Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!

Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.

 

 

Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.

 

 

Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.

 

 

Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.

 

 

Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.

 

 

Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!

 

 

”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…

 

 

…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää.  Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!

 

 

 IMG_6093.JPG

 

 

Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa, joka mainostaa perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!

 

 

 

******************

 

 

 

Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin

 

 

Pohjolan Peruna Oy

 

 

Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:

 

 

”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”

 

 

Toki minulla on tieto Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys oli itse avoimempi kuin se nyt on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjolan Peruna Oy, Raision Perunateollisuus, Vihannin perunatehds, Vihanti, Kantaperuna, Mielihyvä, Mielihyvä-muusi, Mummon Mielihyvä, Lahdesjärven ABC,

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

IMG_6106.JPG

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

  • tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

  • Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

  • Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

  • Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

  • Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

  • Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

  • Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

  • Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

  • Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

  • valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sitra Tampereelle, Sitra Pirkanmaalle, tekonivelsairaala Coxa, Tays Sydänsairaala, Koukkuniemen vanhainkoti, Ylöjärven terveyskioski, Tays:n yhtiöittäminen, Tesoman terveyspalvelujen allianssimalli, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Suomen Pankki,

Kova data vauhdittaa kehittämistä - teknologiasta kaikki irti!

Perjantai 15.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään seminaariin, jonka otsikkona oli

 

”Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille”

 

 

Seminaari järjestettiin Tampere-talossa ja osallistuin seminaariin kahdessakin ”persoonassa” eli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

 

IMG_6115.JPG          

 

 

Sain seminaarissa uutta tietoa ja tänään kerron suunnittelupäällikkö Jarkko Lumion pitämän esityksen annista.

 

 

Sukulaismiehen esityksen aihe on mainittu tämän jutun otsikossa.

 

 

Lumio valotti asiaa kahdelta kantilta; pintaraapaisu teknisiin sovellutuksiin ja toisaalta paneutuminen asioiden taloudellisiin vaikutuksiin.

 

 

Minut tuntien ei ole varmaankaan suuri yllätys, kun ensiksi kerron ikäihmisten sairaanhoidon taloudellisista vaikutuksista.

 

 

Tampereella on 40.000 yli 65-vuotiasta ikäihmistä ja monet meistä joudumme vuoden aikana turvautumaan sairaalahoitoon.

 

 

Sairaalahoidon keskihinta on 400 €/vuorokausi ja jos kaikkien 40.000 ikäihmisen sairaalajaksoja pystyttäisiin lyhentämään vuodessa keskimäärin yhdellä vuorokaudella, kertyisi siitä kaupungille ja veronmaksajille säästöä 16 miljoonaa euroa.

 

 

Tampereella yksi vero%-yksikkö merkitsee 30 – 35 miljoonaa euroa eli saatava säästö merkitsisi puolen vero%-yksikön säästöä!

 

 

Laskelma on teoreettinen, mutta se osoittaa, miten tärkeää olisi huolehtia ikääntyneen väestön kunnosta, jotta hallitsemattomilta sairaalakäynneiltä vältyttäisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sitra, Tampere-talo, Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille.

Vanhusneuvoston jäsenten vastuualueet

Torstai 14.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään 2017 kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenillä on vastuualueet, joiden tapahtumia he seuraavat ja raportoivat Vanhusneuvostolle.

 

 

Halusin ja myös sain seurantavastuulleni ”Elinvoiman ja työllisyyden”.

 

 

Uskon ja samaa mieltä olivat myös muut Vanhusneuvoston jäsenet, että yli neljäkymmenvuotinen kokemukseni bisnesmaailmassa on pitävä referenssi seurata Tampereen kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä.

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.6.2017 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi Anna-Kaisa Heinämäen ja hänen vastuualueensa on se, joka Vanhusneuvostossa kuuluu seurantavastuulleni.

 

 

Heinämäki johtaa Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä Asunto- ja kiinteistölautakuntaa.

 

 

 

IMG_6030.JPG

 

 

Olin mukana, kun Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan (vasemmalla), esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmion (toinen vasemmalta) sekä varapuheenjohtajamme Juha Salosen (oikealla) kanssa tapasimme apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen.

 

 

Valokuvaajana en päässyt yhteiskuvaan!

 

 

Olen oppinut yli nelikymmenvuotisen työurani ja yli seitsenvuotisen eläkeläisjaksoni aikana huomaamaan, että vain terve talous mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja asiakkaiden/kuntalaisten/jäsenten hyvinvoinnin.

 

 

 

Korostin asiaa tapaamisessamme ja totesin, että apulaispormestareista Heinämäen vastuulla ovat ne toiminnot, jotka tuovat rahaa Tampereen kaupungin kirstuun.

 

 

Jos Heinämäen vastuulla olevat toiminnot kehittyvät ja toimivat suunnitellusti, niin opetukseen ja koulutukseen, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, eläkeläisten hyvinvointiin, kaupunki-infran ylläpitoon ja moneen muuhun saadaan tarvittavat rahat.

 

 

Lennämme Anna-Kaisa Heinämäen kanssa ”eri poliittisessa parvessa”, mutta kun tunnen hänet miellyttäväksi ja osaavaksi henkilöksi, luotan siihen, että hän onnistuu tehtävässään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen vanhusneuvosto, vanhusneuvosto, vashusneuvoston jäsenten seurantavastuualueet, Tampereen elinvoima ja työllisyys, Elinvoima- ja osaamislautakunta, Asunto- ja kiinteistölautakunta,

Ravello on eräs tunnetuimmista Amalfin rannikon kaupungeista

Keskiviikko 13.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Nastro Azurolla eli Sinisellä nauhatiellä jatkui Amlafin jälkeen Ravellon kaupunkiin.

 

 

 

IMG_4452.JPG

 

 
Tämä kuva on otettu kahdeksan kilometriä ennen Amlfia ja siitä huomataan, että Amalfista on seitsemän kilometriä Ravelloon.

 

 

 

IMG_4529.JPG

 

 

Amalfista Ravelloon johtava tie on mutkainen vuoristotie ja siellä ”näkee omat perävalonsa”, kuten mutkaisia teitä kuvaillaan.

 

 

Nastro Azurro on muuten kokonaisuudessaan niin mutkainen, että sinne ei lainkaan päästetä pitkiä turistibusseja.

 

 

 

IMG_4533.JPG

 

 
Näkymät Ravelloa lähestyttäessä olivat mahtavat.

 

 

 

IMG_4534.JPG

 

 

Ravellon keskustaan ei saa ajaa edes turistibusseilla ja sen vuoksi lähdimmekin turistibusseille varatulta pysähtymispaikalta kävellen keskustaan.

 

 

 

IMG_4535.JPG

 

 

Tällä hotellilla on uima-allas hienolla paikalla!

