Kaikki puolueet vakuuttavat ennen vaaleja arvostavansa jopa ikäihmisiä!

Sunnuntai 17.2.2019 - -Esko Erkkilä-

STM:n Finlandia-talossa 14.2.2019 järjestämän Juhlaseminaarin eräs odotetuimmista ohjelmanumeroista oli puolueiden edustajien paneeli, jonka otsikkona oli…

 

 

…”Miten varaudumme väestön ikääntymiseen?"

 

 

Seurasin mielenkiinnolla paneelia.

 

 

Paneelissa käytettiin runsaasti puheenvuoroja, mutta pienintäkään eroa eri puolueiden näkökannoissa ei ollut, vaan kaikki pyrkivät ottamaan ”kaiken ilon irti” ajankohtaisesta ikäihmisten hoitotilanteesta.

 

 

Seminaaritilassa oli kommenttiseinä ja sinne heijastetuissa seminaariyleisön mielipiteissä kuvastui sittenkin parhaiten ajankohtainen tilanne vanhustenhoidossa.

 

 

• ”Ikääntyvä on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka”

• ”Miksi kaikki keinot ovat nyt näitä tulipalojen sammuttamista?”

• ”Omavalvonnan varaan jättäminen on ollut löperö ratkaisu”

• ”Nyt kuulemme yhdestä suusta, että törkeät laiminlyönnit ovat tulleet yllätyksenä”

• ”Kaivetaanko nyt Sari Sairaanhoitaja naftaliinista?”

• ”Koko ketju on perattava”

**********************

 

 

 

 

Paneelia johdattelivat professori Jaakko Valvanne ja toimittaja Eva Polttila.

 

 

 

Puolueidensa edustajina paneeliin osallistuivat;

 

 

 

 

 

Aila Paloniemi (keskusta) ja Markku Eestilä (kokoomus)

 

 

 

 

 

Sari Essayah (kristillisdemokraatit) oikealla ja Anneli Kiljunen (SDP)

 

 

 

 

 

Paavo Arhinmäki (vasemmistoliitto) ja Juha Väätäinen (perussuomalaiset)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veronica Rehn-Kivi (ruotsalainen kansanpuolue)

 

 

 

******************

 

 

 

Paneelin loppuvaiheessa kommenttiseinälle ilmestyi hyvinkin paikkansa pitävä kommentti:

 

 

Ennen vaaleja yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti?

Lauantai 16.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 14.2.2019 eli Ystävänpäivänä sosiaali- ja terveysministeriön juhlaseminaariin Finlandia-talolla.

 

 

 

 

 

Seminaarin teemana oli ’Onko maallamme malttia ikääntyä arvokkaasti? – Parasta elämää III’.

 

 

Seminaarissa käsiteltiin ja juhlistettiin ikääntymiseen, iäkkäiden kotihoitoon ja omais- sekä perhehoitoon liittyviä uusia toimintamalleja ja kokeilujen tuloksia.

 

 

Seminaarissa esiteltiin väestön ikääntymistä koskevia kansallisen ohjauksen päälinjauksia vuoteen 2030.

 

 

 

 

 

Seminaarin avauspuheenvuoro oli varattu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.

 

 

 

Kansanedustajat valitsevat perinteisesti suosituimman ministerin ja viime vuoden viimeisenä päivänä julkistetussa tutkimuksessa ei ollut mitään yllätystä, kun perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko valittiin ylivoimaisesti parhaimmaksi ministeriksi.

 

 

 

 

 

Ikäihmisten asiat ovat osa sukupolvien ketjua, totesi ministeri Annika.

 

 

 

 

 

”Ikäihmisyys ei ole staattinen vaihe vaan siihen liittyy myös muutosta ja uudesta innostumista.”

 

 

 

 

 

Oli mukava kuulla, kun ministeri totesi itsellään olevan vahva tulevaisuusnäkökulma ikääntymiseen ja siinä ovat keskiössä mm. seuraavat seikat:

 

 

• toimintakyvyn ylläpito

• vapaaehtoistyön merkitys

• teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen

• asumisen ratkaisut

 

 

Kiitokset ministeri Annika Saarikolle innostavasta puheenvuorosta!

 

 

Seminaariin osallistui satoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja mukana oli jonkinmoinen joukko myös meitä ”kohdehenkilöitä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rollaattorinkäyttäjät pitää joukkoliikenteessä rinnastaa lastenvaunujen kanssa liikkuviin

Perjantai 15.2.2019 - -

Tein 13.2.2019 pidetyssä Vanhusneuvoston kokouksessa esityksen, että rollaattorinkäyttäjät rinnastettaisiin lastenvaunujen kanssa liikkuviin.

******************

 

Tässä kirjallisesti jättämäni aloite:

 

 

Rollaattorinkäyttäjät pitää joukkoliikenteessä rinnastaa lastenvaunujen kanssa liikkuviin

 

On hyvä ja oikein, että Tampereen seudun joukkoliikenteessä lastenvaunujen käyttäjät pääsevät bussiin sen keskiovesta ja heidän ei tarvitse suorittaa matkastaan maksua.

 

Kentältä tulleen palautteen mukaisesti ehdotan Vanhusneuvostolle, että se esittää Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnalle rollaattorin kanssa joukkoliikenteessä liikkuvien ikäihmisten rinnastettavan lastenvaunujen kanssa liikkuviin.

 

Esitettävä uudistus merkitsisi, että ”rollaattorikansa” saisi nousta joukkoliikennevälineeseen keskiovesta ja heidän ei tarvitsisi leimata matkalippua.

 

Uudistuksen kustannusvaikutukset olisivat olemattoman pienet ja saattaisivat muuttua jopa kustannussäästöiksi, kun rollaattoria apuvälineenään käyttävät uskaltautuisivat siirtyä kalliista sote- ja kelataksimatkustamisesta tavallisten joukkoliikennevälineiden käyttäjiksi.

 

 

Tampereella 13.2.2019

 

 

Esko Erkkilä

**********

Kannustan mahdollisimman monia henkilöä ja yhdistyksiä tekemään samansisältöisen esityksen, jotta asia saataisiin hoidettua!

