Ulkopolitiikassa vastuuhenkilöiden puoluepoliittisella taustalla ei saa olla sijaa!

Perjantai 18.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Maailma on myllerryksessä ja myllerrys saattaa minä päivänä tahansa koskea myös Suomea.
 
 
Kokoomustaustainen presidenttimme on selviytynyt ulkopolitiikan haasteista kelvollisesti ja siitä hänelle tunnustus – joskus jopa äänestin häntä, mutta jäimme häviölle, kun eräs SAK:n lakimiehenä toiminut henkilö sai enemmän ääniä.
 
 
Eilen A-Studiossa ”Valtapeli Syyriassa kiihtyy” –ohjelmassa esiintyi kaksi poliitikkoa, joihin olen tottunut luottamaan ulkopolitiikan luotsaamisessa eli…
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
 
Liekö osaltaan oman ikääntymiseni vaikutusta, kun tunnen turvallisuuden tunnetta Ilkka Kanervaa ja Erkki Tuomiojaa kuunnellessani!
 
 
Suhteestani Kokoomukseen kerroin jo yllä ja arvostan SDP:n toimintaa Tampereella paikallisesti, sillä sainhan olla demarien mandaatilla kaksi vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.
 
 

Yleensäkin harmittelen politiikassa, että henkilöt blokkiutuvat taustapuolueidensa taakse yksisilmäisesti ja eivät koe aitoa yhteistyöhenkeä puoluepoliittisten karsinoiden yli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin laatima köyhyysohjelma kattaa nyt myös ikäihmiset

Torstai 17.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen jäsenenä Tampereen Vanhusneuvostossa ja eilisessä kokouksessamme eräänä kohtana oli perehtyä pormestari Lauri Lylyn aikoinaan perustaman köyhyystyöryhmän esityksiin.
 
 
Tampereella köyhyystyöryhmiä on ollut vaalikausittain jo aikaisemminkin, mutta vasta tällä vaalikaudella köyhyystyöryhmän tehtävänä on ollut pohtia myös kaikkien väestöryhmien köyhyysongelmaa.
 
 
Tuntuu näin jälkeenpäin melko ihmeelliseltä, että edellisen vaalikauden köyhyystyöryhmän toimeksiannosta oli rajattu pois lasten ja nuorten sekä ikäihmisten köyhyyden näkökulmat!
 
 
 

 
 

 
 

Vanhusneuvoston kokouksessa kun olimme, niin kirjasimme ainakin mieliimme ikääntyneen väestön köyhyysongelmista seuraavaa:

 
 

• köyhyys ilmenee mm. laskujen eräpäivien siirtämisinä eläkkeiden maksupäiviksi

 

• pikavippien ottamisena

 

• sähköisten palveluiden käyttämättömyytenä (ei varaa laitteiden hankintaan), jolloin on maksettava korkeampia palvelumaksuja

 

• elämän rajoittumisena kotiin, kun ei ole varaa matkalippuihin tai kulkemiseen

 
 
 
Näiden lisäksi myös eristäytyminen, velkaantuminen ja syrjäytyminen liittyvät ikäihmisten köyhyyteen.
 
 
 

Pahoin pelkään, että köyhyystyöryhmän kirjaamat asiat hautaantuvat hartaiksi toiveiksi pölyttymään virkahenkilöiden kaappeihin. 

 
 

Tampereen Vanhusneuvostolla ja meillä sen jäseninä on nyt tärkeä rooli huolehtia, jotta köyhyystyöryhmän kirjaamat puutteet ja haasteet pystytään hoitamaan kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mukanetti tekee arvokasta työtä opettaessaan ikäihmisiä käyttämään tietokonetta ja sähköisiä palveluja!

Tiistai 15.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Mukanetti tai koko nimeltään ATK Seniorit Mukanetti ry on yhdistys, joka Pirkanmaalla tarjoaa seniorikansalaisille tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytön perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri opastuspisteissä.
 
 
Vertaisohjaajien antama opastus kaikissa Mukanetin opastuspisteissä on maksutonta ja se ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä.
 
