Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Viljakkala sai historiansa toisen pitäjänneuvoksen

Keskiviikko 19.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen Viljakkala-neuvoston kokouksen aluksi viettää arvokkaan juhlahetken, kun muistimme pitäjänneuvoksen nimen ja arvon kesäkuun 27. päivänä saanutta Viljakkala-neuvoston jäsentä Tapio Lieskoa.

 

 

 

IMG_4104.JPG

 

 

Juhlahetkeemme Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja Tapiolle onnentoivotukset toi Ylöjärven kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mika Kotiranta.

 

 

Kotiranta kertasi tuoreen pitäjänneuvoksen luottamushenkilöuran tärkeimmät merkkipaalut ja otti esille myös ne työtehtävät, joita Liesko on työuransa aikana menestyksellä hoitanut.

 

 

 

IMG_4107.JPG

 

 

Tapio Liesko on nimetty pitäjänneuvoksen arvoon Tasavallan Presidentin avoimella kirjeellä, jonka vanhahtava sanamuoto lisää arvonimen arvokkuutta:

 

 

************************

 

 

Tasavallan Presidentin avoin kirje

 

Tasavallan Presidentti tekee täten tiettäväksi, että tällä avoimella kirjeellä
 

ent. palomestari, palopäällikkö Tapio Tenho Taito Lieskolle

 
suodaan pitäjänneuvoksen nimi ja arvo.

 

 

Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2018

 

 

Tasavallan Presidentti
 
Sauli Niinistö

 

 
Pääministeri Juha Sipilä

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

IMG_4110.JPG

 

 

Arvostan, että Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana sain lausua Viljakkala-neuvoston ja omasta puolestani onnittelusanat tuoreelle pitäjänneuvokselle!

 

 

 

IMG_3953.JPG

 

 

Mukavaa sattumaa, että edesmennyt synnyinkotini rajanaapuri Väinö Myllymäki sai aikoinaan Viljakkalan ensimmäisen pitäjäneuvoksen nimen ja arvon.

 

 

Sattumaa myös se, että molemmat Viljakkalan pitäjänneuvokset ovat toimineet Viljakkalan kunnan palopäällikköinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pitäjänneuvos, Pitäjänneuvos Tapio Liesko, pitäjänneuvos Väinö MYllymäki, Ylöjärven kaupunginvaltuusto, Viljakkala-neuvosto,

Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaista

Tiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.

 

 

Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.

 

 

Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.

 

 

Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

 

IMG_3947.JPG

 

 

 

IMG_3948.JPG

 

 

 

IMG_3949.JPG

 

 

 

IMG_3950.JPG

 

 

 

Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä!

***********************

 

 

 

IMG_3946.JPG

 

Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.

 

 

Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!

 

 

IMG_4042.JPG

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:

 

Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, kenraaliluutnantti Harald Öhquist, Summajoki, Viljakkala, Viljakkalan hautausmaa, Viljakkalan sankarihaudat, rovasti A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra A. F. M. Bergius,

Viljakkalan vaakuna on kuntaliitoksen jälkeen entistä arvokkaampi ja muistorikkaampi

Maanantai 17.9.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_4046.JPG

 

 

Gustav von Numers on suunnitellut Viljakkalan vaakunan ja vaikka Viljakkala liittyikin 1.1.2007 Ylöjärven kaupunkiin, on Viljakkalan vaakuna edelleen arvokas ja arvostettu Viljakkalassa.

 

 

Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuun 21. päivänä 1950 ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöönoton huhtikuussa samana vuonna.

 

 

Arvostan, että meillä on tuo vaakuna kunniapaikalla, sillä isäni Oiva Erkkilä oli pitkäaikainen Viljakkalan kunnan luottamusmies ja hän sai tuon vaakunan joskus kunnianosoituksena luottamushenkilöurastaan.

 

 

Isäni oli kaksissa kunnallisvaaleissa Viljakkalan ääniharava, sillä hän keräsi molemmilla kerroilla eniten ääniä Viljakkalassa.

 

 

Kunnanvaltuutetun uransa jälkeen hän oli ainakin ”roikotuslautakunnan” jäsen eli oli päättämässä kuntalaisille määrättyjen verojen oikaisusta.

****************

 

 

Viljakkalan vaakunan aiheena olevaa vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa ja nyt huomaankin, että pitääpä joskus pyytää päästä katsomaan sitä.

 

 

Vaakunassa oleva kulta-kuparimerkki viittaa Haverin kaivokseen, jonka materiaalista on mm. valmistettu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten kultamitalit.

 

 

*************************

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

************************

 

 

Viljakkalan vaakunoita on nykyään ainakin entisen kunnantalon seinässä, Viljakkalan omatoimikirjaston portaikossa, Viljakkalan Seurojentalolla sekä Toivolan tanssilavalla.

 

 

Vaikka Viljakkalan vaakuna nykyään onkin vain ns. kotiseutuvaakuna, on se minulle ja myös muille viljakkalalaisille suorastaan rakas vaakuna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan vaakuna, Gustav von Numers, Helsingin Olympialaiset, Helsingin Olympialaiset 1952, Helsingin Olympialaisten kultamitalit, Haverin kaivos, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan kunnantalo, Toivolan lava, Viljakkalan omatoimikirjasto

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

IMG_4034.JPG

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

IMG_4036.JPG

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

IMG_4039.JPG

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

IMG_4038.JPG

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Ylöjärvwn seurakunta, Kurun kappeliseurakunta, Liisa Bergius, Tampereen eteläinen seurakunta,

Piparjuuri - monipuolinen maustekasvi

Lauantai 15.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Piparjuuri on vanha kulttuurikasvi, jolla on monia käyttömahdollisuuksia.

