Yli kellonympärys mieluisten asioiden parissa eilen!

Perjantai 17.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Messukeskuksessa järjestetään kaikille avoin tänään alkava MATKA 2020 –messutapahtuma, joka päättyy sunnuntaina 19.1.2020.

 

Tapahtuma alkoi todellisuudessa jo eilen ammattilaispäivänä ja minulla oli ilo osallistua eilisille ammattilaispäiville.

 

 

Olin tamperelaisen, mutta koko maata markkina-alueenaan pitävän Matkapojat Oy:n vieraana – Matkapojilla on ainakin kymmenen myyntitoimistoa eri puolilla maata!

 

 

Matkapoikien avajaistilaisuus meille järjestettiin 13.1.2020 avatun uuden kauppakeskus Triplan tiloissa sijaitsevan Hotelli Triplan kokoustiloissa.

 

Kauppakeskus Mal of Tripla on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus, sillä siellä on 250 eri liikettä ja palvelupistettä – Tripla sijaitsee Keski-Pasilassa ja hyvin lähellä Messukeskusta.

 

 

Matkapoikien myyntijohtaja Jussi Salonen toimi tilaisuutemme isäntänä.

 

***********************

 

 

Sokos Hotels on maamme laajin hotelliketju, johon kuuluu 50 hotellia Suomessa, Tallinnassa ja Pietarissa.

 

Sokos Hotels-ketjun edustajat kertoivat meille hotelleistaan ja tässä jokunen sana niistä – osasta minulla on henkilökohtaisia, mukavia ja mielenkiintoisia kokemuksia:

 

 

Ketjun varsin mielenkiintoinen hotelli on Pietarissa sijaitseva Palace Bridge, jonka erikoisuus on ”Dans de Noir” –elämysravintola, jossa ruokaillaan pimeässä tilassa ja kaikki tarjoilijat ovat sokeita!

 

 

Royal Vaasan erikoisuus on kaupungin kattojen yläpuolella sijaitseva uima-allas ja Royal Vaasaan pyrinkin aina työelämässä ollessani Vaasan-matkoillani yöpymään!

Vahva suositus minulta!

 

 

Turussa on useita Sokos Hotels-hotelleja ja omalta osaltani niistä tutuimmaksi muodostui Seurahuone, jossa yövyin ensimmäisen kerran jo vuonna 1970, mutta erityisen tutuksi se tuli työurani viimeisten viidentoista vuoden aikana, jolloin yövyin siellä ainakin kerran viikossa – vakiohuoneeni numero taisi olla 553!

 

Kupittaalle on lähiaikoina nousemassa Turun uusin Sokos-hotelli!

 

 

 

On luonnollista, että tamperelaisena olen kovin harvoin yöpynyt Hotelli Tammerissa, jonka virallinen nimi kaikessa komeudessaan nykyisin on;

”Radisson Blu Grand Hotel Tammer Tampere”!

 

Grand Hotelli Tammerissa on eräs kuuluisa huone ja se on kuuluisa sen vuoksi, että Mannerheim on joskus yöpynyt tuossa huoneessa ja kerran minäkin sain yöpyä tuossa muistorikkaassa huoneessa!

 

 

Kiitokset Matkapojat Oy:lle, joka tarjosi eilen tuon mielenkiintoisen päivän – voitte olla varmoja, että tälle saitille ilmestyy lähipäivinä enemmänkin ”MATKA 2020” –tapahtumassa kokemaani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syntyvyyden aleneminen ja ikäihmisten osuuden kasvaminen ovat vakava uhka maamme taloudelle

Torstai 16.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua kahteenkin eri tilaisuuteen, jossa käsiteltiin kattavasti otsikkoaihetta eli maamme taloudellisia näkymiä kahden seuraavan vuosikymmenen tarkastelujaksolla.

 

 

Aamupäivällä osallistuin Kirjastotalo Metsossa Eläkeliiton Pirkanmaan piirin seminaariin, jonka aiheena oli

 

”Kohti ikäystävällistä Pirkanmaata”!

 

 

 

Olimme saaneet pääesiintyjäksemme Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin, joka pitikin meille oikein valaisevan ja tietoa täynnä olevan esityksen.

 

 

Tukeudun Vikmanin alustukseen ja nostan esille muutaman seikan, jotka vaikuttavat tulevina parina vuosikymmeninä Pirkanmaan maakunnan talouteen ja sitä kautta maakunnan tulevaisuuteen:

 

 

 

 

Lasten osuus Pirkanmaalla on nyt 60 lasta sataa työssäkävijää kohti.

 

Tilanne on kuitenkin kovaa vauhtia heikkenemässä, sillä ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua on 70 lasta sataa työssäkävijää kohti – tilanne menee näin vaikka syntyvyys laskeekin, mutta työssäkävijöiden määrä alenee hurjaa vauhtia.

 

Eläköityminen vauhdittuu, hoitotarve kasvaa ja ne yhdessä merkitsevät talouden kiristymistä.

 

 

 

 

Olen pikapuoliin ”osasyyllinen”, kun 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan Pirkanmaalla nykyisestä n. 50.000 henkilöstä kymmenen vuoden kuluttua tasolle 75.000 henkilöä ja siitä sitten vielä kymmenen vuotta eteenpäin jopa 85.000 henkilöön!

Kuka meitä hoitaa ja mistä ne rahat, jotka hoitoomme tarvitaan?

 

 

 

 

Vuoden 2018 osalta meillä on pilkuntarkkaa historiatietoa, miten Pirkanmaalla sote-nettokustannukset jakautuivat palvelukokonaisuuksittain ja ylivoimaisesti suurimman osan kokonaiskustannuksista muodostivat erikoissairaanhoidon kustannukset eli n. 40 %.

 

Kunnat ja kaupungit – etunenässä Tampere – ovat tämän vuoden budjetteja laatiessaan lähteneet erikoissairaanhoitokustannusten osalta rajun alibudjetoinnin tielle ja se merkitsee, että kuluvan vuoden taloudelliset tulosennusteet ovat jo nyt pelkkää haavetta vaan.

 

Toiseksi suurin kustannuserä olivat ikääntyneiden palvelut eli n. 20 % ja vasta kolmanneksi suurimpana olivat perusterveydenhoitokustannukset n. viidellätoista prosentillaan!

 

 

Tilanne on vakava ja ensi vuoden huhtikuussa valittavilla uusilla kuntapäättäjillä tulee olemaan haasteita.

