Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ulkopolitiikassa vastuuhenkilöiden puoluepoliittisella taustalla ei saa olla sijaa!

Perjantai 18.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Maailma on myllerryksessä ja myllerrys saattaa minä päivänä tahansa koskea myös Suomea.
 
 
Kokoomustaustainen presidenttimme on selviytynyt ulkopolitiikan haasteista kelvollisesti ja siitä hänelle tunnustus – joskus jopa äänestin häntä, mutta jäimme häviölle, kun eräs SAK:n lakimiehenä toiminut henkilö sai enemmän ääniä.
 
 
Eilen A-Studiossa ”Valtapeli Syyriassa kiihtyy” –ohjelmassa esiintyi kaksi poliitikkoa, joihin olen tottunut luottamaan ulkopolitiikan luotsaamisessa eli…
 
 

IMG_5100.JPG
 
 
…Kokoomuksen Ilkka Kanerva ja…

 
 
 
IMG_5089.JPG
 
 
…SDP:n Erkki Tuomioja.

 
 
 
Liekö osaltaan oman ikääntymiseni vaikutusta, kun tunnen turvallisuuden tunnetta Ilkka Kanervaa ja Erkki Tuomiojaa kuunnellessani!
 
 
Suhteestani Kokoomukseen kerroin jo yllä ja arvostan SDP:n toimintaa Tampereella paikallisesti, sillä sainhan olla demarien mandaatilla kaksi vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.
 
 

Yleensäkin harmittelen politiikassa, että henkilöt blokkiutuvat taustapuolueidensa taakse yksisilmäisesti ja eivät koe aitoa yhteistyöhenkeä puoluepoliittisten karsinoiden yli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulkopolitiikassa vastuuhenkilöiden puoluepoliittisella taustalla ei saa olla sijaa!, Ilkka Kanerva, Erkki Tuomioja, A-Studio 17.10.2019,

Tampereen kaupungin laatima köyhyysohjelma kattaa nyt myös ikäihmiset

Torstai 17.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen jäsenenä Tampereen Vanhusneuvostossa ja eilisessä kokouksessamme eräänä kohtana oli perehtyä pormestari Lauri Lylyn aikoinaan perustaman köyhyystyöryhmän esityksiin.
 
 
Tampereella köyhyystyöryhmiä on ollut vaalikausittain jo aikaisemminkin, mutta vasta tällä vaalikaudella köyhyystyöryhmän tehtävänä on ollut pohtia myös kaikkien väestöryhmien köyhyysongelmaa.
 
 
Tuntuu näin jälkeenpäin melko ihmeelliseltä, että edellisen vaalikauden köyhyystyöryhmän toimeksiannosta oli rajattu pois lasten ja nuorten sekä ikäihmisten köyhyyden näkökulmat!
 
 
 

IMG_5086.JPG
 
 
Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Mikko Aaltonen, joka tässä kuvassa on yhdessä Vanhusneuvoston puheenjohtaja Tarja Jokisen kanssa.

 
 

Vanhusneuvoston kokouksessa kun olimme, niin kirjasimme ainakin mieliimme ikääntyneen väestön köyhyysongelmista seuraavaa:


 
 
  • köyhyys ilmenee mm. laskujen eräpäivien siirtämisinä eläkkeiden maksupäiviksi
 
  • pikavippien ottamisena
 
  • sähköisten palveluiden käyttämättömyytenä (ei varaa laitteiden hankintaan), jolloin on maksettava korkeampia palvelumaksuja
 
  • elämän rajoittumisena kotiin, kun ei ole varaa matkalippuihin tai kulkemiseen
 
 
 
Näiden lisäksi myös eristäytyminen, velkaantuminen ja syrjäytyminen liittyvät ikäihmisten köyhyyteen.
 
 
 

Pahoin pelkään, että köyhyystyöryhmän kirjaamat asiat hautaantuvat hartaiksi toiveiksi pölyttymään virkahenkilöiden kaappeihin. 