-Esko Erkkilä-

RUK:n kurssipuukko on perhekunnassamme isältä pojalle jatkunut perinne

Torstai 14.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Suoritin varusmiespalvelukseni pääosin vuonna 1967, mutta ikäluokkamme kotiuttaminen tapahtui RUK:n käyneiden osalta vasta 10.1.1968.

 

 

 

 

 

 

Siivoilin ja järjestelin erästä piironginlaatikkoa ja löysin sieltä mieluisan muiston varusmiesajaltani eli RUK-kurssipuukkoni.

 

 

Tavoitteeni oli päästä Reserviupseerikouluun Haminaan ja niin myös tapahtui – RUK-kurssini oli numeroltaan 125.

 

 

RUK-kurssipuukkoni on taattua Iisakki Järvenpää-laatua ja ilmeisesti samoin on yhä edelleen.

 

 

Nykyään – tarkasti ottaen kurssista 129 alkaen – RUK-kursseilla on oma erillisnimi, mutta minun aikanani niin ei vielä ollut.

 

 

Perhekunnassamme on toinenkin RUK-kurssipuukko, sillä vanhin poikamme kävi myös RUK:n.

 

 

*******************

Kurssini priimus ja priimusmiekan saaja oli sittemmin professoriksi ylennyt Risto Sänkiaho, jonka Pientalopoikien puoluesihteeri Eino Poutiainen sitten aikoinaan proknooseillaan päihitti oikein kunnolla - Sänkiaho joutui häpeään!

Toinen kurssikaveri oli sittemmin kansanedustajaksi kohonnut Esko-Juhani Tennilä, joka silloin opiskeli Tampereella ja hän kulki Haminaan samalla bussilla kuin me monet muut. Esko-Juhanilla oli silloin taloudellisesti tiukkaa ja monesti hän lainasi matkarahat meiltä muilta, mutta aina hän maksoi velkansa.

Kolmas sittemmin julkisuuden henkilöksi kohonnut kurssikaverini oli "EU-professori" Esko Antola, jonka kanssa olin samassa tuvassa alokasaikana, aliupseerikoulussa, RUK:ssa ja vielä myös kokelasaikana.

 

 

Työelämän aikana työpöytäni oli Raisiossa ja sen myötä tapasin yöpyä ainakin yhtenä yönä syrjä-Suomessa eli Turussa.

 

 

Tein iltalenkkejä Aurajoen rantamilla ja muutaman kerran tapasin kaimani ja muistelimme menneitä.

 

 

Varusmiesaika oli mukavaa aikaa ja se kasvatti niihin vaikeisiinkin tehtäviin, joihin työelämä sitten aikanaan johdatti.

 

 

Olen Puolustusvoimille kiitollinen varusmiesajasta ja erityisesti niistä kertausharjoitusjaksoista, joihin sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alakuloa, murhetta ja surua Elämän polulla

Keskiviikko 13.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ikurissa ovat paikallinen urheiluseura Ikurin Vire ja Ikuri-Haukiluoman omakotiyhdistys toteuttaneet tänäkin vuonna Jääveistospolun yhdessä ison joukon taiteilijoita ja Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa.

 

 

Jääveistospolun nimi on Elämän polku!

 

Jääveistospolulla on pituutta kolmisensataa metriä ja sen varrella on lähemmäs parisenkymmentä jäätaideteosta.

 

 

Harmittelen, että en poikennut ihailemaan jääveistospolun hienoja taideteoksia pakkassään aikana, sillä viime maanantaina teokset olivat lämpöaallon seurauksena täynnä alakuloa, murhetta ja jopa surua.

 

 

Alakuloa lisäsi ”Juutas Käkriäinen” –sää, sillä taivaalta vihmoi märkää räntää.

 

 

Poikkesin polulla heti iltapäivän aluksi ja on selvää, että ajankohta ei antanut mahdollisuuksia suurten elämyksien kokemiselle – polun äänimaisema oli toki nautittava, mutta jääveistosten valoista ei luonnollisesti pystynyt päivänvalolla nauttimaan.

 

 

Kuvasaaliini jäi kalpeaksi, kun vertaa niihin kuviin, joita vierailijat ehtivät ottamaan ennen lämpöaallon iskemistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ****************

 

 

Elämänpolun parhaat veistokset olivat suojattu lämpöaallolta vaahtomuovisuojuksin ja niistä ei nyt päässyt nauttimaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Elämänpolku-jääveistosteoksen taloudellisille tukijoilla – toivottavasti jaksatte ensi vuonnakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rypsiporsaan tuotekehittäminen tapahtui paljolti kirjoituspöydän takana

Tiistai 12.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Jyväbroiler-tuotteen kehittämisestä ja tänään valotan toisen merkittävän elintarvikebrändin eli Rypsiporsas-tuotemerkin syntyvaiheista.

 

 

Molempien tuotemerkkien osalta rehustus on kaikki kaikessa; Jyväbroilerissa broilerruokinnassa ja Rypsiporsaan osalta sikojen ruokinnassa.

 

 

Rehuraisiolla oli ratkaiseva ja keskeinen rooli Jyväbroiler –tuotemerkin kehittämisessä ja sama oli aikoinaan tilanne myös Rypsiporsaan kohdalla.

 

 

Rypsiporsas on alusta alkaen ja on yhä edelleen LSO:n ja sen seuraajien lihanjalostusyritysten tuotemerkki, joten sitä ei ole yrityskauppojen myötä ”kaapattu”, kuten Saarioinen Oy:n Jyväbroilerille aikoinaan tapahtui.

 

 

Lainaan HKScanin nettisivuilla Rypsiporsas –tuotemerkistä kerrottua:

 

 

"Rypsiporsas^® ruokitaan lähipeltojen viljalla, herneillä, härkäpavuilla ja rypsillä ja se on aina ilman antibiootteja kasvatettu. Tarkan ruokavalion ansiosta Rypsiporsas^®-liha on maukkaampaa, mehevämpää ja mureampaa. Kun porsas saa ruokavalioonsa pehmeitä rasvoja suomalaisesta rypsistä, sen omakin rasvakoostumus muuttuu pehmeämmäksi. Ruokinnalla aikaansaatu pehmeämpi rasva taas tekee lihasta paitsi herkullista, myös paremman valinnan ruokavalion rasvan laadun kannalta."

