Huoleton on hevoseton mies!

Tiistai 25.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämä vanha suomalainen totuus tuli taas eilen mieleen, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaamiseen, jonka aiheena oli Eläkeliiton huomenissa täyttyvä 50-vuotinen taival.

 

Eläkeliiton perustava kokous järjestettiin Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970.

 

Tänä päivänä Eläkeliitto on ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö 130.000 jäsenellään.

 

**********************

Mutta siihen hevosettomuuteeni ja huolettomuuteeni:

 

Sain toimia Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2014 – 2019 eli kuuden vuoden ajan – onneksi Eläkeliitossa on sääntönä, että vastuutehtävissä saa toimia kerrallaan vain kuusi peräkkäistä vuotta!

 

Kuusi puheenjohtajuusvuottani olivat mielenkiintoista aikaa ja sinä aikana yhdistyksemme jatkoi vahvaa eteenpäinmenoaan – olemme olleet Pirkanmaan piirissä jo useana vuonna niitä harvoja Eläkeliiton yhdistyksiä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään.

 

Olen varma, että myönteinen eteenpäinmeno tulee jatkumaan, sillä viime syksyn henkilövalinnat olivat onnistuneita – on mukava seurata kuusi vuotta puheenjohtamansa yhdistyksen vakaata ja yhäti kehittyvää toimintaa.

 

Olen taivaltanut puheenjohtajana eräässä toisessakin yhdistyksessä kuuden vuoden ajan ja on surulla todettava, että siellä ollaan menossa jyrkkää alamäkeä toiminnan puuttumisen ja sitä kautta kannatuksen osalta – no, aikansa varmaan sitäkin, mutta harmittaa!

**********************

Siitä hevosettomuudesta se, että me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toinen maanantai klo 11.00 ja on selvää, että puheenjohtajan pitää olla paikalla viimeistään klo 9.30, sillä valkokankaan, videotykin ja äänentoistolaitteiden asentaminen on puheenjohtajan vastuulla – yleensä joudutaan järjestelemään myös pöytiä ja tuoleja!

 

Nyt jäsentapaamisten valmistelu on muiden vastuulla ja minä voin saapua jäsentapaamiseen vaikkapa tasan klo 11.00 ja kukaan ei varmaan moittisi, vaikka hieman myöhästyisinkin.

 

 

Tällä jutullani haluan muistuttaa yhdistysten jäseniä siitä ”piilotyöstä”, jota yhdistyksen puheenjohtaja ja eräät muut keskeiset toimijat tekevät, jotta yhdistyksen toiminta rullaisi mukavasti.

 

Meillä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä on tapana, että puheenjohtajalle korvataan ainoastaan ne kulut, joihin puheenjohtaja on joutunut käyttämään omia rahojaan, mutta mitään erillistä ”puheenjohtaja-korvausta” ei tunneta.

 

Mielestäni näin on oikein ja näin varmaan tulee jatkumaankin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta

Maanantai 24.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä saman työnantajan palveluksessa päivälleen neljäkymmentä viimeisintä vuotta.

 

Sain tuon neljänkymmenen vuoden aikana olla järjestämässä lukuisia tehdasesittelyjä ja jokseenkin aina tehdasesittelyihin liittyi tehdaskierros – joskus tehdaskierros saatettiin korvata tehdasalueella bussilla toteutettuun tehdasaluekierrokseen, mutta aina vieraillemme haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista rehuteollisuusmaailmasta.

 

Ainutlaatuisuuteen kuuluivat oleellisena osana tehtaalla kuuluvat työn äänet, hajut sekä erityisesti rehunvalmistuksen seuraaminen sen eri vaiheissa.

 

******************

 

 

 

Osallistuin ”mennä viikolla” Tampereen Seudun Metsänomistajien jäsenilleen järjestämälle tutustumismatkalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle Äänekoskella – olin mukana TaSeMo:n jäsenyyden lisäksi myös Metsäliiton omistajana.

 

Retkeläisiä oli matkassa lähemmäs viitisenkymmentä ja oppaita kohteessamme oli ”riittävästi”!

 

 

Yritys- ja tehdasesittelyt tapahtuivat Pro Nemus-yksikössä, mutta varsinaisille tehtaille tai tuotantotiloihin ei ollut pääsyä!

 

Pro Nemus tarkoittaa ”Metsän puolesta”!

 

 

*******************

 

Tehdaskierroksen puute korvataan Äänekoskella virtuaalisella ”tehdasvierailuilla” joissa…

 

 

 

 

 

 

…vierailijat pääsevät Metsä Groupin eri tehtaille virtuaalisesti.

 

Homma toteutetaan vierailijoille asennettavilla ”silmälaseilla” sekä käteen annettavalla ohjaimella, jolla vierailija saa valita sen Metsä Groupin tehdasyksikön, jonka tuotantoprosessia hän haluaa seurata ja tutkailla.

 

 

Onhan se tämäkin tapa tutustua puunjalostustehtaan tuotantoon, mutta toki tunne on kuin kondomin avulla naiskentelisi!

 

En pysty suosittelemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Entisajan äijien pelko on aiheeton ja niin taitaa olla ämmienkin pelko!

Sunnuntai 23.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan ämmät pelkäsivät maailmanloppua ja äijät metsien loppumista.

 

Ämmien pelko saattaa toki toteutuakin, mutta äijien pelko on ainakin Suomen metsien osalta aiheeton.

 

Sain suomalaismetsien riittävyydestä jälleen lisää todenperäistä tietoa, kun osallistuin tehdasvierailulle Metsäliiton biotuotetehtaalle Äänekoskella.

 

 

 

Suomen metsien vuotuinen kasvu on nykyään 107 miljoonaa kuutiometriä, kun puolestaan vuonna 2018 runkopuun hakkuukertymä oli noin 76 miljoonaa kuutiometriä. Se koostui teollisista hakkuista, polttopuusta, energiapuusta ja kotitarvepuusta.

 

Laskelmien mukaan runkopuun hakkuut voitaisiin nostaa 84 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Tuo kahdeksan miljoonan kuutiometrin nykyistä suuremmat hakkuumahdollisuudet ovat suuremmat kuin vuonna 2017 Äänekoskella aloittaneen biotuotetehtaan raaka-ainetarve.