 
 

Tampereen Vanhusneuvostolla ja meillä sen jäseninä on nyt tärkeä rooli huolehtia, jotta köyhyystyöryhmän kirjaamat puutteet ja haasteet pystytään hoitamaan kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin laatima köyhyysohjelma kattaa nyt myös ikäihmiset, Vanhusneuvosto, Tampereen Vanhusneuvosto,

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: 16.10.1994, Euroopan Unioniin liittyminen, kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä, neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä, Hoipertelijat Euroopan Unioniin liittymisessä, MTK, Suomen Keskusta,

Mukanetti tekee arvokasta työtä opettaessaan ikäihmisiä käyttämään tietokonetta ja sähköisiä palveluja!

Tiistai 15.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Mukanetti tai koko nimeltään ATK Seniorit Mukanetti ry on yhdistys, joka Pirkanmaalla tarjoaa seniorikansalaisille tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytön perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri opastuspisteissä.
 
 
Vertaisohjaajien antama opastus kaikissa Mukanetin opastuspisteissä on maksutonta ja se ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä.
 
 
Maksuttomuus ja se, että opastus ei edellytä Mukanetin jäsenyyttä perustuu osaltaan siihen, että Mukanetti saa Tampereen kaupungilta vuosittain toiminta-avustusta – vuonna 2017 Mukanetille myönnetty toiminta-avustus oli 17.500 euroa.
 
 
Mukanetti järjestää lukuisia kursseja ja on luonnollista, että ne ovat osanottajille maksullisia.
 
 
 
 
 

IMG_5072.JPG
 
 
Meillä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenillä oli eilen tilaisuus osallistua Mukanetin tietotekniikkakoulutukseen, kun Mukanetti hallituksensa puheenjohtaja Seppo Pohjan johdolla antoi meille rautaisannoksen jäsentapaamisessamme Mukanetin palvelutarjonnasta.

 
 
 
IMG_5076.JPG
 
 
Puheenjohtaja Seppo Pohjan lisäksi Mukanetti panosti vahvasti tilaisuuteemme, sillä hänen lisäkseen paikalla oli kolme muuta Mukanetin vertaisohjaajaa!

 
 
Tässä Mukanetin vertaisohjaaja Tuija Hautaviita antaa sihteerillemme Pirkko Tilvikselle henkilökohtaista opastusta – no, pitää myöntää, että kuva on lavastettu opetustilanne!

 
 
Mukanetin panostamisesta vertaiskoulutukseen kertoo se, että normaalisti jäsentapaamisemme päättyvät vartin yli 12, mutta nyt henkilökohtaiset opastukset päättyivät vasta lähellä iltapäiväyhtä!

 
 

*******************


 
 

Pirkanmaalaiset ikäihmiset!


 
 

Googlatkaahan ”Mukanetti” ja tutkailkaahan, että missä on Teitä lähin opastuspiste, jossa Mukanetti auttaa ikäihmisiä perehtymään sähköiseen maailmaan!


 
 

*************


 

 

Kiitokset Mukanetille tärkeän työn tekemisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mukanetti, ATK Seniorit Mukanetti ry, Ikäihmisten opastaminen sähköisten palvelujen käyttämiseen,

Tampereen sisääntuloväylien varrella sijaitsevat liityntäpysäköintialueet ovat hieno tapa palvella henkilöautoilla kaupunkiin saapuvia!

Maanantai 14.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Monesti tulee – toki täysin aiheellisesti – moitittua Tampereen kaaosmaista liikennettä.
 
 
Vallitsevan kaaosmaisuuden syynä on erinäisten kytkykauppojen tuloksena syntyneen miljardi-investoinnin eli ratikan rakennustyöt.
 
 

Yhdestä asiasta on kuitenkin syytä antaa Tampereen kaupungille ja Tampereen seudun joukkoliikenne-yksikölle tunnustusta ja se on kaupungin sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen rakennetut liityntäpysäköintialueet!