 

 

Rypsiporsas-tuote sai alkunsa, kun sikojen rehuihin lisättiin rypsiöljyä. En ole ruokinta-alan asiantuntija, mutta tiedän rypsiöljyn korvanneen osan viljojen energiasisällöstä ja kun sillä on lisäksi lihan rasvahappokoostumusta pehmeämpään suuntaan muuttava ominaisuus, niin rypsiöljy sopii vallan mainiosti sianrehuihin.

 

 

Roolini Rypsiporsas –tuotemerkin kehittelyssä oli perin vaatimaton, mutta sain läheltä seurata LSO:n suuntaan tapahtuvan rypsiöljymyynnin suotuisaa kehittymistä.

 

 

Erityismaininta pitää antaa LSO/HKScan´lle siitä, että he osasivat lanseerata markkinoille mieluisan tuotemerkin eli Rypsiporsas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroilerin kehittäminen oli vaativa ja aikaavievä projekti

Maanantai 11.2.2019 - -Esko Erkkilä-

”Jyväbroiler – kevyesti parasta” –slougan kaikui juuri äsken televisiomainoksesta, kun aloin kirjoittamaan tätä juttuani.

 

 

Voin vahvalla rintaäänellä vakuuttaa, että olen yksi niistä puolestatusinasta elintarvikealan osaajista, jotka ovat olleet mukana kehittämässä Jyväbroiler-tuotemerkkiä.

 

 

Jyväbroiler-tuotemerkki on yritysjärjestelyiden seurauksena nykyisin Atrian tuotevalikoimassa, mutta Atrialla ei ole pienintäkään roolia Jyväbroilerin kehittämisessä.

 

 

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n idea, johon se valitsi yhteistyökumppanikseen Rehuraisio Oy:n.

 

 

Ennenaikaan broilereiden ruokinnassa käytettiin rehuseoksia, joiden koostumuksessa mm. kalajauholla ja jopa lihaluurehujauholla oli merkittävä rooli.

 

 

Saarioinen Oy:n toimitusjohtajana 1969 – 1989 toiminut teollisuusneuvos Pentti Avotie ”näki kauas” ja eräs hänen visioistaan oli se, että broilertuotannossa pitää luopua kalajauhon ja lihaluurehujauhon käyttämisestä.

 

 

Visionsa toteuttamisessa Avotie valitsi yrityskumppanikseen Rehuraisio Oy:n eli yrityksen, jonka palkkalistoilla sain toimia päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

Prosessi kasvisraaka-aineisiin pitäytyvien broilerrehuseosten kehittämiseksi oli haasteellinen ja kun oli tiedossa Saarioinen Oy:n tiukka politiikka rehuseoskustannuksen pitämisestä kilpailukykyisenä, niin haasteita riitti.

 

 

Saarioinen Oy:n puolelta operatiivisessa tuotekehityksessä olivat ratkaisevassa asemassa alkutuotantojohtaja Touko Koivisto ja broilertuotannosta vastannut Toivo Jauhiainen – molemmat jo nyt rajan taakse siirtyneitä.  Agrologi-veli Touko kannusti monesti tokaisullaan, että ”Raisiolla on suojeluhinnat”!

 

 

Raision puolelta ehdoton ykkösvaikuttaja oli kehitysjohtaja Jouko Tiitola, jonka ansiosta meillä nyt on Jyväbroiler.

 

 

Seurasin Jyväbroilerin kehitystyötä mahdollisimman läheltä ja vastuualueeni oli oikean hintatason löytyminen.

 

 

Hoidin asiaa Saarioinen Oy:n ostojohtaja Ismo Sinisalon kanssa ja tunsimme yritystemme hinnoittelupolitiikan niin tarkasti, että emme koskaan menneet älyttömyyksiin, sillä annoimme aina teollisuusneuvos Avotien ja Raision vuorineuvoksen Matti Salmisen hioa viimeiset kymmenykset ja kilohinnan sadasosat neuvosten päätettäviksi.

 

 

Haluan tällä kirjoituksellani selventää Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n keskeisen roolin Jyväbroiler-tuotemerkin luomisessa.

 

 

Atria toimii nykyään Jyväbroiler-tuotemerkin omistajana, mutta mitään roolia sillä ei ole ollut sen luomisessa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maatalouden tilannetta ei paranneta, jos suomalaiselle ruuantuottajalle tulisi oma liputuspäivä!

Sunnuntai 10.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen surullisena seurannut sitä hypetystä, jota erityisesti maatalouspiirit ovat asettaneet OP-ryhmän edellisen pääjohtajan vuorineuvos Reijo Karhisen esityksille maatalouden kannattavuuden kehittämiselle.

 

 

Vuorineuvos Karhisen toimet OP-ryhmän pääjohtajana eivät vakuuttaneet ainakaan hänen seuraajansa Timo Ritakalliota, sillä Ritakallio peri Karhiselta pankkiryhmän, jonka tuotto oli heikentynyt.

 

 

Ritakallio tuskaili vajaat vuosi sitten, että OP-ryhmä ei ole onnistunut strategian toteuttamisessa, "vaan olemme kaukana tavoiteuralta".

 

 

Olen etsinyt netin syövereistä Karhisen esityksen, mutta olen käytännössä vain niiden julkisuudessa olleiden yksittäisten heittojen varassa, mutta jo ne kertovat, että selvityshenkilö vaeltelee kaukana hämärän rajamailla niiden toimenpiteiden osalta, joilla Suomen maatalouden taloudellista asemaa voitaisiin kehittää.

 

 

Selvityshenkilö ei oikeastaan esitä 90-sivuisessa selvityksessään käytännössä mitään selkeitä toimenpide-ehdotuksia, vaan nyt on muiden tahojen vuoro kehittää käytännön toimenpiteitä - toki Karhisen pumaskassa on useita yleviä ajatuksenpoikasia maataloustuotannon taloudellisen tilanteen kehittämiseksi, mutta konkretia puuttuu.