 

 

Entisajan äijien pelko metsävarojen loppumisesta on siis täysin aiheeton!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäi paha maku suuhun!

Lauantai 22.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Seudun Metsänomistajien eli TaSeMo:n järjestämälle jäsentensä tutustumismatkalle Äänekoskella sijaitsevalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle.

 

Tässä jutussani kommentoin vain sitä sinänsä runsasta ruokatarjoilua, josta saimme nauttia tehtaalla.

 

Metsä Groupin esittelijät kertoivat meille mm., että Valion Äänekosken juustola hyödyntää biotuotetehtaalta tulevaa lämpöä Valion Aura-juuston valmistuksessa.

 

Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Valion Äänekosken juustolan yhteistyön tuntien olikin todella hämmästyttävää, että…

 

 

 

…biotuotetehtaan ruokalassa oli meille TaSeMo-laisille ja Metsäliiton omistajille tarjolla Ruotsissa valmistettavaa Ingmariinia ja samoin Ruotsissa valmistettavaa Flora-margariinia!

 

Kysyinkin kaikkien kuullen, että miksi Metsä Groupin biotehtaan ruokalassa ei ole tarjolla Valion tuotteita tai edes Suomen ainoan margariinitehtaan eli Bunge Finland Oy:n ravintorasvoja.

 

Esittelijäneitonen lupasi viedä kysymykseni eteenpäin!

 

 

Välitän saman kysymykseni tätä kautta myös Metsäliiton edustajistolle, hallintoneuvostolle sekä hallitukselle:

 

"Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta Äänekosken tehtaan ruokalassa siirrytään Suomessa valmistettuihin voi- ja margariinituotteisiin?"

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavon harharetket; osa ensimmäinen

Perjantai 21.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrotaan, että Paavo Väyrynen on liittynyt erilaisten kommervenkkien kautta Keskustan jäseneksi.

 

Olen menneiden vuosien aikana saanut tutustua Paavoon monissa eri yhteyksissä ja nyt kerron eräästä tapahtumasta:

 

*************

 

Muistelemani tapahtuma liittyy johonkin Paavon presidenttivaalitapahtumaan, jonka hän järjesti Tampereen Yliopistolla.

 

Paavo parkkeerasi autonsa Tampereen Yliopiston pääoven eteen ja sanoin hänelle, että tuo on pomminvarma paikka saada sakko.

 

Paavon mukana oli puolisonsa Vuokko ja Paavo sanoi minulle, että tiedänkö paikan lähistöllä, jossa auton voi parkkeerata ilman sakkopelkoa.

 

Sanoin tietäväni ja Paavo sanoi Vuokolle, että lähdepäs ajamaan auto Eskon kanssa paikalle, jossa ei ole sakotusvaaraa.

 

Ajoimme lähelle Viinikan liikenneympyrää, jossa silloin oli Tampereen Yliopistoa lähinnä oleva ”sakotusvapaa” pysäköintipaikka.

 

Vuokko kertoi, että Helsingissä on nykyisin heidän niin vaikea pysäköidä, kun Paavo ei ole kansanedustaja ja heillä ei ole paikkaa Eduskuntatalon parkkihallissa vaan he joutuvat etsimään auton pysäköintipaikan jostain muualta kuin Eduskuntatalon pysäköintitalosta.

 

Tämä muistelus on eräs osoitus Paavon (ja myös Vuokon) kitsaudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitus pelasti Suomen

Tiistai 18.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistun nykyisin vain harvoin julkisuudessa keskustelemaan Suomen poliittisesta tilanteesta, mutta nyt sen joudun tekemään.

 

Nimenomaan ”joudun sen tekemään”, kun kaiken maailman satraapit jopa Keskustan riveistä ovat alkaneet arvostelemaan Juha Sipilän saavutuksia Suomen nostamisessa siihen tilanteeseen, johon Sipilä pystyi maamme nostamaan pääministeriaikanaan.

 

Vankka totuus on se, että ilman Juha Sipilän viime vaalikauden ajan kestänyttä ”nenän valkaisujaksoa” Suomi rypisi nyt vakavassa taloudellisessa ahdingossa.

 

En halua nimetä niitä menneisyyden miehiä, jotka yhä enenevässä määrin piehtaroivat Sipilän mollaamisessa. Heille kaikille on kuitenkin yhteistä se, että Juha Sipilä sivuutti heidät vallankahvasta, kun teki ne välttämättömät toimenpiteet, jotka tarvittiin Suomen nostamiseksi talouden alhosta.

 

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu ja yhä edelleen se kuuluu Juha Sipilälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa Kyröläismatkalle Itä-Baltiaan ja Valko-Venäjälle!

Maanantai 17.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Nyt on aika tehdä päätökset ensi kesän matkoista ja omalta osaltani ne olen jo tehnytkin.

 

Aloitamme kesämatkamme Rouvan kanssa, kun matkaamme Italian ”saappaankorkoon” eli Apuliaan ja Basilicaan huhtikuun alussa runsaan viikon matkalle.

 

Seuraavaksi osallistumme Tyrin Kukkamarkkinoille toukokuun puolivälissä – viime vuonna Tyrin reissu jäi väliin ja jotenkin tuntui koko kesän ajan, että jotain jäi puuttumaan.

 

Kesän kohokohtani on heinäkuun alussa toteutettava Kyröläismatka, jonka johtajana toimii hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

Kyseessä on jo 17. Kyröläismatka ja olen osallistunut niille kaikille.

 

Aloitimme Kyröläismatkat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjällä, mutta olemme sittemmin reissanneet laajalti Venäjän lisäksi Baltian maissa sekä Puolassa.

 

Nyt tarkoituksemme on käydä Valko-Venäjälle ja siellä Minskissä.

 

 

Kaikki Kyröläismatkat ovat avoinna kaikille ja sen vuoksi kerron tulevasta matkastamme myös tällä saitilla – ilmoittautukaa mukaan!

 

Matkan ohjelma ja hinnat ilmenevät seuraavasta:

 

 

 

 

KYRÖLÄISMATKA ITÄ-BALTIAAN JA

VALKO-VENÄJÄLLE MINSKIIN 6.-10.7.2020 ma-pe (5 pv)       

 

Matkanjohtajana on kenrl Pentti Lehtimäki ja vastuullisena matkanjärjestäjänä

Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv.

