Rekisterinumero olisi passannut!

Maanantai 21.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kävin viikonvaihteessa Rakveressä sekä Tyrin Kukkamarkkinoilla ja monenmoista houkutusta kohtasin matkalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erään houkuttimen kohtasin Rakveressä, jossa käyntikohteemme Liliinan naapuripihassa oli pysäköitynä houkuttelevan oloinen Lexus.

 

 

Autoalan asiantuntijat sanovat, että Lexus on Toytan vastaus sille luulolle, että Toyota on ainoastaan edullisten, jopa halpojen automerkkien merkki.

 

 

Rakveressä kuulemani autoalan asiantuntijan mielestä Mercedez-Benz, Volvo ja BMW eivät ole vieläkään pystyneet luomaan Lexukselle todellista kilpailijaa.

 

 

Rakveressä tapaamani Lexuksen lisähoukuttimena oli rekisterinumero eli ONLY1.

 

 

Hienosta muotoilusta ja houkuttelevasta rekisterikilvestä huolimatta päätin jatkaa ajamista Focuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton valvomasta konepistooliajasta Naton jäseneksi

Sunnuntai 20.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kun käy Virossa, niin kaukaisilta tuntuvat ne ajat, jolloin konepistoolimiehet valvoivat suomalaisten liikkumista Tallinnan satamassa ja nousemista Georg Ots-laivasta.

 

 

Oli varmaan vuosi 1978, kun ensimmäisen kerran pääsin käymään Virossa. Kyseessä oli agrologien opintomatka Tallinnaan ja Pärnuun.

 

 

Neuvostoliiton rajavalvontaviranomaiset suorastaan simputtivat siihen aikaan maahan saapuvia, sillä tullitarkastus saattoi kestää kolmekin tuntia.

 

 

Toista on nykyään, sillä Tallinnaan saapuessa tuntuu, että kukaan ei valvo maahan saapumista. Tosiasiassa maahantulijat ovat varmaankin kattavassa kameravalvonnassa ja niin itsenäisen maan pitääkin toimia.

 

 

Joskus tulee pohdiskeltua, että on onni ollut saada elää ne vuodet ja seurata läheltä, kun sukulaiskansamme on saanut nousta neuvostoikeen alta ja liittyä vapaiden kansojen joukkoon.

 

 

Saattaa olla, että lähipäivinä kirjottelen enemmänkin Virosta ja niistä kokemuksista, joita koin kolmipäiväisen Viron-matkamme aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Robotiikkako avuksi ikäihmisten määrän kasvaessa?

Lauantai 19.5.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole kovin suopeasti suhtautunut niihin skenaarioihin, joissa povataan robotiikan lisääntymistä kaikilla mahdollisilla hoivan alueilla.

 

 

Olen kuitenkin viime viikkojen aikana joutunut lieventämään käsityksiäni robotiikan mahdollisuuksista.

 

 

Olen oppinut, että robotteja voi olla isoja ja raskaisiin töihin – myös hoivatöihin – soveltuvia, mutta myös pieniä, jotka pääsevät liikkumaan vaikkapa ihmisten sisäelimissä tekemässä tutkimuksia.

 

 

 

 

 

Hoivatöiden osalta robottien tarpeen ja merkityksen ehkä osaa hahmottaa, kun tarkastelee yli 75-vuotiaiden tamperelaisten lukumäärän kehittymistä seuraavien n. kymmenen vuoden aikana.

 

 

Nyt liikumme tasolla 18.000 henkilöä, mutta kymmenkunnan vuoden kuluttua meitä yli 75-vuotiaita on jo n. 29.000 henkilöä.

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laitetoimittajien ohella aktiivinen toimija robotiikkaan perustuvien palvelujen kehittämisessä.

 

 

Se on käynnistänyt kansallisen ohjelman älypalvelujen ja robotiikan kehittämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin Airo -ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kansallinen tilannekuva, asettaa tavoitteita sekä tunnistaa ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti ja joukkoistamalla teemoittain järjestettävissä työpajoissa.