 

 

 

IMG_4062.JPG

 

 

 

IMG_4063.JPG

 

 

Meillä piparjuuri kasvaa elinvoimaisena ryhmänä valkosipulimaamme naapurina ja tuntuu, että se on vallannut tuon paikan vakituiseksi kasvupaikakseen.

 

 

Tarkoitukseni on kuitenkin lähiaikoina siirtää piparjuuriesiintymämme toiseen paikkaan, mutta kokemuksesta tiedän, että nykyiselle paikalle kuitenkin jää jokunen piparjuuren palanen ja siten saan jatkossakin ”ihailla” sitä myös nykyisellä kasvupaikallaan.

 

 

 

Pidän piparjuuresta kasvina, sillä rehevänä kasvina se tuo trekoolimaalle näyttävyyttä.

 

 

Pidän piparjuuresta myös sen vuoksi, että sen juuri on tärkeä mauste avomaankurkuista tehtävien herkkukurkkujen valmistamisessa.

 

 

 

IMG_4064.JPG

 

 

Piparjuuren lehdetkin ovat joidenkin tietojen mukaan käyttökelpoiset, mutta meillä piparjuuresta on käytetty ainoastaan juuret.

 

 

 

IMG_4065.JPG

 

 

Päivittäistavarakaupoissa piparjuuren kilohinnat liikkuvat kahdenkympin tasolla ja se kertoo totuuden piparjuuren arvostuksesta.
 

 

 

Piparjuuren juuri kuoritaan ja missään tapauksessa kuorta ei kannata laittaa kompostiin, sillä piparjuuri alkaa kasvamaan uudessa paikassa, jos kuoret, kuorenpalaset ja piparjuuren pienet juurenpätkät laittaa maahan.

 

 

Kokeilkaapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Piparjuuri, piparjuuren kasvatus, piparjuuren hinta, piparjuuren sadonkorjuu,

Onhan Sinullakin Eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Perjantai 14.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustan ulkomailla muutaman kerran vuodessa ja pyrin etukäteen hoitamaan, että kaikki tarpeelliset vakuutukset ovat matkojeni aikana voimassa.

 

 

On luonnollista, että matkavakuutus sekä matkatavaravakuutus ovat kunnossa ja edullisinta on, että ne molemmat ovat jatkuvasti voimassa.

 

 

Matkavakuutus ei kuitenkaan korvaa kaikkea, mutta ei hätää, sillä meillä jokaisella on mahdollisuus saada Kelan ilmainen ”Eurooppalainen sairaanhoitokortti”!

 

 

 

IMG_4048.JPG

 

 

Olen joskus anonut Kelalta Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja kun se uusitaan kahden vuoden välein, niin taas se saapui postin välityksellä.

 

 

Tässä Kelan sivuilta kopioitua tekstiä:

 

Sinulla on oikeus Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC), jos sinut on sairausvakuutettu Suomessa tai Suomi vastaa hoitosi kustannuksista. Kortti on ilmainen.

Jos sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, sinun tulisi saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun matkustat tai oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei voi odottaa sitä, että palaat kotiin.

Voit tarvita tällaista hoitoa, jos sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito, synnytys tai pitkäaikainen sairaus. Hoito annetaan oleskelumaan käytännön mukaisesti. Sinua hoitava lääkäri päättää, millaista hoitoa saat.

Voit käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa.

Kun näytät eurooppalaisen sairaanhoitokorttisi hoidon antajalle, sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden. Tällöin maksat hoidosta paikallisen omavastuun ja hoitoa antanut maa laskuttaa Kelalta loput kustannuksista. Kela maksaa kustannukset valtion varoista.

Jos hoidon antaja ei hyväksy korttia, maksat hoidon kustannukset itse. Voit kuitenkin hakea maksamistasi kustannuksista jälkikäteen korvausta Kelasta.

 

***************

 

Kuulun vähemmistöön, sillä ainoastaan kolmellakymmenellä prosentilla suomalaisista on Eurooppalainen sairaanhoitokortti!

Hoidathan asian kuntoon välittömästi, jos Sinulla ei vielä ole Eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja kuitenkin matkustelet ulkomailla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppalainen sairaanhoitokortti, matkavakuutus, matkatavaravakuutus,

Digitalisoinnilla emme Tampereella saa syntymään säästöjä

Torstai 13.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tekemässä jo kahdeksatta vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä.

 

 

Tänä vuonna on tehty jo ainakin kaksi päätöstä, että miten tappiollisuus saataisiin edes siedettävälle tasolle.

 

 

Keväällä julkistettu tehostamispaketti sisälsi 43,5 miljoonan euron suuruiset talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2018 – 2020.

 

 

Kesän edetessä tappiokierre vaan kasvoi ja nyt puhutaan 20 miljoonan euron suuruisesta lisäpaketista – on mielenkiintoista nähdä, että ehditäänkö vuodenvaihteeseen mennessä saada 100 miljoonan euron suuruinen alijäämä kasaan!

