Taannoisella Romanian matkalla saimme kuulla Maatalouden kehittämiskeskuksen eli CMA:n talousasiantuntija Martina Gospadarun esityksen Romanian maatalouden nykytilanteesta, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä myös tulevaisuuden näkymistä.
Romanian väkiluku on 21,5 miljoonaa asukasta eli maa on väkiluvultaan n. neljä kertaa Suomen kokoinen. Romanian peltoala on 14,7 milj. hehtaaria ja siitä varsinaisessa viljelyssä on 2/3 - loput on niittyjä, heinämaita ja pieni osa muussa viljelykäytössä.
Eteläinen Romania on viljantuotantoaluetta ja...
Taannoisella Romanian matkalla saimme kuulla Maatalouden kehittämiskeskuksen eli CMA:n talousasiantuntija Martina Gospadarun esityksen Romanian maatalouden nykytilanteesta, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä myös tulevaisuuden näkymistä.
Romanian väkiluku on 21,5 miljoonaa asukasta eli maa on väkiluvultaan n. neljä kertaa Suomen kokoinen. Romanian peltoala on 14,7 milj. hehtaaria ja siitä varsinaisessa viljelyssä on 2/3 - loput on niittyjä, heinämaita ja pieni osa muussa viljelykäytössä.
Eteläinen Romania on viljantuotantoaluetta ja keskinen Romania tukeutuu kotieläintuotantoon.
Viljelyalasta valtaosa on vehnällä, maissilla ja ohralla. Auringonkukka- ja rapsiala muodostaa viidenneksen varsinaisesta viljelyalasta. Soijapapua viljellään vajaan 100.000 hehtaarin alalla.
Maatilojen keskikoko Romaniassa on 3,5 hehtaaria - se on vajaan 4 miljoonan maatilan keskikoko. On kuitenkin tiedostettava, että 18.000 suurimman maatilan keskikoko on peräti 270 hehtaaria!
Martina Gospadaru kertoi, että 18 % Romanian viljelyalasta on n. 2.000 tilan hallussa ja näiden tilojen keskikoko on kokonaista 1.240 hehtaaria!!
Rouva Gospadarun työnantaja CMA on yksityinen neuvonta- ja konsultointiyritys, jonka sponsoreita ovat maatalouteen panostuotteita myyvät yritykset.
CMA:n keskeiset toimintatavoitteet ovat maatalouden tietoverkkojen ja datapankkien kehittäminen. Viljelykasvien siementen laatuun kohdistuva työ, kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöopastus ovat CMA:n työsarkaa. Suuri yllätys ei ollut, kun erilaisten EU-varojen anominen romanialaisen maatalouden käyttöön osoittautui olevan CMA:lla keskeisessä roolissa.
Romanian maatalouden heikkouksiksi Martina Gospadaru mainitsi viljelymaiden vanhan omistusrakenteen, erikoistumisen puutteen, puutteellisesti toimivat maamarkkinat, neuvonnan ja koulutuksen puuttumisen, rahoitusongelmat sekä alhaisen tehokkuuden.
Alhaisen tehokkuuden syitä ovat pienet keskisadot, elintarviketeollisuuden heikko kilpailukyky, korkeat tuotantokustannukset sekä alhaiset EU-tuet - ne tosin ovat kohoamassa, mutta tuottajien mielestä liian hitaasti.
Romanian maatalouden vahvuuksiksi CMA:n talousasiantuntija Gospadaru mainitsi mm. sen, että viljelyyn soveltuvaa pinta-alaa maassa on. Romaniassa on hyvät luontaiset edellytykset maatalouden harjoittamiselle, sillä maaperä on hedelmällistä. Kaupalliset yritykset ovat lähteneet innokkaasti kehittämään maataloutta. Maassa on uusiutuvaan energiaan hyvät mahdollisuudet, sillä mm. energiantuotantoon soveltuvat kasvit viihtyvät Romaniassa. Erityisen ilahtunut Gospadaru oli siitä, että maatalouteen erikoistuneita kaupallisia konsultointipalveluja on syntynyt.
Kommunismista Gospadaru totesi olleen sen hyödyn, että EU-byrokratiaan on ollut helppo mukautua - kaikki asiat piti kirjata pikkutarkasti myös kommunismissa!
Esityksestä jäi mieleen kaupallisen talousasiantuntijan vahva usko Romanian maatalouden tulevaisuuteen. Luontaiset olosuhteet ovat suomalaisen talonpojan kannalta kadehdittavat. Romanian maatalouden kehittyminen tulee tiukentamaan maataloustuotteiden markkinoita koko Euroopassa.
Kilpailu maataloustuotemarkkinoilla siis kiristyy, mutta toivottavasti ruuantarpeen globaali kasvaminen merkitsee sitä, että suomalaisillekin maataloustuotteille riittää jatkossakin kysyntää.
-Esko Erkkilä-
