Aamulehti järjesti auditoriossaan otsikkoaihetta käsitelleen keskustelutilaisuuden 3.2.2010 klo 18.00. Osallistuin tilaisuuteen.

 

Auditorio täyttyi melkein kokonaan eli paikalla oli lähes satakunta asiasta kiinnostunutta.

 

Puheenjohtajana toimi mallikkaasti Aamulehden uutispäällikkö Sari Torvinen.

 

Paneelin osanottajina olivat vuorineuvos Kari Neilimo, johtaja Kari Kankaala, kauppias Erika Hildén, arkkitehti Niina Rissanen sekä arkkitehtiopiskelija Emmi Keskisarja.

 

Vuorineuvos Neilimon johtama Tampere 2030-vision työryhmä on määritellyt Tampereen keskustan alueeksi, jonne Keskustorilta kävellen ehtii viidessä minuutissa. Näin ajatellen Tampereen keskusta rajoittuu lännessä Hämeenpuistoon, idässä Rautatieasemaan, etelässä Ratinaan ja pohjoisessa Finlayson´n alueeseen.

 

Toiseksi perusprinsiipiksi on linjattu, että keskustaan pitää päästä kaikilla liikennevälineillä.

 

Hämeenkadun yrittäjät kokevat ongelmana sen, että heidän liikkeidensä ohi kulkee bussi tai linja-auto 20 sekunnin välein. Tämän vuoksi Hämeenkadun yrittäjä Erika Hildén esitti, että Tampereen bussiliikenne tehtäisiin kaksinapaiseksi - Pyynikintori sekä Tullintori ja nämä yhdistettäisiin joukkoliikennevälineillä. Pohjanmaan suuntaan meneville pikalinja-autoille olisi löydettävä jokin muu kulkuväylä kuin Hämeenkatu, sillä eihän Hämeenkadulla ole yhtään pikapysäkkiäkään!

 

Huolestuttavaa on se, että yrittäjät eivät ole halukkaita erilaisiin "Tampere tunnetuksi"-projekteihin, sillä kokemukset niistä eivät ole mairittelevia. Ehkä vapaaehtoisista yhdistyksistä olisi keskustan elävöittämisessä apua - tangoyhdistys Tango Amoro ilmoittautui halukkaaksi heti!

 

Kari Kankaala totesi, että yleissuunnitelman palaset on nyt saatava kohdalleen. Hän jatkoi, että Rantatunneli vahvistaa Tampereen pohjoisosan kehittymistä. Kankaala linjasi, että tarvitaan lisää yleisötilaisuuksia, foorumeita ja myös ulkopuolisten konsulttien käyttämistä.

 

Niina Rissanen peräänkuulutti, että seudulliset infrahankkeet on saatava päätökseen.

 

Vuorineuvos Neilimo totesi, että Tampereen keskustan kehittäminen on liian infrakeskeistä ja ihmisläheisempiä toimenpiteitä tarvittaisiin. Hän totesi kolmannen renkaan tärkeyden eli asumisen merkityksen Tampereen keskustan kehittymiselle. Monipuolisen ikärakenteen tärkeyttä painotettiin myös monissa muissa puheenvuoroissa.

 

Takon kiinteistön jatkokohtalo on avoinna, sillä teollinen toiminta jatkuu siellä edelleen. Jos Takon kiinteistössä joskus loppuu teollinen toiminta, niin ehdotettiin kolmen T:n ohjelmaa; Tyhjentyvä Tako Taiteilijoille!  Mukiinmenevä ehdotus.

 

Atanas Aleksovski muistutti Neilimon työryhmän hyvästä ehdotuksesta eli Virastotalo pois keskustasta!

 

Myös kirkon rooli Tampereen keskustan kehittämisessä tuli esille. Esitettiin, että kirkot erikoistuisivat - Tuomiokirkko juhlavien tilaisuuksien toteuttajaksi ja muut kirkot tiettyjen kohderyhmien palvelijoiksi. Kirkkojen erikoistuminen vaatisi, että suunniteltu seurakuntauudistus toteutuisi.

 

Byrokratia eli esim. budjettivuodet ja aluerajat todettiin esteiksi keskustan kehittämisessä.

 

Hämeenkadun länsipään osalta toivottiin, että sinne sijoittuneet pankit ja vakuutusalan konttorit hakeutuisivat muualle, jotta sinnekin saataisiin iltaelämää ja aktiivisuutta työpäivän jälkeenkin.

 

Totesin omassa puheenvuorossani, että keskustan kehittäminen vaatii toimenpiteitä laitakaupungilla ja jopa koko seutukunnalla.

 

Esitin, että Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan suunnitellut läntinen oikorata sekä Tampereen järjestelypihan siirtäminen nykyiseltä paikaltaan etelämmäs pitää toteuttaa viivyttelemättä. Tiedän, että niiden toteuttaminen maksaa ja vaatii aikaa jopa vuosikymmeniä, mutta työ on pantava heti vireille.

 

Talvivaaran kaivoksen malmia tullaan lähivuosina kuljettamaan Tampereen ydinkeskustan läpi järjestelyratapihalle ja vaunujärjestelyjen jälkeen uudestaan Tampereen keskustan läpi kohti Harjavaltaa. Ei tunnu kovin järkevältä toiminnalta!

 

Muistutin, että raskaan tavaraliikenteen lopettaminen Tampereen Rautatieasemalta pohjoiseen mahdollistaisi nykyisen ratalinjan varaamisen kevyelle paikalliselle henkilöjunaliikenteelle Ylöjärven ja Nokian suuntaan. Rautatiemelu ja -tärinä vähenisivät Tampereen ydinkeskustassa ja muutos mahdollistaisi sen, että rautatielinja voitaisiin kattaa sekä näin lisätä asumismahdollisuuksia ydinkeskustan liepeillä. Totesin lisäksi sen, että suunnitelma on taannoin arkkitehtioppilaiden laatima, joten poliitikkojen ei enää tarvitse kiistellä siitä, että kuka keksi idean.

 

Vuorineuvos Neilimo kiteytti tilaisuuden lopuksi Tampereen keskustan kehittämistarpeen siten, että Tampereen keskustan pitää pystyä kilpailemaan Lahdesjärvelle muodostuvan kaupallisen keskustan kanssa. 

 

-Esko Erkkilä-