 

6.7.2020          MAANANTAI

04:00                Lähtö Kyröskosken Shelliltä, ajo Hämeenkyrön kk:n ja Tampereen kautta Helsinkiin.

07:45                Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaali 2. etuaulassa, jossa VL-Matkojen edustaja jakaa laivakortit ja antaa matkaohjeet. Hänet tunnistaa VL-Matkat kyltistä. Matkatavarat voidaan sijoittaa Vihdin Liikenne Oy:n sinivalkoiseen bussiin, joka on Länsiterminaali 2:n edessä olevalla pysköintialueella.

08:15                Aamiainen laivan buffet-ravintolassa 8. kerroksessa 1.kattaus.

09:00                Lähtö Eckerö Linen M/S Finlandialla Tallinnaan.

11:15                Saapuminen Tallinnaan ja ajo bussilla tietä nro 2 Paideen ja edelleen Viljandin kautta Latvian Valkaan.

Matkalla käsitellään suomalaisten vapaussotilaiden muodostaman

Pohjanpoikien Rykmentin taisteluja Valkan alueen. Ostosaikaa Valkassa (SuperAlko).

Matka jatkuu Viron puoleista rajaa Latvian rajalle Apeen, josta ajo Aluksnen kaupunkiin, jonka suomalaiset valtasivat Viron vapaussodassa. Käynti Bejan kylässä, jossa suomalaiset kärsivät raskaan tappion. Kukkien lasku suomalaisten haudalle.

Ajo Balvin kaupungin kautta Reszekneen. Kaupunki on nykyisin liikenteellisesti merkittävä, sillä se on Pietari-Varsova ja Moskova-Riika -rautateiden risteyskohdassa. Rezekne on hyvin vanha.

Noin tuhat vuotta sitten se oli itämerensuomalaisten  asuma-alueen itärajalla.   

Majoittuminen Kolonna Hotel Rezekneen.

Osoite: Brīvības iela 2, Rēzekne, LV-4600, Latvia. Puh.: +371 64 607 820.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

7.7.2020          TIISTAI              

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Daugavpilsiin (suom. Väinänlinna), joka on Latvian toiseksi suurin kaupunki.

Se sijaitsee lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajaa.

Ajo Liettuaan Ignalinan lakkautetrun ydinvoimalaitoksen kautta. Se oli ainoa Neuvostoliiton aikana Baltiaan rakennettu ydinvoimala vuonna 1983 ja toimi itsenäisessä Liettuassa vuoteen 2009.  

14:00                Ajo Utenan kautta Vilnaan. Kiertoajelu Vilnassa.  

18:00                Majoittuminen Panorama Hotelliin.

Osoite: Sodu str. 14, Vilnius 02100, Liettua. Puh.: +370 5 233 8822.

19:00                Illallinen hotellissa. Omatoimista vapaata aikaa.

                         

8.7.2020          KESKIVIIKKO

07.00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö Minskiin Valko-Venäjälle. Mukana liettualainen suomenkielinen opas.           

                          Saapuminen rajalle. Rajanylitys Valko–Venäjälle. Ajo Minskiin, johon tutustutaan oppaan johdolla bussilla ja kävellen. Tarkempi ohjelma annetaan myöhemmin.

14:30                Lounas Minskissä, ravintola Zaslonausissa. Lounaan jälkeen tutustuminen Minskiin jatkuu. Ostosaikaa.

17:00                Paluulähtö Minskistä. Ajo Liettuan raja-asemalle. Rajanylitys ja paluu hotelliin Vilnassa.

9.7.2020          TORSTAI

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Ukmergen kautta Utenaan. Tutustuminen kaupunkiin.

Matka jatkuu Kupiskisin kautta Skapiskisiin, jossa lasketaan kukkalaite Suomen Kaartin haudalle. Vuonna 1863-4 tautiepidemia surmasi 650 tuhannesta kaartilaista, joista joukkohaudassa lepää 220.   

                          Ajo Birzaihin, josta lyhyen kiertoajelun jälkeen lähdetään Latvian rajalle ja edelleen Bauskasiin.

                          Ajo Riika ohittaen suomensukuisten liiviläisten muinaiselle asuntoalueelle Siguldaan. Nykyinen Sigulda on Latvian merkittävin urheilu- ja retkeilykeskus. Alue on kaunista luonnonsuojelualuetta.

 

 

19:30                Majoittuminen Siguldassa Spa-hotelli Ezeriin***.

Osoite: Ezeri, Sigulda, Siguldas pagasts, LV-2150, Latvia. Puh.: +371 67 973 009.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

10.7.2020        PERJANTAI     

07:00 alk.         Aamiainen hotellissa.

08:00                Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista ja käynti Turaidan linnassa, Gutmannin luolassa ja

Turaidan Ruusun haudalla, jotka ovat merkittäviä kohteita suomensukuisten liiviläisten historiassa.

 09:00               Ajo Via Baltica tielle ja kohti Tallinnaa. Pysähtyminen Saulgrastissa Liettuassa, jossa jatkosodan aikana tuhoutui Saksasta siirtolennolla ollut suomalainen pommikone. Onnettomuudessa sai surmansa

4 suomalaista sotilasta. Kukkien lasku muutama vuosi sitten paljastetulle muistomerkille.

                          Ajo Latvian ja Viron rajalle Iklaan.

11:30                Lounas Iklassa. Käynti raja-alueella olevassa Super-Alkossa,

jossa hintataso on alhaisin Pohjois-Euroopassa.

13:30                Ajo rantatietä Häädemeesten pitäjään,

jossa 1800-luvulla rakennettiin lähes 200 valtamerikelpoista laivaa. 

15:00                Ajo Pärnun kautta Tallinnaan. Lyhyt kiertoajelu.

17:15                Saapuminen Tallinnan satamaan. Ostosaikaa satamassa.

17:45                Bussin laivaus. Matkatavarat ja ostokset voidaan jättää bussiin laivamatkan ajaksi lukuun ottamatta mahdollisia alkoholiostoksia. Huomioithan tullin määräykset*.

19:00                Buffet-illallinen lisämaksusta 25 € /hlö.

19:30                Lähtö Tallinnasta Tallink Siljan M/S Megastarilla Helsinkiin.