 

**********************

 

Tampere on lähtenyt vastaamaan haasteisiin keventämällä hallintoaan ja sillä tiellä ainoa esimerkki on pienen virkahenkilöjoukon päättämä toisen vanhusasiamiehen toimen lopettaminen!

 

Kerroin asiasta Tampereen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja Pirkanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Sofia Vikmanille eilen ja hän ei tiennyt asiasta mitään!

 

Tietojeni mukaan Tampereen kaupunginvaltuusto on vuonna 2011 päättänyt vanhusasiamiesten palkkaamisesta – nyt kuitenkin pieni virkamiesjoukko on sisäisessä palaverissaan päättänyt kävellä kaupunginvaltuuston päättämän asian yli!

 

Mielenkiintoista nähdä, että miten asia tulee kehittymään! Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä katson velvollisuudekseni pitää asiaa esillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuuskauppavaaleihin ehdokkaana osallistuva munaa itsensä ja taustaryhmänsä

Keskiviikko 15.1.2020 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä julistaa ja mainostaa suurella mainosbudjetillaan 25.3 – 6.4.2020 järjestettäviä edustajistovaalejaan.

 

Ehdokasasettelu näihin vaaleihin alkoi 13.1.2020 ja se päättyy 31.1.2020.

 

S-ryhmän edustajistovaalit ovat suurta humpuukia ja vaaleihin osallistuvat ehdokkaat munaavat itsensä sekä myös taustaryhmänsä ja syynä on se toiminta, jota S-ryhmä harjoittaa.

 

Erityisen karmeaa on ollut S-ryhmän harjoittama ”halpuuttaminen”, jonka tuo kaupparyhmä on kohdistanut paljolti suomalaisiin elintarviketuotannon alkutuottajiin, mutta erityisesti halveksimalla kuluttajien arvostelukykyä.

 

Toki S-ryhmä on nyt ymmärtänyt toimintansa mielettömyyden ja luopunut ”halpuuttamisesta”, mutta liian myöhään ja vain pintapuolisesti, sillä yhä edelleen sen toiminta on kuluttajien, suomalaisen maataloustuotannon ja asiakkaiden halventamista.

 

”Hallintohenkilöidensä” julkisesta korruptiosta tuo kaupparyhmä lienee luopunut, mutta takavuosina nuo hallintohenkilöt kai saivat erikoisalennuksen jopa ostamistaan tuotteista!

 

Käytän toki S-ryhmän palveluita minäkin, sillä esimerkiksi polttoainealan johtavana toimijana sen mittarihinnat ovat kilpailukykyisiä, mutta tarkkana polttoaineostoksissakin pitää olla, sillä valtateiden varsilla olevilla jakeluasemilla bensan ja dieselöljyn hinnat hipovat taivaita.

 

Pidän erittäin lyhytnäköisenä, että esimerkiksi poliittisen taustaryhmäni jäseniä houkutellaan ryhtymään S-ryhmän edustajiston ehdokasasettelussa vaaliehdokkaiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tamperelaiset ja Viljakkalan Nisunperältä olevat esiintyjät muodostivat eilen keskeisen rungon Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlalle!

Tiistai 14.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri järjesti perinteisen Nuuttijuhlansa eilen…

 

 

 

 

…Ikaalisten kylpylässä.

 

 

 

Nuuttijuhlamme eräs kohokohta oli, kun tamperelainen lauluyhtye AmA esiintyi.

 

 

 

************************

 

 

Viljakkalan Nisunperältä kotoisin olevat taiteilijat osoittivat todellisen taitonsa, sillä…

 

 

 

…naapurikylältäni oleva Markku Ylijoki osoitti taas kerran esiintymistaitonsa ja kun samalla kylällä asuva Viljakkalan seurakuntapiirin kanttori Heidi Olkinuora häntä säesti, olivat kaikki ainekset kohdallaan todelliseen taide-elämykseen. 

 

 

 

Viljakkalan nisunperäläisten kokonaispanosta täydensivät Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen tanssiryhmässä Arja ja Eero Mattila, jotka esiintyivät Nuuttijuhlan ohjelma-osuudessa!

 

 

 

Viljakkalalaisten vahvaa panosta Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Nuuttijuhlassa lisäsi se, että piirimme toiminnanjohtaja Elina Paukkunen, joka ansiokkaasti juonsi juhlamme, isä on syntyisin Viljakkalasta ja se, että hän on arvostamani ja nyt jo poisnukkuneen ostoasiamies Mauno Joensivun kummityttö! Monet puukaupat isäni teki aikoinaan Mauno Joensivun kanssa!

 

Kerrassaan hieno tilaisuus ja sen pitopaikka Ikaalisten kylpylä toi mieleeni monia mieluisia muistoja työelämäni ajalta – niistä kuitenkin ehkä eri yhteydessä ja myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisaloitteen toteuttaminen metsien avohakkuukiellosta ei onneksi tule toteutumaan

Maanantai 13.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Ns. luonnonsuojelujärjestöt ovat masinoineen kansalaisaloitteen, jonka toteuttaminen merkitsisi valtion mailla avohakkuukieltoa.  Masinointi tuotti tulosta ainakin niin paljon, että Eduskunnan pitää käsitellä kyseinen kansalaisaloite ja aloitteen käsittely alkoikin 14.11.2019.

 

 

Vihreät ovat luonnollisesti olleet masinoijina kyseisen kansalaisaloitteen laatimisessa ja he myös kannattivat tuon kansalaisaloitteen hyväksymistä.

 

 

Eduskunnassa 14.11.2019 käyty keskustelu on nähtävissä Eduskunnan pöytäkirjoista googlaten ”Pöytäkirjan asiakohta PTK 64/2019 vp”.

 

Olen tutustunut edustajakohtaisiin puheenvuoroihin, mutta lainaan tässä muutamien kansanedustajien käyttämiä puheenvuoroja, kuten ”Metsälehti” on niitä toistanut ja kommentoinut 15.11.2019 ilmestyneessä numerossaan:

 

”Avohakkuuta voidaan syystä pitää metsälajeille ja luontotyypeille tuhoisana”, arvioi vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius.

 

Totean Pirkka-Pekka Peteliuksen osalta, että taas hän toimi puheenvuorossaan siten, että joutuu lähitulevaisuudessa pyytelemään anteeksi ja nyt metsänomistajilta!