 

 

 

*****************

 

 

Eräänä keinona talouden kuntoon laittamisen puheissa on digitalisaation lisääminen.

 

 

Turhaa ja asioita tuntemattomien jorinoita!

 

 

Sain eilen kuunnella hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestaria ja hän kertoi useita esimerkkejä siitä, että miten monilla Tampereen kaupungin osa-alueilla digitalisaatiossa on teknisiä ongelmia.

 

 

 

***********************

Teknisten ongelmien lisäksi digitalisaation lisäämispyrkimykset jakavat kaupunkilaiset eri kasteihin; eläkeläisjärjestössä toimivana tunnen ja tiedän suuren joukon senioreita, jotka eivät tule koskaan hankkimaan tietokonetta eivätkä internet-yhteyttä!

 

 

Ymmärrän näitä ihmisiä oikein hyvin, sillä vaikka ”elänkin netissä” 24/7, en mitenkään suostu varaamaan itselleni aikaa verkossa vaikkapa lääkärille tai laboratorioon – haluan puhua puhelimitse elävän ihmisen kanssa ja hoitaa asiani keskustellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Digitalisaatio ei tuo toivottuja säästöjä, Digitalisaatio, Digitalisaation tekniset ongelmat Tampereen kaupungilla,

Järki voitti - ainakin kuukaudeksi!

Keskiviikko 12.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kouluverkkouudistukseen liittyvät päätökset siirrettiin eiliseltä kuukaudella, sillä luottamus kouluverkkojen karsimista esittäneiden virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden kykyyn tehdä kansalaisten hyväksymiä päätöksiä kohtaan romahti.

 

 

Suunnitelmien taustalla ovat ne mittavat virhepäätökset, joita Rantaväylän tunnelin rakentaminen, ratikka sekä mm. vanhan tavara-aseman siirtosuunnitelmat ovat aiheuttaneet ja ovat aiheuttamassa Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Tunnelin, ratikan sekä tavara-aseman lisäksi se, että Tampere on laiminlyönyt yrityshankinnan jo ainakin viidentoista vuoden ajan, ovat ne keskeisimmät syyt, joiden vuoksi virkamiehet ja virheinvestointeja kannattaneet luottamushenkilöt joutuvat nyt kansalaispainostuksen edessä ottamaan ainakin kuukaudeksi ”lusikan kauniiseen käteen”!

 

 

Seurasin aitiopaikalta viime maanantaina, kun Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajat jättivät vetoomuksensa koulujensa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

IMG_3971.JPG

 

 
Vetoomusten vastaanottajina olivat pormestari Lauri Lyly ja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi.

 

 

 

IMG_3966.JPG

 

 

Julkisuudessa on eniten ihmetelty suunnitelmia, joissa Terälahden koulua ollaan sulkemassa ja sen vuoksi Terälahden koulun sulkemista vastustaneet saivatkin tilaisuudessa suurimman huomion.

 

 

Terälahden koulua puolustaneet luovuttivat pormestarille adressin, jossa 1.700 allekirjoittajaa vastustavat Terälahden koulun sulkemista.

 

 

 

IMG_3972.JPG

 

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat olivat vakavia, kun koulujen puolustajat esittivät argumentteja oman koulunsa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

IMG_3969.JPG

 

 

Keskustan Matti Järvinen (oikealla), perussuomalaisten Lassi Kaleva ja kokoomuksen Ilkka Sasi kuuntelivat vakavina Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajia.

 

 

 

IMG_3974.JPG

 

 

Kaupunginhallituksen kokous päättyi sopivasti, jotta myös kaupunginhallituksen jäsenet pääsivät kuulemaan koulujen puolustajien hädän.

 

 

Keskustan edustajana Tampereen kaupunginhallituksessa oleva Suvi Mäkeläinen oli vakava, kun sai kuulla sen huolen, joka oli niiden koulujen edustajilla, joita uhkaa koulun sulkeminen.

 

 

Rantaväylän tunnelin rakentaminen oli se alku, jonka vuoksi Tampereelle nyt ollaan rakentamassa ratikkaa ja niiden vuoksi Tampereen talous on totaalisesti kuralla.

 

 

Tämä kannattaa muistaa, kun nyt ollaan suunnittelemassa mm. ”kouluverkkouudistusta”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kouluverkkouudistus,

Kiitokset moitteista, kiitoksista ja uusista ideoista!

Tiistai 11.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto osallistui omalla osastollaan viime lauantaina eli 8.9.2018 järjestetyille ”Läheltä Sinulle” –markkinoille Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana olin koko ajan paikalla.

 

 

**********************

 

 

Viljakkala-neuvostosta todetaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla mm. näin:

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Viljakkala-neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana toimii Esko Erkkilä ja varapuheenjohtajana Johanna Kivimäki.

Viljakkala-neuvoston sihteerinä toimii palvelusihteeri Marjo Niemi.

 

 

********************

 

 

IMG_3918.JPG

 

 

Tilaisuuden järjestäjät olivat varanneet Viljakkala-neuvostolle hyvän paikan, sillä osastomme sijaitsi tilavassa eteisessä ja kaikki markkinoillakävijät kulkivat ohitsemme!

