Tytuvenain luostari Liettuassa on monessakin mielessä kiinnostava käyntikohde

Sunnuntai 22.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli Tytuvenain luostari.

 

 

Luostarista ja sen luostarikirkosta on vaikea löytää tietoja esimerkiksi netistä, mutta Ristikukkulan jälkeen siellä kannattaa poiketa.

 

 

Tytuvenai on pieni n. kahden ja puolen tuhannen asukkaan kaupunki ja se on tunnettu pyhiinvaelluskeskus kirkkonsa ja luostarinsa ansiosta.

 

 

Tytuvenain kirkko ja luostari ovat arkkitehtoninen mestariteos ja se on yksi kauneimmista barokkityylisista koillis-Euroopassa.

 

 

Olimme Tytuvenaissa sunnuntaina ja oli kiintoisaa seurata, kun paikkakuntalaiset olivat laittautuneet parhaimpiinsa ja suuntasivat matkansa kirkkoon.

 

 

 

 

 

Tytuvenaihin oli melkoinen matka Ristikukkulalta ja pidemmäksi matkamme muodostui, kun jouduimme hieman harhailemaan etsiessämme kohdetta - pienen harhailun jälkeen sinne kuitenkin löysimme.

 

 

 

Muutamia kuvia luostarin alueelta ja luostarista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Luostarin Neitsyt Marian kirkossa oli meneillään Jumalanpalvelus ja emme poikenneet sitä häiritsemään.  Ovelta kuitenkin katsoimme hienosti koristeltua kirkkoa.

 

 

 ****************

 

 

Luostaripihaa kiertävällä käytävällä olevat maalaukset ja korkokuvat toivat elävästi mieleen Pompeijissa tapaamamme maalaukset ja korkokuvat, mutta ovathan toki Tytuvenain luostarissa olevat taideteokset vuosisatoja nuoremmat kuin Pompeijissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lyhyen vierailumme aikana selvisi, että tytuvenaiset ovat ylpeitä, että heillä on kaupungissaan poikkeuksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus.

 

 

Tytuvenaissa kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukasta, kasvista tai kasvin oksasta ei koskaan saa kiittää!

Lauantai 21.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikkihan tiedämme, että kalamiehelle ei koskaan saa toivottaa hyvää kalaonnea.

 

 

Kiertotie kalaonnen toivotukselle on vaikkapa se, että toivottaa ”kireitä siimoja”!

 

 

Kasvien, kukkien ja kasvinosien saamisessa ja luovuttamisessa pätee hieman samanlainen sääntö eli se, että niistä ei koskaan saa kiittää!

 

 

Varmin tapa taata naapurilta ”saamansa” kasvinosa hyvinvointi on se, että pystyy sen varastamaan niin ettei naapuri sitä huomaa.

 

 

Entisaikaan Viljakkalassa naapureiden akat – käytän tuota termiä naisista suurta kunnioitusta esittäen – varastivat lukemattomia kertoja naapureiltaan pelargonian, verenpisaran tai muun sisäkasvin oksia, joita sitten pitivät vesilasissa, jotta niille ehti kehittyä juuret.

 

 

Pidemmän päälle akkojen varastaminen oli nollasummapeliä, sillä vahingon annettiin kiertää ja kaikki lopulta hyötyivät eikä kukaan menettänyt mitään!

 

 

Olen saanut ”ystäviltä ja kylänmiehiltä” lukemattomastikin arvokkaitakin kasveja, taimia tai pistokkaita, mutta visusti olen muistanut sen, että niistä ei saa kiittää.

 

 

Toki olen maininnut tämän viljakkalalaisen tavan ja se on luovuttajalle selittänyt erikoislaatuisen käyttäytymiseni!

 

 

Kokeilkaapa muutkin ja huomaatte, että näin menetellen muilta saamanne kasvit menestyvät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan, että puolueet luopuvat osallistumisesta Suomi-Areenaan!

Perjantai 20.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana olin monesti tekemässä päätöstä, että osallistuuko yrityksemme joillekin markkinoille tai vaikkapa maatalousnäyttelyyn.

 

 

Usein päätöksemme oli positiivinen, mutta joskus katsoimme kulut suuremmiksi kuin mahdolliset hyödyt ja teimme kielteisen päätöksen.

 

 

 

*********************

 

 

 

Mieleeni tulee vuonna 1976 järjestetty Vimpelin Maatalousnäyttely. Se muistuu mieleeni sen vuoksi, että Rouva oli silloin esikoisemme syntymän vuoksi viimeisillään ja vesilammikoiden yli hyppeleminen edesauttoi sitä, että esikoisemme syntyi 5.8.1976 eli näyttelyä seuraavana päivänä.

 

 

Pidin silloin ja pidän vieläkin Rehuraision osallistumista tuohon maatalousnäyttelyyn perusteettomana, sillä maa- ja metsätalousministerinä oli silloin perholainen agrologiveli Heimo Linna, joka suhtautui rehuteollisuuden toimintaan poikkeuksellisen kielteisesti.