 

 

”Minä ja puolueeni Keskusta kannatamme metsänomistajan vapautta valita oma hakkuumenetelmänsä. Jos jatkuva kasvatus on jonkun metsänomistajan toive kasvatusmenetelmänä, hänen on saatava kasvattaa silloin metsäänsä niin. Jos taas hän haluaa tehdä päätehakkuun, myös sen on onnistuttava. Nykyinen lainsäädäntö toimii siis tässä hyvin”, Keskustan Hanna Huttunen sanoi.

 

 

”Mutta kyllä kieltämättä vähän kylmää kuulla näitä vihreiden puheenvuoroja, jotka antaisivat aika kylmää kyytiä maakunnille ja ylipäätään suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle sitä kautta”, Kokoomuksen Heikki Autto totesi.

 

 

”Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen”, SDP:n Piritta Rantanen lausui.

 

 

”Täyskiellon sijaan pitäisi siirtyä suunnitteluun kasvun maksimoimiseksi. Kukaan ei halua metsäänsä tuhota, ei myöskään valtio halua tuhota kallista metsäomaisuuttaan”, perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi.

 

 

”En ymmärrä, että minkä tähden meidän pitäisi kieltää avohakkuut kokonaisuudessaan. Jos ajatellaan suomalaista metsätaloutta, niin sen vahvuus on nimenomaan siinä, että meillä nämä kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä. Jos me päästämme meidän metsämme lahoamaan pystyyn, niin nehän muuttuvat silloin päästölähteiksi”, Kristillisten Sari Essayah totesi.

 

 

Poikkeuksellisen hyvin pärjännyt maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti esiin myös kiellon taloudelliset vaikutukset.

”Tuo avohakkuukielto tietäisi erittäin massiivisia taloudellisia vaikutuksia. Korjuun ja urakoinnin osalta osto maakunnissa vähenisi noin 40 miljoonalla eurolla. Tukin tarjonta vähenisi tuon miljoona euroa, joka on todella suuri määrä…”, Leppä kertoi.

 

******************

 

Seuraavaksi aloite siirtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, jota puheenjohtaa kansanedustaja Anne Kalmari.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kansanedustaja Anne Kalmarin 3.12.2019, kun olin erään seurueen mukana tutustumassa Eduskuntataloon ja silloin Kalmari totesi, että avohakkuukielto ei toteudu ainakaan sinä aikana, jolloin hän on Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

 

********************

Tuo kansalaisaloite on mahdoton toteuttaa myös sen vuoksi, että siitä ei ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Tampere-Pirkkalan lentokentällä ei olisi sotilasilmailua, kiitoradan saisi istuttaa metsälle tai muokata perunamaaksi!

Sunnuntai 12.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Jokainen lienee tietoinen, että Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Satakunnan Lennoston kotikenttä.

 

Kuluneella viikolla Tampere-Pirkkalan lentokentällä aloitettiin maamme ilmapuolustuksen kannalta tärkeä toiminta, kun siellä alkoivat Hornet-hävittäjien korvaavan hävittäjätyyppien koe- ja esittelylennot.

 

Sotilasilmailu onkin ainoa asia, joka pitää Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintakunnossa, sillä kuluneen kymmenen vuoden aikana tuon lentoaseman siviilikäyttö on päässyt sellaisiin miinuslukuihin, että vastaaviin tappiolukuihin ei millään muulla talouselämän tai yritysmaailman saralla jouduta.

 

Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli matkustajia 657.630, mutta vuonna 2018 vain 228.096! Tuollaiseen kehitykseen tuskin mitkään yritykset joutuvat ja samaa on sanottava myös niistä poliittisista puolueistakin, jotka ovat vahvassa kannatusalamäessä.

 

Turun lentoaseman matkustajamäärä oli 377.554 matkustajaa vuonna 2010 ja vuonna 2018 se oli 369.432 matkustajaa eli hienoista matkustajamäärien alenemista sielläkin, mutta ei läheskään sama katastrofi kuin Tampere-Pirkkalassa.

 

Helsinki-Vantaalta vuonna 2010 matkusti 14.866.071 matkustajaa ja se pystyi nostamaan vuonna 2018 matkustajamääränsä 20.848.749 matkustajaan.

 

***************

 

Teen vuosittain pari lomalentoa ulkomaille ja en harkitsekaan muita lähtökenttiä, kuin Helsinki-Vantaan, sillä sieltä pääsee kaikkiin haluamiini ulkomaisiin kohteisiin. Lisäksi bussimatka Tampereelta Helsinki-Vantaalle ja takaisin on V. Paunun busseilla vaivaton, varma ja edullinen!

 

 

**********************

 

En helposti lähde ehdottelemaan vastuuhenkilöiden vaihtamista, mutta nyt sen osalta Tampereen kaupungilla on vakava paikka pohdiskella, että onko Tampere-Pirkkalan lentokentän markkinoinnista vastaavien vastuuhenkilöiden vaihtaminen paikallaan! Huonommax tilanne ei voi ainakaan muuttua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomiradan ja siihen liittyvän Lentoradan suunnittelussa pitää huomioida maanomistajien ja alueita halkovien radanvarsiasukkaiden mielipiteet sekä oikeudet

Lauantai 11.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa käydään kiivastuvaa keskustelua Suomiradan tarpeellisuudesta, sillä oikoratana se mahdollistaisi ns. tunnin junan Tampereelta Helsinkiin.

 

Uuden oikoradan vaihtoehtona olisi rakentaa lisäraiteita nykyiselle radalle Tampereen ja Riihimäen välille.

 

Lentoratahanke puolestaan olisi rakentaa kaksiraiteinen kaukoliikennerata siten, että se liittäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman kaukoliikenteen piiriin.

 

Ratahankkeet ovat julkisia, mutta kuitenkin suurelta osin yleisöltä piilossa, mutta voimakkaat ”rattaat” ovat pyörimässä, sillä hankkeen puuhamiehiksi/puuhahenkilöiksi ilmoitetaan;

 

• pormestari Jan Vapaavuori, Helsingin kaupunki

• pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki

• kaupunginjohtaja Timo Kenakkala, Hämeenlinnan kaupunki

• kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Vantaa kaupunki

• kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Lahden kaupunki

 

Minulla ei suinkaan ole mitään vastaansanomista sille, että liikenneolosuhteita parannetaan, mutta kun kokemuksesta tiedän maanomistajana ne ongelmat, joita uusiin ratahankkeisiin liittyy, peräänkuulutan MTK:n, maanomistusta kunnioittavien kansanedustajien sekä yleensäkin alueiden asukkaiden mielipiteiden kuuntelemista ratahakkeita edistettäessä.