 

 

Karhisen selvityksessä on useita seikkoja, joiden avulla suomalaisen ruuantuottajan asema kohentuisi, mutta useimmat niistä ovat sellaisia, että niillä ei ole mahdollisuutta toteutua.

Viittaan juttuni otsikossa uuden liputuspäivän säätämiseen, mutta sillä ei varmasti suomalaisen talonpojan tilannetta varmasti pystytä kohentamaan.

 

Karhisen selvitys löytyy, kun googlaa ”Reija Karhinen Uusi alku”! Rattoisia lukuhetkiä!

 

 

Onko poliitikoilla potkua viedä eteenpäin niitä aihioita, joita vuorineuvos selvityksessään esittelee?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ovat yhteiskunnalle rahastusautomaatti!

Lauantai 9.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikko tuntuu ehkä aluksi yliampuvalta, mutta odottakaas, kun selitän!

 

 

Yksityistieverkon pituutta on vaikea määritellä tarkasti. Liikenneviraston mukaan yksityisteitä on 359 703 kilometriä.  Määrä vastaa noin 80 % Suomen tieverkosta.

 

 

Vaikka yksittäisten yksityisteiden liikennemäärät ovatkin pieniä, ne ovat hyvin merkittäviä haja-asutusalueiden ja mökkiliikenteen ja esimerkiksi metsäteollisuuden puukuljetusten kannalta. Yksityistieverkosta käytetäänkin usein nimitystä tieverkon hiussuonisto.

 

 

Olen maksumiehenä viidessä yksityistiessä ja sen lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä, joten tunnen maksumiehen roolin kohtuullisen hyvin, varsinkin kun olen palkattomana toimitsijamiehenä eräässä yksityistiessä.

 

 

Monet kunnat tukevat kunnan alueella olevin yksityisteiden kustannuspaineita, kun ne myöntävät yksityisteille kunnossapitoavustuksia.

 

 

Kuntien myöntämät yksityisavustukset ovat hyvä asia, mutta samassa yhteydessä pitää muistaa, että yksityistiet joutuvat maksamaan kunnossapitotöistään ml. mm. talviauraukset arvonlisäveroa.

 

 

Yksinkertainen laskuesimerkki:

 

 

Jos ja kun yksityistie tuo sepeliä tielle tuhannella eurolla, niin yrittäjä joutuu veloittamaan sepelin hinnan lisäksi 24 % arvonlisäveroa ja yksityistie maksaakin sepelistä yhteensä 1.240 euroa!

 

 

Yksityistiet eivät voi vähentää arvonlisäveroa, joten se jää osakkaiden maksettavaksi.

 

 

Kunnat maksavat yksityistieavustuksensa vain viimeiseen vakituisesti asuttuun kiinteistölle saakka ja joten kunnan myöntämä avustus jää monesti pienemmäksi kuin maksettu arvonlisävero eli varmaan nyt ymmärrätte juttuni otsikon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rautatieyhteydet Tampereelta Helsinkiin

Perjantai 8.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Sanna Marinin äänestyssekoilu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja siitä huolimatta hänen esiintymisensä ensimmäisenä allekirjoittajana SDP:n tekemässä välikysymyksessä ovat merkittäviä seikkoja nekin, mutta ne ovat kuitenkin lillukanvarsia, kun tarkastellaan mm. Tampereen rautatieyhteyksiä Helsingin suuntaan.

 

 

En sorru siihen populistiseen keskusteluun, jota käydään julkisuudessa termistä ”tunnin juna Helsinkiin”, kun henkilöjunien todetaan olevan vähintään tunnin myöhässä Tampereen ja Helsingin välillä.

 

 

Pääministeri Juha Sipilän sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vauhdittamina Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit aloittavat valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.

 

 

Suomirata mahdollistaa aikanaan suoran nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran kaukojunayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille.

 

 

Suomirata hyödyttää laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea.

 

 

*****************

 

 

Hankkeen toteuttaminen merkitsee nykyisillä liikennemäärillä n. viiden miljoonan Tampereen ja Helsingin välillä vuosittain liikkuvan kansalaisen liikkumisen parantamista.

 

 

Valitettavasti tähänkin hankkeeseen sisältyy poliittisia lehmänkauppoja, sillä samassa yhteydessä linjattiin tunnin junan saamista Helsingin ja Turun välille, vaikka sillä rataosuudella käyttäjiä on vain 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa eli vajaat kolmasosa Tampereen ja Helsingin välillä liikkuvista!

 

 

Myös itäisen Suomen raideliikenteeseen panostetaan, mutta ainakin nyt aluksi pääradan itäpuolella on menossa paikkakuntien väliset ”jäsentenväliset”, että mistä lopulta tämä rautatien itäinen haara kulkisi.

 

 

Jotain tarttis piankin tehdä Tampereen ja Helsingin raideyhteyksien parantamiseksi!

 

Tämä toiveeni on taas kerran ajankohtainen, sillä olen runsaan kuukauden kuluttua lähdössä lomamatkalle etelään ja se on varmaa, että menen Helsinki-Vantaan lentokentälle paunulaisella, sillä ei luota pätkääkään VR:n palvelukykyyn!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

• Helsinki                                       20.848.838

• Oulu                                              1.096.917

• Rovaniemi                                        644.144

• Turku                                               369.432

• Kittilä                                               354.561

• Vaasa                                               315.900

• Kuopio                                             245.682

• Ivalo                                                242.457

• Tampere                                          228.096

• Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luminen metsä on kaunis, mutta kauhistus jos sinne pitäisi mennä moottorisahan kanssa

Tiistai 5.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tiedämme, että meneillään on poikkeuksellisen runsas lumitalvi.

 

 

 

 

Runsasluminen metsä on kaunis, mutta aikoinaan parikin talvea metsätöitä tehneenä tiedän lumisen metsän haasteet metsätyömiehille.