 

 

Pitääpä olla tarkkana, jotta huomaa Tampereella järjestettävän työpajan, sillä pitäähän robotiikan kehittymisen kärryillä pysyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä kunta voi tehdä nykyistä paremmin maakuntauudistuksen toteuduttua?

Perjantai 18.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain 14.4.2018 osallistua Tampereen Vanhusneuvoston edustajana Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin.

 

 

Osanottajia oli parisensataa, mutta sukupuolten tasa-arvo ei toteutunut kuulijoiden osalta lainkaan, sillä meitä miehiä oli mukana vain kymmenkunta.  Tilanne kertoo siitä sukupuolten epätasa-arvosta vanhustyön kentällä – kenttä on perin naisvoittoinen.

 

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia – kaikki naisten esittämiä ja niistä haluan nyt referoida…

 

 

 

 

 

…Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen esitystä, jonka otsikkona oli

 

 

”Mitä kunta voi tehdä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen?”

 

 

Airaksinen keskittyi niihin kunnan mahdollisuuksiin, jotka kunnille avautuvat täysimääräisinä maakuntauudistuksen toteuduttua – kas näin:

 

 

(Suorat lainaukset Airaksisen esityksestä)

 

 

 

Osaamisen ja kulttuurin edistäminen

 

 

• varhaiskasvatus
• esi- ja perusopetus
• lukiokoulutus
• ammatillinen koulutus
• vapaa sivistystyö
• taide- ja kulttuuripalvelut
• kirjastopalvelut
• nuorisopalvelut
• liikuntapalvelut

 

 

Elinympäristön kehittäminen

 

• maapolitiikka
• kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
• liikenne, joukkoliikenne
• katuverkkojen rakentaminen ja ylläpito
• vesihuolto
• jätehuolto
• energiantuotanto ja –jakelu
• rakennusvalvonta
• asuntotoimi
• ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen
• turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen
  

 

Kunnan elinvoiman edistäminen

 

• paikkakunnan vetovoimaisuus
• vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö
• kotouttaminen
• elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data
• resurssiviisaat toimintatavat
  

 

Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

 

• monipuoliset osallistumismahdollisuudet
• paikallinen yhteisöllisyys
• viestintä ja vuorovaikutus
• vaalit ja edustuksellinen demokratia
• kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet
• asukkaiden omaehtoinen toiminta

 

 

 

Maakuntauudistuksen jälkeen voidaan perustellusti todeta näin:

 

 

Onnistuva Suomi tehdään lähellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin periatteessa kiinteistö voi saada vapautuksen hulevesimaksusta

Tiistai 15.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb´ hallitus sääti 22.8.2014 lain, jolla mahdollistettiin periä kansalaisilta erillinen hulevesimaksu.

 

Kuntien oli ennen hulevesimaksulakiakin hoidettava hulevedet siten, että niistä ei koitunut kansalaisille haittaa, mutta hulevesimaksulain säätämisen jälkeen hulevesimaksun perimisellä kerätty raha on korvamerkittyä rahaa, joka pitää käyttää hulevesien hallintaan liittyvien toimintojen rahoittamiseen.

 

 

Helsingissä 22. päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön sekä Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon allekirjoittamassa laissa maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta todetaan, että laki astui voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

 

 

Lainmuutoksen voimaantullessa hallitusvastuussa olivat kokoomus, SDP, vihreät, RKP sekä kristillisdemokraatit.

 

 

*********************

 

 

Lain 103 f§:ssä todetaan hulevesimaksun vapautuksesta näin:

 

 

Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.

 

 

*******************

 

Odotan mielenkiinnolla hakemuksia vapautuksesta hulevesimaksun suorittamisesta mm. Viljakkalan Mannissa sijaitsevilta omakotitaloilta, jotka sijaitsevat kuivalla mäntykankaalla.

 

 

 

Ylöjärvellä maksuvapautumishakemukset osoitetaan kaupungin ympäristöpäällikölle ja päätöksen mahdollisesta maksuvapautuksesta tekee ympäristölautakunta.

 

 

Hulevesimaksu voidaan periä vain asemakaava-alueilla sijaitsevilta kiinteistöiltä joten esim. Tampereella hulevesimaksusta ei voi muodostua mikään koko Teiskon aluetta koskeva rankaisuvero.