 

 

Näyttelyn avauspuheenvuorossaan Heimo Linna osoitti taantumuksellista suhtautumistaan nykyaikaiseen kotieläintuotantoon, johon jo silloin liittyi kiinteästi kotieläinten tehokas ja kustannuksia säästävä ruokinta.

Heimo Linnan ministerikausi tuli kalliiksi suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotieläintuotteita käyttäville kuluttajille.

 

 

Lähdin Rouvan kanssa pois näyttelyalueelta silloisella autollani Saab 96:lla ja viereltämme lähteneellä ministerillä oli kulkuneuvonaan samanlainen ajopeli. Emme toki vaihtaneet ajatuksia.

 

 

*******************

 

 

 

Puoluesihteerit ovat nyt pohtineet, että olisiko puolueiden viisasta jättäytyä pois Porissa järjestettävästä Suomi-Areenasta.

 

 

Jonkinlaisena politiikan taustatoimijana toki tiedän, että Porissa on käynnissä Suomi-Areena ja tiedän myös sen, että siellä poliittisilla puolueilla on vahva ohjelmansuorittajan rooli.

 

 

Vaikka näin on ja politiikka kiinnostaa, en ole seurannut ainuttakaan Suomi-Areenan poliittista keskustelua.

 

 

Suomi-Areenaan osallistuminen merkitsee suuria kustannuksia poliittisille puolueilla ja se merkitsee myös sitä, että monien työmyyrien kesäloma katkeaa ja heille joudutaan antamaan vastaava määrä vapaata aikana, jolloin poliittinen toiminta muuten olisi vilkasta.

 

 

Kannatan puoluesihteerien ajatusta, että jatkossa poliittiset puolueet eivät osallistuisi Suomi-Areenan tapahtumiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista musiikkia viljakkalalaisten voimin

Torstai 19.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry tapaa kesäisin järjestää seurojentalolla muutaman kerran Keskiviikkokahvilan, jossa paikkakuntalaiset tai lähiseutujen esiintyjät esittävät musiikkia.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä Keskiviikkokahviloita oli neljästi ja kesän viimeinen järjestettiin eilen.

 

 

Kesäohjelmaani kuuluu ainakin kerran osallistua Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen järjestämään Keskiviikkokahvilaan ja eilen osallistuinkin kesän viimeiseen Kesäkahvilaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa Aarre Aalto – pitäjämme omia poikia – esiintyi laulaen ja häntä säesti Kaisu Talosela.

 

 

Alkujuonnossaan Aarre kertoi, että tilaisuuden ohjelma painottuu varsin paljon lintuaiheisiin lauluihin ja niin myös tapahtui.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhakas sihteeri Leena Kunttu (vasemmalla) avasi tilaisuuden ja lauluhetken jälkeen hän myös antoi pienet muistolahjat esiintyjille.

*********************

 

 

Tilana Viljakkalan Seurojentalo on minulle hyvin tärkeä, sillä kävin siellä mm. kansalaiskouluni aikoja sitten.

 

 

Seurojentalon juhlasali toimi poikien puutöiden opetustilana ja siellä olen tehnyt mm. oikein hienon keittiöjakkaran.

 

 

**********************

 

 

 

Arvostan suuresti niitä lauluja, joita Aarre Aalto esitti, sillä monet niistä toivat mieleen mukavia muistoja ja kerron niistä yhdestä eli Irwin Goodmanin ”Maailma on kaunis”.

 

 

En omaa niinkään muistoja tuosta kappaleesta, mutta Irwiniin liittyvästä Ryysyrannasta, jonka Irwin rakennutti Hattulaan.

***************

 

 

Vastasin parisen vuotta Hämeenlinnassa sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan maatilarehujen myynnistä sen jälkeen, kun yrityksen omistajaksi tuli Raisio Yhtymä.

 

 

Eräs sopimusautoilijamme oli Koskelainen Oy ja Irwinin Ryysyranta oli pakkohuutokaupassa siirtynyt Koskelaisten omistukseen.

 

 

Koskelainen ja minä pidimme joskus Ryysyrannassa kahden miehen palaverin autorahdeista ja kun pääsimme molempia tyydyttävään lopputulokseen, niin yrittäjä soitti äidilleen, joka asui Ryysyrannan toisessa päässä, että voisitko keittää kahvit ja teet, jotta me voisimme ”Raision miehen” kanssa tulla juomaan neuvottelukahvit.

 

 

Lähdimme kulkemaan Ryysyrantaa sisätiloissa kohti äiti-Koskelaisen huoneita ja muistan, että matka oli pitkä. Kuljimme Ryysyrannan kuuluisan uima-altaan ohi, mutta matkamme jatkui ja jatkui.

 

Lopulta saavuimme äiti-Koskelaisen luo ja nautimme neuvottelumme harjakaiskahvit.

 

 

Se oli aikaa se!

 

 

Irwinin Ryysyrannasta ja sen pakkohuutokaupasta löytyy tarkempaa tietoa, jos googlaa: ”Irwin Goodman Ryysyranta” tai ”Irwin Goodman Ryysyrannan pakkohuutokauppa”.