21:30                Saapuminen Helsingin Länsisatamaan.                                                           

22:00                Ajo Tampereen kautta Kyröskoskelle, jonne saavutaan noin 00:30.

 

Matkan hinta 660 € /hlö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään 30.

1-hengen huoneen lisämaksu on 98 € /hlö.

 

 

Hintaan  sisältyy:

                          - edestakainen laivamatka kansipaikoin välillä Helsinki-Tallinna ja aamiainen laivalla menossa

                          - 4 yötä ohjelmassa mainituissa hotelleissa aamiaisilla

                          - ohjelmassa mainitut muut ruokailut (3 illallista, 2 lounasta)

                          - matkanjohtajan palvelut ja opaspalvelut

                          - kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla

                            Valko-Venäjän viisumi ja rekisteröinnit

                          - sisäänpääsymaksut käyntikohteisiin

 

Hintaan ei sisälly:

                          - alkoholijuomia aterioilla

                          - laskutuslisää 5 €/lasku

                          - matkavakuutusta

                          - buffet-illallinen paluumatkalla laivassa

 

Suosittelemme sellaisen matkavakuutuksen hankkimista, joka sisältää peruutusturvan sairauden sattuessa.

*Tullin määräysten mukaisesti EU:sta tuotujen alkoholijuomien verovapauden edellytyksenä on niiden kuljettaminen henkilökohtaisesti maihin käsimatkatavarana.

HUOM: MATKALLE MUKAAN VOIMASSAOLEVA PASSI TAI VIRALLINEN POLIISIN MATKUSTUSTA VARTEN MYÖNTÄMÄ HENKILÖKORTTI!

MUUTOKSET AIKATAULUISSA OVAT MAHDOLLISIA. VIHDIN LIIKENNE OY PIDÄTTÄÄ OIKEUDET VASTAAVIIN MUUTOKSIIN.

 

Ystävällisin terveisin,

Pentti Lehtimäki, Vihdin Liikenne Oy/ VL-Matkat

 

Albertinkatu 22 – 24 A 2, 00120 Helsinki,

puh. 09 – 444 77 4, e-mail: myynti@vihdinliikenne.fi

Matkajärjestelyitä hoitaa: elise.varik@vihdinliikenne.fi

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-rata pitää linjata nykyisen pääratalinjauksen mukaisesti!

Sunnuntai 16.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi rautatieliikenne pitäisi alkaa jo vuonna 2036.

 

Esillä on kaksi linjausvaihtoehtoa eli nykyistä ratalinjaa kehitettäessä matka-aika Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi matka-ajaksi noin 80 minuuttia ja kokonaan uusi ratalinjaus merkitsisi nopeimmillaan noin 60 minuutin matka-aikaa.

 

Rautatiealueen pakkolunastuksen kokeneena kannatan nykyiseen ratalinjaukseen tukeutuvaa linjausta.

 

Kantaani tukee se, että Hämeenlinnan ja Riihimäen alueet jäisivät uuden ratalinjauksen ulkopuolelle ja se ei ole mielestäni oikein.

 

Tutkimusten mukaan nykyisin Tampereen ja Helsingin välisten junavuorojen matkustajamääristä Hämeenlinnaan ja/tai Riihimäelle päätyy tai alkaa peräti 64 prosenttia!

 

Mittavat pakkolunastukset parhaimmilla Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan viljelyalueilla ja monen maakunnan nyt viihtyisillä asumisalueilla tapahtuvat pakkolunastukset tuhoaisivat maamme huoltovarmuutta, maatalouselinkeinon harjoittamista, väestön viihtyvyyttä ja merkitsivät suurta ekologista katastrofia.

 

 

Nyt järki käteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta ymmärrettävää, että myös Pirkan Hiihto joudutaan peruuttamaan!

Lauantai 15.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuun ensimmäinen viikonvaihde on perinteisesti ollut se ajankohta, jolloin Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdetään.

 

Matkaan Pirkan Hiihdolle kertyy 90 kilometriä ja seitsemän kertaa tuon hiihdon suorittaneena totean, että jokainen kilometri on todellinen.

 

Valitettavasti nyt on jouduttu toteamaan, että lumitilanteen vuoksi Pirkkaa ei tänä vuonna pystytä suorittamaan!

 

Olen hiihtänyt nuo seitsemän Pirkaani harvakseltaan, sillä hiihtoni ajoittuvat viidelle vuosikymmenelle – kaksi kertaa 1960-luvulla ja sen jälkeen kerta per vuosikymmen 1970, 1980, 1990 ja kaksi kertaa 2000-luvulla!

 

Minulle Pirkka oli jatkoa niille Finlandia Hiihdoille, jotka suoritin helmikuun viimeisenä viikonvaihteena!

 

Parhaiten mieleeni ovat jääneet ne kaksi ensimmäistä Pirkkaani – ensimmäinen vuonna 1967 ja toinen 1968.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin oikein kunnolla 55 kilometrin jälkeen eli Kyröskoskella ja miestä lappasi ohitseni tuon viimeisen 35 kilometrin aikana oikein roppakaupalla.

 

Seuraavana vuonna otin opikseni ja hiihtelin hiljakseen tuon ensimmäiset 55 kilometriä ja olipa mukava ohitella väsyneitä kanssahiihtäjiä Kyröskosken ja Teivon välillä – kukaan ei päässyt tuolle välillä ohitseni.

 

Ensimmäisen Pirkkani maali oli muuten Tampereen Mustalahdessa ja siitä piti kävellen taivaltaa saunomaan Tampereen Uimahalliin – historiaa sekin.

 

 

 

Pirkan Hiihdon järjestäjille on annettava pienoinen muistutus siitä, että jokaisella Pirkan Hiihdolla on täsmälleen samanlainen osanottajamitali eli mitalista ei ilmene se vuosi, jolloin Pirkka on hiihdetty.

 

Tässä asiassa Finlandia Hiihto päihittää

Pirkan Hiihdon 10 – 0!

 

 

************************

 

Olen havainnut, että Pirkan Hiihto on yhä edelleen kaikkien viljakkalalaisten ja hämeenkyröläisten nuorten miesten kypsyyskoe, sillä kaikkien heidän on ainakin kerran hiihdettävä Pirkka!