 

 

 

IMG_4540.JPG

 

 

Ravellon henkinen ja sosiaalinen keskus on Duomo eli katedraali, joka sijaitsee kaupungin pääaukion Piazza Vescovadon laidalla.

 

 

Valitettavasti Duomo on avoinna vain klo 9.00 – 12.00 ja uudestaan klo 17.30 – 19.00, joten emme päässeet käymään katedraalissa – se siesta, se siesta!
 

 

 

**************************

 

 

 

Ravello on jo kauan sitten ollut taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden suosiossa, sillä kaupungissa ovat viihtyneet mm. Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein ja Jacqueline Kennedy.

 

 

**************************

 

 

 

IMG_4566.JPG

 

 
Ravello Festival –tapahtuma aloitti Ravellossa vuonna 1953.

 

 

 

Ravellon keskustaan johtavan jalankulkutunnelin seinillä näimme kuvia kuluneen kesän Ravello Festival-tapahtumista.

IMG_4549.JPG

 

 

 

IMG_4553.JPG

 

 

 

IMG_4555.JPG

 

 

Oli hienoa nähdä jättikokoisia kuvia, kun Esa-Pekka Salonen toimi kapellimestarina 5.8.2017 järjestetyssä konsertissa, jossa hän johti Lontoossa toimivaa Philharmonia orkesteria (Philharmonia Orchestra), jonka ylikapellimestarina hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

 

 

Hyvä Suomi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Amalfin rannikko, Ravello, Esa-Pekka Salonen, Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein, Jacqueline Kennedy, Piazza Vescovado, Ravello Duomo, Nastro Azurro,

"Kystä kyllä..."

Tiistai 12.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Joululaulussa ”Kun joulu on” lauletaan näin: ”On äiti laittanut kystä kyllä..”

 

Kystä tarkoittaa kypsää, kyllä tarkoittaa tässä yhteydessä kylliksi. Äiti on siis laittanut ruokaa kylliksi tai yllin kyllin.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen pikkujoulujuhlassa eilen oli ”kystä kyllä” ja siellä kaikilla oli niin mukavaa:

 

 

 

IMG_6075.JPG

 

 

Järjestämme joka toinen maanantai Maanantaitapaamisen Hämeenpuiston varrella sijaitsevassa Marttalassa ja samassa paikassa järjestimme eilen myös pikkujoulujuhlamme

 

 

Saavuin yhdistyksemme puheenjohtajana sihteerimme Pirkko Tilviksen kanssa somistamaan juhlatilaa jo klo 9.00 ja silloin tuleva joulupöytämme oli tyhjä.

 

 

 

IMG_6076.JPG

 

 

Olimme ulkoistaneet juhlatarjoilumme Linkosuolle ja tässä joulupöytämme ilman laatikkoruokia valmiina odottamassa juhlavieraitamme eli jäseniämme.

 

 

 

IMG_6077.JPG

 

 

Linkosuo loihti juhlapöytäämme nämä herkut:

 

  • Graavattua lohta ja piparjuurismetanaa
  •  Sillikaviaaria
  •  Sinappisilakoita
  •  Tilliperunoita
  •  Maalaislihapyöryköitä ja hillottua karpaloa
  • Rosollia ja punajuurikermaa
  •  Viherverso-rypälesalaattia ja sitrusvinaigrettea
  • Joulukinkkua ja talon sinappia
    •   karamellisoitua omenaa
  • Oman keittiön laatikot
    • Lanttulaatikkoa
    •  Porkkanalaatikkoa
    •  Perunalaatikkoa
  • Joululimppua ja merisuolavoi
  • Kotikaljaa

 

 

En ole tainnut milloinkaan aiemmin saanut olla noin mahtavassa jouluruokailussa!

 

 

 

IMG_6078.JPG

 

 

Yhdistyksemme jäsen Kirsi Hellsten viritti meidät joulutunnelmaan "Taivas sylissäni"- laululla.

 

 

 

IMG_6081.JPG

 

 

Pikkujouluateriamme omavastuu oli 25 euroa ja sen lisäksi yhdistyksemme sponsoroi ruokailua muutamalla eurolla sekä jälkiruokakahveilla.

 

 

 

IMG_6083.JPG

 

 

Monissa laulukisoissa lukemattomat palkinnot kahminut hallituksemme jäsen Pekka Hilden esitti yksinlaulua ja sen jälkeen hän johti yhteislaulua.

 

 

 

Kiitokset kaikille niille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille, jotka teitte pikkujoulujuhlastamme todellisen juhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Kystä kyllä...", Linkosuo, Pikkujouluateria, Kun Joulu on, On äiti laittanut kystä kyllä,

Amalfin katedraali eli Duomo di Amalfi on Amalfin keskeisin nähtävyys

Maanantai 11.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen jo useasti kertonut, että Amalfin kaupunki oli tärkeä välietappi sillä retkellämme, jonka teimme lokakuun puolivälissä Sorrentosta Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä pitkin.

 

 

 

IMG_4482.JPG

 

 

Duomo di Amalfi dominoi kaupungin keskeisen kadun Piazza Duomon näkymiä.

 

 

Katedraaliin on 62 porrasaskelmaa ja ne kannattaa nousta, jos haluaa tutustua Sant´Antrealle nimettyyn pyhäkköön.

 

 

 

IMG_4499.JPG

 

 

Tutustuimme Amalfiin 17.10.2017, mutta harmiksemme siihen aikaan, kun kaupungissa oli siesta.

 

 
Onneksi siesta ei koskenut katedraalin puutarhaa ja pääsinkin puutarhaan sekä sitä kautta katedraaliin muutaman euron pääsymaksun maksamisella!

 

 

Tässä kuva katedraalin puutarhasta.

 

 

 

**********************

 

 

 

Tutustuin katedraalin kappeliin sekä kryptaan ja tässä muutama kuva näkemästäni:

 

 

 

IMG_4503.JPG

 

 

 

IMG_4504.JPG

 

 

 

IMG_4505.JPG

 

 

 

IMG_4506.JPG

 

 

Tämä veistos esittää Saint Andrew´ a eli Pyhää Andrew´ta.

 

 

Kertaan, että katedraali tunnetaankin eräältä nimeltään Pyhän Andrew´n katedraali.

 

 

 

IMG_4508.JPG

 

 
Guida Tedechin vuonna 1490 puusta veistämä Madonna dell´Idria –veistos.

 

 
Neitsyen oikea käsi osoittaa ja antaa siunausta.

 

 

 

IMG_4510.JPG

 

 

 

IMG_4511.JPG

 

 

 

IMG_4512.JPG

 

 

 

IMG_4513.JPG

 

 

 

IMG_4515.JPG

 

 

 

IMG_4516.JPG

 

 

 

IMG_4517.JPG

 

 

 

IMG_4518.JPG

 

 

Käynnin jälkeen katsahdus katedraalin tasanteelta alas Piazza Duomolle.