 
 
Liityntäpysäköinti on kätevä tapa välttää Tampereen keskustan kaaosmaiset liikenneruuhkat. Auton voi jättää parkkiin ja jatkaa matkaa bussilla. Liityntäpysäköinti on tarkoitettu työpäivän mittaiseen pysäköintiin ja sen käyttö on autoilijoille ilmaista.
 
 
Tampereella on nykyisin neljä liityntäpysäköintialuetta ja ne ovat seuraavat:
 
         
 

*****************


 
 
IMG_4965.JPG
 
 
Käytän Koivistonkylän Prisman liityntäpysäköintialuetta ja tässäkin kuvassa näette autoni peräkärryineen olevan pysäköitynä sinne.

 
 
 
IMG_4961.JPG
 
 
Koivistonkylän Prisman lähipysäkiltä pääsee vaivattomasti Tampereen keskustaan, sillä siitä ohi Lempääläntietä pitkin menee arkisin 132 bussivuoroa keskustaan ja vuorokauden vaihtumisen jälkeen vielä kuusi bussivuoroa!


 
 
Tampereen neljän liityntäpysäköintialueen lisäksi Kangasalla on kolme vastaavaa liityntäpysäköintialuetta ja ne sekä Tampereen liityntäpysäköintialueet merkitsevät, että Tampereen etelän ja itäpuolen asiat ovat liityntäpysäköintipaikkojen osalta hyvässä hoidossa.

**************
 
 
Tampereen länsipuolella ei ole ainoatakaan liityntäpysäköintialuetta ja se on mm. minulle kesäaikaan suuri murhe, sillä mielellään mökkikautena jättäisin henkilöautoni jonnekin Lielahden maisemiin ja matkaisin loppumatkan julkisilla kulkuneuvoilla.

  Nyt annankin kaikille poliittisille päättäjille vinkin, että hommatkaa liityntäpysäköintialueita vaikkapa Lielahteen!
 
 
Toinen huolenaiheeni on jokunen päivä sitten kuulemani kaavailut, että liityntäpysäköintialueet suljettaisiin siten, että niiden portit avautuisivat vain Tampereen seudun joukkoliikenteen maksukorteilla.
 
 
Idea sopii tamperelaisena minulle, sillä minulla on lompakossani tuo kyseinen kortti, mutta miten he, jotka asuvat kauempana ja joilla ei ole tuota korttia?
 
 
Toivon, että tuo kaavailu ei toteutuisi, sillä sehän vesittäisi ainakin osan nykyisestä kiitokset ansaitsevasta menettelytavasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liityntäpysäköintialueet, Niihaman liityntäpysäköintialue, Turtolan K-Citymarketin liityntäpysäköintialue, Koivistonkylän Prisman liityntäpysäköintialue, IKEA:n liityntäpysäköintialue, Milloin Lielahteen saadaan liityntäpysäköintialue?,

Nyt on aika istuttaa valkosipulit ja kylvää porkkanat sekä palsternakat!

Sunnuntai 13.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että valtaosa puutarhaharrastajista pitää porkkanan ja palsternakan ainoana kylvöaikana kevättä ja samoin monesti ei tiedetä, että valkosipulin paras (ja mielestäni ainoa oikea) istutusajankohta on syksyllä!
 
 
Sain toissapäivänä istutettua valkosipulit ja eilen myöhään illalla sain kylvettyä palsternakat sekä porkkanat.
 
 
Porkkanoita toki kylvän myös ensi keväänä, mutta palsternakat on nyt kylvetty ja myös valkosipulit on nyt istutettu!
 
 
 

IMG_5030.JPG
 
 
Valmistaudun valkosipulin istutuksiin jo kesällä, sillä pyrin hankkimaan isokokoisia valkosipuleita mm. kesän aikana tekemiltäni Venäjän-matkoilta – tässä kuva Venäjältä hankkimistani valkosipuleista, joita toissapäivänä käytin siemensipuleina valkosipulimaillani.