 

 

Vein osastomme rekvisiitaksi kimpun auringonkukkia sekä parimetrisen ruskean kannan, joka on nyt näin kuumana kesänä unohtanut kukkimisen.

 

 

Monet luulivat kannaa muovikukaksi, mutta kyllä se on ihan elävä kasvi.

 

 

Tulen leikkaamaan tuonkin kannan viimeistään marraskuun alussa kymmensenttiseen kantoon, otan juurakon esille sinkkiämpäristä, ehkä sahaan juurakon neljään osaan ja laitan juurakot talvehtimaan autotallin lattialle!

 

 

 

IMG_3916.JPG

 

 

Meillä Viljakkala-neuvostossa on tapana, että hankimme yleisötilaisuuksiin palkinnoksi hedelmäkorin, jonka arvomme niiden kesken, jotka ovat antaneet Viljakkala-neuvoston kautta palautetta Ylöjärven kaupungille.

 

 

 

IMG_3938.JPG

 

 

Arvonnan onnettarina toimivat Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu!

 

 

 

Viljakkala-neuvoston seuraava kokous on 18.9.2018 ja sen pöytäkirjassa tai kokouksen liitteessä julkistamme sen listan, jonka saimme kuntalaispalautteena kesäkuussa Karhen Markkinoilla ja nyt Läheltä Sinulle-tapahtumassa.

 

 

Kannattaa seurata Ylöjärven kaupungin verkkosivuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi, Ylöjärven kaupunki, Viljakkala-neuvosto, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Läheltä Sinulle, kannan talvehdittaminen,

"Läheltä Sinulle" - markkinatapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla on aina syyskauden merkkitapaus

Maanantai 10.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle, joka aina syyskuun alussa järjestää Viljakkalan Seurojentalolla ”Läheltä Sinulle” –myyntitapahtuman ja näin tapahtui jälleen kerran lauantaina 8.9.2018!

 

 

Tapahtuma on ainakin meille Rouvani kanssa merkittävä tapahtuma ja se mahdollistaa pienen korvauksen saamisen siitä aherruksesta, jota kesän aikana trekoolillamme olemme harrastaneet.

 

 

Euromääräinen ”saalis” on vaatimaton, mutta se kokemus, jonka pystymme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamillamme tuotteilla saamaan asiakkaille aikaiseksi, se on se tapahtuman tärkein osa!

 

 

 

IMG_3940.JPG

 

 

Tapahtumasta kerrottiin somessa, mutta myös tapahtuman tolppailmoituksella oli oma roolinsa tapahtuman onnistumisessa.

 

 

 

IMG_3926.JPG

 

 

Viljakkalan Seurojentalon juhlasalissa oli vipinää jo aamulla puoli kymmeneltä, mutta löysin raon, jolloin pystyin kuvaamaan Rouvan myyntipöydän!

 

 

 

IMG_3928.JPG

 

 

Aamukymmenestä alkaen Juhlasali oli täynnä toimintaa, kun ostajat parveilivat myyntipöytien ympärillä.
 

 

 

IMG_3925.JPG

 

 

Rouvan tarjoamat tuotteet taisivat olla alihinnoiteltuja, sillä…

 

 

 

IMG_3922.JPG

 

 

…ne olivat melkein loppuunmyytyjä jo tunnin myyntirupeaman jälkeen!

 

 

 

IMG_3924.JPG

 

 

Tottakai myynnistä saadut eurot ovat tärkeitä, mutta eniten siitä kuitenkin nauttii, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä tarjontaan ja ovat valmiita odottamaankin, jotta heitä palvellaan.

 

 

Rouva suunnittelee, että seuraavan kerran hän menee myymään Viljakkalan Majajärvellä kasvattamiamme tuotteita Pinsiön Taimistolle 15.9.2018, joten sieltä tuotteitamme taas ostaa!

 

 

Kerron päivämäärän kuitenkin välimyyntivarauksin, sillä jos kauppa käy ”mökkimyyntinä” sitä ennen reippaasti, niin myytävää ei enää ensi lauantaina ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Läheltä Sinulle, Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys,

Eduards Pavuls - latvialainen teatteri- ja elokuvataiteilija

Sunnuntai 9.9.2018

Tänään esittelen Eduards Pavulsin, jonka tapasin vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun 11. päivänä 2018.

 

 

 

 

IMG_2602.JPG

 

 

Pavlus syntyi vuonna 1929 Latvian Jurmalassa ja kuoli 77-vuotiaana Jurmalassa vuonna 2006.

 

 

Pavlus sai elinaikanaan useita palkintoja taiteellisesta työstään ja vuonna 2006 hänet nimettiin Jurmalassa vuoden henkilöksi.

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Jurmalassa.

 

 

Jurmala on merenrantakaupunki ja sinne on Riikan keskustasta matkaa n. neljätoista kilometriä.

 

 

Jurmalaa kutsutaan Baltian Rivieraksi ja sitä se todellakin on!

 

 

 

Suosittelen aina sopivassa tilaisuudessa poikkeamaan Jurmalassa !