 

Vielä se Pirkan kokemuksistani, että taisi olla joskus 1970-luvulla, kun ensimmäisen kerran jouduin toteamaan, että naishiihtäjät jättivät minut kuin ”nalli kalliolle” Pirkan Hiihdossa – sen jälkeen se onkin ollut tavanomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Huolestuttavaa, kun YTK:n jäsenten työttömyys on lisääntynyt

Perjantai 14.2.2020 - -Esko Erkkilä-

”Loimaan kassana” tunnettu YTK eli Yleinen työttömyyskassa on perustettu vuonna 1991 ja se aloitti toimintansa vuonna 1992.

 

Ammattiyhdistysliikettä karttavana ja sen toimintatapoja vierastavana liityin Loimaan kassaan heti sen alusta alkaen, sillä halusin turvata työsuhdeturvani työsuhteeni mahdollisesti päättyessä – työsuhteeni eduista en ole koskaan tarvinnut minkäänlaista ”edusmiestä”!

 

Näin jälkeenpäin katsellen liittymiseni Loimaan kassaankin oli tarpeetonta, sillä yli nelikymmenvuotisen työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä.

 

YTK:n jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja se kertoo, että työelämässä olevat vierastavat sekä karttavat lakkoherkkää ja suomalaista yhteiskuntaa jäytävää ammattiyhdistysliikettä.

 

Nyt YTK:lla on 440.000 jäsentä.

 

****************

 

YTK:n jäsenet ovat se ydinjoukko, joka pitää suomalaisen talouselämän pyörimässä ja tekee kaikkensa, että kaikilla menisi hyvin. YTK:n jäsenet eivät ole ay-liikkeen lakkokenraalien määräiltävissä, vaan he rakentavat parempaa Suomea.

 

Helmikuun 10. päivä YTK kertoi julkisuuteen ikävän uutisen nykyisen hallituksen toimintapolitiikalle, kun se totesi, että käänne suurempaan työttömyyteen työmarkkinoilla on tosiasia.

 

YTK:n kertomaan on suhtauduttava vakavasti, sillä juuri YTK:n jäsenet ovat niitä palkollisia, joiden osuus ja vastuullisuus maamme taloudellisesta hyvinvoinnista on suurin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

Torstai 13.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Evankelis-luterilaisen kirkkokunnan kirkolliskokousedustajien vaali järjestettiin tiistaina 11.2.2020.

Papit äänestivät omia ehdokkaitaan lääninrovastien johtamissa kokouksissa iltapäivällä.

Maallikot eli seurakuntien luottamushenkilöt puolestaan valitsivat omat edustajansa seurakunnissa illalla pidetyissä kokouksissa. Vaaleissa oli mahdollista äänestää myös ennakkoon.

 

Omaan jonkinmoista kokemusta kirkolliskokousedustajien vaalista, sillä taannoin minut valtuutettiin toimimaan taustaryhmäni vaaliasiamiehenä edellisissä kirkolliskokousvaaleissa.

 

Kokemus oli mielenkiintoinen, sillä sain tutustua moniin aivan uusiin asioihin.

 

********************

 

Kirkolliskokoukseen valittiin 96 edustajaa, joista pappisedustajia 32 ja maallikkoedustajia 64.

 

Kotimaa-lehti on Tampereen hiippakunnan osalta ”repinyt pelivehkeensä”, sillä edellisessä kirkolliskokouksessa Tampereen hiippakuntaa edusti 10 miestä ja viisi naista – nyt Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustajien määrä on hiippakuntarajojen muutoksen vuoksi vain 12 ja kaikki valitut ovat miehiä!

 

******************

 

Tässä Tampereen hiippakunnan uudet kirkolliskokousedustajat:

 

 

Pappisedustajat:

Hukari Ari, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kemppainen Jari, Kirkon rakentajat -ehdokaslista

Räsänen Niilo, Yhdessä kirkkomme parhaaksi -ehdokaslista

Silfverhuth Olli-Pekka, Avara kirkko –ehdokaslista

 

Maallikkoedustajat:

Aakula Kari, Keskustalainen seurakuntaväki -ehdokaslista

Ahonen Antti, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Ansaharju Aulis, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki -ehdokaslista

Kaunisto Timo, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Kumlander Joni, Tampereen hiippakunnan kirkkodemarit -ehdokaslista / UUSI

Löytty Olli, Avara kirkko -ehdokaslista / UUSI

Parkkila Seppo, Kokoomus-ehdokaslista / UUSI

Simojoki Pekka, Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki –ehdokaslista

******************

Ihmettelen Kotimaa-lehden eilistä uutisiointia…

 

”Skandaali Tampereen hiippakunnassa: Kirkolliskokoukseen 12 miestä ja nolla naista”

 

…sillä vaaleissa ei ole sukupuolikiintiöitä!

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Omakanta; paljon hyvää, mutta onko jo liikaakin tarpeetonta tietoa?

Tiistai 11.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kanta-palvelut on suomalainen potilastietojen, lääkereseptien ja terveydenhuollon suostumusten ja kieltojen tiedonhallintapalvelu, jota ylläpitää Kansaneläkelaitos eli Kela. Kanta tuottaa digitaalisia palveluita, joiden käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto.

 

Omakanta-palvelun kautta pääsee tarkastelemaan omia terveystietoja ja esimerkiksi viimeaikaisia rokotuksia. Palvelu vaatii kirjautumisen.

 

Omakantaa pääseminen tapahtuu parhaiten pankkitunnuksilla, mutta toki muitakin kirjautumismahdollisuuksia on!

 

Olen ollut laiska käyttämään Omakanta-palveluja, sillä kävin siellä eilen ja totesin, että edellisen kerran kävin Omakannassa vuonna 2018!

 

Kuluneen kahden viikon aikana olen viettänyt aikaani lasareteissa 8 päivää niistä neljästätoista päivästä, jolloin alkoi sairaalajaksoni ja on selvää, että nyt kahden viikon ajalta Omakantaani on kertynyt melkoinen tietomäärä.

 

Hyvää on se, että terveydenhoitohenkilöstö joutuu kirjaamaan tietokantaani kaikki hoitotoimenpiteensä, mutta näin ”terveenä sairastavan” vinkkelistä joutuu kysymään, että miten paljon nuo kirjaamiset vievät aikaa todellisilta hoitotoimenpiteiltä!

