Kuihtuuko Hämeenkyrön kirkonkylä tuppukyläksi, kun ohitustie valmistuu?

Torstai 20.6.2019 - -Esko Erkkilä-

On päivänselvää, että 3-tielle Hämeenkyrön kohdalle tarvitaan ohitustie.

 

 

Rinteen hallitus, jossa Keskusta todellisuudessa on kuskin paikalla, päätti 18.6.2019 myöntää ohitustien suunnitteluun 2,4 milj. euroa ja samalla investoinnille osoitettiin 64 miljoonan euron suuruinen valtuus.

 

 

Kolmostietä Etelä-Pohjanmaalta, Vaasan seudulta ja kauempaakin pohjoisesta Tampereelle kutsutaan ”ruokatieksi” ja sitähän se todella onkin – lihanjalostusteollisuus ja maidonjalostusteollisuus käyttävät Tampereelle suuntaavaa kolmostietä tuotteidensa logistisena valtasuonena ja puolestaan vaikkapa Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva viljajalostusteollisuus tarvitsee kolmostietä etelästä kuljetettaville raaka-aineilleen logistisena väylänä.

 

 

Vietän suurimman osan kesäajastani mökillämme Viljakkalan Majajärvellä ja kesäaikana käytän suunnilleen puoliksi Ylöjärven ja Hämeenkyrön palveluja hyödykseni – Tampere ja sen keskusta on niin sekaisin ratikkatöiden vuoksi, että sinne menemistä kartan viimeiseen saakka.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kävin eilen asioillani Hämeenkyrössä ja seurasin pienen hetken liikennevirtaa etelästä tultaessa ensimmäisessä kiertoliittymässä – olipahan aikasmoinen sumppu.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kiertoliittymät eivät sovi raskaalle liikenteelle ja sitähän kolmostiellä Hämeenkyrön kohdalla on paljon!

 

 

 

Kannatan Hämeenkyrön ohitustien toteuttamista, sillä se on maamme talouselämän yhteinen tahto ja sitä kautta se tuo hyvää meille kaikille.

 

 

 

Muistutan monien muiden tapaan kuitenkin, että ohitustie saattaa kuivettaa Hämeenkyrön keskustan tuppukyläksi, sillä jo Ikaalisista tullaan ajamaan huristelemalla Ylöjärven Elon kauppakeskukseen ja Tampereen Lielahden kaupallisten palvelujen käyttäjäksi; ei tulla käyttämään ohitustiestä ”kaukana” olevan Hämeenkyrön kirkonkylän palveluja!

 

 

Ohitustien tuleminen merkitsee Hämeenkyrön kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille melkoista haastetta, jotta Hämeenkyrön keskustalle ei käy kalpaten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtokotilo on ainainen riesa

Keskiviikko 19.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Lehtokotilo (Arianta arbustorum) on 15–25 millimetrin pituinen, maalla elävä nilviäislaji.

 

 

Kun lehtokotilot ovat kerran päässeet puutarhaan ja tontille, niin niistä ei käytännössä pääse lopullisesti enää eroon.

 

 

Tampereen omakotitalotonttimme on lehtokotilosaastunut, mutta mökkitonttimme Viljakkalassa olemme ainakin toistaiseksi pystyneet pitämään kotilovapaana.

 

 

Mökkitonttimme kotilopuhtaus merkitsee mm. sitä, että emme voi käyttää samoja puutarhatyövälineitä Tampereella ja mökillämme.

 

 

On selvää, että mitään taimia emme voi Tampereelta viedä mökillemme.

 

 

Seurasin aikoinaan lehtokotilon etenemistä ja totesin lehtokotilosaastumisen etenevän 20 metriä vuodessa – kotilon etenemistä ei hidastanut yhtään sen etenemisreitille osunut asfaltoitu katu!

 

 

***********************

 

 

Meillä on hoidossamme kolme hautaa Viljakkalan hautausmaalla ja tapaamme aina keväisin viedä hoitovastuullamme oleville haudoille muoviset laatikot, joihin olemme istuttaneet orvokkeja.

 

 

 

 

 

Vein eilen hoitovastuuhaudoillemme kesäkukat ja otin talteen komeasti orvokkeja kasvavat kukkalaatikot.

 

 

Nyt pelkään, että orvokkilaatikot ovat saaneet lehtokotilosaastunnan ja sen vuoksi orvokkilaatikot saavat nyt olla muutaman päivän karanteenissa mökkimme pihakiveyksellä.

 

 

Karanteenilla pyrimme varmistamaan, että lehtokotilot eivät ole saastuttaneet orvokkilaatikoitamme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjojen paikka ei ole roskalavalla!

Tiistai 18.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Maksan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle jätemaksua kolmen kiinteistön osalta eli Tampereella omakotitalosta, Viljakkalan vapaa-ajanasunnosta ja vielä maatalousyhtymämme osalta.

 

 

Omakotitalon jätteet noudetaan tontilla oleva jätesäiliö parin viikon välein tyhjentäen, mutta ”mökkiroskat” vien matkani varrella sijaitsevien jätepisteiden säiliöihin.

 

 

Vein muutama päivä sitten mökkiroskia erään jätepisteen jätesäiliöön ja huomasin säiliössä paljon kirjoja.