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduards Pavuls, Jurmala, Latvian Jurmala, Riika, von Münchhausenin museo Latvian Duntessa, von Münchhausenin museo, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

IMG_2604.JPG

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

IMG_2414.JPG

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. LIettua, Vilna, Baltia2018, Kyröläismatka2018, Evald Walters, Stalinin hammas Riika, Stalinin hammas, Latvian tiedeakatemian kunniajäsen, Latvian tiedeakatemia,

"Miljoona, miljoona, miljoona ruusua"

Perjantai 7.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Vera Telenius levytti vuonna 1984 ”Miljoona ruusua” –kappaleen ja siitä muodostui suuri kansansuosikki.

 

 

On tunnettua, että samaisen kappaleen on vuonna 1982 levyttänyt neuvostoliittolainen Alla Pugatsova.

 

 

Suositun kappaleen juuret johtavat kuitenkin Latviaan, sillä kappaleen on säveltänyt latvialainen Raimonds Paulas ja sen latviankieliset sanat on laatinut Leons Briedis. Miljoona ruusua kappaleen ovat vuonna 1981 levyttäneet latvialaiset Aija Kukule ja Lisa Kreicberga.

 

 

 

IMG_2606.JPG

 

 

 

Saimme taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tavata Miljoona ruusua –kappaleen säveltäneen Raimonds Paulaksen, toki vain vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa.

 

 

Pauls oli vuosina 1988–1993 Latvian kulttuuriministeri, sittemmin presidentin neuvonantaja ja vuodesta 1998 parlamentin jäsen.

 

 

*****************

 

 

 

Alla Pugatsovaan liittyvä pieni muistelus:

 

 

Toimin aikoinaan Porin, Tampereen sekä Jyväskylän alueiden myyntipäällikkönä ja taas kerran järjestimme myyntikilpailun jakeluteillemme, jossa palkintona oli ns. ”koulutusmatka” Tallinnaan.

 

Eräs alaisistani ei päässyt mukaan, mutta hän esitti toiveen, että toisin Tallinnasta muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen.

 

 

Siihen aikaan Viro oli Neuvostoliiton miehittämä, mutta Tallinnan keskustasta kohti Ylemistä, vastapäätä Keskustoria sijaitsi Berjuska-myymälä, jossa turistit saivat asioida ja maksaa ostoksensa länsivaluutalla.

 

 

Sieltä ostin muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen ja alaiseni oli sitten aikanaan tyytyväinen, kun toin hänelle mieluisan tuliaisen!

Tallinnan berjoska on suomalaisten rakentama ja se on yhä edelleen paikallaan, mutta nyt ilmeisesti jossain huvittelupaikkakäytössä - olis joskus mukava siellä poiketa!

 

 

Vera Teleniuksen Miljoona ruusu löytyy googlaten ”Vera Telenius Miljoona ruusua” ja vastaavasti sama kappale Alla Pugatsovan tulkitsemana ”Alla Pugacheva – Milloin roses”-

 

 

Kannattaa kuunnella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miljoona miljoona miljoona ruusua, Vera Telenius, Alla Pugatsova, Alla Pugacheva Milloin roses, Alla Pugacheva, Raimonds Pauls, Latvian Dunte, Kyröläismatka2018, Baltia2028,

Maailmankuulun valehtelijan paroni von Mynchausenin onnellisimmat vuodet kuluivat Latviassa

Torstai 6.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmat lukijani mieltävät minun tapaani hyväntuulisen suurvalehtelija paroni von Münchhausenin eli Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin olleen saksalainen.

 

 

Mielikuvamme ja oletuksemme on aivan oikea, sillä Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen syntyi Hannoverissa vuonna 1720 ja kuoli vuonna 1797 Bodenwerderissä Saksassa.

 

 

 

IMG_2540.JPG

 

 

Taannoisella heinäkuun alussa toteuttamallamme Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kävimme Latvian Duntessa sijaitsevassa von Münchhausenin museossa ja siellä saimme kuulla, että von Münchhausen vietti elämänsä ehkä onnellisimmat vuodet Latvian Duntessa.

 

 

Onnellisuus perustui siihen, että paronin vaimo Jacobine oli paronin vaimo kuolemaansa eli vuoteen 1790 saakka ja he asuivat Duntessa Latviassa.

 

 

 

IMG_2542.JPG

 

 

Paroni von Münchhausenin museo taitaa olla todellinen ”onnellisuusmuseo”, sillä siltä ainakin tuntui, kun katseli matkanjohtajamme kenraali Lehtimäen ja museon oppaan keskinäistä keskustelua museovierailumme aluksi!

 

 

 

**************

 

 

 

IMG_2545.JPG

 

 

 

IMG_2546.JPG

 

 

 

IMG_2549.JPG

 

 

Museon aulasta sai vuokrata museovierailun ajaksi erilaisia rooliasuja sopuhintaan eli 2 euroa per rooliasu – retkueemme kukaan jäsen ei kuitenkaan ryhtynyt rooliasujen kanssa keimailemaan.

 

 

 

***********************

 

 

 

IMG_2614.JPG

 

 

 

IMG_2615.JPG

 

 

 

IMG_2616.JPG

 

 

 

IMG_2617.JPG

 

 

 

 

Museon toisessa kerroksessa on huippukokoelma vahanukkeja, jotka tuovat elävästi katsojien eteen monet Latvian ja myös muiden maiden merkkihenkilöitä!

 

 

Lupaan alustavasti, että lähipäivinä esittelen tällä saitilla ainakin joitain merkkihenkilöitä, jotka ovat päässeet vahanukkeina esille Latvian Duntessa paroni von Münchhausenin museossa!