 
Maksuttomuus ja se, että opastus ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä perustuu osaltaan siihen, että Mukanetti saa Tampereen kaupungilta vuosittain toiminta-avustusta – vuonna 2017 Mukanetille myönnetty toiminta-avustus oli 17.500 euroa.
 
 
Mukanetti järjestää lukuisia kursseja ja on luonnollista, että ne ovat osanottajille maksullisia.
 
 
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 

 
 

 
 

*******************

 
 

Pirkanmaalaiset ikäihmiset!

 
 

Googlatkaahan ”Mukanetti” ja tutkailkaahan, että missä on Teitä lähin opastuspiste, jossa Mukanetti auttaa ikäihmisiä perehtymään sähköiseen maailmaan!

 
 

*************

 

 

Kiitokset Mukanetille tärkeän työn tekemisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen sisääntuloväylien varrella sijaitsevat liityntäpysäköintialueet ovat hieno tapa palvella henkilöautoilla kaupunkiin saapuvia!

Maanantai 14.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti tulee – toki täysin aiheellisesti – moitittua Tampereen kaaosmaista liikennettä.
 
 
Vallitsevan kaaosmaisuuden syynä on erinäisten kytkykauppojen tuloksena syntyneen miljardi-investoinnin eli ratikan rakennustyöt.
 
 

Yhdestä asiasta on kuitenkin syytä antaa Tampereen kaupungille ja Tampereen seudun joukkoliikenne-yksikölle tunnustusta ja se on kaupungin sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen rakennetut liityntäpysäköintialueet!

 
 
Liityntäpysäköinti on kätevä tapa välttää Tampereen keskustan kaaosmaiset liikenneruuhkat. Auton voi jättää parkkiin ja jatkaa matkaa bussilla. Liityntäpysäköinti on tarkoitettu työpäivän mittaiseen pysäköintiin ja sen käyttö on autoilijoille ilmaista.
 
 
Tampereella on nykyisin neljä liityntäpysäköintialuetta ja ne ovat seuraavat:
 
 

• Niihaman liityntäpysäköintialue, 70 autopaikkaa

 

• Turtolan K-Citymarketin liityntäpysäköintialue, 36 autopaikkaa

 

• Koivistonkylän Prisman liityntäpysäköintialue, 34 autopaikkaa

 

• IKEA Tampereen liityntäpysäköintialue, n. 70 autopaikkaa

 
 

*****************

 
   
 

 
 
   
 

 
 
Tampereen neljän liityntäpysäköintialueen lisäksi Kangasalla on kolme vastaavaa liityntäpysäköintialuetta ja ne sekä Tampereen liityntäpysäköintialueet merkitsevät, että Tampereen etelän ja itäpuolen asiat ovat liityntäpysäköintipaikkojen osalta hyvässä hoidossa.

**************
 
 
Tampereen länsipuolella ei ole ainoatakaan liityntäpysäköintialuetta ja se on mm. minulle kesäaikaan suuri murhe, sillä mielellään mökkikautena jättäisin henkilöautoni jonnekin Lielahden maisemiin ja matkaisin loppumatkan julkisilla kulkuneuvoilla.

  Nyt annankin kaikille poliittisille päättäjille vinkin, että hommatkaa liityntäpysäköintialueita vaikkapa Lielahteen!
 
 
Toinen huolenaiheeni on jokunen päivä sitten kuulemani kaavailut, että liityntäpysäköintialueet suljettaisiin siten, että niiden portit avautuisivat vain Tampereen seudun joukkoliikenteen maksukorteilla.
 
 
Idea sopii tamperelaisena minulle, sillä minulla on lompakossani tuo kyseinen kortti, mutta miten he, jotka asuvat kauempana ja joilla ei ole tuota korttia?
 
 
Toivon, että tuo kaavailu ei toteutuisi, sillä sehän vesittäisi ainakin osan nykyisestä kiitokset ansaitsevasta menettelytavasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika istuttaa valkosipulit ja kylvää porkkanat sekä palsternakat!