 

 

Muistelukseni ovat toki historiaa, sillä nykyisin metsätyöt tehdään koneilla ja metsätyömiehiä ei metsissä juurikaan tarvita.

 

 

Olen kiitollinen niistä parista talvesta, jolloin sain isäni kanssa tehdä moottorisahalla - isä jopa pokasahalla - metsätöitä omassa ja naapureiden metsässä – paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en niitä kokemuksia olisi saanut kokea.

 

 

Tukkipuiden apteeraaminen taitaa olla monellekin nykypäivän ihmiselle outoa, mutta se merkitsee kaadetun ja karsitun tukkipuun optimaalista jakamista tukkeihin ja puun latvapuoli sitten paperipuuksi.

 

 

Nykyään apteeraamisen suorittaa korjuukoneen tietokoneohjelmat, mutta aikaisemmin se suoritettiin jalkamittaa ja mittasaksia käyttäen – tukin mitat määriteltiin 1960-luvulla jaloissa ja ei metreissä!

 

 

Isäni oli mestari puunrungon apteeraamisessa ja siten varmistettiin paras hinta koko rungolle.

 

 

Mutta juttuni otsikossa todetaan, että lumiseen metsään meneminen moottorisahan kanssa on suorastaan kauhistus!

 

 

 

 

 

Asiantilan ymmärtää, kun katselee lumista ja kieltämättä kaunista metsää, mutta metsän kauneus häviää kauas, jos joutuu moottorisahan kanssa kyykistymään lumisen puun juurelle ja joutuu aloittamaan kaadon!

 

 

Lunta tippuu selkään, se sulaa sinne ja vaatteet ovat kohta läpimärät – tämän sain monta kertaa kokea metsätyömiesurani aikana!

 

 

Puulajeilla on luonnollisesti eroja ja pahin lumentiputtaja on kuusi – koivusta ei paljoa kaatajan päälle ehdi lunta tippumaan.

 

 

 

 

 

Lehtikuusemme saivat olla hirviltä rauhassa ja nyt ne ovat hyvässä kasvussa.

 

 

Lehtikuusi ei pienen volyyminsä vuoksi ole helppo puulaji sekään, mutta on helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan.

 

 

Lehtikuusimetsämme on korjuukypsä ehkä 30 vuoden kuluttua ja jos linkataan lehtikuusi tämän jutun pääaiheeseen eli puunkorjuuseen lumisena aikana, niin lehtikuusen alle voi lumisenakin aikana turvallisesti kyyristyä kaatohommiin – lunta ei selkään tipu ihan mahdottomia määriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaali avasi Ylöjärven kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden

Maanantai 4.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärvi täytti 150 vuotta 24.1.2019 ja se juhlistaa syntymäpäiväänsä koko kulumassa olevan vuoden.

 

Juhlavuosi alkoi näyttävästi 23.–26.1. järjestetyllä Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaalilla, joka toi valon lumoa keskustan lisäksi Kuruun ja Viljakkalaan.

 

Osallistuin tapahtumaan Ylöjärven keskustassa 23.1.2019 ja siitä kuvakavalkadi, jonka tallensin kamerani muistikortille illan aikana.

Valotaideteoksia oli kävelyreitin varrella, joka kulki Räikänpuistosta Kirkkopuiston ja Kirkkotanhuantien leikkipuiston kautta kirjasto Leijalle.

 

 

****************

 

 

 

Kaupungintalo oli valaistu tunnelmallisesti.

 

 

 Kaupungintalon sisäänkäynnin edessä pidetyissä…

 

 

 

 

 

…avajaisissa esiintyi Unia Performing Arts -ryhmä, jonka sanotaan vievän lavataiteen uudelle tasolle särmikkään lumoavalla valoshow´llaan.

 

 

 

 

 

 Avajaisissa oli tarjolla myös kuumaa mehua.

***********



Juhlaa varten suunnitellut ja toteutetut valoteokset oli sijoitettu kaupungintalon, Ylöjärven kirkon ja Kirjastotalo Leijan läheisyyteen – seuraavassa kahden teoksen tarkempi esittely:

(Lainaan teosten esittelytekstejä)

 

 

 

Alexander Salvesen (Räikänpuisto): Intiaanikesä

Intiaanikesä tuo lämmön ja valon keskelle kaamosta. Se on immersiivinen teos, eli yleisö saa vapaasti astua sen sisään. Teos kommentoi meidän jokaisen tarvetta valolle ja lämmölle, mutta myös sitä, millä hinnalla me ihmiset muutamme maapallon ilmastoa. Kesä 2018 oli ennätyksellisen kuuma ympäri maapalloa ja uhkaavan ilmastokatastrofin seurauksena nämä sään ääri-ilmiöt ovat vasta alkua. Teos kysyy voiko kesää luoda keinotekoisesti keskelle talvea ja saako niin tehdä?

 

 

Jere Suontausta (Kirkkotanhuantien leikkikenttä): Peilipöllö

Peilipöllö (Bubo speculus) on fiktiivis-dystooppinen lintulaji, jota tavataan erityisesti Pirkanmaalla. Sen uskotaan olevan pöllölintujen heimon viimeinen edustaja.

Peilipöllön tunnusmerkkejä ovat suurten keltahehkuisten silmien lisäksi romuluinen, kierrätysmateriaaleista koostuva ulkokuori, joka paitsi toimii suojana valosaasteen keskellä, heijastelee myös valintojamme ympäristön suhteen. Omintakeisen ulkomuodon arvellaan muovautuneen pöllölintujen kehittyessä yöeläimistä kokopäiväsuorittajiksi.

Lajityypillistä käyttäytymistä on muun muassa mulkoilu ja puistikoissa jököttäminen. Peilipöllön ääntely on surumielistä huhuilua, jossa voi kuulla kaikuja lopullisesta vieraantumisesta.

 

 

**************

 

 

Tässä vielä muutamia kuvia kävelyreitin varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

Tapahtumaan toi tunnelmaa juhlavalaistuksessa kylpevä Ylöjärven kirkko.

