nuoruuden maisemia!

 

 

Silloin tunsin, että olen ollut auttamassa perhekunnassamme karjalaisuuden kapulan vaihtamista vaikka en itse olekaan karjalainen!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

IMG_0878.JPG

 

 

Olin vuosia sitten huutokaupassa Turussa ja kaupan oli tämä kipsitaulu Viipurin linnasta.

 

 

Siihen aikaan ainakin Turussa oli vähäinen kysyntä karjalaisesineille ja sain tuon taulun kahdellakympillä!

Tunnustan, että en muista oliko tuolloin vielä markka-aika vai oliko tuo kaksikymppinen euroja!!

 

 

Arvostan joka tapauksessa huutoani!

 

 *****************

 

Pääsen Viipuriin taas heinäkuun alkupäivinä, kun me viljakkalalaiset ja hämeenkyröläiset saamme osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Sortavalaan, Petroskoihin, Kizhin saarelle ja lopulta myöskin Viipuriin.

 

 

Odotan matkaa suurella mielenkiinnolla ja ehkä sitten aikoinaan laadin matkastamme jonkun jutun tällekin saitille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Varttikarjalaiset, Mantsinsaari, Työmpäinen, Salmi, Salmin kunta, Salmin pitäjä, Mantsi, Työmpäisten kylä Mantsinsaarella, Ahvenen talo Työmpäisissä, Työmpäisten Ahvenet, Viipurin linna, Kizhin saari, Petroskoi, Sortavala, Viipuri,

Vanhemmat kirjoitukset »