 
 
Venäjän ohella toinen hyvä valkosipuleiden hankintapaikka ovat Tallinnan Keskustori ja Jaama-tori, joissa molemmissa on runsaasti tarjolla laadukkaita valkosipuleita.
 
 
Valkosipulin osalta turvallisimpia myyjiä ovat pienmyyjät, sillä he eivät ole käsitelleet valkosipuleitaan idunestoainella.
 

 

Marketeissa myytävät valkosipulit – eritoten kiinalaiset – on käsitelty idunestoaineilla, joten niitä ei missään tapauksessa pidä hankkia siemensipuleiksi.


 
 
 
IMG_5046.JPG
 
 
On harmillista, että puutarha- ja siemenliikkeet eivät vielä tunnista syksyä porkkanan ja palsternakan parhaaksi kylvöajaksi ja siten niistä on tähän aikaan muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta turhaan kysellä porkkanan ja/tai palsternakan siemeniä.

 
 
Me hankimme keväisin porkkanan ja palsternakan siemeniä niin paljon, että niitä riittää myös syyskylvöksiin.

 

 

 

Laittakaanhan jyrsimet laulamaan ja jyrsikää pläntit valkosipulille, palsternakalle sekä porkkanalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: porkkanan syyskylvö, palsternakan syyskylvö, valkosipulin istuttaminen,

"Kalvoton mies on kelvoton mies..."

Lauantai 12.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…oli entisaikaan totuus, kun arvioitiin eri tilaisuuksissa alustajan ja/tai esiintyjän edesottamuksia.
 
 
 
Tilanne on kalvojen osalta muuttunut, sillä niitä ei enää näytellä, mutta tilalle on tullut uusia AV-välineitä!
 
 
Nykyään jokseenkin kaikissa tilaisuuksissa tarvitaan läppäreitä, mokkuloita, videotykkejä, valkokankaita, äänentoistolaitteita ja vaikka mitä, jotta tilaisuudesta tulisi onnistunut.
 
 
Puheenjohdan Eläkeliiton Tampereen yhdistystä ja kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toisena maanantaina klo 11.00.
 
 
Meidän oli pakko nöyrtyä parisen vuotta nykykehityksen tarpeiden edessä ja hankimme omat äänentoistolaitteet sekä myös videotykin ja mokkulan – olemme toistaiseksi pärjänneet, kun sihteerimme ja minä olemme ottaneet tapaamisiimme mukaan oman läppärimme.
 
 
Nämä kaikki välttämättömät ”oheistarvikkeet” merkitsevät, että kokoustilamme lattioilla on kokoustemme aikana melkoinen johtoviidakko.
 
 
 

Tässä muutama kuva johtoviidakostamme:


 
 
 
IMG_4242.JPG
 
 
 
IMG_4243.JPG
 
 
 
IMG_4244.JPG
 
 
 
IMG_4845.JPG
 
 
 
IMG_4846.JPG
 
 
 
On selvää, että johtoviidakkoon liittyvät laitteet on puheenjohtajan ennen kokousta asennettava paikoilleen ja kokeilta niiden toimivuus.

 
 
Jäsentapaamisen jälkeen johto- sekä laiteviidakko on purettava ja laitettava kaikki vempaimet kaappiin odottamaan seuraavaa tapaamistamme.