 

No, parempi näin kuin se, että hoitotoimenpiteitä ei kirjattaisi asiakkaan itsensäkin näkemiksi!

 

 

Kannustan jokaista käymään omassa Omakannassaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta toimintaa!

Maanantai 10.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivät seurannut vain pinnallisesti kotimaista työmarkkinaelämää, mutta surkealta se näyttää!

 

Lakkoja, lakkoja ja lakonuhkia toisensa jälkeen!

 

Se on varmistunut, että ammattiyhdistysliikkeellä ei ole pienintäkään vastuuta suomalaisten hyvinvoinnista.

 

On paikallaan tälläkin foorumilla kysyä, että miten ammattiyhdistysliike voi olla sellaista yleishyödyllistä toimintaa, jotta sitä tuetaan mm. verohelpotuksin!

 

Onneksi en yli nelikymmenvuotisen työurani aikana päivääkään kuulunut ammattiyhdistysliikkeeseen vaan hoidin työttömyysturvani loimaalaisen Yleinen työttömyyskassa YTK:n kautta.

 

Turhaan muuten maksoin sen silloisen vuosimaksun eli suuruusluokaltaan 60 euroa per vuosi, sillä en ollut päivääkään työttömänä!

 

Positiivisena piirteenä suomalaisessa työmarkkinakentässä on nyt se, että työnantajatahot ovat alkaneet julistaa työpaikoille työsulkuja eli työntekijöitä ei päästetä työpaikoille pahiten saastuneilla työpaikoilla.

 

Tätä lakkoilua lisää, niin saadaan hävitettyä viimeisetkin siemenperunat siitä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka Juha Sipilä pystyi hallituskaudellaan luomaan!

 

-Esko Erkkilä-

Terveenä on mukava sairastaa!

Sunnuntai 9.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin hetki sitten eli sunnuntaina 9.2.2020 sairaalasta ja sen vuoksi blogillani vierailleet ”aamupäivälukijat” eivät ole vielä nähneetkään blogiani.

 

Pääsin sairaalaan sen vuoksi, että alkuperäinen vasemman alaraajani valtimon puhdistusleikkaus ei onnistunut ”haavanhoitovinkkelistä”, vaan sen osalta jouduttiin tekemään uusintaleikkaus.

 

No, nyt sekin on tehty ja tuntuu, että se onnistui.

 

Uusintaleikkauskin tehtiin selkäydinpuudutuksessa ja kahden kokemuksen perusteella pystyn sitä suosittelemaan.

 

 

Puhun ”suulla suuremmalla”, kun alle olen lainannut Mehiläisen tekstiä selkäydinpuudutuksesta eli spinaalipuudutuksesta; kas näin:

 

****************

 

Selkäydinpuudutuksessa saadaan aikaan kokonaisvaltainen puutuminen vatsan alueelle ja jalkoihin. Sitä käytetään yleisimmin vyötärön alapuolisiin leikkauksiin. Spinaalipuudutus on paljon käytetty, yksinkertainen, turvallinen ja varma puudutusmenetelmä. Sen tarkoituksena on puuduttaa leikattava alue.

Spinaalipuudutuksessa on selvät edut nukutukseen verrattuna. Selkäydinpuudutus vaikuttaa nukutusta vähemmän hengitykseen ja keuhkojen toimintaan sekä vähentää lääkkeiden tarvetta. Puudutuksessa tehdyn toimenpiteen jälkeen ei myöskään esiinny nukutusaineiden joskus aiheuttamaa väsymystä, pahoinvointia tai oksentelua.

Puuduttamalla saadaan aikaan hyvät leikkausolosuhteet, ja tarvittaessa kivuttomuutta voidaan jatkaa kestopuudutusten avulla toimenpiteen jälkeen. Parhaiten puudutuksiin sopivat ortopediset, urologiset, gynekologiset ja synnytystaudilliset toimenpiteet sekä kehon ääreisosiin kohdistuvat verisuonileikkaukset. Myös polven, nilkan tai lonkan tähystyksissä käytetään yleisesti spinaalipuudutusta.

Miten spinaalipuudutus tehdään?

Selkäydinpuudutus laitetaan alaselän alueelta lannenikamien välistä joko potilaan istuessa tai maatessa kylkiasennossa. Spinaalipuudutuksessa puudute ruiskutetaan kovakalvon ja lukinkalvon muodostaman yhtenäisen kalvorakenteen läpi suoraan selkäydinnesteeseen. Selkänikamanvälien avaamiseksi selkää täytyy hieman pyöristää, jotta nikamavälit aukeavat hyvin ja puudutuksen laittaminen helpottuu. Hoitaja on koko ajan auttamassa potilasta oikeaan asentoon ja on muutoinkin koko puudutuksen ajan potilaan tukena.

Selkäydinnesteeseen sekoittunut puudute on välittömässä yhteydessä paljaisiin hermojuuriin, jonka seurauksena puutuminen tapahtuu hyvin nopeasti. Tällä pienellä puudutemäärällä saadaan aikaan hyvä kirurginen puudute koko alavartalon alueelle. Lääke alkaa vaikuttaa yleensä noin viidessä minuutissa, jonka jälkeen jalat alkavat tuntua lämpimiltä ja raskailta. Myös kivun ja kylmän tunto sekä lihasvoimat häviävät jaloista.

Puudutus annetaan kertapistoksena. Puudutuksen vaikutus kestää 1-2 tuntia, jonka jälkeen liikuntakyky palautuu.

Milloin spinaalipuudutuksen vaikutus häviää?

Puudutus häviää itsestään vähitellen, eikä sitä voi nopeuttaa. Puudutteen poistuminen riippuu puudutusaineesta ja sen määrästä, sekä potilaan yksilöllisistä eroista. Yleisimmin puudutus kestää noin 1-2 tuntia. Virtsaamiskyky ja kyseessä olevan alueen tunto palautuvat hitaammin, noin 2-4 tunnin kuluessa.

Liikkeelle voi lähteä vasta, kun puutuminen on lähes kokonaan poissa. Hoitajan on hyvä olla mukana ensimmäistä kertaa liikkeelle lähtiessä turvallisuussyistä.