 

 

 

Meni vähän kauaksi Viljakkalan Seurojentalon Keskiviikkokahvilasta, mutta minkäs sille voi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallittua toki, mutta ihmettelen!

Tiistai 17.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen tälläkin saitilla kai monesti kertonut, että 16.10.1994 äänestin Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Kantani voitti!

 

 

En ole päivääkään katunut äänestämistäni, sillä ajattelin silloin ja nykyään yhä enemmän itseni parasta, mutta ajattelin jo silloin ennen kaikkea lastemme parasta.

 

 

EU-vastustajat vaahtoavat aina, että Suomi on suuri nettomaksaja Euroopan Unionille.

 

 

Nettomaksaja toki olemme, mutta viime vuonna nettomaksuosuutemme oli henkeä kohti laskettuna 54 euroa!  Perin mielelläni tuon summan maksan, jotta saan kuulua eurooppalaiseen perheeseen.

 

 

Suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat viime vuonna asukasta kohti laskettuna Ruotsi (158 €/hlö), Saksa (157 €/hlö) ja Tanska (137 €/hlö).

 

 

*******************

 

 

Sain runsas viikko sitten taas kerran tutustua vapaaseen liikkumiseen, joka on eräs Euroopan Unionin tarjoama vahvuus – eipä ollut minkäänlaisia esteitä, kun siirryimme Suomesta Viroon, Virosta Latviaan ja Latviasta Liettuaan – sama juttu paluumatkalla.

 

 

On toki sallittua, mutta ihmeellistä, kun esimerkiksi ties kenenkä johtaman Kansalaispuolueen ”puheenjohtaja” retostelee netissä Suomen erolle Euroopan Unioinista!

 

 

Kaikkea se vallanhimo sinänsä fiksuillakin ihmisillä teettää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ettehän vielä jätä meitä!

Maanantai 16.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Osoitan otsikkohuudahdukseni niille pääskysille ja pääskystenpojille, jotka eilen viserryksellään ilahduttivat meitä Viljakkalan Majajärven Koivurannassa.

 

 

Pääskyset olivat onnellisia, sillä pesintä oli onnistunut, koska pääskystenpoikasten lentoharjoitukset olivat kiivaimmillaan.

 

 

Viserrykset ja kiivaat lentoharjoitukset jatkuivat ainakin vielä iltayhdeltätoista!

 

 

Suhtaudumme myötäsukaisesti myös niihin pääskysiin, jotka ovat pesimäpaikakseen valinneet kalustovajamme räystäänalusen – onnekseen eivät pyrkineet pesimään mökkimme vintille, sillä se on sen vallanneen oravaperheen reviiriä!

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä kuvissa ei näy yhtään pääskystä tai pääskysten poikasta, mutta jos kuva olisi varustettu äänellä, viserrys olisi kuultavissa aikasmoisena.

 

 

Luin jostain netin syöväreistä, että lintujen paluumuutto olisi tänä vuonna tavallista aikaisemmin.

 

 

Toivon, että näin ei ole ainakaan niillä pääskysillä, jotka ovat ottaneet Viljakkalan Majajärven maisemat pesimä- ja kesäaikaiseksi asumapaikakseen.

 

 

********************

 

 

Olemme Rouvan kanssa neljän vuosikymmenen aikana raivanneet runsaan hehtaarin kokoisen mökkitonttimme synkästä kuusimetsästä avaraksi trekoolimaiseksi tontiksi.

 

 

On selvää, että tonttimme linnusto ja myös muu eläimistö ovat muuttuneet biodiversiteetin muutoksen myötä, mutta en olisi siitä huolissani, sillä kaikkinainen muutos vie asioita eteenpäin.

 

 

Ei tällä tontilla ollut kolmekymmentä vuotta sitten pääskysiä ja ei ollut mahdollista kuulla niiden viserrystä, mutta nyt on!

 

 

Toivottavasti vielä muutama viikko ennen syksyn saapumista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikuisalkiolaiset talkoohommissa

Sunnuntai 15.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Järjestivät eilen Tampereen Tammelantorin tapahtumalavalla yleisötilaisuuden, jossa EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

Ennen yleisötilaisuuden alkamista Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja ”Annelin ystävät Pirkanmaalla” -facebook-ryhmä järjestivät oheistilaisuuden, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tavata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

Ideoimme tilaisuutemme yhdessä kunnallisneuvos Pirkko Vuolteen kanssa edellispäivänä, sillä puolueorganisaatiomme ei informoinut asiasta etukäteen mitenkään. No, eivätpä myös muiden puolueorganisaatiot olleet kertoneet paikallisille toimijoille, sillä vain Perussuomalaisilla oli vaatimaton osasto Tammelantorilla.

 

 

 

 

****************

 

 

  

 

 

 

Aikuisalkiolaiset talkoolaiset vasemmalta; Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallisneuvos Pirkko Vuolle ja aktiivi Kirsti Silen - minä vain varjona kuvassa mukana!