 

 

Jo tässä vaiheessa kuitenkin kannustan, että poiketkaapa paroni von Münchhausenin museossa, kun matkaatte Tallinnasta kohti Riikaa tai Riikasta kohti Tallinnaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paroni von Mynchausen, von Mynchausen, Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen, Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin museo, Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin museo Latviassa, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

Puhelinmyyntitarjonnan rajoituspalvelu toimii!

Keskiviikko 5.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä blogikirjoitustani hieman kaksijakoisin tunnelmin, sillä arvostan kaikenlaista myyntityötä, mutta en hyväksy puhelinmyyjien soittamista omaan kännykkääni.

 

 

Myyntityö pitää talouselämän pyörät pyörimässä ja on tärkein toiminta-alue sille, että meillä terveyspalvelut toimivat, lasten ja ikäihmisten palvelut pelaavat, koulutuskysymykset on hoidettu, asumisinfra on kunnossa ja muutenkin yhteiskuntamme toimii kansalaisten parhaaksi.

 

 

Eräs myyntitoiminnan alue kuitenkin kismittää ja se on enemmän ja vähemmän turhien tavaroiden, palvelujen ja erityisesti monien lehtien puhelinmyyntityö.

 

 

Tiedän tasan tarkkaan, että useinkin soittajana on henkilö, joka paperista lukee myyntipuhelitaniansa ja siten pyrkii myymään minulle täysin turhaa ja tarpeetonta tuotetta.

 

 

Valitettavasti erityisesti monet ikäihmiset sortuvat myöntymään heille täysin turhan lehden tilaamiseen puhelinmyyjän tarjouksen jälkeen.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olin eilen osanottajana koulutustilaisuudessa, jonka sivuantina oli lyhyt esitys siitä, että miten puhelinmyyntisoitot omaan puhelimeensa pystyy estämään!

 

 

 

IMG_3883.JPG

 

 

Kyse on Suomen Asiakasmarkkinointiliitto ry:n eli ASML:n palvelusta, jonka kautta pystyy estämään puhelinmyyntisoitot omaan puhelinnumeroonsa.

 

 

ASML:n jäsenyrityksiä ovat kaikki Suomen johtavat yritykset Keskosta alkaen ja SOK:sta, Alma Mediasta, Ikeasta sekä Sanoma Mediaan saakka.

 

 

Jäsenluettelo löytyy googlaten ”ASML jäsenyritykset”.

 

 

ASML:n verkkosivuilla todetaan näin:

 

 

Kuluttaja voi rajoittaa puhelinmyyntiä soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8-18. Puhelun hinta 0,39 €/min+pvm, jonotus on maksuton. ASML ei veloita muita maksuja rajoituspalveluun soittajalta.

 

 

Rajoitus on kerrallaan voimassa 3 vuotta. Rajoitus viedään rekisteriin välittömästi, sitä ei voi peruuttaa ja se välittyy puhelinmyyntiä harjoittaville yrityksille viikon kuluessa, viimeistään kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Lähes kaikki suomalaiset kuluttajille puhelinmyyntiä harjoittavat yritykset käyttävät palvelua, viimeisen kartoituksen mukaan yli 600 yritystä. Palvelu on perustettu 1990-luvulla yhteistyössä viranomaisten kanssa neuvotellen.

 

 

 

**********************

 

 

Jos puhelinmyyjien aktiivisuus häiritsee, hoida asia pienellä rahalla kuntoon kolmeksi vuodeksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puhelinmyynti, puhelinmyynnin rajoittaminen, puhelinmyynnin rajoittaminen kolmeksi vuodeksi, ASML, Suomen Asiakasmarkkinointiliitto ry,

"Jo otti ohraleipä"!

Tiistai 4.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: ”kun käy huonosti”.

 

 

Maataloudelle päättymässä oleva kasvukausi merkitsee mm. viljasatojen osalta todellista ”Jo otti ohraleipä” –tilannetta, sillä maamme viljasato on jäämässä 2,7 miljardiin kiloon.

 

 

Miljardit kilot eivät varmaan tavalliselle henkilölle anna osviittaa tilanteesta, mutta kun totean, että maamme viljasato on viime vuosina ollut seuraavanlainen…

 

  • 2013 -> 4,0 miljardia kiloa
  • 2014 -> 4,1 miljardia kiloa
  • 2015 -> 3,7 miljardia kiloa
  • 2016 -> 3,5 miljardia kiloa
  • 2017 -> 3,4 miljardia kiloa

 

…niin kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden.

 

 

Olen työni puolesta seurannut maamme viljamarkkinoita vuodesta 1970 saakka ja erityisen tiiviisti Suomen, EU:n, Euroopan ja koko maailman viljatilanteita vuoden 1994 syksystä alkaen, jolloin Suomen liittyminen Euroopan Unioniin alkoi varmistumaan.

 

Tiedostan tilanteen vakavuuden, sillä viljatilanteiden seuranta jatkuu kohdallani yhä edelleen, vaikka olenkin eläkkeellä.

 

 

Luonnonvarakeskus julkisti 30.8.2018 kesän 2018 satoennusteen, joka kuvastaa satotilannetta elokuun 27. päivänä.