 

 

Mielestäni kirjojen laittaminen jätesäiliöön on verrattavissa kirjojen polttamiseen kirjarovioilla ja kirjarovioiden roihuamisesta ei maailmanhistoriassa ole seurannut mitään hyvää.

 

 

Pelastin muutaman kirjan ja mukana oli kolme todellista helmeä.

 

 

 

 

 

 

Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä…

 

 

…on Talvisodassa Lapin ryhmän komentajana toimineen kenraali K. M. Walleniuksen kirja, joka kuvaa Walleniuksen omakohtaisia kokemuksia 1920-luvulta. K. M. Wallenius oli sotilasurallaan kiisteltykin persoona, mutta hänen kirjoittamiensa kirjojen luulisi kiinnostavan kaikkia.

 

 

Hämeenmaa 7 ja sen alaotsikkona Längelmäen elämää ja oloja…

 

 

…kertoo niistä tutkimuksista ja sisältää aikalaishaastatteluja Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhon vuonna 1935 Längelmäellä tekemästä työstä.

 

Kerrassaan mielenkiintoisia juttuja minullekin, jolla ei ole sen kummempia siteitä Längelmäelle.

 

 

Kalevalan laulumailta…

 

 

…on I. K. Inhan paksu teos, jonka sisältö perustuu kirjailijan vuonna 1911 tekemään matkaan Karjalan laulumaille.

 

Olen monesti ajatellut, että tuo teos pitäisi saada ja nyt se on minulla!

 

 

Nykyään nettiaikana tulee aivan liian vähän luettua kirjoja, mutta noihin kolmeen tulen perehtymään.

 

 

 

Onkohan niin, että tuo kirjojen jättäminen jätesäiliöön perustuu siihen, että perikunnan jäsenet ovat siivonneet jonkun kulttuuria arvostaneen henkilön jäämistöä ja sen vuoksi kirjat olivat päätyneet roskikseen – harmillista sinänsä, mutta onni minulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Venlat jo maalissa ja miehet lähtivät matkaan eilen klo 23.00!

Sunnuntai 16.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Hyvää huomenta erityisesti Teille lukijani, jotka luette näitä rivejäni heti sunnuntain aamuhetkinä 16.6.2019.

 

Vanhasta kokemuksesta osaan ounastella, että Teitä on tällä saitilla aamukolmeen mennessä muutama sata aktiivia.

 

Tänään – yllätys, yllätys – muutama sana suunnistuksesta.

 

 

Olin suunnistuksesta täysin pihalla varusmiespalvelukseeni saakka, mutta silloin sain opetusta suunnistuksesta.

 

Ratkaiseva opetus oli se, kun jouduimme suunnistamaan ”valkoisella kartalla” eli kyse oli millimetripaperista, jolle oli merkitty oikeaan mittasuhteeseen vain rastipisteet.

 

 

Valkoisen kartan suunnistus opetti kompassin käytön ja samalla oli välttämätöntä se, että osasi mitata kuljetun matkan askelpareilla.

 

 

En tiedä, että vieläkö suunnistuksen ja kompassinkäytön alkeita opetetaan valkoisen kartan periaatteella, mutta minä kiitän opettajiani, sillä niin minä opin suunnistamaan.

 

 

Kartanlukutaito kehittyi sen rinnalla, että osasi käyttää kompassia!

 

 ***************

 

Varusmiespalvelukseni jälkeen opiskelin Mustialan maatalousopistossa agrologiksi ja toisena opiskeluvuotenani minut valittiin urheiluseura Mustialan Toukopojat ry:n puheenjohtajaksi. Seuramme osallistui kiinteästi Lounais-Hämeen Rastin toimintaan ja silloin suunnistustaitoni kehittyi melkoisesti.  Lounais-Hämeen Rasti järjesti 1969 aktiivisesti joka viikko harjoitussuunnistuksia ja monesti me olimme järjestävänä seurana.

 

 

Suunnistusurani suurin saavutus on Viljakkalan mestaruus miesten sarjassa – vuosi oli joskus 1970-luvun alussa.

 

 

Meitä osanottajia oli vain kaksi ja kilpailijani oli tunnettu juoksija, mutta myös piirikuntatason suunnistaja.

 

 

Mestaruuskilpailut järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulman Hyypöläisellä ja muistan, kun kilpailijani rymisteli aina rastin jälkeen ohitseni, mutta lopputulemana minä olin kuitenkin nopeampi.

 

 

Suunnistus on hieno harrastus, sillä siinä osanottaja saa aina ”palkinnon”, kun hän löytää rastin.

 

 

Jukolan viesti on eräs vuoden suurimmista televisio-ohjelmista ainakin ajallisesti ja nyt on päästy sopimukseen, että Jukolan viesti televisioidaan joka vuosi ainakin vuoteen 2023 saakka, jolloin kilpailukeskus toimii Kauhavan lentokentällä!

 

 

Aamulukijoilleni rattoista Jukolan viestin seurantaa – voittajajoukkue saattaa olla tiedossa tänään joskus aamukuuden ja aamuseitsemän tienoilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset vetivät vesiperän!

Lauantai 15.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ryhtyminen hallitusvastuuseen oli tärkeä askel suomalaisen kuluttajan, suomalaisen kotieläintuottajan ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta mm. sen vuoksi, että turkistalouden kieltoa havitelleet voimat saavat pitää suunnitelmilleen ainakin neljän vuoden tauon.