Sunnuntai 13.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että valtaosa puutarhaharrastajista pitää porkkanan ja palsternakan ainoana kylvöaikana kevättä ja samoin monesti ei tiedetä, että valkosipulin paras (ja mielestäni ainoa oikea) istutusajankohta on syksyllä!
 
 
Sain toissapäivänä istutettua valkosipulit ja eilen myöhään illalla sain kylvettyä palsternakat sekä porkkanat.
 
 
Porkkanoita toki kylvän myös ensi keväänä, mutta palsternakat on nyt kylvetty ja myös valkosipulit on nyt istutettu!
 
 
 

 
 

 
 

 

Marketeissa myytävät valkosipulit – eritoten kiinalaiset – on käsitelty idunestoaineilla, joten niitä ei missään tapauksessa pidä hankkia siemensipuleiksi.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Laittakaanhan jyrsimet laulamaan ja jyrsikää pläntit valkosipulille, palsternakalle sekä porkkanalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kalvoton mies on kelvoton mies..."

Lauantai 12.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…oli entisaikaan totuus, kun arvioitiin eri tilaisuuksissa alustajan ja/tai esiintyjän edesottamuksia.
 
 
 
Tilanne on kalvojen osalta muuttunut, sillä niitä ei enää näytellä, mutta tilalle on tullut uusia AV-välineitä!
 
 
Nykyään jokseenkin kaikissa tilaisuuksissa tarvitaan läppäreitä, mokkuloita, videotykkejä, valkokankaita, äänentoistolaitteita ja vaikka mitä, jotta tilaisuudesta tulisi onnistunut.
 
 
Puheenjohdan Eläkeliiton Tampereen yhdistystä ja kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toisena maanantaina klo 11.00.
 
 
Meidän oli pakko nöyrtyä parisen vuotta nykykehityksen tarpeiden edessä ja hankimme omat äänentoistolaitteet sekä myös videotykin ja mokkulan – olemme toistaiseksi pärjänneet, kun sihteerimme ja minä olemme ottaneet tapaamisiimme mukaan oman läppärimme.
 
 
Nämä kaikki välttämättömät ”oheistarvikkeet” merkitsevät, että kokoustilamme lattioilla on kokoustemme aikana melkoinen johtoviidakko.
 
 
 

Tässä muutama kuva johtoviidakostamme:

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

 
 

 

 

 

Mielellään toki tuon homman teen, sillä jäsentapaamistemme onnistuminen on kuitenkin se pääasia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

******************

 
 
   
 

 
   
 

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************

 
 
   
 

 
 
 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”

 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen kokeilu, mutta meni hieman överix!

Perjantai 4.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin 29.9.2019 ja juhlimiseemme kuului mm. osallistuminen museokierrokselle Serlachius-museoissa Mäntässä.
 
 
Aluksi tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan Gustaf-museoon.
 
 
Museoon tutustumisemme tapahtui draamaopastuksena, jonka tapahtumat ajoittuivat vuodelle 1951.
 
 
Ryhmämme oli joukko paperiyhtiölle töihin pyrkiviä uusia työntekijöitä.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 
Olemme kaikki monessa ”liemessä keitettyjä”, mutta sihteerin roolia vetäneen oppaan käytös meitä ”työnhakijoita” kohtaan ei sopisi nykypäivään.
 
 
Draaman muotoon sovellettu opastuskierros oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta tosikkona minä en sen teknisestä toteuttamistavasta suuremmalti nauttinut!
 
 
Toki draamaopastuksen tapahtumat ajoittuivat lähes 70-vuotta sitten, jolloin työnantaja pystyi käsittelemään työnhakijoita kovalla kädellä, jopa ivallisesti!

 

 

Museokäynnistä pitäisi mielestäni pystyä nauttimaan, mutta nyt sai koko ajan pelätä, että miten ja ketä opas osaa pahiten loukata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

 

 

 

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

 
 
   
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.

 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

*********************

 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************

 
 
   
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
   
 

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-