 

 

-Esko Erkkilä-

Siemeniä ei istuteta vaan niitä kylvetään!

Maanantai 14.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime vuosien aikana yleisin nettikysymys minulle on ollut, että mistä voi hankkia kylvökepin tai kylvöpyörän.

 

 

Kysymykset johtuvat siitä, että olen monesti keväisin ja syksyisin kylvöaikoina täällä nettisivuillani ja facebookissa kuvien kera kertonut käyttämäni kylvöhommissa kylvöpyörää.

 

 

 

 

 

Tässä lähikuvassa kylvötöideni mainio palvelijani eli Wolf´n kylvöpyörä, jota käytän porkkanoiden ja palsternakkojen syyskylvöissä ja kaikissa piensiementen kevätkylvöissä.

 

 

Kylvöpyörä on melkoinen siemensäästäjä, sillä jos siemenpussissa luvataan riittoisuudeksi 9 rivimetriä, niin kylvöpyörällä kylvettäessä siemenet riittävät 12:lle tai peräti 15:lle rivimetrille.

 

 

 

 

 

Kylvöpyörällä pystyy käyttämään kalliin siemenen sekoittamista johonkin täyteaineeseen – tässä esimerkki kalliista porkkanansiemenen kylvöksestä, jossa käytimme täyteaineena vehnäjauhoa!

 

 

Niin, mistä niitä kylvöpyöriä voi hankkia?

 

 

Googlaa näin: ”Wolff Garten kylvöpyörä” niin saat ajankohtaiset tarjontatiedot!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on liputusajan sesonki!

Sunnuntai 13.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tiedämme kokemuksesta, että näin alkukesästä eli toukokuussa on todellinen liputusaikojen sesonki.

 

 

Tänään vietämme Äitienpäivää, se luonnollisesti on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme.

 

 

Kirjoitan näitä rivejä Äitienpäivän aattona eli lauantaina 12.5.2018 ja sen vuoksi en voi liittää tähän juttuuni kuvaa Äitienpäiväliputuksestani.

 

 

 

 

 

Tässä kuva kuitenkin mökiltämme eiliseltä, kun Suomen lippu liehui mökkimme lippusalossa Snellmaninpäivän kunniaksi.

 

 

*******************

 

Meillä on lippusalot Tampereen omakotitalolla sekä Viljakkalan Majajärvellä mökillämme.

 

 

Rouva voitti Tampereen lippusalon Neste Oy:n arvonnassa vuonna 1988 ja siirtelimme sitä hellällä otteella tonttimme eri puolille, kun rakensimme omakotitaloamme – mökillä oleva lipputanko on ostettu Jouko Heiskalan lähikaupalta eli Komin Kaupasta joskus 1990-luvulla.

*******************

 

 

Viralliset liputuspäivät tänä vuonna:

 

 

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä

13.5. Äitienpäivä

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

23.6. Juhannus, Suomen lipun päivä

6.12. Itsenäisyyspäivä

Päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa, presidentinvaali 28.1.2018.

Päivä, jolloin tasavallan presidentti astui toimeensa eli 1.2.2018.

 

 

Muut liputuspäivät

 

eli ns. vakiintuneet liputuspäivät sekä ne päivät, joina sisäministeriö on useana vuonna suositellut liputusta:

 

5.2. J.L. Runebergin päivä

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

9.5. Eurooppa-päivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

20.5. Kaatuneitten muistopäivä

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. YK:n päivä

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä

11.11. Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

 

 

Vähemmän tunnettuja liputuspäiviä ovat Sisäministeriön suosittelemat liputuspäivät vuonna 2018

 

16.2. Liettuan itsenäisyyden 100-vuotispäivä

24.2. Viron itsenäisyyden 100-vuotispäivä

10.7. Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivä

Koulujen aloittamispäivä (päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti)

25.8. Suomen luonnon päivä

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä

18.11. Latvian itsenäisyyden 100-vuotispäivä

20.11. lapsen oikeuksien päivä

 

 

 

Kyllä liputuspäivissä löytyy kevätkauden sesongin ulkopuolellakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Japanintatar-kasville hyötykäyttöä!