 

 

 

 

 

Nyt mukana myös Anneli Jäätteenmäki sekä vasemmalta Risto Hieta, Kaisa Leppänen ja Annelista oikealle me "Aikuisalkiolaiset"!

 

 

 

 

 

Anneli toimi innokkaana kansalaisten tapaajana ja tarjoili kahvia sekä mehua!

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Anneli Jäätteenmäki ja myös minä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi on Annelin pitkäaikainen tukija.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestömme varapuheenjohtaja Joonas Soukkio saapui myös tilaisuuteemme.

 

 

 

 

 

Tammelantorin tapahtumalavalla järjestetyn tapahtuman järjestivät Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto. Tapahtuman juonsi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

 

 

 

 

 

Lavalla EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki loisti ja säteili paneelissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian ensimmäinen presidentti oli Janis Cakste

Lauantai 14.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Latvian tasavallalla ehti ennen Neuvostoliiton miehitystä olla neljä presidenttiä ja heistä ensimmäinen oli Jānis Čakste.

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi vuonna 1993 ja sen jälkeen maan presidentteinä ovat olleet Guntis Ulmanis, Vaira Vike-Freiberga,  Valdis Zatlers, Andris Bērziņš ja nykyisin Latvian presidenttinä on Raimonds Vējonis.

 

Kyröläismatkamme ensimmäinen yöpymiskohde oli Jelgava ja hotelliamme…

 

 

 

 

 

 

 *****

 

 

 

 

 

 

 

…melkein vastapäätä oli Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

 

Oli taas kerran mukava perehtyä erään ystävällismielisen Baltian maan historiaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesän eräs kohokohta on koettu - Kyröläismatka!

Perjantai 13.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla eräs kesän kohokohdista on, kun saan osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle.

 

 

Kotiuduin eilen Viljakkalan Majajärven mökilleni varhaisina aamutunteina jo viidenneltätoista Kyröläismatkalta, joihin olen saanut osallistua – oli jo toinen vuosi, kun olen ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

Matkat saivat alkunsa hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoista Venäjälle.

 

 

Matkojemme kohteet ja osanottajakirjo ovat vuosien saatossa monipuolistuneet, sillä olemme matkailleet Venäjän lisäksi mm. Puolassa ja laajalti Baltiassa - jääkärien jalanjäljet ovat tulleet tutuiksi matkoillamme.

 

 

Kenraalin laaja sotilaskokemus sekä hänen monipuolinen tuntemuksensa maailman sotilaspolitiikasta, kulttuurista, taiteesta ja monista muista asioista ovat olleet vahva pohja, jolle Kyröläismatkamme ovat rakentuneet.

 

 

Jo nyt voin ilolla kertoa, että vuoden 2019 Kyröläismatka on kehittelyn kohteena! Kyröläismatkoille ovat tervetulleita myös ne, jotka eivät ole hämeenkyröläisiä tai viljakkalalaisia.

 

 

Vuoden 2018 Kyröläismatkamme suuntautui Viroon, Latviaan sekä Liettuaan ja olin innokas lähtemään taas kerran mukaan, sillä minulla on ollut Baltiassa ”sokea piste”, kun aikaisemmin en ole käynyt Vilnassa!

 

 

 

********************

 

 

 

Kenraalilla on hieno tapa aloittaa Kyröläismatkamme aina tervetulotapahtumalla, jossa samppanjapullojen korkit lentävät taivaan tuuliin.

 

 

 

 

 

 

 

Märjamaan kirkko on ns. linnoituskirkko, jossa kirkon pohjoisseinällä ei ole lainkaan ikkunoita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkoon tutustumisessa oppaanamme oli Märjamaan kirkkoherra Illimar Toomet, joka kertoi, että kunnassa on asukkaita 5.000 ja heistä 83 maksaa kirkolle jäsenmaksun.

 

Seurakunnan vuosibudjetti on 13.000 euroa ja kunnan myöntämä avustus on 200 euroa.

 

 

Märjamaan seurakunnan kummiseurakuntana oli aiemmin Vihannin seurakunta ja nyt Raahen seurakunta – kirkkoherra kiitti kummiseurakuntia niiden antamasta taloudellisesta tuesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkkopihalla järjestetty tervetulotilaisuus oli onnistunut ja kenraalin avaaman samppanjapullon korkki nousi korkeimmalle – hyvä enne matkan onnistumiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Konsteilla meillä pannaan, eikä suurilla munilla"

Torstai 12.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa toistamani vanha viljakkalalainen toteamus tulee mieleeni monta kertaa.

 

 

Se tulee mieleeni, kun joudun suorittamaan jotain vaikeaksi ennakoimaani tehtävää ja sellaisesta tilanteesta se on varmaan saanutkin alkunsa.

 

 

Toteamus kertoo, että ongelmien ratkaisemisessa pitää olla innovatiivinen.

 

 

 

***********************

 

 

Mökkimaailmassa haastaviin tilanteisiin törmää jatkuvasti ja eräs sellainen oli taannoin, kun jouduin liittämään sadetusletkuun liitoskappaleen.