 

 

 

Mielellään toki tuon homman teen, sillä jäsentapaamistemme onnistuminen on kuitenkin se pääasia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalvoton mies on kelvoton mies, läppäri, äänentoistolaitteet, videotykki, mokkula, valkokangas,

Seinäryijyt tuovat tunnelmaa

Perjantai 11.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan Längelmäen Tunkelon Ratsutilan tunnelmiin ja siellä 29.9.2019 viettämäämme Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin:
 
 
Tunkelon pirtissä on korkeutta viitisen metriä ja sen seinillä on useita seinäryijyjä – kas näin:
 
 
 

IMG_4812.JPG
 
 
 
IMG_4813.JPG
 
 
 
IMG_4814.JPG
 
 
 
IMG_4815.JPG
 
 
 
IMG_4816.JPG
 
 
 
IMG_4817.JPG
 
 
 

******************


 
 
 
IMG_4820.JPG
 
 
Juhlatilaisuutemme juonsi puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja…
 

 
 
IMG_4823.JPG
 
 
…”valtiovallan tervehdyksen” juhlaamme toi agrologi-veljemme kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 
 
Artsi kertoi, että nykyisessä eduskunnassa on ainoastaan kaksi agrologia eli Antti Rantakangas ja hän!
 
 

******************


 
 
 
IMG_4827.JPG
 
 
Pitihän juhlatilaisuudesta ottaa ”luokkakuva”!

 
 
 
IMG_4842.JPG

 

 

Hyvästi Tunkelo tällä kerralla – toivottavasti tapaamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäryijyt tuovat tunnelmaa, Tunkelo, Pirkanmaan Agrologit ry, puheenjohtaja Katariina Pylsy, kansanedustaja Arto Pirttilahti,

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

IMG_4801.JPG
 
 
Tunkelon Ratsutilan päärakennus on poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenesanssipäärakennus elävänä esimerkkinä 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista, sillä aikoinaan tilan omistanut Elias August Ekman (1846 – 1915, vuodesta 1905 Tunkelo) oli aikanaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja!

 
 
 
IMG_4804.JPG
 
 
Tunkelon pihapiirissä on Museoviraston ohjeiden mukaisten kunnostustöiden alla oleva aittarakennus ja…

 
 
 
IMG_4843.JPG
 
 
…pihapiirissä on myös se kuuluisa ”päästä vedettävä kivinavettakin”!

 
 
 
IMG_4810.JPG
 
 
Nautimme Tunkelon viitisen metriä korkeassa pirtissä juhlalounaan ja sitä ennen oli mielenkiintoista kuulla emännän eloisaa selvitystä Tunkelon tilan historiasta!


 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapio Rautavaara, Tapio Rautavaara Korttipakka, Oriveden Längelmäki, Tunkelo, Tunkelon Ratsutila, Elias August Ekman, Pirkanmaan Agrologit, Tunkelon 54 ikkunaa, Museovirasto, "päästä vedettävä kivinavetta",

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

IMG_4790.JPG
 
 
Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius eli ”Paperiperkele”, joka moniin suuntiin vihamiehiäkin saatuaan loi Mänttään kukoistavan paperinvalmistustehtaan. Emil Wikströmin veistos vuodelta 1897.
G.A.Serlachius sai yritysnimensä tämän miehen nimestä!

 
 
 
IMG_4792.JPG
 
 
Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen muotokuva, jonka Wäinö Aaltonen veisti vuosina 1937 – 1942.

 
 
 
IMG_4749.JPG
 
 
Kristus, Aimo Tukiainen vuodelta 1951

 
 
 
IMG_4755.JPG
 
 
Akseli suksilla, Emil Wikström 1906

 
 
 
IMG_4778.JPG
 
 
Vedennoutajatyttö, Wäinö Aaltonen 1922

 
 
 
IMG_4780.JPG
 
 
Hevosenkesyttäjä, Emil Wikström 1919

 
 
 

*******************


 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
 
IMG_4764.JPG
 
 
Hugo Simbergin maalaus "Veljekset" vuodelta
n. 1902 – 1906.