Lauantai 12.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Japanintatar on ns. vieraslaji ja mm. Iso-Britanniassa sen kasvattaminen ei ole sallittua.

 

Meillä japanintatarta kasvaa muutaman neliön alueella Viljakkalan Majajärvellä.

 

Se on pysynyt hyvin hallinnassa jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta on selvää, että maata sen kasvupaikalta ei koskaan saa siirtää muualle.  Japanintatar ei ainakaan Suomessa lisäänny siemenistä.

 

 

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että japanintatar kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta meillä sen pituus on joka vuosi 4 tai jopa 5 metriä - oiskohan meillä kuitenkin jättitatar!

 

 

 

 

 

Eilen keksin tatarkasvillemme jatkokäytön eli sen viimekesäisestä putkirungosta saa mainioita hyönteishotelleja!

 

 

 

 

 

Tässä hyönteishotellin rakennustarvikkeita!

 

 

Tulipahan mieleeni, että ovatko nämä liian suuria hyönteishotellin ”huoneiksi”; pitäisiköhän jostain etsiä kasveja, joilla olisi pienempi ontto varsi kuin japanintatar-kasvilla?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Työnantajapuolen pitää käyttää työsuku-uhkaa nykyistä useammin

Torstai 10.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT pääsivät sopimukseen rakennusalan työsopimuksista eilen.

 

 

Sopimukseen pääseminen merkitsi, että työnantajan tänään klo 00.00 alkavaksi ilmoittama työsulku peruuntuu.

 

 

En tunne konfliktitilannetta tarkemmin, mutta sen tiedän julkisuudessa olleista tiedoista, että työnantaja olisi aloittanut koko alaa koskevan työsulun viime yönä klo 00.00.

 

 

Työsulku ei olisi luonnollisesti koskenut ns. järjestäytymättömiä eli vastuullisia työntekijöitä.

 

 

Eilen saatu neuvottelutulos osoittaa laajemmaltikin työmarkkinoille, että työnantaja käyttää työsulku-uhkaa aivan liian säästeliäästi.

 

 

Nyt työsulku-uhka tepsi ja Rakennusliiton satpaarit eivät uskaltaneet ottaa vastuuta siitä, että hyvillä palkoilla olevat kunnolliset duunarit olisivat jääneet vaille työtä ja palkkaa.

 

 

Toivon, että jatkossa työnantajatahot käyttävät aktiivisesti työsulku-uhkaa, jotta työmarkkinoille saadaan terve ja tasapainoinen tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien kesken.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno ja kannatettava esitys!

Keskiviikko 9.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomen Yrittäjät tuli eilen julkisuuteen hienolla esityksellään, kun se kannustaa jäsenyrityksiänsä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut, jos henkilö on Yleisen Työttömyyskassan eli YTK:n jäsen.

 

 

YTK:lla ei ole sidoksia ay-liikkeeseen. joten sponsorointikehoitus ei merkitse ay-liikkeen tukemista vaan päinvastoin.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja sinä aikana en ollut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen jäsen.

 

 

Ammattiyhdistysliike toki tuli tutuksi työurani aikana, sillä se vaikeutti moneen kertaan työtehtävieni suorittamista, mutta niistäkin selvittiin!

 

 

Työurani alussa olin jäsenenä Agrologien Liiton työttömyyskassassa, mutta kun Liitto oli ja on yhä edelleen koulukuntajärjestö, en ollut silloinkaan tukemassa ay-liikettä.

 

 

Agrologien Liiton työttömyyskassa liittyi vuosien kuluessa eräiden muiden koulukuntajärjestöjen työttömyyskassojen kanssa ja silloin katsoin, että minulla ei ole mitään syytä pönkittää kyseistä työttömyyskassaakaan.

 

Liityin ”Loimaan kassaan” eli Yleiseen työttömyyskassaan, sillä halusin varmistaa toimeentuloni mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen liittymiseni Yleiseen työttömyyskassaankin oli turha toimenpide, sillä omasin työurani aikana sellaisen yhteistyökyvyn ja työtaidon, että työnantajani ei edes yrittänyt irtisanoa minua.

