Tampereen kaupungin hyvinvointi-palvelujen verkoston kehittämis-suunnitelma

Muutama kommentti ohjausryhmän 15.08.2008 esittämään raporttiluonnokseen.  Kommentit koskevat pääosin Tampereen eteläistä aluetta, mutta mukana on myös yleisluonteisia kommentteja:

1.              Ikäihmisten näkökulmasta esityksessä todetaan valitettavasti mutta realistisesti, että tilanne on hahmottumaton. Esitetty ikäihmisten palvelujen kokonaissuunnitelman laadinta onkin tehtävä huolella. Kokonaissuunnitelman laadintaa ei saisi pilata kovalla kiireellä. Onko vuosi 2009 liian kunnianhimoinen aikataulutukseltaan? On parempi laatia kunnollinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma kuin hutaista hätäisesti kyhätty teelmäs.

2.              Seutuyhteistyö on kuitattu aivan liian pintapuolisella tavalla.  Pirkkalan suuntaa on jonkin verran käsitelty ja toki Lempäälän suuntakin mainitaan Tampereen eteläisen alueen osiossa, mutta sen painoarvo saisi esityksessä olla suurempi. Lempäälän kanssa tehtävä seutuyhteistyö merkitsisi Multisillan lisäksi mahdollisuuksia myös ainakin Peltolammille sekä Palokalliolle.

Kokonaisuutena seutuyhteistyö lienee koettu niin araksi aiheeksi, että se on kuitattu melkein maininnalla.  Seutuyhteistyöstä esitetyt mielipiteet pyritään eri tahoilla punnitsemaan kultavaa´alla ja siksi virkamiesvalmistelussa seutuyhteistyön käsitteleminen lienee jäänyt olemattomaksi.  Luottamusmiesten vuorovaikutustaidot ovat yleensä merkittävästi paremmat kuin virkamiesten ja sen vuoksi seutuyhteistyön kehittämisestä pitäisikin kuulla luottamusmiesten mielipiteitä ja linjauksia.

3.              Vuores tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisen alueen kehitykseen merkittävästi. Jo yksistään liikenteelliset ratkaisut koskettavat Palokalliota, Peltolammia ja Koivistonkylää "kovalla kädellä". 

Vuorekseen Särkijärven yli suunniteltu siltaratkaisu tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisellä alueella ekologiseen tasapainoon sitä rajusti horjuttaen.  Virtauksien muuttuminen, veden pysyvä samentuminen ja virkistyskäytön vaikeutuminen ovat vakavasti otettavia seikkoja.

4.              Lakalaiva-Lahdesjärven alueen "kehittämissuunnitelmat" muodostavat arvaamattoman riskin - joskin tietyin osin myös mahdollisuuden - Tampereen eteläiselle alueelle.  Po. suunnitelman alustava luonne vaikeuttaa todellisten vaikutusten arviointia.

5.              Tampereen eteläisen alueen liikennekysymykset on melkein tyystin unohdettu raporttiluonnoksessa. Ne tulevat olemaan keskeisiä asioita, kun Tampereen eteläisen alueen kehittämistä suunnitellaan vuoteen 2030 saakka.  Pirkkalaan suunniteltua logistiikkakeskusta ja sen myönteisiä vaikutuksia Tampereen eteläisen alueen liikenteeseen ja erityisesti alueen melunhallintaan ei nopean silmäilyn tuloksena ole edes mainit-tu!  Kolmostien uusi linjaus Puskiaisista Rajasalmen sillan maisemiin lienee jo toteuttamisvaiheessa, kun raportti-luonnoksen suunnittelujakso lähenee loppuaan.  Miksi sitäkään ei käsitellä raporttiluonnoksessa?

Toivottavasti Tampereen ratapihan järjestelyalue sijaitsee kaukana etelässä nykypaikasta, kun suunnittelujakson päättyminen lähenee.  Se tietäisi yli 100 dB:n suuruisen iskumelun poistumista lähialueen asukkaita häiritsemästä.

6.              Tampereen eteläinen alue on liikennemelun (auto-, rautatie- ja lentomelu) osalta eräs maamme "melukeskuksista".  Myös rautatietärinä haittaa monia Tampereen eteläisen alueen asuntoalueita.  Näistä ei löydy lainkaan mainintaa raporttiluonnoksessa - miksi? 

Liikennemelukysymysten hoitaminen tulee olemaan eräs keskeisistä asioista, joihin Tampereen eteläisellä alueella on pakko paneutua suunnittelujakson aikana.

On tervehdittävä tyydytyksellä Tiehallinnon ja Ratahallinto-keskuksen uunituoreita suunnitelmia liikennemelun vähentämiseksi.  Eräs keskeinen melun aiheuttaja eli Ilmavoimat ja muut lentoliikenteen parissa toimivat yhteisöt ovat sen sijaan hiljaa aiheuttamansa melun vähentämisessä!

Meluntorjunnassa Tampereen kaupungin on tehtävä tiivistä yhteistyötä valtiovallan kanssa. Tässä työssä tamperelaisten virkamiesten ja erityisesti luottamusmiesten hyvät ja toimivat suhteet maan hallitukseen ovat kullankalliita.  On varmaa, että Tampereen meluntorjuntahankkeita ei pystytä toteuttamaan yksinomaan valtiovallan tai yksinomaan Tampereen kaupungin rahoituksella. Meluntorjuntahankkeiden rahoitusjärjestelyiden löytymisessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin ja ministereiden välillä - juuri tähän työhön tarvitaan sellaisten luottamusmiesten panosta, joilla on toimivat suhteet Valtioneuvoston jäseniin ja sama viiteryhmä kuin keskeisillä ministereillä.

Yhteenvetona...

...se, että suunnittelujaosto toimi taannoin oikein, kun se palautti raporttiluonnoksen uuteen valmisteluun.

Jo lyhyellä silmäilyllä huomaa raporttiluonnoksen raakilevaiheen.  Paljon on tehtävä töitä, jotta raportista olisi tulevaisuuden ohjenuoraksi.  Tässä työssä mm. Etelä-Alvarilla tulee olemaan tärkeä rooli.

-Esko Erkkilä-

Esko laati tämän muistion maanantaina 08.09.2008 illalla (34-vuotishääpäivänään!) ja toimitti sen sähköpostiviestinä vielä saman illan aikana Pirkko Maatraivalle eli Etelä-Alvarin puuhanaiselle.

Esko oli hämmästynyt, kun apulaispormestari Irja Tulonen (kok.) ja johtaja Lasse Eskonen (sdp) kehuivat seuraavan päivän julkistamistilaisuudessa Eskon aikaansaannosta!

Eskonen kyseli, että onko Esko alan suunnittelijoita! Oli helppo vastata, että tuskinpa "leipäsuunnittelijat" olisivat tämmöistä saaneet aikaan.

Terv.

-Esko Erkkilä-