Ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi otsikkototuuden tiistaina 9.2.2010 Tampereen Yliopistolla järjestetyssä Valtioneuvoston kanslian, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Tampereen yliopiston, Pirkanmaan liiton ja Ulkopoliittisen instituutin yhdessä järjestämässä "Tulevaisuusfoorumissa". Osallistuin n. kahdensadan muun asiasta kiinnostuneen kanssa tilaisuuteen.

 

Tulevaisuusfoorumin puheenjohtaja toimi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Marja Tiura ja sen avasi Tampereen Yliopiston rehtori Kaija Holli.

 

Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen muistutti, että ilmastonmuutosta estäville ja hidastaville toimenpiteille ei voida asettaa hintalappua. Arvioidaan, että hintalappu asettuu 1…5 %:n tasolle bruttokansantuotteesta.

 

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki esitti asiansa tapansa mukaan mielenkiintoisesti.

 

Lehtomäki painotti pakkastalven antavan valheellisen kuvan, että ilmastomuutos ei olisi todellinen vaara.

 

Kööpenhaminan ilmastonmuutosta käsitelleestä kokouksesta Paula Lehtomäki totesi, että se ei ollut turha kokous.

 

Kööpenhaminassa sovittiin yhteisistä tavoitteista ja mm. siitä, että trooppinen metsäkato pitää pystyä pysäyttämään. Trooppisen metsäkadon osuus globaaleista päästöistä on 1/5, joten sen hallinta on tärkeää.

 

Kööpenhaminassa sovitut toimenpiteet ovat järkeviä joka tapauksessa.

 

Lehtomäki maalaili, että Suomen cleantech-klusterista voisi muodostua uusi Nokia. Ympäristötietämys tulee lähiaikoina toimimaan talouden kasvuveturina.

 

Syöttötariffien osalta Lehtomäki totesi, että menetelmää sovelletaan tuulivoimalle ja biokaasulle.

 

Yleisökysymysten perusteella ympäristöministeri Paula Lehtomäki paljasti, että hänen lempilapsensa seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee olemaan autojen sähköistäminen ja sen edistäminen.

 

Kaupunkiseutujen kehittämisporkkanoista Lehtomäki mainitsi voimassaolevan suurten kaupunkien joukkoliikennetuen sekä piiskana tietullien käyttömahdollisuuden.

 

Turpeen osalta yleisökysymys maalaili turpeen mustaksi kullaksi, jonka päällä Suomi istuu. Lehtomäki oli realisti ja totesi, että turpeen päästökerroin on kivihiilen luokkaa. On siis elettävä tämän mukaan.

 

Lehtomäki peräänkuulutti tulevaisuudessa puun käyttämistä julkisessa rakentamisessa.

 

Pirkanmaan liiton vs. maakuntajohtaja Jukka Alasentie käsitteli omassa esityksessään vähäpäästöistä Pirkanmaata.

 

Alasentie mainitsi pirkanmaalaisina panostuksina mm. turpeenkäytön linjaamisen Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ja polttokattilaosaamisen Pirkanmaalla sijaitsevissa yrityksissä.

 

Liikkumistarpeiden pienentäminen, kaupunkiliikenteen kehittäminen ja jätteenpoltto olivat Alasentien mielestä pirkanmaalaisia toimenpiteitä vähäpäästöisyyden edistämisessä.

 

Kuulijalla jäi Alasentien esityksestä mieleen päällimmäisenä se, että enemmän pitäisi Pirkanmaan liiton panostaa maakunnan vähäpäästöisyyden edistämisessä.  

 

Kommenttipuheenvuorot käyttivät toimitusjohtaja Martti Ala-Vainio Enmac Oy:stä, puheenjohtaja Mauno Särkkä Luonto-liitosta sekä tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Ala-Vainio toi esille yrityksensä roolin pienbioetanolilaitosten, tuulivoimaloiden sekä jätteenpolttolaitosten kehittäjänä.

 

Särkkä kritisoi Pirkanmaan turvelinjauksia, Tampereen Sähkön pitäytymistä fossiilisten polttoaineiden käyttäjänä sekä Tampereen keskustaa pyöräilijän kauhuna.

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli puun puolestapuhuja rakennusmateriaalina ja hän muistutti, että turve on parempi materiaali päästöjen kannalta kuin kivihiili.

 

Alatalo toi esiin sen, että arktisen alueen merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä.

 

Toimiva logistiikka vähentää päästöjä takkuilevaan logistiikkaan verrattuna. Sisävesiliikenteen ja vähäpäästöisen merenkulun peräänkuuluttaminen todisti taas kerran Alatalon osaamista liikennöintikysymyksissä.

 

Omakotiasumisen ekologisuus on Alatalon lempiaiheita ja hän muistutti tässäkin yhteydessä siitä.

 

Kahvitauon jälkeen alustivat erikoistutkija Mikko Rask Kuluttajatutkimuskeskukselta, tutkija Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista sekä yksikön päällikkö Suvi Virkkunen Kirkon ulkomaanavusta.

 

Loppukeskustelun helmiä oli se, että peräänkuulutettiin monialaisen koulutuksen tarvetta ja tieteenalojen integraatiota. Näiden asioiden esilletuonti sopi oikein hyvin, sillä olihan Tulevaisuusfoorumin järjestämispaikkana Tampereen Yliopisto.

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Ilmastonsuojeluun keskittyvä Tulevaisuusfoorumi oli henkilökohtaisesti oikeaan aikaan, sillä seuraavana päivänä ensimmäisen työpalaverini aiheena oli tuotteidemme hiilijalanjälki !

 

PS 2: Se lämmitti, kun ympäristöministeri Lehtomäki totesi minulle, että on mukava, kun joku tekee ihan oikeita töitä!