 

Ymmärrän toki niitä henkilöitä, jotka ovat yhteistyökyvyiltään ja työtaidoiltaan sellaisia, että työnantaja haluaa vapautua heistä ja silloin ay-liikkeeseen sidoksissa olevat työttömyyskassat ovat näille henkilöille väylä riidellä asioista.

 

 

Arvostan suuresti Suomen Yrittäjien toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Stubb´n hallitus loi kansalaisia kurittavan hulevesimaksulain

Tiistai 8.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtamaa Suomen 72. hallitusta ja Alexander Stubb´n johtamaa Suomen 73. hallitusta on aiheellisesti luonnehdittu Suomen kaikkien aikojen heikoimmiksi hallituksiksi.

 

 

Molemmissa hallituksissa olivat koko ajan mukana kokoomus, SDP, RKP, kristillisdemokraatit sekä myös vihreät Stubb´n hallituksessa aina 18.9.2014 saakka – Kataisen hallituksesta Vasemmistoliitto otti ”loparit” jo huhtikuussa 2014.

 

 

Kansalaisten kannalta kyseisten hallitusten eräs pohjanoreeraus oli 22.8.2014 säädetty hulevesilaki, jonka säätämisellä muutettiin maankäytön ja rakennuslakia siten, että kunnille annettiin mahdollisuus periä asukkailtaan hulevesimaksua.

 

 

Korostan, että Vihreät olivat mukana hallitusvastuussa silloin, kun säädettiin kansalaisia kurittava hulevesimaksulaki. Vasemmistoliitto saa tästä asiasta synninpäästön, että se luopui hallitusvastuusta jo huhtikuussa 2014.

 

 

Pirkanmaalla Stubb´n hallituksen mahdollistamaa hulevesimaksulakia sovelsi ensimmäisenä kuntana Lempäälä jo vuonna 2016 ja seuraavana Ylöjärvi vuonna 2017.

 

 

Talousongelmissaan painiskeleva Tampere on ottamassa hulevesimaksun käyttöönsä tänä vuonna.

 

 

Hulevesimaksu on selkeästi ”korvamerkitty” menoerä kaupunkilaisille eli se pitää eurolleen käyttää vain rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan.

 

 

Rohkean kuitenkin epäillä, että Tampereella kerättävästä 5,6 miljoonan euron suuruisesta potista vain osa lopulta ohjautuu lain edellyttämiin tarkoituksiin.   

 

 

Hulevesimaksulla ei saa kattaa kaupungin muiden toimintojen tappioita ja veikkaan, että tämän lainkohdan täyttäminen tulee Tampereella olemaan vaikeaa.

 

 

Tulen seuraamaan hulevesimaksun lainmukaisen käyttämisen toteutumista!

 

 

Hulevesimaksun määräämistä kaupunkilaisten kiusaksi ei kukaan voi vääntää Sipilän hallituksen syyksi, sillä ”syylliset” ovat kokoomus, SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri laajenee lokakuun maakuntavaaleissa!

Maanantai 7.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri tulee laajentumaan lokakuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

 

 

Kuhmoinen on ollut yksi maamme ”heittopussikunnista” jota on riepoteltu mihin mihinkin maakuntaan.

 

 

Heittopussikunnan tilanne on tukala, sillä sen asioita ei oikeastaan aja minkään maakunnan päättäjät.

 

 

Eräiden vaalipiirien osalta pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt seuraavat päätökset – suora lainaus Oikeusministeriön verkkosivuilta:

 

 

***

Pääministeri Sipilän hallitus linjasi 5.7.2017 muun ohella, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018 ja että ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 28. lokakuuta 2018.

Hallituksen esitykseen sisältyy säännös uudesta maakuntajaosta. Sen mukaan nykyinen maakuntajako muuttuisi viiden kunnan osalta seuraavasti:  

- Heinävesi siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan,
- Joroinen siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan,
- Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan,
- Isokyrö siirtyisi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja
- Kuhmoinen siirtyisi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.