 

Turkistalouden lopettamista vaativat vouhottajat saivat uutta vettä myllyynsä, kun Norjan parlamentti eli suurkäräjät on hyväksynyt lain, joka kieltää turkistarhauksen vuoteen 2025 mennessä.

 

*****************

 

Lainaan vuoden 2014 tilastoja, kun totean näin:

”Vuonna 2014 turkisten viennin arvo oli 460 miljoonaa euroa. Se on osapuilleen yhtä paljon, kuin Turun telakalla usean vuoden aikana valmistettavan risteilyaluksen hinta.

Viennin arvo on valtava myös muiden tuotantoeläinalojen vientiin verrattuna. Niiden yhteen laskettu vienti on noin 1 miljardi.

Veroja turkiselinkeino maksoi 48,1 miljoonaa euroa.

Lukuisat kunnat turkistuotantoalueella ovat riippuvaisia elinkeinon tuomista veroeuroista. Vuonna 2014 turkisala tuotti yhdeksään suurimpaan tuottajakuntaan vähintään 100 euroa asukasta kohden.”

 

 ****************

Turkistalous alentaa ”jokapäiväisen leipämme” tai tarkemmin sanottuna ostamiemme jokapäiväisten lihajalosteiden hintaa, sillä turkisrehutehtaat maksavat lihanjalostusteollisuudelle muuten markkinakelvottomista rehujakeista hyvää hintaa.

 

 

Turkistaloudella on suuri taloudellinen merkitys Atrialle, HKScanille, Snellmanille ja muille lihanjalostusyrityksille – sillä turkistalous alentaa merkittävästi jokapäiväisen makkarapakettimme hintaa päivittäistavarakaupan kylmäaltaissa.

 

Maataloutemme on suuressa taloudellisessa kriisissä ja sen vuoksi on nostettava hattua turkiselinkeinolle, joka mahdollistaa Itikalle, Lihakunnalle, LSO:lle ja muille tuottajaosuuskunnille sekä lihaa hankkiville yrityksille paremman tilityskyvyn.

 

 

Jos turkisrehuyritykset eivät toimisi lihanjalostusteollisuuden rehujaemarkkinoilla – joita usein kutsutaan teurasjätemarkkinoiksi –  teurasjätteet jouduttaisiin kuljettamaan erillisiin käsittelylaitoksiin Honkajoelle ja Kaustisille, joissa ne kuivattaisiin kalliilla öljyllä lihaluujauhoksi ja se taas käytettäisiin melkein nolla-hinnalla eri paikkakuntien lämpövoimaloissa omakotitalojen, rivitaloasuntojen ja kerrostaloasuntojen kaukolämmön tuottamiseen.

 

 

On hienoa ja kannatettavaa, että Keskusta ja RKP ovat mukana Rinteen hallituksessa, sillä niiden mukanaolo päätöksenteossa estää sen, että turkistalouden harjoittamista vastustavat ääriainekset saisivat sananvallan asiassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onkohan vieraslajeista kohkaaminen jo ylittänyt kohtuuden rajat?

Perjantai 14.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on näyttävästi kohkattu vieraslajeista ja kansalaisia on syyllistetty ainakin vieraslajikasvien hellimisestä.

 

 

Ymmärrän oikein hyvin sen, että lupiinien esiintymistä pitää rajoittaa ja myös sen, että Venäjällä monissa paikoissa kasvavaa jättiputkea ei missään tapauksessa saa päästää Suomessa leviämään, mutta esimerkiksi kotipihoilla kasvavaa kurtturuusua kohtaan osoitettua suoranaista vihaa on vaikea ymmärtää.

 

 

Tein lyhyen kamerakierroksen mökkitontillani ja kamerani linssiin osui kolme vieraslajikasvia, joiden elinpäivät ovat luetut, jos noudattaa EU:n ja eri viranomaistahojen määräyksiä:

 

 

 

Kurtturuusu

 

 

 

 

 

Tunnustan, että toistakymmentä vuotta sitten kaivoin tämän kurtturuusun alkuperäistaimen maantien penkalta.

 

 

Kurtturuusumme pysyy hyvin paikallaan ja se ei voi levitä kasvupaikaltaan minnekään. Joudun kolmen vuoden kuluttua pohtimaan – jolloin kurtturuusun kasvattaminen tulee laittomaksi – että syyllistynkö kansalaistottelemattomuuteen, jos en hävitäkään kurtturuusuamme.

 

 

 

 

 

Vaatimaton, mutta kuitenkin kaunis kukka kurtturuusussa.

 

 

 

Japanintatar…

 

 

 

 

 

…kasvaa varastorakennuksemme päädyssä ja ylittää ainakin metrillä kirjallisuustiedossa kerrotun kolmen metrin korkeuden.

Pitäisi joskus antaa kunnon lannoitepläjäys ja katsoa, miten korkeaksi japanintatar kasvaakaan!

 

 

Japanintatar on meille tullut erään bisnesmiehen ”avulla”, joka oli laittanut sen kylkiäiseksi eräästä pienostoksesta.

 

 

Japanintatar pysyy hyvin sille varatulla alueella ja nopeakasvuisena se tuo vihreyttä jo varhain keväällä.

 

 

Tiedostan, että japanintatar-kasvin kasvupaikalta ei koskaan saa viedä maata muualle, sillä japanintatar lisääntyy pienestäkin juurenpalasesta.