 

 

 

Tampere-Parkano-Seinäjoki –rata avattiin liikenteelle 6.3.1971, mutta maanomistajia koetelleet pakkolunastukset alkoivat jo ennen 1960-luvun puoliväliä

Meiltä pakkolunastettiin kymmenen hehtaarin suuruisesta perämetsäkappaleesta neljä hehtaaria parhaassa kasvukunnossa ollutta metsää – suurin osa pakkolunastetusta metsämaasta oli muutama vuosi sitten uudistettu avohakkuulla, kulottamalla ja uudet taimet istuttamalla.

 

Kuvassa näkyy Hämeenkyrön puolella oleva osuus Majajärven liikennepaikasta ja taustalla näkyy se osuus Majajärven liikennepaikasta, joka on pakkolunastettu meiltä eli Viljakkalan puolelta – vapaa-ajanasuntoni sijaitsee vasemmalla näkyvän metsikön takana.

 

*******************

 

Pakkolunastus oli kova paikka isälleni, joka oli aikoinaan ostanut metsäkappaleen kotitilansa maista.

 

Saimme pakkolunastuskorvausta n. 75.000 markkaa ja niillä rahoilla ostimme Valmet-traktorin, joka palvelee meillä yhä.

 

Pakkolunastuskorvausten saaminen kesti yli kymmenen vuotta ja kun silloin inflaatio jylläsi, niin korvauksesta vain puolet oli pääomakorvausta ja toinen puoli korkoja.

 

*****************

 

Perhekuntani on joutunut antamaan yhteiskunnalle isiemme maita olemattomalla korvauksella ja sen vuoksi osaankin asettua niiden maanomistajien, omakotitalotonttien omistajien, tuhoutuvien omakotitalojen sekä radan alle jäävien kylien asukkaiden rooliin, jotka joutuvat antamaan rakkaat maansa niiden hankkeiden alle, joita nyt suunnitellaan.

 

 

Peräänkuulutan, että mahdolliset Suomirata- ja Lentoratahankkeet toteutetaan maanomistajien sekä alueiden asukkaiden etuja ja oikeuksia kunnioittaen – MTK:lla on tässä työssä keskeinen rooli!

 

 

-Esko Erkkilä-

On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen ensimmäinen tangokuningas oli viljakkalalainen Kauko Simonen!

Torstai 9.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1985 järjestettiin laulukilpailu, jonka voittaja nimettiin Suomen tangokuninkaaksi.

 

Kilpailun esikarsinnat järjestettiin Rovaniemen Saarenkylällä ja Kuivaniemellä, mutta varsinaisissa kilpailuissa Seinäjoen Tangomarkkinoilla Kauko Simonen  voitti ensimmäisenä Suomen Tangokuninkaan arvonimen.

 

Kauko toimi sotilassoittokunnassa vuodesta 1970 alkaen vuoteen 1999 saakka, jolloin jäi eläkkeelle sotilasmestarina.

 

 

Muistan oikein hyvin Kaukon äidin sekä hänen neljä sisarustaan, jotka kaikki olivat arvostettuja viljakkalalaisia.

 

 

 

 

Kauko Simosen kuva on kultataustaisena kuvana Viljakkalan Seurojentalolla muistuttamassa Suomen ensimmäisestä Tangokuninkaasta.

 

 

******************

 

 

Sain joskus kunnian tulla ritariksi lyödyksi Hämeenkyrössä toimivan Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numero 307.

 

Ritarikuntaamme kuuluu Eduskunnan puhemiehiä, ministereitä, kansanedustajia, kenraaleja sekä paljon muitakin ”silmäätekeviä”!

 

Nykyisin ritarikunnassamme on yli 700 ritaria!

 

 

**********************

 

 

Samassa ritariksilyönnissä ritariksi lyötiin myös Kauko Simonen.

 

Ritariksilyönnin lopussa me uunituoreet ritarit vilkuilimme toisiamme, että kuka meistä kiittäisi Ritarikunnan Suurmestaria saamastamme kunnianosoituksesta.

 

No, Kauko Simonen ratkaisi asian ja kiitti laulaen Suurmestaria osaksemme tulleesta kunniasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikäluokan 1947 kansalaiskoulu Viljakkalassa hoidettiin pääosin paikallisin opettajavoimin!

Keskiviikko 8.1.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Viljakkalan Seurojentalo on sadan vuoden aikana ehtinyt olemaan moneksi ja eräs vaihe sen kunniakkaassa historiassa on se, kun siellä 1960-luvun alkuvuosina toimi Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Vuonna 1947 syntyneenä olin eräs niistä oppilaista, jotka kävimme kansalaiskoulun Viljakkalan Seurojentalolla, jota siihen aikaan kutsuttiin Viljakkalan Maamiesseurantaloksi.

 

 

Tuolta ajalta ei ainakaan minulla ole valokuvia, mutta muistelen tuota aikaa ilman valokuvia:

 

• oppilaita tuolla (1962 tai 1963) järjestetyllä kurssilla oli nelisenkymmentä

• kurssimme johtajaopettajana toimi Martti Ryhänen, joka olikin ainoa Viljakkalan ulkopuolinen opettaja, sillä kaikki muut opettajamme olivat viljakkalalaisia

• Ryhänen oli taitava poikien puukäsitöiden opettaja ja me kaikki pojat teimme oikein laadukkaat keittöjakkarat  ja sen jälkeen vapaavalintaiset puutyöt - minä tein tiskipöydän keittiöön ja hyvä siitä tulikin!
  

 

 

 

 

• ”puutyöpajanamme” oli nykyinen juhlasali ja tämän maalauksen kohdalla oli erillisellä korokkeella oikohöylä. Tapaturmia ei sattunut, mutta toki tämä Järnefeldin maalauksen kopio oli paksun pölykerroksen peitossa!

********************

• uskonnonopettajana toimi Viljakkalan kirkkoherra Arvo Autio ja uskonnontunnit järjestettiin nykyisessä kahviossa. Muistan oikein hyvin, kun kirkkoherra käveli edessämme edestakaisin ja arvuutteli, että kuinka pitkä hän on – emme osanneet arvata, mutta sitten kirkkoherra kertoi olevansa kolme kyynärää pitkä ja kertoipa vielä myös sen, että kyynärä on 60 senttiä!

• metsänhoidonopetuksesta vastasi Viljakkalan Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Väinö Ihantola, lempinimeltään ”Jumi”!