 

 ****************

 

Juhlavuoden avajaistapahtumaan osallistunut suuri yleisöjoukko kaipasi kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdystä, sillä rahvaalle suunnatusta tapahtumasta puuttui kaikkien kaipaama jämäkkä johtaminen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Muumimuseon kävijämäärät ovat perin vaatimattomat ja mitä niiden korjaamiseksi olisi tehtävä?

Sunnuntai 3.2.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Muumimuseo on Tampereella Tampere-talossa sijaitseva museo, joka esittelee kirjailija ja taiteilija Tove Janssonin alkuperäisiä muumiteoksia.

 

Museo kuuluu hallinnollisesti Tampereen taidemuseoon ja se on toiminut aiemmin nimellä Tampereen taidemuseon Muumilaakso.

 

Muumilaakso avattiin yleisölle vuonna 1987. Museo sijaitsi 25 vuoden ajan Tampereen pääkirjastotalo Metson alakerrassa.

 

Vuosina 2013–2016 se toimi väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa. Museo siirtyi myöhemmin nykyiselle paikalleen Tampere-taloon, josta se sai pysyvän paikan.

 

Uudistuneen Muumimuseon avajaisia vietettiin kesällä 2017.

 

 

 

 

 

Poikkesin eilen Muumimuseossa ja totesin, että kyseessä on laadukas museo.

 

 

Tiedustelin oppaalta museon käyntimääriä ja opas kertoi, että avajaisvuonna museossa kävi n. 100.000 vierasta ja yllätykseni olikin melkoinen, kun opas kertoi kävijämäärän olevan nyt vain n. 85.000 kävijää vuodessa.

************

 

 

Tarkistin viime vuoden kävijämäärät netistä ja huomasin, että opas lasketteli minulle palturia.

 

 

Viime vuoden viralliset kävijätilastot kertovat, että Muumimuseossa kävi vuonna 2018 vain 65.492 maksanutta kävijää!

 

Muumimuseo järjestää paljon ilmaistapahtumia ja niissä kävi viime vuonna 12.780 asiakasta eli Muumimuseossa oli viime vuonna yhteensä vain 78.272 kävijää!

 

 

Kävijämäärä on hävettävän alhainen ja mielestäni on vakavasti pohdittava, että miksi noin vähän kävijöitä ja mitä pitäisi tehdä, jotta kävijämäärä pystyttäisiin aluksi vaikkapa kaksinkertaistamaan.

 

Museotoimintakin pitää taloudellisesti persaukisen Tampereen kaupungin nähdä bisnestoimintana ja se on helppoakin, sillä tuote – Muumimuseo - on kunnossa!

 

 

On valitettavaa, että Tove Jansson on säädekirjassaan rajannut Särkänniemen huvipuistoalueen pois Muumimuseon sijaintipaikoista.

 

 

On varmaa, että Särkänniemen huvipuistoalueella sijaitseva Muumimuseo pääsisi täysin toisenlaisiin kävijämääriin kuin nykyisellä paikallaan Tampere-talossa.

 

 

Kesällä 2017 Särkänniemessä kävi 598.000 vierasta ja vuonna 2017 kävijämäärä oli 672.000 kävijää.

 

 

Kannustan Tampereen päättäjiä pohtimaan ennakkoluulottomasti Muumimuseolle uutta sijoituspaikkaa ja tunnustamaan, että sen sijoittaminen Tampere-taloon oli virheratkaisu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näsijärven haltiat ovat heränneet eloon jääveistoksissa aivan Tampereen keskustassa

Lauantai 2.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kulttuuritalo Laikku on yhteistyössä Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa järjestänyt jääveistoskokoelman yleisön ihailtavaksi aivan Tampereen keskustaan. Laikun piha-alueelle on rakennettu Suomessa ainutkertainen jääveistosteltta, jonne 10 jäänveistäjää on loihtinut mystisen maailman täynnä jäätä, lunta ja valoa.

 

 

Jääveistosteltan erikokoiset haltiat ovat saaneet yhdeksän suomalaisen ja yhden liettualaisen jäätaiteilijan käsissä muotonsa, jotka lainaavat hahmonsa sekä ihmisistä että järven eläimistä.

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kuvien yhteydessä veistoksen kohdalla on selitys kustakin haltijasta sekä maininta jääveistoksen tekijästä (lainaan teosten esittelytekstejä sellaisenaan kuin ne ovat näyttelyssä):

 

 

 

 

 

Jäälentäjä: Eeva Karhu

 

Jäälentäjä ilmestyy näkyviin vain silloin, kun pakkasviima ja aallot jäädyttävät rantojen kasvustoa. Vain kaksi ihmistä on tiettävästi tehnyt näköhavainnon tästä erittäin vaikeasti havaittavasta haltiasta. Sen voi nähdä vain, jos on unten rajamailla.

 

 

 

 

 

Pallosaaren pitkäkorva: Timo Koivisto

 

Arkana ja herkkäkuuloisena haltiana se ei pidä turhasta liikkumisesta ja metelöinnistä jään päällä. Siksi Pitkäkorva päästää jäälle vettä kulkijoiden riesaksi. Kerrotaan, että haltia päästää korvansa mitan vettä jään päälle. 20 cm vettä jään päällä kertoo, että kyseessä on 200-vuotias haltia.

 

 

 

 

Koljonselän koukkunokka: Andrius  Petkus

 

Tämä haltia viihtyy syvissä vesissä. Se nousee pinnalle vain tarkistamaan jäittenlähdön ja antaa kaloille merkin, milloin voi aloittaa kudun. Koukkunokka on niin ylpeä nokastaan, että kaikki kumartavat sitä aina kohdatessaan ja naureskelevat sitten hyväntahtoisesti takanapäin.

 

 

 

 

 

Muroleen murisija: Andrius Petkus

 

Tämä olion keho muodostuu osittain jääkiteistä. Kesäisinkin se pystyy pitämään kiteet jäässä. Talvisin Murisijan voi nähdä peuhaamassa pakkaslumessa. Murisijan tehtäviin kuuluu murista piisameille, majaville ja saukoille.

 

 

 

 

 

Tavallinen haltia: Jesse Törmikoski

 

Tämä haltia on Näsijärvellä aika tavallinen näky.