 

 

Jokseenkin samalla paikalla kasvoi taannoin poppeli ja se oli todellinen riesa, sillä sen juuret kasvoivat jopa takana näkyvän kalustovajan alitse uuteen paikkaan – poppeli on todellinen riesa ja sitä on ehdottomasti vältettävä.

Lupiini

 

 

 

 

 

Haitallisin vieraslaji mökkitontillamme on lupiini ja sen torjuntaan on taas lähipäivinä paneuduttava.

 

 

Torjuntatoimeni rajoittuvat siihen, että kerään kaikkien kukkivien lupiinien kukat kompostiin ja jotkut lupiiniyksilöt revin maasta irti – näin olen menetellyt jo monina vuosina!

Lupiinit ovat muuten arvokasta ja haluttua raaka-ainetta kompostiin!

 

Lupiini on ehdottomasti haitallisin vieraslaji mökkitontillani.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo - Tampereen Kukkaispormestari vuonna 2019!

Keskiviikko 12.6.2019 - -Esko Erkkilä-

En kai koskaan ole liittänyt blogisivuilleni muiden ottamia valokuvia Mikko Alatalosta, vaikka useasti olenkin hänestä arvostaen näillä sivuillani kirjoittanut, mutta tänään teen poikkeuksen ja hyödynnän Tampere Tunnetuksi ry:n Mikosta ottamaa kuvaa.

Tampere Tunnetuksi ry on vuonna 1965 perustettu keskustan kehittämisyhdistys, jonka tavoitteena on pitää Tampereen keskusta-alue Suomen parhaana paikkana elää, vierailla ja yrittää. 

Nyt Tampere sai laulavan Kukkaispormestarin, kun kansantaiteilija Mikko Alatalo kruunattiin Tampereen 36. Kukkaispormestarin kunniatehtävään.

Tampere Tunnetuksi ry:n hallituksen puheenjohtaja Erika Hildén toteaa, että on ilo kutsua kotikaupungin perinteikkääseen kunniatehtävään Mikko Alatalo, joka on valtakunnallisesti profiloitunut Tampereen kasvoina. Alatalo edustaa tamperelaista kulttuurikenttää, joka on monipuolinen ja tärkeä osa elävää Tamperetta.

Onnittelen Mikko Alataloa Kukkaispormestarin tittelistä ja totean, että valinta osui nappiin!

-Esko Erkkilä-

Peräkonttimuseo on hieno keksintö ikäihmisten uudeksi, mutta niin vanhaksi kokemukseksi!

Tiistai 11.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Elonpolkuja-verkosto olivat päätoimijoita, kun Tampereella Laikunlavalla, vanhan kirjastotalon puistossa ja Vanhassa kirkossa järjestettiin 5.6.2019 perinteinen Astu Suveen –tapahtuma.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on Elonpolkuja –verkoston jäsen ja myös meillä oli oma osastomme Astu Suveen –tapahtumassa.

 

 

********************

 

 

Tässä jutussani kerron peräkonttimuseosta, joka oli museolehtori Lila Heinolan autolla mukana Astu Suveen –tapahtumassa.

 

Tavallisesti peräkonttimuseo on liikkeellä Tampereen kaupungin autolla, mutta nyt oli poikkeus ja museotavarat olivat esillä museolehtorin oman auton takakontissa.

 

 

 

 

 

Peräkonttimuseo on tänä vuonna liikkeellä jo kuudentena vuonna ja toiminta kuuluu Tampereen kaupungin ”Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja” –yksikön toimintaan.

 

 

 

 

 

Museolehtori Lila Heinola esitteli peräkonttimuseota ja hänen esittelynsä teki mm. minuun syvän vaikutuksen.

 

 

Peräkonttimuseon tilat jo asettavat esillä oleville esineille tiukat rajat ja sen vuoksi esillä on vain harvoja ja valittuja museoesineitä.

 

 

Peräkonttimuseo liikkuu ikäihmisiä tavoitellen eri puolilla kaupunkia ja se piipahtaa mm. erilaisissa kesätapahtumissa sekä paikoissa, joissa asuu ja vaikuttaa paljon ikäihmisiä.

 

 

Peräkonttimuseon esineet ovat katsojien vapaasti kosketeltavissa ja siten vieraiden on helppo palauttaa mieliin muistoja, jotka liittyvät esineisiin.

 

 

Esillä oli mm. Klubi-tupakka-aski, joka toi mieleeni 1950-luvulta sen tammikuisen päivän, jolloin naapureita oli ahtautunut pirttiimme toistakymmentä ja kaikki odottivat pääsyä isäni puheille, joka kynä savuten täytti veroplanketteja.

 

Isäni kynä savusi, mutta odottavien isäntien ja kylänmiesten tupakit savusivat vielä enemmän, jotta pirtissä ei nähnyt vastapäistä seinää.

 

 

Se on toki todettava, että miehet eivät polttaneet Klubia, vaan oikein Työmies- tai Saimaa –tupakkeja – silloin ei vielä ollut markkinoilla Nortteja tai ainakaan Viljakkalan Hanhijärvenkulman miehet eivät niitä polttaneet!

 

 

 

 

 

Kiitokset museolehtori Lila Heinolalle, joka tässä availee 4711 –parfyymipulloa, joka myös liittyi viitisenkymmentä vuotta sitten elettyyn elämään.