 

 

 

IMG_4519.JPG

 

 

Alhaalta Piazza Duomolta nähdään katedraalin pronssiset ovet, jotka on valmistettu Konstantinopolissa.

 

 

Poiketkaa Amaldissa käydessänne Amaldin katedraalissa ja jos satutte sinne siestan aikaan, maksakaa muutama euro puutarhaan pääsemiseksi, sillä samalla rahalle pääsette katedraaliin!

 

 

Kokeiltu on ja hyväksi havaittu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Amalfin katedraali, Duomo di Amalfi, Pyhän Andrew´n katedraali, Saint´Andrew, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, Guida Tedech, Madonna dell´Idria, Piazza Duomo, Piazza Duomo Amalfi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Konstantinopoli,

Suomi nousee jälleen!

Sunnuntai 10.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustajat olivat liikkeellä eilen ja osa myös tänään eri puolilla Suomea.

 

 

Teemana kaikissa tilaisuuksissa oli eilen ja on myös tänään:

 

 

Suomi nousee jälleen

 

 

 

 

 

Tässä ilmoitus, jossa kerrottiin, että Arto Pirttilahti ja Mikko Alatalo ovat tavattavissa Linkosuon kahvilassa Tampereen Kauppahallissa eilen klo 12.00.

 

 ****************

Olin paikalla ja hyrisen tyytyväisyyttäni onnistuneen tilaisuuden johdosta.

 

 

Mikolla oli mukanaan pieni äänentoistolaite, joka oli vallan mainio tähän pienimuotoiseen, mutta tärkeitä asioita käsitelleeseen tilaisuuteen.

 

 

 

IMG_6043.JPG

 

 

Olen aina ihaillut Mikko Alatalon tapaa valmistautua tilaisuuksiin – ei niin pientä tilaisuutta olekaan, johon Mikko ei valmistautuisi kunnolla.

 

 

Otin kuvan muutamasta Mikon puheliuskasta ja toivon, että teksti näkyy.

 

 

 

IMG_6047.JPG

 

 

 

IMG_6052.JPG

 

 

 

IMG_6053.JPG

 

 

 

Kokeneena esiintyjänä Mikko osaa esittää paperille valmistamansa ajatukset siten, että ne eivät vähimmässäkään mielessä kuullosta paperista luetuilta – myös mikrofonin käytössä Mikko on todellinen ammattiosaaja.

 

 

Huolellinen ja perusteellinen valmistautuminen on osoitus siitä, että

Mikko Alatalo arvostaa kuulijoitaan.

 

 

 

Mikkoa on helppo kuunnella!

 

*****************

 

 

IMG_6058.JPG

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen sekä suuren valiokunnan ja ympäristövaliokunnan varajäsen – lisäksi agrologi-kansanedustaja Pirttilahti on Pohjoismaiden Suomen valtuuskunnan jäsen.

 

 

Linkosuon kahvilaan kokoontuneet kuulijat arvostivat Pirttilahden monipuolista osaamista ja kokemusta.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana toivottelen Arto Pirttilahden saapumaan esiintyjäksi mahdollisimman moneen Tampereella järjestettävään tilaisuuteen!

 

 

 

Monesti olen järjestämisvastuussa Tampereella järjestetyissä Keskustan tilaisuuksissa, mutta nyt sain olla vain terhakkaana kuulijana ja huomioitsijana – nautin tilanteesta, sillä tilaisuus oli poikkeuksellisen onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi nousee jälleen!, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Tampereen Kauppahalli,

Amalfin kaupunki ja sen rannikkoseutu ovat kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohteita

Lauantai 9.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sorrentosta Sinistä nauhatietä pitkin tekemämme päiväretken merkittävä välikohde oli Amalfin kaupunki.

 

 

 

IMG_4523.JPG

 

 

Tapasimme Amalfin satamassa sen purjeilla varustetun risteilyaluksen, jota katselimme jo kaukaa, kun lähestyimme Amalfia.

 

 

 

******************

 

 

Amalfi sijaitsee Salermonlahden rannalla n. 30 kilometriä Napolista etelään.

 

 

Kaupunki oli 1100-luvun paikkeilla merkittävä kauppamahti Välimerellä.

 

 

 

*****************

 

 

Tässä muutamia valokuvia niistä näkymistä, joita voi ihailla Amalfin sataman aallonmurtajalta kohti kaupunkia:

 

 

 

IMG_4522.JPG

 

 

 

IMG_4521.JPG

 

 

 

IMG_4525.JPG

 

 

 

IMG_4526.JPG

Amalfin hiekkarannalla oli lokakuun puolivälissä vain muutama auringonottaja ja uimari, vaikka meriveden lämpötila oli suomalaisittain tarkasteltuna parhaimmillaan!
Viljakkalan Majajärvellä ei kuluneena kesänä vesi ollut kertaakaan samassa lämpötilassa kuin se oli Amalfissa vieraillessamme.

**************

 

 

 

On selvää, että Salermonlahden rannikkokaupunkina Amalfissa oli tarjolla merenherkkuja ruuanlaittoa varten.

 

 

 

IMG_4490.JPG

 

 

 

Tuoreita katkarapuja 15,00 €/kg

 

 

 

IMG_4491.JPG

 

 

Simpukoita 13,00 €/kg

 

 

 

IMG_4496.JPG

 

 

Lounasruokani näytti tältä!

Muuten hyvä, mutta tuo tonnikala - no, itsepäs tilasin!

 

 

 

Amalfin merkittävin nähtävyys on Amalfin katedraali eli Duomo di Amalfi, mutta siellä käynnistäni joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Amalfi, Amalfin rannikko, Sorrento2017, Sorrento, Salermonlahti, Napoli, Amalfin katedraali, Duomo di Amalfi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Unescon maailmanperintökohteet,

Giuseppe Garibaldiksi kutsuttu saari Sorrenton ja Amaldin välillä

Perjantai 8.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Giuseppe Garibaldi on ennen Sorrenton matkaamme ollut minulle vain nimi nimien joukossa, mutta matkalla ja matkan jälkeen tiedän jotain tästä italialaisesta kansallissankarista.

 

 

 

IMG_4402.JPG

 

 

 

Kimmokkeen Garibaldiin tutustumiseeni sai aikaan se erikoinen pieni kalliosaari, jonka näimme bussimme ikkunasta, kun matkasimme Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä Sorrentosta Amaldiin.

 

 

IMG_4403.JPG

 

 

Giuseppe Garibaldi syntyi Nizzassa vuonna 1807 ja kuoli Caprerassa Italiassa vuonna 1882.

 

Garibaldin koko nimi oli Joseph Marie Garibaldi.

 

 

 

IMG_4404.JPG

 

 

Giuseppe Garibaldi oli suuri italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä.