• maatalousopetus oli Viljakkalan palopäällikön ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen saaneen Väinö Myllymäen vastuulla. Mielenkiintoinen oli retki Virrelle, jossa saimme tutustua karjuporsaiden salvamiseen – porsas oli isännän sylissä, viilto partakoneen terällä kivesten kohdalle, kivekset irti ja niiden heittäminen pihahiekalle!

• metallitöiden opetuksesta vastasi Timo Eronen; teoriatunnit nykyisessä kahviossa ja käytännön opetusjaksot hammaslääkärin autotallissa Kurjella, jonne kävelimme oikopolkuja pitkin Maamiesseurantalolta. Kurjella jokaisen piti tehdä vasara, mutta tärkein oppijakso oli se, kun kunnostimme Erosen Opel Kadetin ajokuntoiseksi! Timo Eronen oli kloppeja ymmärtävä opettaja, sillä joskus joku oppilaista heitti häntä lumipallolla niskaan, mutta Timopa aloitti pienen lumisodan meitä kloppeja vastaan.

• tyttöjen käsityönopettajana toimi Elli Ihantola ja heidän kotitalousopettajanaan Hildi Alanen.

 

Toissapäivänä Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlissa totesimme Samuli Niittyojan kanssa, että vuosiluokka 1946 oli ensimmäinen, joka sai kansalaiskouluopetuksen Viljakkalan Maamiesseurantalolla ja Harri Niemisen kanssa totesimme, että ehkä vielä 1952-vuosiluokka sai siellä kansalaiskouluopetuksen, mutta jo 1949-vuosiluokka sai metallitöiden opetuksen Lääkärintalon autotallissa!

 

Viljakkalan kansalaiskoulu ikäluokalle 1947 antoi oikein hyvät eväät elämäntaipaleellemme – kiitokset siitä mm. Viljakkalan Seurojentalolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhlimme eilen Viljakkalan Seurojentalon kunniakasta satavuotishistoriaa!

Tiistai 7.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Maamiesseura järjesti 6.1.1920 talonsa vihkiäisjuhlan ja eilen lähes 200-henkinen juhlayleisö sai olla mukana juhlistamassa saman talon eli…

 

 

 

…Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlia.

 

 

***********************

 

 

 

 

Satavuotisjuhlan ohjelma oli samanlainen kuin vihkiäisjuhlankin!

 

 

 

 

Viljakkalan vaakuna, jota kai nykyisin kuntaliitoksen jälkeen kutsutaan perinnevaakunaksi, oli kunniapaikalla juhlassa.

 

 

 

Satavuotisjuhlan tervehdyspuheen piti Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja…

 

 

 

…juhlan luonnikkaana juontajana toimi yhdistyksen sihteeri Olli Ihantola.

 

 

 

Miiu ja Mariella esittivät torvisoittoa pariinkin otteeseen!

 

 

 

Kaija Korpi-Hallila esitti ilman äänentoistolaitteita runon ja hän kertoi runonsa jälkeen, että runo on omistettu niille ahkerille ”muurahaisille” eli talkoolaisille, jotka ovat kunnostaneet talon siihen kuntoon, jossa se nyt on!

Toki äänentoistolaitteet olivat, mutta onneksi Kaija oli niistä niin kaukana, että "ämyrit" eivät pystyneet pilaamaan herkän runon säkeistöjä!

 

 

 

Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto toi juhlapuheessaan Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja totesi mm., että suomalaiset seurojentalot ovat aina olleet tapahtumien keskiössä ja ne ovat tuoneet ja tuovat yhä edelleen oman leimansa paikalliseen historiaan.

 

Sorvanto totesi, että seurojentalot antavat mahdollisuuden asukkaiden monipuoliseen osallistumiseen ja hän kiitti Viljakkalan Seurojentaloyhdistystä hyvästä sekä arvokkaasta työstä!

 

 

 

Loppiaiskvartetti esiintyi kahdestikin – olikohan kvartetin nimi sorvattu ihan tätä juhlaa varten?

 

*******************

 

Vihkiäisjuhlan ohjelmassa vuonna 1920 oli ”Pukutanssi” ja sitä esittivät nyt satavuotisjuhlassakin Ylöjärven Tanssijat…

 

 

 

 

…jotka kaikki taisivat olla Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen jäseniä!

 

 ****************

Ohjelmassa oli myös Venla Servon taidokasta viulunsoittoa sekä Viljakkalan Teatteriyhdistys Wimman tuottama näytelmäkappale, jonka oli ohjannut Jari Hiltunen ja taiteilijoina esiintyivät Harri Heiskanen sekä Ulla Lehtinen.

 

 

 

Suomen ensimmäinen tangokuningas, Viljakkalan Inkulasta syntyisin oleva Kauko Simonen katseli kultataustaiselta kuvaltaan, kun…

 

 

 

…siitä melkein naapurista Viljakkalan Nisunperältä oleva Markku Ylijoki tahditti laulusolistina Viljakkalan Pelimannin 1 ½ tuntisia tansseja hienon juhlatilaisuuden päätteeksi.

 

*****************

 

Pohdimme Rouvan kanssa ennen juhlia, että millaisia ”kukkia” veisimme juhlivalle yhdistykselle.

 

Kyselin pikkulinnuilta mahdollisia toiveita ja sain vastaukseksi, että kahvipaketteja aina tarvitaan ja sen vuoksi teimmekin onnittelukukiksemme…

 

 

 

…pienen kahvipakettiasetelman.

 

 

Hienosta satavuotisjuhlasta kiittäen ja erikoisesti sitä talkooporukkaan arvostaen, joka työllään on saanut aikaiseksi nykyisen Viljakkalan Seurojentalon!

 

-Esko Erkkilä-

Tour de Ski toi mieleen myös omia hiihtomuistoja

Maanantai 6.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Tour de Ski on ohi ja mielenkiinnolla seurasin televisiosta kaikkia osakilpailuja.

 

Kisan seuraaminen toi mieleeni myös omia hiihtokokemuksiani ja niistä kerron nyt ainakin kolmesta:

 

• Finlandia-hiihtoja ehdin suorittamaan peräkkäisinä vuosina kolmekymmentä ja niistä enemmän kuin puolet täydellä matkalla eli Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahteen, mutta näitä en kuitenkaan pidä suurimpana hiihtosaavutuksenani, sillä…

 

• ...vuonna 2001 hiihdin peräkkäisinä viikonvaihteina aluksi Finlandia-hiihdon Hämeenlinnasta Lahteen, sitten Pirkan-hiihdon Kankaanpäästä Tampereelle ja...

• ...sen jälkeen Terva-hiihdon Oulussa ja neljäntenä viikonvaihteena vielä Pogostan-hiihdon Ilomantsissa!