 

 

 

 

 

Sadetuslaitteet ovat alkukesän aikana olleet kultaakin kalliimpia puutarhatyövälineitä ja sen vuoksi sadettamiseen tarvittavia putkiliitoksia on tarvittu paljon.

 

 

Sadetukseen soveltuvia putkia meillä on riittävästi ja nyt myös liitoskappaleita, sillä hankin niitä Bauhaus´n myymälästä useita.

 

 

Liitoskappaleen liittäminen muoviputkeen on haastava tehtävä, mutta putkenpään käyttäminen pesuhuoneen kuumavesipadassa auttaa kummasti!

 

 

Käytin sadetusputkenpäätä hetken kuumavesipadassa ja sen jälkeen olikin helppo homma työntää liitoskappale putken sisään!

 

 

Panin siis konstilla asian kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lääkkeiden vaihto-oikeus KYLLÄ!

Keskiviikko 11.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on käytäntö, jossa asiakas voi apteekissa ostohetkellä vaihtaa lääkärin määräämän lääkkeen vastaavaan rinnakkaislääkkeeseen. Apteekkihenkilöstön pitää ehdottaa vaihtoa rinnakkaislääkkeeseen.

 

 

Kannatan menettelyä ja käytän sitä aina, kun se on mahdollista.

 

 

Toki tunnistan menettelyyn liittyvät huonotkin puolet, joita on esimerkiksi se, että rinnakkaislääkkeen valmistaja on eräänlainen käenpoika, joka on munittu muiden lintujen rakentamaan pesään.

 

 

Lääkkeen alkuperäisellä luojalla ja keksijällä on ollut ehkä mittaviakin kuluja lääkkeen kehittämisessä ja niitä ei ole rinnakkaislääkkeen valmistajalla.

 

 

Rinnakkaislääkkeen tehoaine ja tehoaineen pitoisuus lääkkeessä ovat kuitenkin samat kuin alkuperäislääkkeessä, joten potilasturvallisuus on taattu.

 

 

****************

 

 

Rinnakkaislääkkeitä valmistavilla ja/tai niitä myyvillä yrityksillä on oma lobbaus- ja edunvalvontajärjestö eli Rinnakkaislääketeollisuus ry.

 

 

Lääkkeen määrännyt lääkäri voi asettaa reseptiin vaihtokiellon ja silloin apteekki joutuu myymään asiakkaalle sen tuotteen, jonka lääkäri on määrännyt. Rinnakkaislääketeollisuus ry:n jakaman tiedon mukaan lääkärit ovat vuonna 2015 määränneet vaihtokiellon 1,2 prosentille reseptilääkkeistä.

 

 

Vaihtokiellon syitä voi vain ounastella, mutta olisiko vaihtokiellon asettaneella lääkärillä suuri potti sen yrityksen osakkeita, jonka lääkkeitä hän haluaa suojella vaihtokiellolla?

 

 

 

*****************

 

 

Lääkevaihdossa on hyvä tiedostaa myös se ketunhäntä, joka saattaa piileskellä rinnakkaislääkettä markkinoivan yrityksen toiminnassa.

 

 

 

 

 

Lääkäri määräsi olkapääsärkyyni 3.7.2018 Arcox –nimistä särkylääkettä ja apteekkari kysyi, että suostunko vaihtoon, sillä rinnakkaislääkepakkaus (Etoricoxib ratiopharm) olisi n. 10 euroa halvempi.

 

 

Suostuin apteekkarin ehdottamaan lääkevaihtoon ja en sitä kadu, mutta vasta kotona huomasin, että alkuperäislääke olisi myyty 30 tabletin pakkauksessa ja rinnakkaislääke puolestaan myytiin 28 tabletin pakkauksessa!

 

 

 

 

Lääkebisneksessä asiakasta aina jymäytetään tai ainakin yritetään jymäyttää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Epävirallinen menettelymme virallistettiin

Tiistai 10.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere on ajanut itsensä ratikkarotkoon ja se merkitsee mm. sitä, että yksityisautoilijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta ajaa keskikaupungille hoitamaan asioitaan.

 

 

Perhekuntamme, joka asuu Palokalliolla, on pyrkinyt kompensoimaan Tampereen keskustan katastrofaalista tilannetta sillä, että olemme jättäneet oman automme Koivistonkylän Prisman paikoitusalueella ja jatkaneet matkaamme siitä busseilla keskustaan.

 

 

 

****************

 

 

 Nyt menettelymme on virallistettu, sillä Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattu meidänkaltaisille liityntäparkkiruutuja, jotta voimme virallisesti jättää henkilöautomme sinne ja jatkaa matkaamme järistyksen kourissa olevaan Tampereen keskustaan!

 

 

On annettava tunnustus niille Tampereen joukkoliikenteestä vastaaville virkamiehille, jotka ovat hankkineet hyvät opasteet, jotta henkilöautolla Tampereen keskustaan pyrkivät kansalaiset löytävät Koivistonkylän Prisman liityntäparkkialueen.