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paperiperkele, Gustaf Adolf Serlachius, G.A.Serlachius, Serlachius-museot, Wäinö Aaltonen, Emil Wikström, Aimo Tukiainen, Hugo Simberg, Tampereen Tuomiokirkko, Pirkanmaan Agrologit,

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

IMG_4737.JPG
 
 
…”Poika ja kala” –veistos johdatteli minut aivan uusille urille suomalaisen kuvanveistostaiteen tuntemisessa!
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
        simojoki2.jpg

 

 
Samainen Viktor Jansson on vuonna 1921 Tampereen Hämeenpuistoon pystytetyn ”Vapaudenpatsaan” luoja – patsas on Vapaussotamme muistomerkki.

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poika ja kala, Serlachius-museot, Serlachius Gustav-museo, Viktor Jansson, Tove Jansson, Tove Janssonin isä, Vapaudenpatsas, Vapaudenpatsas Tampere, Elias Simojoki, Laatokka,

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

IMG_4759.JPG

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

IMG_4761.JPG

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

IMG_4763.JPG

 

 

Eräässä näyttelyhuoneessa on useitakin Helene Schjerfbeck´n maalauksia – tällä seinustalla äärimmäisenä oikealla tuo äsken mainitsemani ”Punainen pää”.
 
Kyseessä on öljyväri- ja lyijykynätyö kankaalle, maalaus on kooltaan 37 x 36 cm!

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista, Helene Schjerfbeck, Helene Schjerfbeck kahden euron kolikossa, Serlachius-museot, Serlachiuksen Gösta-museo,

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

IMG_4769.JPG
 
 
...Albert Edelfelt ja tässä esimerkkinä hänen vuonna 1886 maalaamansa herkkä teos ”Sukkaa kutova tyttö”!

 
 
 

******************


 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
 
IMG_4753.JPG
 
 
…”Leppäkoski” –teos.

 
 
 

****************


 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
 
pekkahalonenjaesko.JPG
 
 
…"Veneentervaaja”

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serlachius-museot, Gösta-museo. Kultakausi, Suomen taiteen kultakausi, Akseli Gallen-Kallela, Adolf Edelfelt, Pekka Halonen, Veneentervaaja, Pekka Halonen Veneentervaaja, Tampereen Raatihuone, Pirkanmaan Agrologit ry,

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”


 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
 
IMG_4757.JPG
 
 
Maisema Kuhmosta (1890)

 
 
 
IMG_4772.JPG
 
 
Äiti ja lapsi (1887)

 
 
 
IMG_4766.JPG
 
 
Sissi Serlachiuksen muotokuva (1889).

 
 
Sissi oli G.A.Serlachiuksen tytär ja hän avioitui sittemmin serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa.

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: G.A.Serlachiuksen museot, Joenniemen kartano, Göstä-museo, Suomen taiteen kultakausi, Akseli Gallen-Kallela, Sissi Serlachius, Gösta Serlachius,

Mielenkiintoinen kokeilu, mutta meni hieman överix!

Perjantai 4.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin 29.9.2019 ja juhlimiseemme kuului mm. osallistuminen museokierrokselle Serlachius-museoissa Mäntässä.
 
 
Aluksi tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan Gustaf-museoon.
 
 
Museoon tutustumisemme tapahtui draamaopastuksena, jonka tapahtumat ajoittuivat vuodelle 1951.
 
 
Ryhmämme oli joukko paperiyhtiölle töihin pyrkiviä uusia työntekijöitä.
 
 
 

IMG_4720.JPG
 
 
Yhtiön (yli)tomera sihteeri…

 
 
 
IMG_4717.JPG
 
 
…komensi meidät ala-aulassa riviin ja alkoi kovasanaisesti arvostella mm. puheenjohtajamme punasävyistä pukeutumista.

 
 
 
IMG_4728.JPG
 
 
”Sihteeri” kertoi meille G.A. Serlachiuksen pääkonttorin silloisesta toiminnasta ja yhtiön elämästä.  ”Sihteerin” tavoitteena oli opettaa meidät talon tavoille.