• vuosi 2001 oli minulle muutenkin merkityksellinen hiihtovuosi – toisaalta se ja seuraava vuosi eli 2002 olivat merkityksellisempiäkin, sillä marraskuussa 2001 minulta leikattiin eturauhassyöpä, mutta siitä huolimatta hiihdin Finlandia-hiihdon jo runsaan kolmen kuukauden kuluttua ei maaliskuussa 2002!

 

Juttuni ”opetus” on se, että varhain tehty diagnoosi eturauhassyövästä ei estä normaalin elämän jatkumista myös syöpädiagnoosin jälkeen!

 

 PS1:

Terva-hiihdon suksitarrani vuonna 2001!

PS2:

On muuten hienoa, että Therese Johaug voitti tänä vuonna naisten kilpailun ja Johannes Kläbo hyytyi miesten sarjassa kolmanneksi!

 

-Esko Erkkilä-

Tänään on vasta vuoden viides päivä ja jo nyt tiedämme, että Tampereen kaupungin tulosennusteessa on tänä vuonna 13,8 miljoonan euron suuruinen alijäämä

Sunnuntai 5.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Sinikka Torkkola (Tampere) ja Keskustan kunnanvaltuutettu Tuukka Liuha (Lempäälä) julkaisivat yhdessä eilen Aamulehdessä yleisönosastokirjoituksen, jonka otsikkona oli…

 

 

 

…”Sairaanhoitopiirin valtuutetut peloteltiin unohtamaan lait”.

Kirjoitus sai jo eilen poikkeuksellisen laajan huomion ”Tampereen kuntapoliitiikka” –nettisivuilla ja hyvä niin, sillä kirjoituksessa paljastettiin  sellaisia suhmurointeja, jotka asukkaiden pitää tietää.

 

Oleellista Torkkolan ja Liukan mukaan suhmuroinnissa on ollut se, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston enemmistö taipui joulukuussa tekemään päätöksen, joka on ristiriidassa lain ja tosiasioihin perustuvan talousarvion laadinnan kanssa.

 

Tampereen osalta päätös merkinnee, että Tampereen tämän vuoden tulosennuste on jo nyt 13,8 miljoonaan euroa alijäämäinen!

 

Alimitoitetun talousarvion laadinta sotii alkeellisimpiakin toimintatapoja vastaan ja siihen on nyt Pirkanmaalla menty.

 

Onneksi kuitenkin terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoito on toteutettava potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaisesti, joten Pirkanmaan kuntien ja kaupunkien tulosennusteet tälle vuodelle tulevat ilmeisesti ylittymään.

 

Tietoisella alibudjetoinnilla on kuitenkin vaikutuksia potilaiden saamaan hoitoon, sillä paine kuntien virkamiesten taholta lääketieteellisiin päättäjiin on vaarassa kasvaa.

 

Tampereen osalta nyt julkisuuteen tullut erikoissairaanhoidon kustannusten ilmeinen alibudjetointi Tampereella on jatkoa niille virkahenkilöiden päätöksille, joilla ollaan lopettamassa toisen vanhusasiamiehen toimi – vanhukset ja sairaat saavat maksaa ratikkatouhut ja vanhan homehtuneen Tavara-aseman siirrosta aiheutuvat kustannukset!

 

-Esko Erkkilä-

Nyt järki käteen; Tampere ei voi yksin muodostaa sote-aluetta!

Lauantai 4.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Sote-kysymys ja sote-alueiden lukumäärä sekä aluejako ovat olleet jo useamman hallituksen toimenpidelistalla.

 

Helsingin alueelle perustettavat sote-alueet ovat irvikuva siitä, miten asiassa pitäisi edetä, sillä eihän esimerkiksi Vantaan-Keravan –alueet käsittävällä sote-alueella ole mitään mahdollisuuksia omata niitä leveämpiä hartioita, joita sote-ratkaisulla peremmiltään tavoitellaan.

 

Hampaaton nykyhallitus antoi kuitenkin periksi Helsingin kuvernööri Vapaavuorelle ja sutta on syntymässä.

 

Vapaavuoren hengenheimolaiset – toki demarit – ovat nyt esittäneet, että myös Tampereen pitäisi saada samanlainen erillisratkaisu kuin pääkaupunkiseudulle ollaan sorvaamassa!

 

 

 

 

Osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä se ajatus, jonka Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi eilen esitti Yle Pirkanmaan alueuutisissa, kun hän esitti Tampereella samanlaista sote-ratkaisua, jota nyt ollaan sorvaamassa pääkaupunkiseudulle.

 

 

Onneksi Loukaskorven ajatukset eivät tule saamaan Pirkanmaalla eikä sosiaali- ja terveysministeriössä kannatusta, sillä eilisten Yle-Pirkanmaan alueuutistenkin uutistenlukija aluksi totesi sosiaali- ja terveysministeriön linjanneen, että se ei lämpene Tampereen ja Turun toiveille omista sote-alueista.

 

On selvää, että Pirkanmaalle pitää saada koko maakunnan kokoinen sote-alue, sillä vain siten saamme Pirkanmaalle tarpeeksi leveät hartiat hoitamaan maakunnan sosiaali- ja terveysasiat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei auta, vaikka olis kuinka ison talon poika, sillä jos rahaa ei ole, niin sitä ei ole!"

Perjantai 3.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilistä mediamaailmaa hallitsi Ylen Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn tulokset, joissa hoitoalalla työskenteleville pitäisi maksaa muita suuremmat palkankorotukset.

 

En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta tosiasia on se, että millekään alalle ei ole mahdollista maksaa muita korkeampia palkankorotuksia – näin joudun tekemään myös vientialojen työntekijöiden toiveille, jotka sentään pitävät Suomen talouselämän pyörät pyörimässä.

 

Tutkimuksen tiimoilta kaksikin huomiota;

 

• oleellista tavallisen suomalaisen kannalta on se, että hoitajien määrää pitäisi pystyä kasvattamaan…

 

…ja se, että…

 

• …julkisella vallalla eli kuntataloudella menee jo nyt niin heikosti, että minkään alan ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa!

 

 

Kaikki kunnia sosiaali- ja terveysalojen palkansaajaliitoille Tehy, Super ja JHL, mutta niiden vaatimukset yleisen linjan ylittävistä palkankorotuksista merkitsisivät kunnille ja kuntayhtymille 800 miljoonaa euroa vuodessa.