 

 

On suuri asia, että ikäihmiset saavat peräkonttimuseon avulla muistella nuoruutensa tapahtumia ja sitä kautta saada taas uutta otetta elämäänsä!

 

 

Tulipahan mieleeni, että Tampereen museotoiminnan virittämä ikäihmisille suuntaama peräkonttimuseo pitäisi saada kaikkien pirkanmaalaiskuntien ikäihmisten saataville – ehkä uuden hallituksemme linjaama maakuntauudistus avittaisi tätä haavettani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ennen autot olivat yksilöllisiä

Maanantai 10.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Haverin konepäivät järjestettiin Viljakkalan Haverissa lauantaina 8.6.2019 jo kuudennen kerran.

 

 

Helteinen sää suosi tapahtumaa vaikka muutaman kilometrin päässä vettä tuli iltapäivän alkaessa rankastikin.

 

 

Tähän juttuuni sisältyy kuvakimara niistä veteraaniautoista, jotka osallistuivat tapahtumaan.

 

 

Monet konepäivävieraat totesivat veteraaniautoja katsellessaan, että ennen autot olivat yksilöllisiä, mutta toisin on tänään.

 

 

Tänään henkilöautot ovat samanlaisissa tuulitunneleissa testattuja persoonattomia tekeleitä, jotka kaikki näyttävät samoilta automerkistä riippumatta.

 

 

Nykyajan henkilöautot erottaa toisistaan vain sillä, että tiirailee johonkin kohtaa autossa ikuistettua automerkkiä.

 

 

Tässä se lupaamani kuvakimara veteraaniautoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset veteraaniautojen omistajille, jotka toitte ajopelinne Haverin konepäivien yleisön ihailtavaksi.

 

 

Hienoa oli se, että kaikki veteraaniautot saapuivat paikalle omin voimin ja myös lähtivät pois omin voimin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös se on tärkeä mielipide, että ei ole hyvää eikä pahaa sanottavaa Viljakkalan kuntaliitoksesta Ylöjärveen

Sunnuntai 9.6.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olen kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi toimin Ylöjärvellä asukaslautakunnan alaisen Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana.

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui tänään omalla osastollaan Haverin konepäiville.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapio Lieskon kanssa yhdessä otimme vastaan viljakkalalaisten  tuntemuksia välitettäväksi Ylöjärven päättäjille.

 

 

 

 

 

Nella-onnetar nosti hedelmäkorin omistajaksi…

 

 

 

 

 

…Markku Vuorenmaan, jolle luovutimme Viljakkala-neuvoston hankkiman hedelmäkorin.

 

 

 

Seuraavan kerran Viljakkala-neuvosto kerää asukasmielipiteitä Karhen markkinoilla 29.6.2019 – tervetuloa silloin Karhelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt

Lauantai 8.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajakasveihin kuuluvat mm. alppiruusut eli rodot, pensasmustikka, hortensiat ja atsaleat.

 

 

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja nyt on alppiruusujen kukinta-aika.

 

 

 

Myöhäinen kevääntulo on merkinnyt, että tavallisesti kesäkuun neljäntenä päivänä kukkaan puhjenneet rodot ovat nyt vasta eilen puhjenneet kukkaan.

 

 

 

 

 

Meillä on yksitoista rodoa mökkimaailmamme männikössä ja eilen sain lyöttäytyä rodojemme joukkoon.

 

 

Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli ja P.M.A Tigestedt ovat lajikkeet, joita meillä on kasvussa.

 

 

Rodot eli alppiruusut ovat helppohoitoisia kasveja, sillä ne eivät käytännössä vaadi istuttamisen jälkeen mitään hoitoa.

 

Rodot ovat pintajuurisia kasveja, joten männyt syväjuurisina ovat niille paras kasvukumppani – rodoja ei pidä istuttaa kuusien katveeseen, sillä matalajuuriset kasvit eivät sovi yhteen.

 

Pahin virhe rodojen kasvatuksessa on kalkita niiden kasvualustaa, sillä rodo on ääriesimerkki kalkinkarttajista!

 

 

Rodo siis männyn kaveriksi ja ei missään tapauksessa kalkkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen perinteinen jäsenretki Viikinsaareen 4.6.2019

Perjantai 7.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Voidaan kai jo puhua perinteestä, kun Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti jo toisena vuonna peräkkäin jäsentensä virkistysmatkan Tampereen Laukontorilta Pyhäjärvellä sijaitsevaan Viikinsaareen.

 

 

 

 

 

Laivamatkaa varjosti se, että Tammerkoski-laivan pakoputki on viallinen ja laivalla haisee koko ajan pakokaasut.

 

 

Hopealinjan häpeäksi on luettava se, kun kapteeni kertoi meille, että rahaa pakoputken korjaamiseen on vasta ehkä ensi vuonna eli Viikinsaareen matkaajat ja Tammerkoski-laivalla risteilylle osallistuvat joutuvat kokemaan pakokaasujen hajua ensi vuoteen saakka – ei voi olla totta!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viikinsaaresta on ensimmäiset kirjalliset tiedot jo vuodelta 1596, jolloin käräjöitiin Viikinsaaressa tapahtuneista heinävarkauksista.

 

 

Viikinsaari syntyi maankohoamisen vuoksi jo seitsemäntuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkamista, joten kyse on vanhasta saaresta.