 

 

”Miesmuistiin” tilanne on ainutlaatuinen, sillä ainoastaan kauran osalta sato näyttää riittävän vastaamaan kotimaista kulutusta.

 

 

Rukiin osalta tilanne on ollut tiedossa jo vuoden verran, sillä rukiin kylvöala jäi viime syksynä 17.300 hehtaariin, kun se esimerkiksi edellissyksynä oli 28.900 hehtaaria.

 

 

Rukiin kokonaiskäyttö vuosittain on jo pitkään asettunut tasolle 95 – 105 miljoona kiloa vuodessa, mutta kun nyt kokonaissato jää Luken ennusteen mukaan 49 miljoonaan kiloon, on ensi talvena laitettava leivän joukkoon puolet ”petäjäistä” eli tuontiruista.

 

En varmaan ole ainoa, joka mielenkiinnolla nyt odottaa kuluvana ajankohtana tapahtuneiden rukiin kylvöalojen pinta-alatietoja, sillä niiden perusteella pystytään varsin tarkasti ennustamaan vuoden 2019 ruissadon määrä.

 

 

Heikko viljasato koko Euroopassa on nostamassa viljojen hinnat ehkä peräti ennätystasolle ja se merkitsee kuluttajalle kohoavia elintarvikkeiden hintoja ja maataloustuottajille entistä tukalampaa taloustilannetta.

 

 

Ei hyvä lainkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Jo otti ohraleipä"!, Luke, Luonnonvarakeskus, Puolet petäjäistä, viljasadot jäivät ennätysalhaisiksi, talonpojan taloudellinen tilanne kiristyy, satoennuste 2018,

Nyt on tyrninpoiminnan aika!

Maanantai 3.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupuolisko on otollisinta tyrninpoiminta-aikaa ja niin myös tänä vuonna.

 

 

 

IMG_3857.JPG

 

 

Minulla on kokemusta tyrneistä vuodesta 1968 alkaen, jolloin toin harjoittelutilaltani kaksi tyrnintainta kotitilani pihapiiriin.
 

 

Minulta meni tasan 20-vuotta tussaroidessa, kun molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tytöthän eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoinkin viisastuneena ostin varmuuden vuoksi kolli- ja tyttötaimen entisten ”vanhojenpiikojen” seuraksi ja johan alkoi marjoja ilmestyä myös vanhoihin piikoihin.

 

**************

 

Taimikauppiaat sanovat, että yksi hedepensas eli kollipoika pystyy hoitelemaan vain kolme – neljä emipensasta eli tyttöä, mutta minä noudatan ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa kollipoika on keskellä ja kahdeksan tyttöä sen ympärillä 1,5 – kahden metrin etäisyydellä.

 

 

 

IMG_3856.JPG

 

 

Tuulinen paikka on eduksi, jotta keväinen pölytys onnistuu.

 

 
Tyrni on kalkinsuosija, joten istutuskuoppa pitää olla kalkittu.

 

 

Tyrni on mm. lepän ja palkokasvien tapaan erikoinen ja kiitollinen kasvi siitä, että se kerää ilmakehästä typpeä, joten se ei tarvitse typpilannoitusta – minä suorastaan kiellän tyrnille annettavan N-lannoituksen!

 

 

 

IMG_3855.JPG

 

 

Tyrnin sadonkorjuu on hidasta puuhaa, mutta palkitsevaa.
 

 

Tyrnimarja on todellinen C-vitamiinipommi, sillä tyrnimarjassa on jopa 360 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammaa kohti.

 

 

Tyrnin vironkielinen nimi on astelpaju ja se on monen suomalaisen mielestä kaunein vironkielinen sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyrni, tyrnin sadonkorjuu, tyrnin emikasvit, tyrnin hedekasvit, tyrnin istutuskaavio, astelpaju,

Arvokas luottamustehtävä

Sunnuntai 2.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain arvokkaan luottamustehtävän, kun olimme heinäkuun 11. päivänä palaamassa Latviassa Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kohti Tallinnaa ja kotiamme.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut kukkalaitteen laskijaksi sille muistomerkille, joka on pystytetty 23.4.1943 maahan syöksyneen Suomen Ilmavoimien omistaman Junkers JK-274:n putoamispaikalle.

 

 

Puhun suulla suuremmalla, kun kopion netistä Suomalaisen Klubin sivuilta löytämääni tietoa maahan syöksyneestä pommikoneesta:

 

 

****************

 

 

Junkers JK-274:n viimeinen lento

Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A-4 -pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi Pohjois-Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK-274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti Urho Jääskeläinen ohjaajana, luutnantti Lauri Suhonen tähystäjänä ja kersantti Aimo Valkeeniemi radiosähköttäjänä. Lisäksi matkustajana oli alikersantti Erkki Horma, joka palveli suomalaisessa vapaaehtoispataljoonassa Saksassa ja oli lomamatkalla Suomeen. Koneen lentomatka päättyi traagisesti. Se sai moottorivian Riian pohjoispuolella ja syöksyi metsään lähellä Pabazin kylää, 40 km pohjoiskoilliseen Riiasta 23.4.1943 kello 11:35. Kone syttyi palamaan ja tuhoutui täysin. Kolmehenkinen miehistö ja matkustaja saivat välittömästi surmansa.