 

 

 

IMG_4405.JPG

 

 

Nämä kuvat meressä sijaitsevasta pikkusaaresta on otettu, kun etenemme Sorrentosta kohti Amalfia ja kertovat nekin, että Nastro Azurro on vuorenrinteillä polveileva mutkikas maisematie.

 

 

 

IMG_4406.JPG

 

Nizzassa syntynyt Garibaldi koki suuren takaiskun, kun hänen synnyinkaupunkinsa liitettiin Ranskaan vuonna 1860.

 

 

 

IMG_4407.JPG

 

 

Garibaldi jatkoi sotimistaan vielä senkin jälkeen, kun hän koki tappion Nizzan kohdalla.

 

 

Sotaretki Roomaa vastaan vuonna 1862, Itävalta – Preussin sota vuonna 1866 sekä Ranskan ja Preussin välinen sota vuonna 1870 olivat sotia, joihin Garibaldi osallistui.

 

 

 

IMG_4408.JPG

 

 

Korostan, että Sorrenton ja Amaldin välissä vuoristotieltä näkyvä saari ei ole Giuseppe Garibaldia esittävä teos, mutta se on kansan suussa saanut nimen tuon tunnetun italialaisen kansallissankarin mukaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Sorrento, Amaldi, Giuseppe Garibaldi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Joseph Marie Garibaldi,

Nastro Azzurro eli Sininen nauhatie - tie, jolla ajettaessa ollaan lähempänä taivasta kuin merta

Torstai 7.12.2017 - -

Sorrentosta Salernoon vuorenrinteitä kiertelevä huikaisevan hieno tie on pituudeltaan viitisenkymmentä kilometriä, mutta me kuljimme sitä vain Amalfiin ja Ravelloon saakka.

 

 

Onneksi minulle oli matkallamme vakiintunut paikka bussimme oikealla puolella, joten pääsin helposti nauttimaan niistä näköaloista, joita meren suuntaan avautui.

 

 

Sininen nauhatie eli Nastro Azurro kiemurtelee vuorenrinteiden kupeella ja vaatii bussinkuljettajalta suurta keskittyneisyyttä, jotta mitään onnettomuutta ei pääse tapahtumaan

 

 

Satakunta vuotta sitten Nastro Azurroa pitkin pääsi jalkamiesten lisäksi kulkemaan vain muulit ja sen ajan jälkeen tietä pääsi kulkemaan jo hevoskärryillä.

 

 

Tietä parannettiin ja maailman julkkikset löysivät nämä vaikeiden kulkuyhteyksien takana olevat kallioiset rinteet.

 

 

Matkasimme Positanon ohi ja siellä ovat kuherrelleet mm. Elisabeth Taylor ja Richard Burton.  

Myös John Steinbeck, Peer Gynt ja Henrik Ibsen ovat viettäneet luomisaikaansa Positanossa.

 

 

Seuraavassa pääosin bussin ikkunasta kuvaamiani maisemia matkalla Sorrentosta Amaldiin:

 

 

 

IMG_4392.JPG

 

 

 

IMG_4395.JPG

 

 

 

IMG_4399.JPG

 

 

 

IMG_4416.JPG

 

 

 

IMG_4420.JPG

 

 

 

IMG_4421.JPG

 

 

 

IMG_4425.JPG

 

 

 

IMG_4428.JPG

 

 

 

IMG_4438.JPG

 

 

 

IMG_4440.JPG

 

 

 

IMG_4444.JPG

 

 

 

IMG_4447.JPG

 

 

 

Kuvan keskellä näkyy eräs hotelli, jonne maailmankuuluisuudet pakenivat julkisuudelta.

 

 

 

IMG_4450.JPG

 

 

 

Erikoinen ja hauska taideteos!
 

 

 

IMG_4454.JPG

 

 

 

IMG_4460.JPG

 

 

 

IMG_4476.JPG

 

 

 

Näin bussin ikkunasta Amalfin satamassa redillä olevan aluksen jo kaukaa, mutta siitä ja Amalfissa näkemästämme myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, ElisabRichard Burton, John Steinbeck, Peer Gynt, Henrik Ibsen, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie,

Arvostan saamaani kunniamerkkiä

Keskiviikko 6.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän kunniaksi poikkesin kirjahyllyllä ja otin esille kauan sitten saamani kunniamerkin.

 

 

 

IMG_5933.JPG

 

 

Kunniamerkkini on Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja sain se jo viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Kunniamerkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry ja kiitos siitä heille.

 

********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalla on arvojärjestyksessä seuraavat kunniamerkit:

 

 

  • suurristi
  • I luokan komentajamerkki
  • komentajamerkki
  • I luokan ritarimerkki
  • ritarimerkki

 

Lisäksi ritarikunnalla on ansioristi sekä kolme mitaliluokkaa:

  • ansioristi
  • I luokan mitali kultaristein,
  • I luokan mitali sekä
  • mitali

 

 

 

*****************

 

 

Olen saanut olla työelämässä ja myös järjestöelämässä anomassa kunniamerkkejä ansioituneille henkilöille ja anomisista jokunen muistelma.

 

 

Olin aikoinaan Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeri ja anoimme menestyksellisesti kunniamerkkiä eräälle jäsenellemme.

 

 

Kyseessä oli ansioitunut jäsen ja ao. Ritarikunta myönsi hänelle niin korkean kunniamerkin, että se oli maksullinen.

 

Emme olleet osanneet varautua maksullisuuteen, mutta kun se kuuluu anojan velvollisuuksiin, niin maksettavahan se oli.  Yhdistyksellämme ei ollut suuria varoja ja kunniamerkin lunastamiseen menikin puolet yhdistyksemme silloisista varoista.

 Siitäkin kuitenkin selvittiin.

 

**************

 

Meillä agrologeilla oli ainakin ennen se tapana, että kerroimme henkilölle etukäteen suunnitelmistamme ja pyysimme häneltä tiedot niistä ansioista, joita hänellä on.  Vaarana tässä on tietysti se, että josko kunniamerkkiä ei sitten myönnetäkään, mutta etuna puolestaan se, että asianomaisen kaikki ansiot tulevat ritarikunnan tietoisuuteen.

 

 

Noudatin tätä tapaa myös työelämässä ja hyvillä tuloksilla, sillä ainakin eräs alaiseni sai näin menetellen kunniamerkin vaikka edellinen hakemus olikin tullut bumerangina takaisin.

 

 

Suosittelin samaa tapaa myös eräässä toisessa vastaavassa työelämän tapauksessa ja hienolla lopputuloksella.

 

 

On tärkeää anomusvaiheessa anojien tietää, että mille ministeriölle kunniamerkkianomuksen osoittaa; kokemuksesta tiedän, että esimerkiksi omakotiyhdistysasioissa kunnostautuneiden kunniamerkkianomukset pitää osoittaa ympäristöministeriölle!