 

*****************************

 

Olin molempien selkäydinpuuduksessa tehtyjen leikkausten aikana täysin hereillä ja kuulin kaikki ne keskustelut, joita leikkaukseen osallistunut henkilökunta kävi.

 

Uskallan tosiaan todeta, että terveenä sairastin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs muisto kevään eduskuntavaalitilaisuudesta 2019

Lauantai 8.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänpäiväinen juttuni on tavallaan "varajuttu", sillä tänään minulla ei ollut mahdollisuutta kirjoittaa tuoretta juttua.

Minulla ei ole jutussa muuta roolia kuin valokuvat, sillä minä ne aikoinaan otin!

Kopio Maakunnan Matin kirjoituksesta, joka ilmestyi Ylöjärven Uutisissa hieman ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja ja jossa muutama kuvani!

******************

Ministeri Saarikko: "Perhevapaauudistus on tehtävä lasten ja perheiden ehdoilla – kyseessä ei ole työllisyysuudistus"

Perhevapaauudistuksen akilleen kantapää on ratkaisussa, kenen ehdoilla korjaus tehdään. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (keskusta) haluaa pitää remontin ytimessä ennen kaikkea lapset ja perheet. Hänen mielestään käsillä ei ole missään tapauksessa työllisyysuudistus.

Huhtivaalien jälkeinen hallitus saa pöydälleen perhevapaauudistuksen.

- Perhevapaauudistuksessa on löydettävä sopu siitä, kenen ehdoilla remontti tehdään: lasten ja perheiden vai työelämän, Annika Saarikko sanoo.

- Näen, että uudistus on tehtävä ennen kaikkea lasten ja perheiden ehdolla.

Saarikon mukaan maamme alhainen syntyvyys korostaa tätä tarvetta.

- Koska perhevapaauudistuksen on oltava perheille parannus, Keskusta on valmis satsaamaan uudistukseen ensi hallituskaudella noin 200 miljoonaa. On hyvä huomioida, että kaikki laskelmat osoittavat, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat hyvin pienet. Kyse ei missään tapauksessa ole työllisyysuudistuksesta, ministeri teroittaa.

"Ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei?"

Annika Saarikko pitää hyvänä, että juuri nyt eduskuntavaalien alla jokainen puolue esittelee omia mallejaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.

- Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun puolueiden on tultava omien malliensa takaa yhteen pöytään luomaan yhteistä mallia.

Saarikon mukaan ensimmäinen ratkaiseva kysymys on, ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei. Keskusta ja SDP kannattavat kokonaisuudistusta. Kokoomus on kääntynyt kannalle, ettei mitään kokonaisuudistusta tarvita.

- Toinen iso periaatteellinen kysymys on, lähdetäänkö uudistamaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja vai lähdemmekö kehittämään laajemmin maakuntahallintoa. Maakuntahallinto vastaisi lisäksi alueen elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista. Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta.

"Sosiaaliturvan uudistus on haasteellisempi kuin sote-uudistus"

Sosiaaliturvan uudistus odottaa toteutustaan.

Annika Saarikon mielestä sosiaaliturvan uudistus on paljon haasteellisempi kuin 12 viime vuotta työn alla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus.

- Sote-uudistuksessa on kyse palvelujärjestelmän rakenteista, käyttäjän kannalta sittenkin jopa melko kaukaisesta asiasta, ministeri pohtii.

- Sotu-uudistuksessa kärki on paljon konkreettisemmasta asiasta eli henkilön tilille tulevista euroista ja rahan saamisen reunaehdoista. Uudistusta tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, koska ne rahoittavat osan sosiaaliturvasta. Sotu-uudistus on vähän kuin kiky (kilpailukykysopimus) ja sote yhtä aikaa. Siksi on tärkeää ottaa kaikki sote-hankkeen eri vaiheissa opitut asiat huomioon ja lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää pienin askelin.

Saarikko ei pidä realistisena valmistelun resurssien näkökulmasta, että sotu-uudistus voisi edetä ennen kuin sotesta on sovittu.

"Kärkihankkeet olivat onnistuneita uudistuksia"

Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät runsas vuosi sitten mittavan selvityksensä tuloksia, joiden turvin haettiin eväitä kansanvallan tilan kohentamiseen. Hyssälä ja Backman tekivät perusteellisia ehdotuksia niin puolueille, eduskunnalle kuin valtioneuvostollekin.

Annika Saarikko pitää järkevänä, että valtioneuvosto kyseenalaistaa ja parantaa menettelytapojaan.

- Isot muutokset edellyttävät lainmuutoksia.

Ministeri pitää paikkansa jättäneen pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallituksen onnistumisina kärkihankkeita, joista päätettiin jo hallitusohjelman yhteydessä.

- Jokaisella 26 kärkihankkeella on ollut oma, merkittävä budjetti. Kärkihankkeet osoittautuivat hyviksi keinoiksi tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

- Ensimmäistä kertaa käytössä olleessa strategisessa hallitusohjelmassa tavoitteiden määrä rajattiin ja niitä seurattiin kunnolla. Isot asiat eivät hukkuneet matkan varrella, vaan ne pysyivät tavoitteina, joiden eteen tehtiin töitä. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on tästä hyvä esimerkki.

Saarikon mukaan eduskunnassa on pohdittu valiokuntatyön kehittämistä suuntaan, jossa kansanedustajilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin.

- Itse pidän tärkeänä sitä, että eduskunnan työtä kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa edustajan työn erilaisissa elämäntilanteissa. Myös kansanedustajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin yhdistämään työ ja perhe-elämä.

- Isojen uudistushankkeiden kohdalla hallituksen ja eduskunnan aikataulujen nykyistä parempi yhteensovittaminen on tärkeää. Neljän vuoden vaalikausi on yllättävän lyhyt isojen uudistusten aikaansaamiseksi.

Kari Raiviolle kiitosta

Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio nosti viime sunnuntain Helsingin Sanomissa esille tieteellisen tutkimuksen hyödyntämättömyyden poliittisessa päätöksenteossa.

Annika Saarikko kiittää Raiviota tämän esiin tuomista näkemyksistä.

- Varmasti koko suomalainen yhteiskunta on sitä mieltä sote-prosessin jäljiltä, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on parannettavaa.