 

 

Muistomerkistä ja siihen liittyvästä muistomerkkihankkeesta kerrotaan samoilla nettisivuilla lisäksi näin:

 

 

Junkers JK-274:n ja sen maahansyöksyssä surmansa saaneiden neljän suomalaisen sotilaan muistomerkki sijaitsee lähellä vanhaa Saulkrasti-Riika -maantietä 40 km Riiasta, paikalla, jossa lentokone syöksyi maahan 23.4.1943. Betonisen muistomerkin metalliosaan on leikattu täsmälleen Junkers Ju 88 A-4 -pommikoneen siluetin mukainen kuvio. Muistomerkissä on metallikirjaimin teksti Junkers JK-274:n viimeinen lento päättyi tällä paikalla 23.4.1943 sekä surmansa saaneiden nimet ja syntymäajat. Muistomerkkialueen luona on opastaulu, jossa on latviaksi, suomeksi ja englanniksi kerrottu viimeisen lennon vaiheista ja esitetty mm. uhrien valokuvat sekä kuva onnettomuuspaikalta tapahtumapäivänä.

JK-274:n muistomerkki oli Lapin lennoston killan ja Saulkrastin kaupungin yhteishanke. Kilta oli ottanut hankkeen perinnetyön ohjelmaansa, kuuluihan Junkersien Pommituslentolaivue 44 Lentorykmentti 4:ään, joka on Lapin lennoston perinnejoukkoyksikkö. Saulkrastin kunta oli välittömästi kytkeytynyt hankkeeseen ja vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Muistomerkin on suunnitellut latvialainen arkkitehdiksi valmistuva Dace Ungure ja sen on valmistanut saulkrastilainen yritys SIA ZK Celtnieciba. Hanketta ovat tukeneet rahallisesti suomalaiset ja latvialaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Yksi tukijoista on SIA Neste Latvija, joka myös antoi luvan pystyttää muistomerkki yhtiön omistamalle maa-alueelle.

 

**************

 

Tässä muutama kuva kukkalaitteemme laskemistilaisuudesta ja muistomerkistä:

 

IMG_2517.JPG

 

 

 

IMG_2518.JPG

 

 

 

IMG_2519.JPG

 

 

 

IMG_2520.JPG

 

 

 

IMG_2521.JPG

 

 

 

IMG_2528.JPG

 

 

 

IMG_2531.JPG

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Baltia2018, Kyröläismatka2018, Saulgrast, Saulgrasti, Junkers JK-274, Junkers JK-274:n putoamispaikka, Suomen Ilmavoimat, kersantti Urho Jääskeläinen, luutnantti Lauri Suhonen, kersantti Aimo Valkeeniemi, alikersantti Erkki Horma,

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istutuskuoppa, riittävän suuri istutuskuoppa, syyshortensian istuttaminen, alppiruusun istuttaminen, pensasmustikan istuttaminen, tyrnin istuttaminen, istutuskuoppa räjäyttämällä,

Kiitokset ay-liikkeelle

Perjantai 31.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike vaikeutti työtäni sen runsaan neljänkymmenen vuoden ajan, jonka olin elinkeinoelämän palveluksessa.

 

 

Oli suorastaan helvetinmoinen tilanne, kun Elintarviketyöläisten Liitto seisautti rehutehtaan toiminnot ja monta 25 – 40 tuhannen broilertilaa olisi tarvinnut rehua, mutta elintarviketyöläisten liitto esti rehutoimitukset.

 

 

Piti lähteä anelemaan poikkeuslupaa, jotta rehuja olisi voinut toimittaa.

 

 

1970-luvun alussa silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto esti rehutehtaan toimituspalvelukeskuksessa toimivien henkilöiden työnteon.

 

 

Myös tästä olisi seurannut kauheita monille kotieläintiloille.

 

 

Olin silloin myyntimiehenä Kokkolan toimistolla ja korkea esimieheni kysyi, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi tilauskeskukseen vastaanottamaan rehutilauksia.

 

 

Tottakai olin valmis ja siellä vierähtikin varmaan kymmenkunta päivää. Ay-mafia kutsui meitä rikkureiksi, mutta minä pidän tuota ilmaisua kunnia-asiana, sillä täytyyhän asioiden sujua.

 

 

Työntekijät voivat olla lakossa, mutta työt eivät voi mennä lakkoon.

 

 

Lakko loppui aikanaan ja työnantaja muisti meitä sillä, että saimme tehdä ”opintomatkan” Visbyn saarelle Ruotsissa.

 

 

Matka sisälsi luonnollisesti täyden palkan, päivärahat ja muut etuudet, joita työmatkoihin kuuluu.

 

 

Tutustuimme Visbyn saarella erään alamme yrityksen toimintaan ja tutustumista helpotti se, että kyseisen yrityksen palveluksessa oli eräs entinen työkaverimme.

 

 

Kiitokset ay-liikkeelle ja nelikymmenvuotiselle työnantajalleni mielenkiintoisesta opintomatkasta Visbyn saarelle – se onkin ainakin toistaiseksi ainoa kerta, kun olen päässyt käymään Visbyssä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiitokset ay-liikkeelle, rikkuri on kunniakansalainen, rikkuri, Visby, Visbyn saari, opintomatka lakonalaisen työn suorittamisesta, opisntomatka,

Vanhemmat kirjoitukset »