 

 

 

 

 

Poikkesimme menomatkalla Rosendahlin laiturilla, sillä sieltä laivaan nousi orkesteriporukka, joka esiintyy kesäkauden aikana Viikinsaaren kesäteatterissa.

 

 

 

 

 

Kahdeksan hengen etujoukolla riitti grillikatoksella puuhaa, sillä kaikki piti saada valmiiksi ennen pääjoukon saapumista.

 

 

 

 

 

Olin hankkinut sata grillimakkaraa. jotta jokaiselle riitti kaksi makkaraa.

 

 

On luonnollista, että kelpuutin makkaroiksi vain kotimaisesta lihasta valmistetut makkarat ja silloin tulivat valituiksi Wilhelmi- sekä Kabanossi-grillimakkarat.

 

 

Sinikka Salo (vasemmalla) ja Terttu Styrman valmistelivat makkarat grillausvalmiiksi.

 

 

 

 

 

Suojelimme saaren luontoa ja kasvillisuutta, kun etujoukkomme grillasi makkaramme tarkoitukseen varatussa grillikatoksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme pääjoukko saapui klo 11.00 lähteneellä laivalla ja sen jälkeen vietimmekin rattoisan tapaamishetken grillimakkaraa ja salaattia maistellen.

 

 

Olin tehnyt pienen virheostoksen, kun olin ostanut juomaksi muutaman litran verran Valion mansikkakeittoa – ostos olikin lopulta nappiostos, sillä niin paljon sain kehuja hienosta ”juomasta”!

 

 

 

 

 

Yhdessäolomme päätteeksi hallituksemme jäsenet Seppo Saari (vasemmalla) ja Reijo Kauppila toimivat esilaulajina, kun yhteisesti lauloimme Puolustusvoimain lippujuhlapäivään hyvin sopivan ”Siniristilippumme”!

 

 

 

Toivottavasti Viikinsaareen taas vuonna 2020!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On hyvä, että hallitusohjelmassa puututaan private label -tuotteiden kilpailuasemaa vääristävään tilanteeseen

Torstai 6.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Rinteen syntymässä olevan hallituksen hallitusohjelma ja sen yksityiskohdat avautuvat kaiken kansan nähtäville ja kommentoitavaksi pikkuhiljaa.

 

 

Hallitusohjelman eräs helmi on linjaus, että puututaan private label –tuotteiden aiheuttamaan vääristymään elintarvikemarkkinoilla.

 

 

Linjaus ei minua henkilökohtaisesti koske, sillä milloinkaan ostoskoriini ei ole osunut Pirkka- eikä Rainbow-tuotteita.

 

 

Muistan elävästi sen hetken, jolloin kuulin Keskon ja K-ryhmän alkavan panostamaan merkittömiin tuotteisiin.   Olin eräässä etelä-pohjalaisessa K-Maatalouskaupassa esittelemässä tuotteitamme, kun kauppias saapui innosta puhkuen Seinäjoen Keskon kauppiastapahtumasta ja kertoi, että on tapahtumassa jotain suurta. Nyt haarukoin tapahtuma-ajaksi 1977 tai 1978.

 

 

S-ryhmä katseli Keskon toimintaa monta vuotta, mutta sitten sekin toi markkinoille merkittömät tuotteet ja risti ne Rainbow-tuotteiksi.

 

 

Pirkka- ja Rainbow-tuotteet ovat laadultaan kakkos- tai kolmosluokan tuotteita, joissa kuluttajalaadulla ei ole mitään roolia, sillä ne ovat pelkkiä rahantekotuotteita päivittäistavarakaupalle.

 

 

Osa Pirkka- ja Rainbow-tuotteista ovat ainakin ajoittain kotimaisten yritysten valmistamia, mutta useinkin Kesko ja S-ryhmä vaihtavat niiden valmistajan ulkomaiseksi ja se tapahtuu aina hintatasoa polkemalla.

 

 

Private label-tuotteet ovat surkeita laadusta piittaamattomia kopioita, joita vastuulliset elintarvikeyritykset eivät suostu valmistamaan.

 

 

Valitettavasti merkittömät tuotteet muodostavat tuoteryhmittäin sen alimman hintatason, johon kaupparyhmittymien sisäänostajat vertaavat myös laadukkaita merkkituotteita.  Kierre on valmis.

 

 

Toivon hallitukselta nopeita ja selkeitä päätöksiä, jotta private label –tuotteiden aiheuttama markkinavääristymä saadaan nopeasti korjattua, sillä se on ennen kaikkea kuluttajien etu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Herra kapteeni: Yliluutnantti Erkkilä ilmoittautuu ja onnittelee!"

Keskiviikko 5.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva armeijamuotoinen tervehdys oli minulle totuutta eilen aamulla, kun soitin vanhimmalle pojalleni aamutervehdyksen.

 

 

Mieluusti tuon tervehdyksen teinkin vaikka se merkitsi, että menetin perhekunnassamme sotilasarvoltaan korkeimman sotilasarvon omaavan perheenjäsenen aseman.

 

 

Olen aikoinaan saanut ylennyksen yliluutnantiksi, mutta niin on saanut myös vanhin poikamme.

