On räikeä ristiriita Tampereen kaupungin vastuuhenkilöiden ja todellisuuden kanssa siitä, että toimiiko katkeamaton hoitoketju kaupungissamme.

Norsunluutorniinsa Valkoiseen talon edullisten lounaiden ääreen bunkkeroituneet johtavat virkahenkilöt toteavat seminaareissa ja yleisötilaisuuksissa, että katkeamaton hoitoketju toimii. Karu todellisuus on kokonaan täysin muuta.

On epäinhimillistä, että sairaalasta kotiutettu kaupunkilainen kyyditään vaikean leikkauksen jälkeen kotiinsa, istutetaan ovenpielessä sijaitsevalla tuolille, ja sanotaan ”Heippa”!

Voidaan sanoa, että kyse on Tampereen kaupungin suorittamasta heitteillejätöstä.

Tampereen kaupungissa on palvelu, jota kutsutaan kotiuttamispalveluksi.

Sen tarkoituksena on huolehtia kansalaisista, jotka kotiutetaan esim. Tampereen Yliopistollisesta Sairaalasta ja saattaa heidät pikkuhiljaa itsestään selviäviksi kansalaisiksi.

Nykyisin toiminta on tarkoituksensa irvikuva.

Homma pitäisi toimia siten, että TAYS:n ja Tampereen kaupungin välillä tieto kulkisi. Esteenä eivät saa olla mitkään henkilöstölait, jotka kieltävät esim. henkilötunnusten käytön näissä rajapinnat ylittävissä tapauksissa.

Kun TAYS:sta kotiutetaan esim. taksikyydillä potilas, jolle on tehty vaikea leikkaus, olisi Tampereen kotiuttamispalvelun henkilöiden oltava vastassa tätä omaan kotiinsa palaavaa henkilöä. Näin ainakin silloin,jos kyseessä on yksinäinen henkilö, jolla ei ole omaisia tai omaiset asuvat kaukana. Myös kotiutettavan ikä pitää huomioida, sillä vanhammalle henkilölle käytännön rutiinit ovat terveenä ja täysikuntoisenakin vaikeammat kuin nuorelle.

Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelun pitäisi huolehtia, että kotiutunut potilas saisi ensimmäisinä päivinä ”täyden palvelun” lääkkeiden annostelun, ruokahankintojen, peseytymisen ja henkilökohtaisen hygienian osalta. Myös henkilökohtaisten kiireettömien keskustelujen käyminen hänen kanssaan nopeuttaisi kunnon kohentumista.

Tiiviin seurantajakson pituus on voitava arvioida tapauaskohtaisesti.

On tärkeää, että Tampereen kaupungin kotiuttamispalvelu huolehtisi TAYS:sta kotiutuneen potilaan seurannasta viikon verran suhteellisen säännollisesti vähintään kerran päivässä. Jos tervehtyminen edistyy ennakoidusti, voitaisiin seurantaa harventaa ja siirtyä jatkossa vaikkapa puhelinseurantaan ja tietysti kotiutumisen edetessä  luopua kaikesta seurannasta kokonaan.

Nyt tätä toimintaa Tampereen kaupungilla ei ole.

Kuvaamani tarve kasvaa lähivuosina, sillä me ns. suuret ikäluokat tulemme olemaan merkittävä asukasryhmä 2030-luvulle saakka. Juuri meillä on kuvatunlainen tarve seuraavien 25 vuoden aikana.

Halutaanko meidät huomioida vai kohautetaanko meille olkapäitä?

Kysyn ja vaadin vastauksia asioista vastaavilta virkahenkilöiltä!

 

-Esko Erkkilä-