 

 

 

 

 

Sielusaattue: Antti Pedroso

 

Saattohaltiat keräävät sielut ja saattavat ne revontulten aikaan Voimapaikalle. Määrätietoisesti, mutta hellästi haltiat saattavat sielut taivaalle, jossa ne liittyvät revontuliin. Tällä tavalla sielut matkaavat maailmankaikkeuteen ja ties minne.

 

 

 

 

Kuutamon kuuntelija: Marika Walden

 

Se nousee aina täydenkuun aikaan rantakiville tarkistamaan valon määrän, värin ja huminan. Se merkitsee muistiin täydet kuut ja viestittää tiedon järven pohjaeliöille. Se pitää lukua havainnoistaan vaihtelemalla rantakivien asentoja ja paikkoja.

 

Näsinselän näkki: Pasi Ahokas

 

Toisin kuin useimmat näkit, on Näsinselän näkki hyväntahtoinen. ”Näsäkki”, kuten häntä järvenväen keskuudessa kutsutaan, liikuskelee koko vesistön alueella ja ratkoo riitoja ja kiistoja. Näsäkkiä ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta kuulohavaintoja ovat useammat meistä tehneet. Näsäkki laulaa järven jäätymisen aikaan.

 

 

 

 

 

Haaveileva haltia: Riitta Matikainen

 

Haaveileva haltia kulkee vesistöissä tuoden mukaan haaveita ja tulevaisuuden uskoa. Antaa Haaveilevan haltian liihotella ja pidetään hyvää huolta vesistöistämme, jotta tulevat sukupolvetkin voivat haaveilla vesistömme rannoilla.

 

 

 

 

 

Tavallistakin tavallisempi haltia: Eeva Karhu

 

Tämä haltia on Näsijärvellä tavattoman yleinen.

 

 

****************

 

 

 

 

 

Jääveistosnäyttely ansaitsisi paljon suuremman huomion kuin se nyt on saanut. Viiden euron suuruinen pääsymaksuko aiheutti mm. sen, että sain tammikuun viimeisenä päivänä tutustua näyttelyyn ihan yksikseni!

Poiketkaahan - näyttely on luonnollisesti sääarka, mutta tavoite on, että se olisi avoinna maaliskuun puolenvälin tietämille saakka!

-Esko Erkkilä-

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikollista puolalaislihaa maahantuoneet ja sitä Suomessa käyttäneet yritykset pitää paljastaa

Torstai 31.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä joutunut ainakin kahden ruokaskandaalin kohteeksi, kun Saksasta ja nyt viimeksi Puolasta on meille tuotu kelvottomia lihoja ja lihatuotteita.

 

Saksalaisen Lidl ´n todettiin myyneen Oulussa salmonellapitoista jauhelihaa ja nyt on todettu Suomeen tuodun puolalaista naudanlihaa, joka on peräisin Mazovian alueella sijaitsevassa laitoksessa teurastetuista erittäin sairaista eläimistä - naudat on teurastettu ilman eläinlääkärin tarkastusta!

 

 

Ensiksi muutama sana Lidl`n salmonellapitoisesta jauhelihasta:

 

 

Ruokavirasto kertoi ”kaikelle kansalle” riittävästi Lidl ´n salmonellapitoisesta jauhelihasta, mutta se ei minulle riittänyt ja sen vuoksi kysyinkin Ruokavirastolta heidän fb-sivujensa kautta näin:

 

Esko Erkkilä Ruokavirasto: Onko salmonella tyypattu ja mikä oli tyyppaustulos?

 

Kiitokset Ruokavirastolle, joka vastasi kysymykseeni viipymättä näin:

 

Ruokavirasto Tutkimustuloksen omistaa Oulun seudun ympäristötoimi, jonka luvalla voimme kertoa, että Salmonellakanta on S. typhimurium.

 

Työurani ajoilta tunnen jonkin verran salmonellakuvioita ja joudun toteamaan, että Salmonella typhimurium on salmonellatyyppinä vaikea ja monitahoinen.

 

Arvostan, että Ruokavirasto vastasi tyyppauskysymykseeni nopeasti ja tyhjentävästi!

 

*******************

 

Uskallan ounastella, että Lidl`n saksalaisella jauhelihatoimittajalla on tuotantotiloissaan vaikea salmonellaongelma ja kannustan suomalaisia valvontaviranomaisia kohottamaan valmiuksiaan siten, että Lidl`n salmonellaongelma ei aiheuta kauppaketjun suomalaisille asiakkaille jatkossa suuria harmeja.

 

 

Onko Lidl´n logistiikkaketjussa (tuontisatamasta kassahihnalle saakka) salmonellapitoisen jauhelihan mahdollista päästä kontaminaatioon puhtaiden elintarvikkeiden kanssa – toivon, että Ruokavirasto tutkii myös tämän mahdollisuuden!

 

 

Sitten tämä puolalaisen rikollisen naudanlihan tuonti Suomeen:

 

Ruokaviraston tutkimukset ovat kesken, mutta jo nyt tiedetään, että rikollista lihaa on Suomeen tuotu 250 kiloa.

 

On mielestäni välttämätöntä, että rikollista lihaa Suomeen toimittaneiden yritysten nimet Ruokavirasto julkistaa ja samoin on tehtävä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat tätä lihaa Suomessa mahdollisesti käyttäneet.

 

Yritysten nimien julkistaminen on senkin vuoksi tärkeää, että nyt kaikkia tuontilihaa käyttäviä yrityksiä epäillään rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

 

 

Vakuutan, että seuraan tilanteen kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juuresten kuorinnan lomassa oli kiintoisaa seurata eduskunnan käsittelyä biopolttoaineista

Keskiviikko 30.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen Rouvalta tehtäväkseni kuoria…

 

 

 

 

 

…sipuleita ja valkosipuleita…

 

 

 

 

 

…sekä porkkanoita ja perunoita tulevien päivien ruuanlaiton raaka-aineiksi.