 

 

Ylennysajankohdan perusteella olen ollut perhekuntamme ykkönen sotilasarvoissa, mutta eilen Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä tilanne muuttui, kun…

 

 

 

 

 

…vanhin poikamme Juha sai ylennyksen kapteeniksi.

Tässä kuva Juhan ylennyksestä kertovasta tiedotteesta.

Arvostan poikani saamaa ylennystä!

-Esko Erkkilä-

Neljänneksi suurimmasta tulikin ykkönen!

Tiistai 4.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 14. päivänä 2019 järjestetyissä eduskuntavaaleissa tulokset olivat äänimäärien osalta seuraavat:

 

SDP                                    546 471

Perussuomalaiset             538 805

Kokoomus                         523 957

Keskusta                           423 920

 

 

Vaalituloksen perusteella on nyt saatu päätökseen hallitusneuvottelut ja tulos on yllättäen se, että neljänneksi äänimäärissä sijoittuneesta Keskusta tulikin hallitusneuvotteluissa ykköspuolue, sillä ilman Keskustaa Suomeen ei oltaisi saatu hallitusta!

 

 

Julkisuudessa puhutaan Keskustan kokemasta rökäletappiosta, mutta hallitusneuvottelujen osalta tilanne on tyystin toinen, sillä Keskusta on pystynyt sanelemaan ehdot, joilla se on valmis ryhtymään hallitusvastuuseen.

 

 

Keskusta sai hallitusneuvotteluissa läpi jokseenkin kaikki kynnyskysymyksensä ja niistä 18 maakunnan itsehallintoon perustuva maakunnallinen hallintomalli on kirkkain kruunu saavutuksista.

 

 

Metsien hakkuumäärien rajaamisesta pidättäytyminen on iso askel, johon muut hallituspuolueet joutuivat sopeutumaan.

 

 

Turkiselinkeinon rajoittamisesta hallitusohjelmasta ei puhuta mitään ja uskon, että tässä järkevässä linjauksessa Keskusta sai tärkeää tukea RKP:ltä.

 

 

Joutui Keskusta toki myöntymäänkin ja polttoaineverotuksen kiristäminen on näistä seikoista se ehkä kaikkein valitettavin.

****************

 

 

 

Eilen virallisesti julkistettu viiden puolueen hallitussopu heijastui myös Tampereen Keskustorille Maanantaimarkkinoille eilen, jossa Vasemmistoliiton ja Keskustan telttakatokset sijaitsivat rinnakkain ja…

 

 

 

 

 

…Keskustan järjestöaktiivi Reijo Laitinen (vasemmalla) sekä Vasemmistoliiton järjestöaktiivi Ilkka Järvelä (oikealla) halusivat, että heidät kuvataan ”ristikkäin” eli Laitinen Vasemmistoliiton telttakatoksen edessä ja Järvelä puolestaan Keskustan katoksen edessä!

 

 

Laitisen ja Järvelän pienimuotoinen hulluttelu sopii hyvin siihen, että mitä eilen on saatu eri puolueiden kesken aikaiseksi Helsingissä.

 

 

Politiikassa on keskeistä, että henkilösuhteet ovat aina kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestötoimijat ja työnantajat: Nyt on aika esittää Itsenäisyyspäivänä myönnettäviä kunniamerkkejä!

Maanantai 3.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien Suurmestari myöntää ansioituneille kansalaisille kunniamerkkejä mm. Itsenäisyyspäivänä.

 

 

Itsenäisyyspäivä tuntuu näin kesäkuun alussa kaukaiselta ajankohdalta, mutta järjestötoimijoiden sekä työnantajien edustajien pitää muistaa, että vuoden 2019 Itsenäisyyspäivänä myönnettävien kunniamerkkien anomukset on oltava ritarikuntien kansliassa viimeistään 31.7.2019.

 

 

Omaan kokemusta kunniamerkin saamisesta, sillä Pirkanmaan Agrologit anoivat minulle aikoinaan kunniamerkkiä ja sain Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansioristin.  Sen lisäksi omaan kokemusta kunniamerkkien anomisesta järjestötoimijana ja myös työnantajan edustajana.

 

 

Vain kerran tekemäni anomus on tullut bumerangina takaisin ja syynä oli ilmeisesti se, että kunniamerkin kohteena olevalla henkilöllä oli useita epäselvyyksiä taloudellisissa asioissa.

 

 

Jokunen vinkki kunniamerkkien anojille:

 

• ritarikunnat painottavat, että hakijan pitää varmistaa, että henkilö vastaanottaa hänelle haetun kunniamerkin – tämän ohjeen olen ainoinaan laiminlyönyt, mutta ongelmia ei ole ilmennyt

• hakijalle kannattaa kertoa etukäteen, että hänelle ollaan anomassa kunniamerkkiä ja pyytää häntä kertomaan pienimmätkin ansionsa. Paikallisen lätkäporukan ohjaaminen on ritarikuntien mielestä monesti paljon arvokkaampaa toimintaa, kuin korkeakin asema työnantajan organisaatiossa

• ei pidä pelästyä, jos esimerkiksi työnantajan aikaisempi hakemus ei ole tuottanut tulosta; omaan kolmen henkilön kohdalla kokemusta, että työnantajan aikaisempi hakemus on tullut takaisin bumerangina, mutta ohjeideni mukaan tehty uusi hakemus on tuottanut tulosta

• pitää varautua siihen, että henkilö saa niin korkean kunniamerkin, että hakijataho joutuu maksumieheksi. Huomaan, että nykyisin jopa ansioristit ovat maksullisia kunniamerkkejä eli 215 euroa. Sain aikoinaan Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja silloin se ei ollut maksullinen kunniamerkki! Toimin 1970-luvun puolivälissä Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteerinä ja muistan, että joskus haimme eräälle agrologi-veljelle kunniamerkkiä ja ritarikunnan hallitus katsoi kyseisen henkilön niin ansioituneeksi, että myönsi hänelle maksullisen kunniamerkin – yhdistyksemme maksoi homman vaikka rahavaramme sen tuloksena puolittuivatkin!