 

Omaan kokemusta Vaasan, Hämeenkyrön ja Ylöjärven suunnasta Tampereelle saapuvien ohjauksesta Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle ja kiitän siitä virkahenkilöitä.

 

 

Muutama kuva havainnollistaa kiitokseni aiheen.

 

 

 

 

 

Ensimmäiset opasteet ovat VT3:lla hyvissä ajoin ennen erkaantumista VT3:lta.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen opasteen jälkeen on useita opasteita, jotta pohjoisen suunnasta saapuvat osaavat ajaa Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle.

 

 

 

 

 

Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattuna 34 parkkiruutua niille, jotka haluavat jättää henkilöautonsa sinne ja jatkaa matkaansa busseilla Tampereen ruuhkaiseen ja pomminpudotusta muistuttavaan keskustaan.

 

 

Koivistonkylän Prisman parkkialueen lisäksi Tampereella on liityntäparkkeja Niihaman liityntäparkkialueella (70 autopaikkaa) ja Turtolan Citymarketin parkkialueella 36:lle henkilöautolle.

 

 

Liityntäparkkialueiden muodostaminen kertoo Tampereen kaupungin virkamiesten ja päättäjien epäonnistumisen siinä lupauksessaan, että kaikilla kulkumuodoilla pitää päästä Tampereen keskustaan.

 

 

 

Kiitän kuitenkin niitä Tampereen virkahenkilöitä ja luottamushenkilöpäättäjiä, jotka ovat kerrankin tehneet järkevän päätöksen niiden parhaaksi, jotka ovat kotoaan lähteneet omalla autolla ja tavoittelevat Tampereen keskustaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Naimaluvan saaminen olisi nykysulhasille haasteellista!

Maanantai 9.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhojen äijien kertoneen, että entisaikaan sulhasen piti naimaluvan saadakseen pystyä teroittamaan heinäseiväs vapaalla kädellä eli ilman minkäänlaista tukea.

 

 

Ehkä joskus nuorenamiehenä olisin tuohon tehtävään pystynyt, mutta ei tullut kokeiltua.

 

 

Nykyään tarvitsen aitapaalujen teroituksessa tuota taitoa, mutta hoidan homman moottorisahalla.

 

 

Heinäseipäitä kutsutaan Viljakkalassa muuten nimellä ”häkkyri”, mutta häkkyreistä ehkä joskus toisessa yhteydessä.

 

 

Olen parhaillaan tekemässä jänisaitaa trekoolimaiden ympärille ja sen vuoksi aitapaalujen teroittaminen on hyvinkin ajankohtainen projekti.

 

 *****************

 

Tässä muutama kuva, kun teroitan jänisaitaan tulevia aitapaaluja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työsuojelumääräyksiä noudatin soveltaen, sillä toki kuulosuojaimet olivat korvillani, mutta turvajalkineet korvasin crocseilla – ei hyvä niin; otan lukijoideni moitteet vastaan!

 

 

 

 

 

 

Mukava kasa aitatolppia syntyi, mutta kun Rouva haluaa laajentaa uuden mansikkamaan pinta-alaa suunnitellusta, niin ”metsään on mentävä” uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuorossa tarvitaan laulajia, mutta myös niitä, jotka tekevät kuorosta komean näköisen!

Sunnuntai 8.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olin koko kansakouluajan kuutosen-laulaja, mutta kansalaiskoulun päästötodistukseen sain laulunumeroksi viitosen.

 

 

En lannistunut, sillä agrologi-opintojeni aluksi pärjäsin Instituutin laulukokeissa siten, että pääsin Maatalousopiston laulukuoroon laulamaan toista bassoa.

 

 

Osasin kuorossa laulaa niin vienosti, että en haitannut lainkaan osaavampien laulamista. Tapasinkin silloin ja tapaan yhä edelleen todeta, että kuoroissa tarvitaan laulajia, mutta myös niitä, jotka tekevät kuoron komean näköiseksi.

 

 

Saatatte arvata, että kumpaan joukkoon minä viitosen laulajana kuuluin!

 

 

Vajavaisista laulutaidoistani huolimatta 1968 –kaudella kuoroon osallistumiseni oli hieno kokemus.

 

 

Giuseppe Verdin Nabucco neliäänisesti laulettuna tuli tutuksi ja myös monet muut sävellystaideteokset kävimme talvikauden aikana lävitse.

 

 

Eräs hienoimmista kuorolauluista, joiden esittämiseen olen osallistunut, on Aleksis Kiven sanoittama…

 

 

…Sydämeni laulu.

Sen harjoittelemiseen käytimme paljon aikaa, mutta tulos olikin sitten hieno, vaikka sen asianosaisena toteankin!

 

 

Tuonen lehto, öinen lehto!
    Siell’ on hieno hietakehto,
    Sinnepä lapseni saatan.

    Siell’ on lapsen lysti olla,
    Tuonen herran vainiolla
    Kaitsea Tuonelan karjaa.