 

 

Mainitut liitot vaativat yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia peräti kymmenelle tulevalle vuodelle, joten niiden kustannusvaikutus olisi kymmenen vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa!

 

KT Kuntatyönantajat on laskenut, että jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, voitaisiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle palkata lähes 16.000 uutta sairaanhoitajaa!

 

 

Nyt realismia kehiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmekymmentä vuotta Palokallion Pamauksia!

Torstai 2.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Rakensimme omakotitalon Tampereen Palokalliolle siten, että muutimme vastavalmistuneeseen omakotitaloomme maaliskuussa 1989.

Velkaakin piti tehdä, mutta kymmenkunta vuotta olemme jo saaneet elää ilman rakennus- tai mitään muitakaan lainoja.

 

Olimme kolmas alueelle muuttaneista ja samana vuonna nykyisin n. 65 omakotitalon alueesta puolet saivat ensimmäisenä vuonna talonsa valmiiksi.

 

******************

 

Vuoden 1989 aikana perustimme Palokallion Omakotiyhdistyksen ja se onkin vuosien varrella ollut koko ajan aktiivinen toimija.  Olen lähes koko ajan kuulunut omakotiyhdistyksemme johtokuntaan ja olin vuoden myös sen puheenjohtaja – monesti olen ollut yhdistyksemme varapuheenjohtaja.

 

Omakotiyhdistyksemme keskeinen tehtävä on ollut omakotialueemme varjeleminen niiltä ongelmilta, joita Tampereen kaupungin asukkaista piittaamaton rakennustoiminta on aiheuttanut.

 

Parhaillaan olemme tiukasti seuraamassa niitä oloamme vaikeuttavia räjäytystoimia, jotka aiheutuvat Lakalaivan teollisuusalueen rakentamisesta.

 

Suurin ponnistuksemme oli takavuosina, kun Ikean tavarataloa rakennettiin moottoritien toiselle puolelle – kutsuimme tuota aikaa Ikea-helvetiksi, sillä Ikean rakennustyöt vaurioittivat puolentusinaa alueemme omakotitaloista siten, että vauriot olivat suuruusluokkaa 30.000 euroa per talo!

 

Meille vaurioita kertyi 300 euron verran ja sen Tampereen kaupunki korvasi mukisematta, mutta suurimmat vauriot jäivät vauriotalojen omistajien omalle kontolle.

 

***************

 

Juhlimme vuodenvaihteessa jo kolmattakymmenettä kertaa Palokallion Pamausta.

 

 

 

Palokallion Pamauksessa nautimme yhdessäolosta ja kuumasta Palokallion Pamaus-juomasta, josta on lapsille oma versionsa.

 

 

 

Minulle on yleensä sälytetty vastuu Palokallion Pamauksessa nuotiotunnelman luomisesta ja mieluusti myös nyt tuon luottamustehtävän suoritin!  Jätelautoja, kaasupullo ja tohotin siihen tarvittiin!

 

 

 

Tapahtumaamme on joka vuosi kuulunut keskiyöllä laulettu ”Maamme-laulu”, jonka taas kerran kajautimme yhteislauluna ja miehet päänsä paljastaen.

 

 *********************

Kannatan kansalaisaloitteen pohjalta tehtyä aloitetta ilotulitusvälineiden kieltämisestä tavallisille kengänkuluttajille, mutta onhan nuo amatöörienkin rahanhävittämistemput mukavaa katseltavaa ja niistä muutama kuva tämän juttuni lopuksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mennyttä vuosikymmentä muistellen

Keskiviikko 1.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Viime yönä siirryimme uudelle vuosikymmenelle ja tuo siirtyminen luo hyvät mahdollisuudet tutkailla sekä muistella mennyttä vuosikymmentä omien kokemusteni pohjalta.

 

Aloitin työelämässä vuonna vuoden 1970 keväällä K-ryhmän palveluksessa ja siirryin toiseen työpaikkaani eli Raisio Yhtymän palvelukseen 1.12.1970. Tasan nelikymmenvuotisen Raisio-työurani päätteeksi siirryin eläkevaariksi 30.11.2010, joten kuluneen vuosikymmenen ensimmäiset 11 kuukautta olin yhä tiiviisti työelämässä mukana.

Kuluneen "eläkeläisvuosikymmenen" aikana sain olla useiden eri yhdistysten puheenjohtajana ja niistä ajoista muutama muistelus.

 

 

MSL-Tampere

 

Taisi olla vuosi 2011, kun minut valittiin Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajaksi. Kaksivuotinen puheenjohtajajakso oli mielenkiintoinen ja kolmannelle vuodellekin minut valittiin, mutta näin parhaaksi luopua siitä, sillä minut valittiin vuodeksi 2013…

 

 

…Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön…

 

…puheenjohtajaksi.

 

Olin tuossa tärkeässä luottamustehtävässä kuusi vuotta eli 31.12.2018 saakka.

 

Työparinani tuon kuuden vuoden jaksolla oli aluksi Titta Mattila kunnallisjärjestön sihteerinä ja onnistuimme nostamaan Tampereella Keskustan kannatuksen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 10,5 prosenttiin.

 

Luovuin vapaaehtoisesti puheenjohtajuudesta vuodelle 2019 ja seuraajani onnistuivat tussaroimaan Keskustan kannatuksen Tampereella vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 4,9 prosenttiin eli kannatuksen puolittaminen olisi ollut jonkinmoinen tulos, mutta se ei tussaroijille riittänyt!

 

Samat tussaroijat jatkavat vastuutehtävissä edelleen ja ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että poliittisen taustaryhmäni alamäki tulee jatkumaan – surullista, mutta totta!

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen…

 

…puheenjohtajaksi minut valittiin vuodeksi 2014 ja sain jatkopestin aina eiliseen eli 31.12.2019 saakka eli siihen saakka, jonka Eläkeliiton säännöt sallivat, sillä Eläkeliitossa on sääntöjen mukaan kuuden vuoden katto saman luottamustehtävän hoitamiselle.

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen syyskokouksessa vuonna 2019 valittiin vastuuhenkilöiksi osaavat ja vastuuntuntoiset henkilöt, joten samanlaiseen katastrofiin ei ole vaaraa, kuin tapahtui Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä.

 

 

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston…

 

 

…puheenjohtajuus on arvostamani luottamustehtävä, jota olen nyt saanut hoitaa kaksi vuotta.

 

Tehtävä on uudelleen jaossa taas helmikuun kokouksessamme.