• kunniamerkkikiintiöt on jaettu eri ministeriöille ja pitää tutkailla, että minkä ministeriön kiintiölle kuuluu se kunniamerkki, jota anotaan – ainakin ennen esimerkiksi omakotiyhdistysmaailman kunniamerkit anottiin Ympäristöministeriöltä!

 

Järjestötoimijat ja työnantajat!

 

Laittakaahan Itsenäisyyspäivänä jaettavat kunniamerkit anomukseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valitettavasti moottorisaha puuttui!

Sunnuntai 2.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Jouduin helatorstaina ongelmatilanteeseen, kun ruohonleikkuria noutaessani törmäsin…

 

 

 

 

 

…esteeseen, jonka yli ei Focuksellani ollut ylipääsyä, sillä tielle oli kaatunut tukkipuunkokoinen kuusi!

 

 

Onneksi määränpääni oli kahdensadan metrin päässä ja sieltä oli noudettavissa moottorisaha.

 

 

Oli mukava verestää nuoruusajan muistoja ja karsia tukkirunko moottorisahalla sekä sen jälkeen muodostaa siitä silmämääräisellä apteeraamisella kaksi tukkia.

 

 

*****************

 

 

Focukseni takakontissa on melko paljon erilaisia työkaluja, mutta moottorisahaa siellä en tapaa kuljettaa.

 

 

Melko usein radiotoimittajat tekevät ohjelmia, joissa kysellään naisihmisiltä, että mitä heidän käsilaukussaan on.

 

 

*******************

 

 

Mukailin eilen tätä kyselyä ja purin nurmikolle jokseenkin kaikki työkalut ja oheistarvikkeet, joita autoni takakontissa kuljettelen.

 

 

 

 

 

Valikoima näyttää tältä ja sanallisesti muutama sana noista tarvetyökaluista:

 

 

 

• Vasara

• Kahdetkin putkitongit

• Kunnollinen ilmapumppu

• Kassari, jota myös vesuriksi kutsutaan

• Fiskars`n halkomakirves

• Fiskars`n karsimakirves

• Mustassa laatikossa tukanajovälineet

• Viiden metrin rullamitta

• Oksasakset eli voimasakset

• Sekatöörit

• Kahdenkymmenen metrin pituinen mittanauha

• Kuulosuojaimet

• Käsivalaisin

• Peräti kaksi sateenvarjoa

• Köysi

• Käynnistyskaapelit

 

 

Paljon sitä tavaraa on, mutta se moottorisaha puuttui helatorstaina, kun sitä olisi tarvittu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vakiopaikka

Lauantai 1.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnistan ja tunnustan olevani poikkeusyksilö, sillä pyrin erilaisissa tilaisuuksissa, en nyt ihan etupenkkiin, mutta kuitenkin kohtuullisen lähelle esiintyjiä.

 

 

Poikkeusyksilö, sillä tavallisesti yleisötilaisuuksien istumapaikat pyritään täyttämään salin perältä alkaen.

 

 

Minulla on yleensä aina matkassa kamera ja sillä saa parhaat kuvat esiintyjästä, jos istuu eturivien paikoilla.

 

 

On selvää, että läheltä myös näkee ja kuulee paremmin kuin salin perältä.

 

 

**********************

 

 

Mutta juttuni otsikko on ”Vakiopaikka” ja tarkoitukseni on nyt käsitellä sitä, että eri henkilöille muodostuu palavereissa, säännöllisesti toistuvissa tilaisuuksissa ja neuvonpidoissa vakituinen paikka.

 

 

Työelämän aikana havaitsin, että jokaiselle muodostui oma ”nimetty” paikka – paikka saattoi samassakin neuvotteluhuoneessa vaihdella sen mukaan, että mikä oli kulloinkin neuvottelun tai palaverin aihe.

 

 

Nyt järjestöelämässä huomaa vakiopaikan merkityksen esimerkiksi Eläkeliiton joka toinen maanantai toistuvissa jäsentapaamisissa.

 

 

Joskus yritimme ohjata henkilöitä istumaan pöytiin ihan uusien kavereiden kanssa, mutta ymmärsimme luopua ”pakkosijoittelusta”, sillä jäsenet eivät sitä halunneet.

 

 

Vakiopaikkamenettelyn ymmärtääkin, sillä luohan se tuttuutta ja turvallisuutta, kun kahden viikon välein saa nauttia hyvistä pullakahveista, mukavasta ohjelmasta ja tutusta seurasta.

 

 

Vihjeenä järjestötoimijoille, että älkää menkö sorkkimaan jäsentenne tai yleensäkin tilaisuuksien osanottajien istumapaikkamieltymyksiä!

 

 

-Esko Erkkilä-