- Raivion kritiikki kohdistuu niin meihin poliitikkoihin kuin asiantuntijoihinkin. Myönnän, että kiireisen työtahdin keskellä on vaikea uppoutua yksittäisiin tutkimuksiin. Tutkitun tiedon olisi oltava koottua ja ajankohtaiseen tilanteeseen sovellettua, kuten Raivio paneelimallillaan esittää.

- Sote-uudistuksen yhteydessä kuultiin eduskunnassa noin tuhatta asiantuntijaa, joista valtaosa edusti pientä kokonaisuuden siivua. Sirpaleisesta tiedosta kokonaiskäsityksen muodostaminen ja asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin on hankalaa.

- Perustuslakiasiantuntijoiden rooli on noussut erityisen merkittäväksi. Toivon, että perustuslailliset näkemykset saataisiin nykyistä paremmin tietoon jo valmisteluvaiheessa. Se olisi pienen Suomen rajallisten resurssien rationaalista käyttöä.

Annika Saarikko kiittää Kari Raivion kiteytyksen yliopiston tärkeimmästä tehtävästä puhutelleen häntä: "Yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa."

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n kehittämä tuote, joka nyt on tuotenimenä Atrian hallussa

Perjantai 7.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hieman harmittaa, mutta toisaalta tunnen ylpeyttä, kun Atria nykyisin mainostaa Jyväbroiler-tuotteitaan näin:

 

”Jyväbroiler-tuotteet ovat parasta ja laadukkainta suomalaista broileria. Niiden virheettömän herkullinen maku on valikoitujen suomalaisten maatilojen tinkimättömän ammattitaidon, erinomaisten kasvuolosuhteiden ja ensiluokkaisen ravinnon ansiota.”

 

***************

Tunnen Jyväbroiler-tuotteen kehityskaaren alusta alkaen, sillä sain olla tiiviisti mukana tuon hienon tuotemerkin luomisessa.

 

Todettakoon heti selväksi, että Atrialla ei ole mitään osuutta Jyväbroiler-tuotemerkin kehittämisessä, sillä työnantajani Rehuraisio Oy ja Saarioinen Oy kehittivät tuon tuotteen ja tuotemerkin.

 

Kyse ei ollut pelkästään tuotemerkistä, vaan kyse oli aivan uudenlaisesta tavasta tuottaa broilerlihaa.

 

Taustalla oli Saarioinen Oy:n teollisuusneuvos, myöhemmin vuorineuvos Pentti Avotien näkemys, että broilereiden kasvatuksessa pitää siirtyä kala- ja lihajauhoperusteisista ruokintamuodoista kasviperäiseen valkuaiseen perustuvaan ruokintaan.

 

Avotie antoi tehtävän kahdelle alaiselleen eli Touko Koivistolle ja Toivo Jauhiaiselle, jotka välittömästi kääntyivät Rehuraisio Oy:n puoleen ja siellä Jouko Tiitolan pakeille.

 

Sain läheltä seurata tilanteen kehittymistä ja tulosta alkoi syntymään, vaikka matkalla oli paljon vaikeuksia.

 

Yhteistyötilanne ei läheskään kaikilta osin ollut Rehuraision vinkkelistä helppo, sillä Saarioisten miehet käyttivät koko ajan mm. hinnoittelustamme termiä ”Raisiolla on suojeluhinnat”!

 

Jokunen broilereiden kasvatuserä jouduttiin jopa tuhoamaan, sillä rehuresepteissä oli alussa paljonkin kehittämisen tarvetta.

 

Kasvatustulokset alkoivat kuitenkin kehittymään oikeaan suuntaan ja siinä Raision Jouko Tiitolalla oli keskeinen rooli.

 

Saimme ruokintareseptin kuntoon ja pelkästään kasvivalkuaisen käyttämiseen perustuva broilertuotanto Saarioinen Oy:n sopimuskasvattamoilla saattoi alkaa.

 

Rehumyynnistä vastanneena harmitti, että rehukilpailijamme kopioivat välittömästi rehuseostemme tuoteselosteet ja alkoivat ilman minkäänlaista koetoimintaa valmistamaan täsmälleen samanlaisia rehuja kuin me.

 

Aikanaan Saarioinen Oy luopui broilertuotannostaan ja myi tuon teollisuudenalansa Atrialle ja nyt Atria kirkkain silmin antaa kuluttajille sen kuvan, että he ovat luoneet Jyväbroiler-tuotemerkin,…

 

 

….mutta totuus on kuitenkin tyystin toinen!

 

 

Jyväbroiler on eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tähtituote ja toivon, että tämä kirjoitukseni sen luomisesta pääsee aikakirjoihin suurilla kirjaimilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto aloitti seitsemännen toimintavuotensa vai alkoiko jo kahdeksas!

Torstai 6.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston vuoden 2020 ensimmäinen kokous oli eilen ja monien ajankohtaisten asioiden lisäksi myös järjestäytymiskokous - näillä henkilövalinnoilla mennään kuntavaalikauden loppuun saakka eli toukokuulle 2021!

 

 

 

Jatkan puheenjohtajana ja pitäjänneuvos Tapio Liesko luotsaa varapuheenjohtajana toimintaamme.

Oikealla Viljakkala-neuvoston "esimieselimen" eli Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola.

 

 

 

Jos virtaa, terveyttä ja ideoita riittää, niin toukokuussa 2021 minulle tulee täyteen kahdeksan vuotta Viljakkala-neuvostossa; kaksi vuotta varapuheenjohtajana, kaksi vuotta jäsenenä ja neljä vuotta puheenjohtajana. Olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omistavien mandaatilla. Kiitokset luottamuksesta!

Kiitokset myös Tiina Isosaari ja Riina-Kaisa Heiska, joiden puheenjohtajuusaikana sain olla mukana!

 

 

 

Päätimme, että Viljakkala-neuvosto osallistuu tänä vuonna seuraaviin yleisötapahtumiin:

* Haverin Konepäivät
* Karhen Markkinat
* Manni-Vilpeen alueen tapahtuma
* Läheltä Sinulle -tapahtuma
* Viljakkalan Vipinät

Näiden lisäksi on hautumassa myös jotain aivan uutta!

 

 

 

On tuo Viljakkalan vaakuna vaan komea!

 

 

-Esko Erkkilä-