    Siell’ on lapsen lysti olla,
    Illan tullen tuuditella
    Helmassa Tuonelan immen.

    Onpa kullan lysti olla,
    Kultakehdoss’ kellahdella,
    Kuullella kehräjälintuu.

    Tuonen viita, rauhan viita!
    Kaukana on vaino, riita,
    Kaukana kavala maailma

 

 

********************************

 

 

Totuuden nimessä on todettava, että Mustialan agrologikurssin ensimmäisen vuosikurssin oppilaana osallistuin mieluusti kuoroharjoituksiin, sillä muuten vaihtoehtona olisi ollut lumitöiden tekeminen.

 

 

No, toisella vuosikurssilla kuorolauluharrastus jäikin unholaan, kun ei enää ollut pelkoa lumitöihin joutumisesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno juttu, että Valio palasi jäätelöbisnekseen

Lauantai 7.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Jostain kumman syystä Valio luopui jäätelöbineksestä vuonna 2004, kun se myi bisneksensä Nestlelle.

 

 

En suinkaan ollut ainoa, joka tuolloin kummasteli Valion päätöstä ja aikaa myöten Valiokin huomasi tehneensä virheen.

 

 

 

 

 

Valion uuden toimitusjohtaja Annika Hurmeen johdolla Valio palasi jäätelömarkkinoille viime maaliskuulla, kun se toi markkinoille…

 

 

 

 

 

…Valio Jäätelöfabriikki – jäätelösarjan.

 

 

 

 

 

Koko sarja on laktoositonta ja tuotteet valmistetaan Valion Oulun meijerissä valiolaisten pohjois-suomalaisten maidontuottajien toimittamasta maidosta.

 

 

Hillot tuotteisiin tulevat Valion omalta Suonenjoella sijaitsevalta hillotehtaalta.

 

 ***************

 

Sain maistella Valion uutuusjäätelöitä OKRA- maatalousnäyttelyssä 5.7.2018 ja totesin, että ne poikkeavat positiiviseen suuntaan muista jäätelömerkeistä!

 

 

On hienoa niin kuluttajien kuin maidontuottajienkin kannalta, että Valio palasi jäätelöbisnekseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevonen pitää uudelleenkengittää 6 - 8 viikon välein

Perjantai 6.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen penskana saanut lukemattomat kerrat seurata hevosten kengittämistä.

 

 

Kulmakunnallamme oli yksi kengitysseppä, joka ”vastaanotti” hevosia pajansa yhteydessä n. seitsemän kilometrin päässä kotiani.   Toinen kengitysseppä teki kotikäyntejä ja kengitti hevosia siis melkein niiden pilttuissa.

 

 

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä Suomen kengityssepät ry järjesti kengitysnäytöksiä eilen eli torstaina 5.7.2018.

 

 

Seurasin näytöksiä suurella mielenkiinnolla ja opin uusia asioita.

 

 

Muutamia havaintoja:

 

 

• kengitysseppien koulutukseen hakeutuu nykyisin naisia enemmän kuin miehiä

• näytöksessä kengityssepät tekivät hevosille soveltuvat kengät ns. suorasta raudasta

• hevosen kavio uudistuu vuodessa ja se merkitsee, että hevonen pitää uudelleenkengittää 6 – 8 viikon välein

• kengityksen hinta liikkuu tasolla 100 euroa per kerta – mielestäni hinta on halpa neljän kavion kengittämisestä

• jututin kengitysnäytöstä johtanutta opettajaa ja hän kertoi, että kengityssepän pitäisi tehdä neljä kengitystä päivässä, jotta pysyisi leivässä

 

 

Tässä lopuksi muutama kuva, jotka otin kengitysnäytöksessä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen päättäjät ovat yhtä viisaita kuin Tamperelainen -lehden Lukijaraati!

Torstai 5.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on jälleen noussut puheenaiheeksi homeisen ja rötisköisen Vanhan tavara-aseman purkaminen tai siirtäminen ”takavasemmalle” runsaat parisenkymmentä metriä.

 

 

Siirtämistä vastustavat ja rötiskön purkamista kannattavat yhteisen kakun kasvattajat ja säilyttämisen sekä siirtämisen kannalla ovat ne kaupunkilaiset, jotka joka käänteessä ovat valmiita syömään muiden kasvattamaa kakkua.

 

 

Ihmeellistä, että Tampereen kaupunginhallitus kannatti yhteisen kakun syöjien kantaa.

 

 

********************

 

 

Kaupunkilehti Tamperelainen kertoi kesä-heinäkuun vaihteessa ilmestyneessä numerossaan, että sen Lukijaraati piti ykkösvaihtoehtona rötiskön purkamista.

 

 

Viisaita henkilöitä Tamperelaisen Lukijaraadissa!

 

 

Ilahduttavaa oli se, että Lukijaraadissa kaikkien puolueiden edustajat kannattivat rötiskön purkamista.

 

 

Tamperelainen –lehden Lukijaraadin jäsenistä kysymykseen Vanhan Tavara-aseman kohtalosta vastasi 593 lukijaraatilaista ja heistä enemmistö eli 58 % kannatti rötiskön purkamista!