***

 

 

Nyt peräänkuulutan pirkanmaalaisilta päättäjiltä Kuhmoinen-myönteistä otetta, sillä Kuhmoisten päättäjät haluavat vahvasti kuntansa suuntautuvan Pirkanmaalle.

 

 

Uskon, että Kuhmoisten suuntautumiselle Pirkanmaalle on suuri merkitys sillä, että Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala toimii Pirkanmaan liitossa osa-aikaisena vastuullisena projektissa, jossa käsitellään maakuntahallintoon siirtymisessä kuntalaisten osallistumista.

 

 

Sain taannoin olla mukana eräässä ajatuspajassa, jossa käsiteltiin ikäihmisten osallistumista maakunnassa osallistumiseen ja Anne Heusala oli eräs ajatuspajan vetäjistä – asiantunteva henkilö!

 

 

Asetimme taannoin Tampereen Keskustassa tavoitteeksi, että kaikki tamperelaiset Keskustan maakuntavaaliehdokkaat käyvät ennen vaalipäivää jokaisessa Pirkanmaan vaalipiirin kunnassa ja nyt Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaalle lisää mukavasti vaikeuskerrointa tähän osin leikkimieliseen mutta niin ajankohtaiseen haasteeseen.

 

 

Tervetuloa Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo 1.5.2018: "Tampereella ajatellaan lähinnä, että yksi euro ratikalle tuo 3-4 euron hyödyn rakennusyhtiöille."

Keskiviikko 2.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta järjesti eilen Vihreä Vappu-tilaisuuden Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Kirjastotalo Metson edessä.

 

 

 

 

 

Kerroimme tapahtumastamme Tamperelainen-lehdessä ja jaoimme samaa ilmoitusta facebookissa.

 

 

 

 

 

Ennakoimme sateista säätä ja sen vuoksi pystytimmekin kaksi telttakatosta suojaamaan yleisöä, äänentoistolaitteitamme ja tarjottavaamme.

 

 

 

 

 

Johannes Jonoff (vasemmalla) ja Reijo Laitinen täyttivät ilmapalloja tapahtumayleisön viihdykkeeksi.

 

 

 

 

 

Jarmo Toivola ja Raija Moilanen huolehtivat siman sekä donitsien tarjoilemisesta – Raija Moilanen juonsi tilaisuutemme.

 

 

 

 

 

On selvää, että sima sekä donitsit olivat Suomessa valmistettuja.

 

 

 

 

 

Keskustan valtuustoryhmän kunnallissihteeri Raija Moilanen, joka on sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja joka on Tampereen pormestarin nimittämän köyhyyden ennaltaehkäisevän työryhmän jäsen, kertoi työryhmän työskentelystä.

 

 

 

 

 

Reijo Laitinen on puolestaan sen työryhmän jäsen, jonka pormestari on nimittänyt tutkimaan huumeongelman tilannekuvaa Tampereella. Laitinen valotti vappujuhlayleisölle työryhmän aikaansaannoksia.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana kerroin ”eläväni” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tai paremminkin juuri sen vuoksi olin huolissaan niistä 70.000 tamperelaisesta, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen ja Keskustan Pirkanmaan piirihallituksen varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula toi vapputilaisuuteen nuorten toivorikkaan tervehdyksen.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa juhlapuheen piti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hän aloitti puheensa näin:

 

 

”Viisi vuotta Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt selvään kasvuun finansiikriisin jälkeen. Suomi ajautui taantumaan, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

 

Keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Me lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden aikana. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa.

 

Saavutamme kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

 

Velkaantuminen on taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan."

 

 

 

 

 

"Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet.

 

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

 

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

 

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.”

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Mikko täyttää aina Vappuna vuosia ja Reijo Laitinen yllätti koko juhlayleisön Mikolle osoittamallaan onnittelulaululla!

 

 

 

 

 

Kyyhkyläiset – Mikko ja Seija Alatalo kertoivat Vappujuhlan jälkeen kiirehtivänsä Mikon merkkipäivän viettoon!

 

 

Myös minä onnittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-