 

 

Onnittelut tänään kunniamerkin saaneille ja onnittelut myös niille, jotka ovat saaneet kunniamerkin edellisvuosina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kunniamerkit, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonen ritarikunta,

Pompeijin raunioista löytyneitä kalleuksia Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa

Tiistai 5.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa eli Napolin arkeologisessa museossa on omia huoneita ja näyttelytiloja niille arvokkaille löydöille, jotka on löydetty Pompeijin kaivausten yhteydessä.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia löydöksistä; vain osassa kuvia on selityksiä:

 

 

 

IMG_4317.JPG

 

 

Erään näyttelyhuoneen täyttää Pompeijin raunioista kertova pienoismalli.

 

 

Pompeijin kaupungista on nyt kaivettu esiin 45 hehtaaria, mutta kaivamatta on vielä n. 20 hehtaarin suuruinen alue.

 

 

 

IMG_4318.JPG

 

 

Suihkukaivojen ja suihkulähteiden sekä vesipostien vesisuuttimia.

 

 

 

IMG_4319.JPG

 

 

Punnitusvälineitä

 

 

 

IMG_4320.JPG

 

 

 

IMG_4321.JPG

 

 

Kolkuttimia

 

 

 

IMG_4322.JPG

 

 

Vesijohtotarvikkeita

 

 

 

IMG_4323.JPG

 

 

 

IMG_4324.JPG

 

 

 

IMG_4325.JPG

 

 

 

IMG_4326.JPG

 

 

 

IMG_4328.JPG

 

 

 

IMG_4329.JPG

 

 

 

IMG_4330.JPG

 

 

Menanderin talon raunioista löydettyjä hopeaesineitä.

 

 

 

IMG_4331.JPG

 

 

Menanderin hopeaa.

 

 

 

IMG_4332.JPG

 

 

 

IMG_4334.JPG

 

 

 

IMG_4337.JPG

 

 

Sininen maljakko, jota pidetään museon arvokkaimpana esineenä.

 

 

Maljakko löydettiin 29.12.1837.

 

 

Maljakko on cameo-lasia ja keisarillisia roomalaisia cameo-lasimaljakoita on jäljellä  vain muutama koko maailmassa.

 

 

Maljakot valmistettiin fuusioimalla erilaisia värillisiä lasilevyjä uunissa ja jäähdytyksen jälkeen päällimmäinen kerros poistettiin.

 

 

Kuvituksena on viiniköynnöksiä ja linturyhmiä.

 

 

Maljakon pohjaosassa on kuvattuna Välimeren alueen kasveja ja eläimiä.

 

 

Maljakko on taitavien käsityöläisten korvaamaton mestariteos ja se pitää nähdä jokaisen, joka vierailee Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Napolin arkeologinen museo, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Pompeiji, roomalaisaika, blue vase pompeii, blue glas vase of pompeii, sininen maljakko pompeiji,

Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa pääsee tutustumaan Pompeijin ja Herculaneumin raunioista löydettyihin ja myös muihin roomalaisajan patsaisiin

Maanantai 4.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo eli Museo Archeologico Nazionale di Napoli on paikka, jossa Napolissa ollessaan kannattaa käydä.

 

 

Sain käydä siellä lokakuun puolessavälissä, kun teimme kahdeksanpäiväisen matkamme Sorrentoon.

 

 

Seuraavassa kuvakertomus siitä Museo Archeologico Nazionale di Napoli –vierailustamme, jolloin tutustuimme museossa esilläoleviin patsaisiin.

 

 

Patsaat ovat peräisin pääosin Herculaneumin kaupungin raunioista, mutta mukana on patsaita myös Pompeijista sekä yleensäkin Rooman valtakunnan ajalta.

 

 

 

IMG_4283.JPG

 

 

Museon aulassa on mahtava hevosenpääveistos, jonka alkuperää ja taustaa en tiedä.

 

 

 

IMG_4275.JPG

 

 

Ala-aulassa nousemista ylempiin kerroksiin…

 

 

 

IMG_4305.JPG

 

 

…vartioivat nämä veistokset.

 

 

****************

 

 

 

Ja sitten niitä veistoksia:

 

 

 

IMG_4277.JPG

 

 

 

IMG_4278.JPG

 

 

 

IMG_4279.JPG

 

 

 

IMG_4280.JPG

 

 

 

IMG_4281.JPG

 

 

 

IMG_4282.JPG

 

 

 

IMG_4284.JPG

 

 

 

IMG_4285.JPG

 

 

 

IMG_4286.JPG

 

 

 

IMG_4287.JPG

 

 

 

IMG_4290.JPG

 

 

Hercules…

 

 

 

IMG_4294.JPG

 

 

…ja sama takaapäin.

 

Ei ihme, että naiset ihailevat tätä veistosta!

 

 

 

IMG_4295.JPG

 

 

Toro Farnese on massiivinen roomalainen kopio hellenistisestä veistoksesta ja se on ollut museossa vuodesta 1862 lähtien.

 

 

 

IMG_4298.JPG

 

 

Giulio Cesare eli Julius Caesar; kopio vuodelta 110 ja alkuperäinen vuodelta 50 eaa.

 

 

 

IMG_4300.JPG

 

 

Agrippina eli vuonna 15 syntynyt ja vuonna 59 kuollut Julia Agrippina, joka oli keisari Neron äiti – hän oli myös keisari Caligulan sisar.

 

 

 

IMG_4302.JPG

 

 

Giulio Cesaren eli Julius Caesar´n kokovartalomuotokuvaveistos.

 

 

 

IMG_4304.JPG

 

Ns. hallitsijoiden käytävä Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

Poiketkaahan Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Napolin arkeologinen museo, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Herculaneum, Pompeiji, roomalaisaika, keisari Nero, keisari Caligula, Agrippina, Julia Agrippina,

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on jokaisessa tilaisuudessa vakuuttava

Sunnuntai 3.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin äänivaltainen puoluekokousedustaja, kun valitsimme Keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa vuonna 2016 Seinäjoella Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksemme.

 

 

Olen muutaman kerran saanut kuunnella presidenttiehdokas Vanhasen puheita eri tilaisuuksissa ja on mieluisaa todeta, että Matti Vanhanen on pätevin presidenttiehdokkaistamme.

**************

 

 

Vanhasella oli eilen vahva kampanjapäivä Pirkanmaalla ja sain olla tiiviisti mukana hänen yleisötilaisuudessaan Tampereella.

 

 

 

Henkilön Esko Erkkilä kuva.

 

 

Väkeä kutsuttiin tilaisuuteen mm. tällä fb:ssä jaetulla mainoksella.

 

 

 

IMG_5902.JPG

 

 
Tampereen Pantin auditorio osoitteessa Puutarhakatu 11 on sopiva paikka yleisötilaisuuksille - siellä on kerran esiintynyt mm. Juha Sipilä.