 

 

 

Vipu-Viljakkala

 

Vipu ry (Vipu Viljakkala ry) vaalii Ylöjärven Viljakkalan kaupunginosan kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia.

 

Arvostan, että olen saanut vuonna 2019 toimia yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys…

 

…on eräs Keskustan perusyksiköistä ja teen sen puheenjohtajana parhaani, että pystymme antamaan eväitä suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi.

 

 

Toivottelen kaikille nyt ja aikaisemmin puheenjohtamilleni yhdistykselle parhainta menestystä vuodelle 2020!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maasepän tekemät työkalut "sopivat hyvin käteen"!

Tiistai 31.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Maaseutukylillä aikoinaan toimineet maasepät osasivat asiansa, sillä yhä edelleen heidän vuosikymmeniä sitten valmistamansa erilaiset työ- ja tarvekalut ”sopivat hyvin käteen”!

 

 

Lähes kaikissa maalaistaloissa on yhä edelleen työkaluja, jotka ovat paikallisten maaseppien takomia ja valmistamia – näin myös meillä!

 

 *************************

 

Olemme kaadattaneet ulkopuolisella toimijalla omakotitalotontiltamme ison männyn ja vielä isomman koivun – arvio puiden yhteisestä kuutiosisällöstä on asiantuntijoiden mukaan kolme kuutiometriä. Molemmat puut tulemme käyttämään takkamme ja saunamme polttopuina.

 

 

Moottorisahan, kassareiden ja kirveiden lisäksi tarvitsemme työssä…

 

 

 

 

 

…tukkisaksia, sillä ilman niitä suurien polttopuupöllien käsittely olisi vaikeaa.

 

 

Nuo tukkisakset ovat olleet meillä niin kauan kuin muistan ja ne ovat vuosikymmenten saatossa saaneet kovaa käskyä – aluksi hevosvetoisten tukkirekien aikana ja sitten myöhemmin traktorikaudella.

 

 

Muistan, kun noiden tukkisaksien  remminä oli nahkaremmi, mutta jossain vaiheessa remmiksi muutettiin puimakoneen remmeistä valmistetut remmit!

 

 

Toinen meillä oleva maasepän tekemä työkalu, jonka nyt  esittelen, on…

 

 

 

 

 

…hakokirves.

 

 

Hakokirveellämme ei meillä ole ollut käyttöä, mutta muistan, kun sillä tehtiin lehmille havunoksista hakoja.

 

 

Lyhyeksi katkaistut haot toimivat lehmien kuivikkeena ja siihen tarkoitukseen haot olivatkin mainio tavara.

 

 

Haot pätkittiin hakotukin päällä lyhyiksi, jotta lehmien oli mukava makoilla niiden päällä.

 

 

Haot olivat mainio lisä siihen sontaan, joka navetassa syntyi peltojen lannoitteeksi.

 

 

Hakokirveen päässä oleva koukku oli mainio apu, kun maasta kurkoteltiin seuraavaa kuusenhakoa pätkittäväksi!

 

 

 

On todettava, että hakokirveelle en ole keksinyt omakotitalotontillamme järkevää käyttöä, mutta tukkisakset ovat kultaakin tärkeämpi työkalu, kun nyt olen alkanut pilkkomaan todellisia mahtipölkkyjä saunapuuvalmiiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuosina 2014 - 2020 vähävaraisten avun toimenpideohjelmassa EU:n maksuosuus Suomelle on 22,5 miljoonaa euroa

Maanantai 30.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilen muistelin EU-ruoka-apuohjelmaa ja sen käytännön toteuttamista EU-jäsenyytemme alkuhetkistä vuoteen 2013 saakka.

 

 

Nyt selvittelin itselleni, että miten samassa asiassa on toimittu vuodesta 2014 eteenpäin ja totesin seuraavaa:

 

 

• vähävaraisille suunnattu eurooppalaisen avun rahasto FEAD (The Fund for European Aid to the Most Deprived) tarjoaa vuosina 2014 – 2020 elintarvikeapua tai perushyödykkeitä niitä tarvitseville

• rahaston erityistavoitteena on lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman kokonaisrahoitus mainittuna ajanjaksona on 26,5 miljoonaa euroa ja siitä EU:n rahoitusosuus on 85 % eli 22,5 miljoonaa euroa. Kansallinen valtion vastinrahoitus on 15 % eli 4 miljoonaa euroa.

• tilastoista ilmenee, että tämän ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2014 EU-ruoka-apuohjelmaan kuuluvia elintarvikkeita ei jaettu – syytä en tiedä

• Suomessa vähävaraisten avun toimenpideohjelman toteutus keskitetään elintarvikeapuun, jolla lievennetään vähävaraisimpien ruuan puutetta

• Suomessa TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö vastaa vähävaraisten avun rahastosta ja Maaseutuvirasto toimenpideohjelman toteutuksesta. Toteutukseen kuuluvat elintarvikkeiden hankinta, niiden välivarastointi ja kuljetus sekä elintarvikkeiden välittäminen kumppanuusorganisaatioille, jotka jakavat elintarvikkeet ruoka-apua tarvitseville.

 

 

*********************

 

 

Kumppanuusorganisaatiot ovat mielenkiintoinen joukko, sillä viime vuonna eli vuonna 2018 kumppanuus-organisaatiot olivat seuraavat (suluissa niiden saamat elintarvikemäärät tonneina):

 

 

 

• Adra Finland säätiö                                              (96)

• Asaria ry                                                                (23)

• Hyvä Sanoma ry                                                  (151)

• Kainuun Kansalaiskeskus ry                               (31)

• Kirkkopalvelut ry                                                (567)

• Kälviän rukoushuoneyhdistys Siion ry              (26)

• Mielenterveyden Keskusliitto ry                          (53)

• Mäntsälän Helluntailähetys ry                            (109)

• Suomen Katulähetys ry                                         (16)

• Suomen Punainen Risti                                         (67)

• Suomen Vapaakirkko ViaDia ry                           (246)

• Työttömien keskusjärjestö ry                              (480)

• Muut                                                                         (74)

 

 

                 Yhteensä                                         1939 tonnia

 

 

 

Pidättäydyn kommentoimasta kumppanuusorganisaatioiden saamia elintarvikemääriä, mutta mielenkiintoisia kumppaneita ja mielenkiintoisia määriä!

 

 *********************

Täytyy muistaa, että ”leipäjonoissa” jaetaan paljon muidenkin rahoitustahojen maksamia elintarvikkeita kuin EU-rahoitteisia elintarvikkeita.

 

 

-Esko Erkkilä-

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-