 

 

****************

 

 

Perustin kuorintatukikohtani olohuoneeseen ja aloin Areenasta seurata suorana eduskunnassa käytävää keskustelua, jonka virallinen nimi oli:

 

 

”Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta”

 

 

************

 

 

Huomasin, että eduskunnan puhujapöntössä kävi puhumassa tuttuakin tutumpi mies…

 

 

 

 

…eli kansanedustaja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta eli tarkemmin Pohjaslahdelta Pirkanmaalta.

 

 

 

 

 

 

”Arvoisa rouva puhemies!

 

Käsittelyssä on todellakin biopolttoaineiden osalta käytön edistäminen. Hyvän hallituksen erinomainen esitys.

 

Tietenkin taustallahan tässä meillä on EU:n instrumentit ja se, millä tavalla me EU:n tulevia velvoitteita tulemme täyttämään vuoteen 2030 mennessä.

 

Tässä pidetään todellakin sisällä liikenteen biopolttoaineitten prosenttiosuuden nostaminen 30 prosenttiin mutta myös lämmityksen ja työkoneiden polttoaineiden osittainen korvaaminen biopolttoöljyllä, 10 prosentilla, vuoteen 2030 mennessä.

 

Erinomainen esitys, ja tämä luo pohjaa mielestäni hyvinkin myös sille näkökulmalle, millä tavalla me voimme lähteä tuottamaan, innovoimaan uusia biopolttoaineita, ja antaa varmuuden myös sitten teollisuudelle lähteä näitä tekemään ja lähteä näihin liittyviin investointeihin.

 

Eli tässä on pitkäjänteistä ajattelua.”

 

 

Kiitokset Arto puheenvuorostasi – puheenvuorosi oli taas yksi tiketti sillä taipaleella, joka johtaa Sinut Arkadianmäelle kevään eduskuntavaalien jälkeenkin!

 

 

 

********************

 

 

 

 

Arto Pirttilahden puheenvuoron jälkeen Puhemies antoi…

 

 

 

 

 

…ministeri Kimmo Tiilikaiselle puheenvuoron ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen totesi mm. seuraavaa:

 

 

Arvoisa puhemies!

 

Kiitoksia talousvaliokunnalle tämän tärkeän ilmastopoliittisen asian käsittelystä ja pakettiin laittamisesta.

 

Liikenteen päästöjen vähentäminen on erittäin merkittävä osa meidän ilmastopolitiikkaamme, ja hallituksen kaavailuissa liikenteen päästöjä vähennetään monin eri keinoin.

 

…ylivoimaisesti nopein keino vähentää liikenteen päästöjä on sekoittaa uusiutuvia polttoaineita niihin liikennepolttonestetuotteisiin, jotka käyvät kaikkiin ajoneuvoihin, mitkä tällä hetkellä teillämme liikkuvat.

 

Juuri tähän päästöjen vähentämisen nopeuteen on viime aikoina kiinnitetty huomiota, että meillä on kiire ilmastotoimilla.

 

Vuonna 2017 Suomi vähensi EU-maista eniten kasvihuonekaasupäästöjään, ja tämä on muuten pitkälti sen ansiota, että meillä vuonna 2017 merkittävällä tavalla uusiutuvien polttoaineitten osuus kaikista liikennepolttonesteistä kasvoi.

 

 

***************

 

 

Muistutan, että ministeri Tiilikaisen erityisavustajana energia-asioissa toimii tamperelainen kaupunginvaltuutettu Vilhartti Hanhilahti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon katolla sijaitsevat kaksi mehiläisyhdyskuntaa tuottivat viime kesänä hunajaa 104,7 kiloa

Tiistai 29.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Jokioislaisella mehiläishoitaja Teemu Aittamaalla on Lounais-Hämeessä sijaitsevien n. neljänkymmenen mehiläisyhdyskunnan lisäksi kaksi mehiläisyhdyskuntaa Tampereella ja ne sijaitsevat Tampere-talon katolla.

 

 

 

 

 

Tapasin Teemu Aittamaan Tampere-talossa järjestetyillä Tieteen päivillä lauantaina 26.1.2019.

 

 

Viime kesänä nuo kaksi Tampere-talon katolla sijaitsevaa mehiläisyhdyskuntaa tuottivat tosiaan hunajaa lähes 105 kiloa.

 

Mehiläisyhdyskunnan keskimääräinen hunajatuottokyky on n. 40 kiloa per yhdyskunta, joten ”Tampere-talon yhdyskunnat” olivat tavanomaista tuotteliaimpia.

 

 

Tampere-talon katolla sijaitsevat mehiläisyhdyskunnat pääsevät aivan huimiin tuloksiin, jos tarkastellaan niissä ahkeroivien mehiläisten pölyttämien kukkien lukumäärää – arvioidaan, että noiden kahden yhdyskunnan mehiläiset pölyttivät viime kesänä n. 10 miljoonaa kukkaa Tampereen keskustassa!

 

 

Teemu Aittamaan mehiläiset tekevät Tampere-talon katolta tyystin toisenlaista työtä kuin ne poliitikot, jotka runnovat ratikkatöillä Tampereen keskustaa!

 

 

Teemun mehiläiset ovat todellisia ekotyöläisiä, joista on puhuttu aivan liian vähän!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Teemu Aittamaa esitteli minulle aistikasta rasiaa, jossa luki ”Rooftop Honey of Tampere-talo” eli vaikkapa ”Kattohunajaa Tampere-talolta”!

 

 

Teemu kertoi, että hän ei niinkään myy hunajaa, vaan hunaja- ja makuelämyksiä!

 

 

Tampere-talon ravintolat hyödyntävät talon katolla sijaitsevien mehiläisyhdyskuntien tuottamaa hunajaa ravintolatarjonnassaan.

Ehdottelen, että Tampereen kaupunki ja Tampere-talo ottavat "kattohunajan" erääksi mainontakärjeksi, jolla kohennetaan Tampereen talousvaikeuksiensa vuoksi ryvettynyttä imagoa!

 

 

Tiedän, että suunnitelmissa on tulevana kesänä tuplata Tampere-talon kattohunajan tuotantomäärät ja toivottelenkin hankkeelle parhainta menestystä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-