 

 

 

IMG_5903.JPG

 

 

Opasteita oli mm. Puutarhakadulla.

 

 

 

IMG_5899.JPG

 

 

Me talkoomiehet kokoonnuimme paikalle jo varhain – tässä Reijo Laitinen vasemmalla ja Johannes Jonov oikealla.

 

 

 

IMG_5901.JPG

 

 

Kahvinkeiton ja muun valmistelun talkoomiehinä olivat myös Pentti J. Ilmari sekä allekirjoittanut.

 

 

 

IMG_5912.JPG

 

 

"Vastakkainasettelu on valitettavasti lisääntynyt - mm. Helsinki vastaan maaseutu."

 

 

 

IMG_5909.JPG

 

 

"Itsenäisen valtakunnan pitää seisoa omilla jaloillaan ja se merkitsee mm. sitä, että ruuan ja energian omavaraisuudesta on huolehdittava. Maa on heikoilla, jos ruuan saamiseksi on neuvoteltava."

 

 

 

IMG_5906.JPG

 

 

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

Vanhanen korosti, että tuossa perustuslain määräyksessä ei ole taukoja, ajatusviivaa eikä pilkkua!

 

 

 

IMG_5916.JPG

 

 

Vanhanen totesi, että pääministerinä hän tapasi vuonna 2006, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa, n. 60 maailman eri maiden johtajaa ja hän on johtanut useita huippukokouksia.

 

 

 

IMG_5923.JPG

 

 

Läsnäolijat arvostivat, että kansanedustaja Arto Pirttilahti oli paikalla ja käytti asiantuntevan puheenvuoron.

 

 

 

 

IMG_5904.JPG

 

 
Läsnäolijat saivat muistoksi tilaisuudesta "Löylyvettä koko Suomelle" -ämpärin.

 

 

 

IMG_5905.JPG

 

 

Tämän ämpärin arvo tulee nousemaan!

 

 

 

IMG_5928.JPG

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana toivottelin Vanhaselle hyvää kampanjapäivän jatkoa ensin Ylöjärvellä ja sitten Ikaalisissa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matti Vanhanen, presidentinvaalit 2018, ruuan ja energian omavaraisuus, Arto Pirttilahti,

Napolin arkeologinen museo - Museo Archeologico Nazionale di Napoli - on yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.

Lauantai 2.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen Sorrenton-matkamme eräs kohokohta oli vierailu Napolin arkeologisessa museossa.

 

 

Museossa on näytteillä Pompeijin ja Herculaneumin raunioista kaivettuja patsaita, astioita, koriste- ja ruokailuvälineitä, maalauksia ja mosaiikkeja.

 

 

Pompeiji on varmaan kaikille tuttu, mutta Herculaneum lienee oudompi.  Se koki Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 saman kohtalon kuin Pompeiji.

 

 

Herculaneum sijaitsi 8 kilometriä Napolista etelään – se oli tärkeä kauppapaikka, mutta pienempi kuin Pompeiji.

 

 

Tuho Herculaneumissa oli erilainen kuin Pompeijissa, vaikka tuhon aiheuttikin sama Vesuviuksen purkaus.

 

 

Pompeiji koki tulivuorenpurkauksessa nopean tuhon, sillä myrkylliset kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat Pompeijin asukkaat nopeasti.

 

Pompeiji hautautui kiven ja tuhkan alle n. 4 – 10 metrin syvyyteen.

 

 

Herculaneum puolestaan hautautui mudan ja laavan alle, mutta ne etenivät niin hitaasti, että väestö ehti evakoitumaan ennen muta- ja laavavirran ehtimistä kaupunkiin saakka.

 

 

Herculaneumin päälle kertyi mutaa ja laavaa n. 15 – 18 metriä korkea kerros.

 

 

Herculaneum tuhoutui jo vuonna 62 siinä maanjäristyksessä, joka ennakoi vuonna 79 tapahtunutta Vesuviuksen purkautumista – Vesuviuksen purkaus tuhosi Herculaneumin lopullisesti.

 

 

Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien lisäksi Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa 1938 vuotta sitten tuhoutuivat myös Stabiaen sekä Boscorealen kaupungit.

 

 

Pyrin lähipäivinä kuvien kera kertomaan, että mitä näimme Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Napolin arkeologinen museo - Museo ArcheoNapolissa yksi maailman parhaista arkeologisista museoista., Sorrento2017, Napoli, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Napolin arkeologinen museo, Pompeiji, Herculaneum, Vesuvius, Stabiae, Boscoreale,

"Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan"

Perjantai 1.12.2017

Uutisoiva on Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Ikaalisissa ja Jämijärvellä ilmestyvä korkeatasoinen paikallislehti.

Lehden toimittaja Tuukka Olli soitti ja pyysi saada minulta haastattelun sen johdosta, että olen valittu Ylöjärven kaupungissa toimivan virallisen luottamushenkilöelimen eli Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

Suostuin haastattelupyyntöön ja haastatteluni ilmestyi 25.11.2017 Uutisoivan sähköisessä versiossa ja eilen lehden paperiversiossa.

Tapasimme Kolmenkulman ABC-liikenneasemalla Nokialla ja siellä Tuukka Olli otti minusta oheisen valokuvan - valokuva on mukana haastattelussani.

Valokuvan selitysteksti:

"Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä uskoo myös Viljakkalan hyötyvän Tampereen kasvusta."

Haastattelun otsikkona lehdessä oli:

Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan

Ja tässä haastatteluni kopioituna:

25.11.2017

VILJAKKALA. Maaseutu ja kaupunki tukevat ja tarvitsevat toisiaan, joten niiden välille on turha luoda vastakkainasettelua. Näin ajattelee Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä. Tämä näkyy myös hänessä itsessään, sillä Viljakkalasta lähtöisin oleva Erkkilä asuu Tampereella, mutta mökki ja siten myös osa sydämestä on yhä Viljakkalassa.

Viljakkala-neuvostoon Erkkilä päätyi sen aloittaessa neljä ja puoli vuotta sitten Vipu ry:n esityksestä. Samoin aukeni tie neuvoston kolmanneksi puheenjohtajaksi.

– Meillä on neuvostossa nyt kolme valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. He kaikki ovat eri puolueista, joka on hyvä asia. Heidän kauttaan viesti menee neljään eri ryhmään. Lisäksi Viljakkala-neuvostossa kaikki ajattelevat Viljakkalaa, puoluerajat unohtuvat.

Vaikka Viljakkalasta on hävinnyt palveluita ja Elokaaren myynti aiheuttaa omat kysymyksensä, näkee Erkkilä Viljakkalan aseman nyt vahvempana kuin muutama vuosi sitten.

– Molemmat koulut ovat täynnä ja tieyhteydet kaupunkiseudulle kunnossa. Myös suhteet Hämeenkyröön ovat hyvät. Koen sen tärkeäksi, sillä Mannissa päivittäispalvelut haetaan Hämeenkyrön puolelta.