 
 
 
Olemme kaikki monessa ”liemessä keitettyjä”, mutta sihteerin roolia vetäneen oppaan käytös meitä ”työnhakijoita” kohtaan ei sopisi nykypäivään.
 
 
Draaman muotoon sovellettu opastuskierros oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta tosikkona minä en sen teknisestä toteuttamistavasta suuremmalti nauttinut!
 
 
Toki draamaopastuksen tapahtumat ajoittuivat lähes 70-vuotta sitten, jolloin työnantaja pystyi käsittelemään työnhakijoita kovalla kädellä, jopa ivallisesti!

 

 

Museokäynnistä pitäisi mielestäni pystyä nauttimaan, mutta nyt sai koko ajan pelätä, että miten ja ketä opas osaa pahiten loukata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serlachius-museot, Gustaf-museo, draamaopastus,

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

IMG_4729.JPG

 

 

 

IMG_4726.JPG

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: G.A. Serlachius, Pirkanmaan Agrologit ry, henkilöhakuvalot,

Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!

Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.

 

 

 

hirvi.JPG

 

 

Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.

Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!

 

 *****************

 

Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.

 

IMG_4711.JPG

 

 

 

IMG_4710.JPG

 

 

G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!

 

IMG_4784.JPG

 

Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.

 

 

 

IMG_4788.JPG

 

 

”Rosvoritari” vuodelta 1930.

 

 

 

IMG_4747.JPG

 

 

”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.

 

 

 

IMG_4743.JPG

 

 

”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!

 

 

 

Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.

 

 ******************

 

Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.

 

 

Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.

 

 

Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos Viipurissa, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Hirvi-veistos Turussa, Hirvi-veistos Lahdessa, Hirvi-veistos Helsingissä, professori Jusi Mäntynen,

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maanviljelysneuvos Allan Nukari, agrologi Allan Nukari, Kasviöljy Oy, Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Allan Nukari, Vehnä Oy, Vehnä Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja V.J. Sukselainen, Raision Tehtaat, Agrologien Liitto ry, Agrologit,

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

IMG_4711.JPG

 

 

 

IMG_4710.JPG

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

IMG_4796.JPG

 

 
Serlachius-museoista toisen eli Göstan perusta on Joenniemen kartano, jonka vuorineuvos Gösta Serlachius rakensi edustuskodikseen vuonna 1935.

 

 

 

IMG_4797.JPG

 

 

Joenniemen kartanon jykevä ovi ja sen yläpuolella sijaitsevat…

 

 

 

IMG_4798.JPG

 

 

…vaakunat ansaitsevat omat kuvansa!

 

 

 

***************

 

 

 

 

IMG_4799.JPG

 

 

 

Joenniemen kartano sai vuonna 2014 rinnalleen puurakenteisen paviljongin, jossa ulkoseinät ovat mäntylautaa ja lattiamateriaalina on Kurun graniitti!

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

IMG_4800.JPG

 

 

 

IMG_4740.JPG

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Serlachius-museot, Serlachius-museot Mäntässä, Gösta-museo, Gustav-museo, Jussi Mäntynen. Matthew Day Jackson, Mahtava lohduttomuus, Storslagen tröstlöshet, Magnificent Desolation,

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

IMG_4681.JPG
 
 
 
IMG_4682.JPG
 
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.


 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
 
IMG_4683.JPG
 
 
 
IMG_4684.JPG
 
 
 
IMG_4685.JPG
 
 
 
IMG_4686.JPG
 
 
 
IMG_4689.JPG
 
 
 
IMG_4691.JPG
 
 
 
IMG_4693.JPG
 
 
 
IMG_4694.JPG
 
 
 

*********************


 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************


 
 
 
IMG_4687.JPG
 
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
 
IMG_4688.JPG
 
 
…tämä teksti.

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa, Viljakkalan Haveri, Haverin kultakaivo, Paroni Aminoff, Vuori-insinööri Erik Aminoff, Vapaaherra Erik Aminoff, Haverin paroni,

Vanhemmat kirjoitukset »