 

 

Kokoomuslaiset Lukijaraadin jäsenet kunnostautuivat, sillä heistä 71 kannatti rötiskön purkamista.  Demareista purkamista kannatti 61 % ja erityisen ilahtunut pitää olla siitä, että Vihreistä purkamista kannatti 44 % ja Vasemmistoliiton kannattajistakin enemmistö eli 35 % kannatti rötiskön purkamista.

 

 

Uutisessa ei kerrota keskustalaisten kantaa, mutta toivon, että se on sataprosenttisesti sen kannalla, että rötiskö pitää purkaa.

 

********************

 

 

Toivon, että Tampereen kaupunginvaltuusto päätyy aikanaan sille kannalle, että Tavara-asema –rötiskö pitää purkaa ja ajaa purkamisjätteet Tarastenjärven kaatopaikalle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähköpyöräily ei ole kuntoilua, mutta mukava liikkumistapa kylläkin!

Keskiviikko 4.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme nuorin hankki sähköpyörän ja myös minä pääsin sitä kokeilemaan.

 

 

Ajoin vain lyhyen matkan, mutta jo senkin perusteella ihastuin sähköpyöräilyyn.

 

 

 

On varmaa, että sähköpyörällä maisemat vaihtuvat nopeasti ja vaivattomasti.  Kuntoilun kanssa sähköpyöräilyllä ei ole juurikaan mitään yhteistä, sillä niin helppoa ja kevyttä hommaa sähköpyöräily on.

 

 

 

 

 

Nuorimmaisen sähköpyörässä on 9 eri avustustasoa ja koeajoni aikana käytin tasoa kolme.

 

 

Vaihteita pyörässä taitaa olla lähes kymmenen ja koeajon jälkeen tulikin mieleeni, että varmaan aikamoista haipakkaa maisemat vaihtuvat isoimmalla vaihteella ja suurimmalla avustustasolla!

 

 

 

*****************

 

 

 

Sananmukaisesti ”rippikouluikäisenä” tutustuin moottoriavusteiseen polkupyörään, kun eräs rippikoulukaverini ajeli sellaisella moottoriavusteisella polkupyörällä, jossa polttomoottorikäyttöisen vempeleen vinhasti pyörivä rulla laskettiin erillisen vipulaitteiston avulla polkupyörässä etupyörän päälle.

 

 

Laitteesta en ole 1960-luvun alkupuoliskon kokeilujen jälkeen kuullut mitään, joten systeemi ei ollut toimiva.  Se ongelma laitteella ainakin oli, että jos laski pyörivän rullan nopeasti eturenkaan päälle, niin eturengas ei siitä pitänyt!

 

 

***************

 

Valtaosa pyöräilykansasta arvostaa saasteettomuutta sekä ympäristöystävällisyyttä ja sähköpyöräily sitä energian osalta on, sillä Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa käytetystä sähköstä 33,7 % oli tuotettu ydinvoimalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu kuntoon!

Tiistai 3.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tilastot ja indikaattorit kertovat, että Suomen talous on saatu kuntoon.

 

 

Mökkimaailmassani saan päivittäin todeta, että näin on, sillä niin vilkasta on tavaraliikenne Tampere-Parkano- Seinäjoki –radalla.

 

 

Majajärven liikennepaikka on rajanaapurini ja kun Majajärvellä on kaksoisraiteet, niin monet tavarajunat odottavat meillä vastaantulevia matkustajajunia tai päästävät ne ohitseen.

 

 

 

**************

 

 

 

Lähes joka päivä teräsrullia Raahesta Hämeenlinnaan kuljettava juna pysähtyy Majajärvellä ja väistää joko nopeampia matkustajajunia tai antaa tietä (= rataa) nopeammille!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunassa on nykyisin paljon enemmän vaunuja kuin aikaisemmi eli talous pelittää.

 

 

 

 

 

Eikös ”4711” ole hajuvesimerkkikin!

 

 

 

 

 

Teräsrullajunan eteen tarvitaan kaksi veturia, jotta tavara liikkuu!

 

 

 

 

 

Nyt oli hieman normaalia pidempi odottaminen, mutta tulihan se pohjoiseen matkannut juna sieltä.

 

 

 

********************

 

 

 

Myös koivupaperipuuta kuljettavan junan pituus on kasvanut ja se liikennöi entistä useammin.

 

 

 

 

 

Vaununäkymä pohjoisen suuntaan…

 

 

 

 

 

…ja saman junan vaunuja etelään.

 

 

 

 

 

Ohittavan matkustajajunan nopeus Majajärven kohdalla on lähes 190 km/h!

 

 

 

 

 

Ja sitten liikkeelle kohti Tamperetta, mutta minne Tampereelta?   Suuntaako juna Kirkkonummelle vaiko Äänekoskelle! Kuka tietää?

 

 

 

Luulisi oppositionkin iloitsevan, että Suomen talous on saatu kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-