Viljakkalan vahvuuksiksi uusi puheenjohtaja toteaa hyvien tieyhteyksien lisäksi ikärakenteen.

– Nuoria lapsiperheitä on paljon. Se tuo pohjaa tulevaisuudelle. Uskon, että Viljakkalan asema vain paranee, sillä Tampere kasvaa myös Ylöjärven suuntaan.

 

Kaavat pitää kaivaa ulos pöytälaatikosta

Kehityskohteiksi hän kokee kaavatyön. Karhen kaava on seissyt pöydällä jo vuosien ajan, sitä pitäisi saada eteenpäin. Aiemmin esillä ollut Kuivaniemen kaava puolestaan ei ole ollut edes pöydällä vuosiin.

– Nyt tuli sellainen iso asia, että 6. marraskuuta valtuustossa oli keskusteltu Teivon raviradan uudesta paikasta. Keskustelussa oli positiivista henkeä, josko sen voisi sijoittaa Viljakkalaan lähelle Haveria. Se toisi ainutlaatuisen alueen, jossa olisivat yhdessä ravit, hevoset ja sukeltajat, Erkkilä visioi.

Hän painottaa, että ravirata siintää kaukaisuudessa. Raviradalle on varmasti kaupunkiseudulla tavoittelijoita jonoksi asti. Lisäksi Viljakkalassa edes sen tavoittelu vaatii paikallisilta saumatonta yhteistyötä.

– Siihen tarvitaan maanomistajien, yhteisöjen, kaupunkien ja tavallisten kansalaisten tuki. Muutenkin meidän tulee saada tavallisten viljakkalalaisten ajatuksia Viljakkalan kehittämiseksi.

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen ei ole Erkkilälle uutta. Hän on istunut kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokunnassa, neljä näistä vuosista meni toimielimen varapuheenjohtajana.

– Huolehdimme Tampereen katujen kunnosta, lumien aurauksesta ja siitä, että TKL:n bussit pystyvät liikennöimään. Olen saanut olla mukana kehittämässä Tampereen infraa.

Nykyään Erkkilä on Tampereen vanhusneuvostossa. Myös Viljakkalassa Erkkilä on ollut vaikuttamassa, joskin kulisseissa.

– Kun Vironvuorille suunniteltiin jätteenkäsittelylaitosta, tein Vipulle laskelmia esimerkiksi liikennemääristä ja vastaavista. En ollut julkisesti esillä, jätin sen muille. Mutta selvitin faktoja ja tein laskelmia.

Viljakkala-neuvostossa Erkkilää harmittaa, ettei neuvosto pystynyt estämään Elokaaren terveyskeskuksen sulkemista ja jätepisteen viemistä. Tulevaisuudessa Erkkilä pohtii lähiruokaa.

– Sotaveteraanien leskien ruoka tulee pakasteina Naantalista asti. Tarjouspyynnöt voisi laatia niin, että lähiruoka pärjää.

Tuukka Olli

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan, Teivon ravirata Viljakkalaan, Viljakkala-neuvosto, Ylöjärvi, Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto, Viljakkala,

Elintarvikeyrityksissä vierasryhmän pitää aina edetä puhtaalta puolelta ns. likaiselle puolelle

Torstai 30.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Omaan neljänkymmenen vuoden kokemuksen elintarviketeollisuudesta ja olen niiden vuosien aikana luotsannut lukemattomia vierasryhmiä tehdasosastojen läpi.

 

 

Tärkeimpänä teknisenä seikkana vierasryhmien ohjaamisessa on se, että aina tehdaskierroksella pitää edetä puhtaalta puolelta likaiselle puolelle ja sen jälkeen ulos.

 

 

Otan esimerkiksi lihanjalostusteollisuuden:

 

 

Tuskin kenellekään tulee mieleen, että teurastamolla vierasryhmä aloittaisi tutustumisen yrityksen tuotantoon teurastamon sika- tai nautakarsinoista!

 

 

Saman periaatteen pitää olla voimassa myös esimerkiksi viljanjalostusteollisuudessa!

 

 

 

Italian Gragnanossa Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalle emme edenneet näin.

 

 

IMG_4165.JPG

 

 

Aloitimme pakkaustarvikevarastosta ja sitä pidinkin pahana virheenä, sillä suomalaisissa elintarvikeyrityksissä vieraskäynnit aloitetaan aina puhtaalta puolelta ja edetään ns. likaiselle puolelle eli edetään prosessia seuraten ”vastavirtaan”!

 Pakkaustarvikkeet saapuvat elintarviketehtaalle autoilla ja autojen puhtaudesta ei koskaan ole varmuutta eli pakkaustarvikkeet ja erityisesti ne kuormalavat, joille ne on pakattu, saattavat olla kovinkin "paskaisissa" ympäristössä pyörineitä!

 

 

*****************

 

 

Maccaroneria di Gragnano sanoo tuotteidensa olevan ”artesaanipastoja” ja selvisi, että heidän mielestään artesaanipastan ja teollisen pastan ero on kuivumisajassa.

 

 

Valmistusprosessi ja pastanvalmistuslaiteet ovat käsittääkseni samanlaiset, mutta ns. artesaanipastan kuivumisaika on 50 tuntia, kun se "teollisella" pastalla on 20 tuntia!

 

 

Olen ehkä inhorealisti, kun ajattelen, että kyseessä on markkinoinnillinen väite!

 

 

*******************

 

 

Seuraavassa kuvasarja pastanvalmistuksesta Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalla:

 

 

 

IMG_4166.JPG

 

 

 

IMG_4167.JPG

 

 

 

IMG_4168.JPG

 

 

 

IMG_4169.JPG

 

 

 

IMG_4170.JPG

 

 

 

IMG_4171.JPG

 

 

 

IMG_4172.JPG

 

 

 

IMG_4174.JPG

 

 

 

IMG_4175.JPG

 

 

 

IMG_4176.JPG

 

 

Kuivauskaappeja.

 

 

 

IMG_4178.JPG

 

 

 

IMG_4179.JPG

 

 

 

IMG_4181.JPG

 

 

 

IMG_4183.JPG

 

 

 

IMG_4185.JPG

 

 

 

IMG_4186.JPG

 

 

 

IMG_4187.JPG

 

 

 

IMG_4188.JPG

 

 

Ja tehdaskierroksen jälkeen taas pakkaustarvikevaraston kautta….

 

 

 

IMG_4189.JPG

 

 

…tehtaanmyymälään, josta…

 

 

 

IMG_4193.JPG

 

 

…saattoi pastatehtaan tuotteiden lisäksi…

 

 

 

IMG_4194.JPG

 

 

…ostaa myös tehtaan yhteistyökumppaneiden valmistamia tuotteita.

 

 

 

*********************

 

 

Aikoja sitten tehtaan pastatuotteet kuivattiin…

 

 

 

IMG_4155.JPG

 

 

…kadulla, mutta nyt kuivaaminen…

 

 

 

IMG_4198.JPG

 

 

…samalla kadulla olisi mahdotonta!

 

 

Kiitokset Maccaroneria di Gragnano-pastatehtaalle kattavan pastatiedon antamisesta retkikunnallemme – näin siitä huolimatta, että meidät ohjattiin pastatehtaalle pakkaustarvikevaraston kautta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Gragnano, maailman pastapääkaupunki, Gragnano maailman pastapääkaupunki, vierasryhmän kulkusuunta, vierasryhmän kulkusuunta elintarvikeyrityksessä,

Gragnano on maailman pastapääkaupunki ja siellä valmistetuilla pastoilla on "pähkinäinen aromi ja suudelma"!

Keskiviikko 29.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella kahdeksanpäiväisellä Sorrenton-matkallamme tutustuimme pastanvalmistukseen maailman pastapääkaupungissa Gragnanossa.

 

 

Gragnano on kukkulakaupunki, joka sijaitsee n. 30 kilometriä Napolista kaakkoon.

 

 

Kaupungin kukkulaominaisuus merkitsi ainakin ennen, että pastankuivatus onnistui kaduilla hyvin, sillä kukkuloilta tulevat kuivattavat tuulet olivat suotuisia pastan kuivattamiselle.

 

 

 

IMG_4144.JPG

 

 

Pastatehdas, johon tutustuimme, on nimeltään Maccaroneria di Gragnano.

 

 

Kuten sisäänkäyntiopasteista huomataan, pastatehtaalla on myös oma ja suurikin ravintola.

 

 

 

IMG_4148.JPG

 

 

Tehdaskierroksen oppaana toimi pastatehtaan markkinointiosastolla työskentelevä naishenkilö.

 

 

 

IMG_4151.JPG

 

 

Pastanvalmistuksen perusta on durumvehnä joka…

 

 

 

IMG_4158.JPG

 

 

…tällä tehtaalla on italialaista.

 

 

 IMG_4154.JPG

 

 
Pastamassa puristetaan muottien läpi ja…

 

 

 

IMG_4156.JPG

 

 

…muottireikien muodosta riippuen saadaan…

 

 

 

IMG_4157.JPG

 

 

…kuvioiltaan erimuotoisia pastoja.

 

 

 

****************

 

 

 

IMG_4164.JPG

 

 
Tehdaskierrokselle pukeuduttiin asianmukaisesti, mutta…

 

 

 

IMG_4159.JPG

 

 

…ei niinkään mukavasti, kuten omakuvastani ilmenee!

Tehdaskierroksesta ja sen aikana tekemistäni havainnoistani huomisessa jutussani!

Maltathan huomiseen!

Vielä se, että tämän jutun otsikko on lainattu Gragnanon mainosesitteestä!

-Esko Erkkilä-

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Gragnano, maailman pastapääkaupunki, Gragnano maailman pastapääkaupunki, Maccaroneria di Gragnano. pasta, durumvehnä,

Italiassa tuotetusta vehnästä lähes puolet on durumvehnää

Tiistai 28.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella Sorrenton-matkallamme eräs vierailukohteemme oli pastatehdas ja siellä saimme hieman tutustua italialaiseen vehnänviljelyyn.

 

 

Toimin työelämäni aikana muutaman vuoden päätoimisesti viljojen parissa ja se merkitsi, että pastatehtaalla kuulemani vilja-asia oli mielenkiintoista.

 

 

Olen tätä juttua varten täydentänyt tietojani vehnäasioista useista eri lähteistä.

 

 

Italiassa vuonna 2012 vehnäsato oli 7.445 miljoonaa kiloa, kun se Suomessa samana vuonna oli poikkeuksellisen suuri eli 975 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen ennakkkotietojen mukaan vehnäsato on tänä vuonna Suomessa 789 miljoonaa kiloa.

Vielä pari mittasuhteita kuvaavaa tietoa:

* Suomessa kaikkien viljalajien kokonaissato on tänä vuonna hieman alle 4 miljardia kiloa eli alle 4.000 Mkg, kun Italiassa pelkästään leipävehnää korjataan saman verran ja samoin myös durumvehnää saman verran kuin Suomessa kaikkia viljalajeja.

* vehnän ja durumvehnän lisäksi Italiassa saadaan maissia tuplasti saman verran kuin Suomessa on viljojen kokonaissato

 

 

**************

 

 

Välihuomautuksena se, että tapaan käyttää vilja- ja yleensäkin raaka-ainevolyymeistä puhuessani mittayksikkönä miljoonia kiloja, kun monet käyttävät mittayksikkönä tuhansia tonneja. Miljoona kiloa on tuhat tonnia.

 

 

**************

 

 

Italian vehnäsadosta puolet on durumvehnää eli vuonna 2012 durumsato oli Italiassa 3.561 Mkg ja tavallisen leipävehnän sato 3.884 Mkg.

 

 

On muistettava, että Italiassa maissisato on siis jokseenkin samaa luokkaa kuin leipävehnä- ja durumvehnäsadot yhteensä.

 

 

Leipävehnän latinankielinen nimi on Triticum aestivum ja durumvehnän vastaavasti Triticum durum.

 

 

Durumvehnää kutsutaan myös nimillä lasivehnä, kovavehnä, makaronivehnä tai pastavehnä – toki sillä saattaa olla muitakin nimiä.

 

 

Durumvehnän nimistä jo voidaan päätellä, että sitä käytetään pastanvalmistuksessa raaka-aineena.

 

 

Pastatehdasvierailullamme minulle oli suuri yllätys, että Italia ei ole omavarainen durumvehnässä vaan Italiaan tuodaan durumvehnää mm. Ukrainasta ja Kanadasta.

 

 

Kanada on maailman suurin durumvehnän vientimaa ja sen tiesinkin, mutta Ukraina durumvehnän vientimaana oli minulle uutta tietoa.

 

 

Durumvehnää tuodaan myös Suomeen, mutta tuontivolyymejä ja tuontimaita en saanut selville.

 

 

Durumvehnää suomalaiset myllyt käyttävät raaka-aineena  pastajauhojen jauhatuksessa.

 

 

Durumvehnä ei kasva Suomessa, mutta muutamia yksilöitä on löydetty yksittäisinä hajaesiintymisinä viljavarastojen ja viljan purkauspaikkojen läheltä, jonne se on kulkeutunut tuontiviljan mukana.

 

 

Pyrin lähipäivinä kertomaan pastatehdasvierailustamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, durumvehnä, leipävehnä, Triticum aestivum, Triticum durum, lasivehnä, kovavehnä, pastavehnä, makaronivehnä, vehnäsadot Suomessa,

Vanhemmat kirjoitukset »