Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapa talonpoika päivässä, SDP: Tapa talonpoika päivässä, Arvo Salo, Arvo Salo: Tapa talonpoika päivässä, Suomen huoltovarmuus, suomalainen kuluttaja, suomalainen talonpoika, suomalainen ruuantuottaja, Sanna Marin, Sanna Marin Aamulehdessä 21.5.2020,

Sukkelalla äestäminen, käsinkylvö ja lopuksi unkaaminen!

Maanantai 25.5.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_8128.JPG

Se on kylvötöiden loppuhuipennus menossa ja ajattelin hieman muistella, että miten pientilalla eli kotonani kylvöjä tehtiin 1950-luvulla!

 

Kas näin:

 

Keväisten kylvötöiden muistelu pitää mielestäni ulottaa jo edelliseen syksyyn, sillä silloin parihevosilla kynnettiin seuraavana keväänä viljalle tulevat peltosarat – tosiaankin peltosarat, sillä mm. meillä pellot salaojitettiin vasta 1970-luvulla!

 

Meillä syyskynnöt suoritettiin naapurimme kanssa yhteistyönä ja sitä vaati jo myös se, että näin saatiin kyntöauran eli viljakkalalaisittain vältin vetopeleiksi parihevoset eli meidän Vappu ja naapurin Urpo. Urpo oli kookkaampana vakohevosena ja Vappu kulki sängellä tai nurmella, jos oli kyse nurmikynnöstä.

 

Isäni oli kookkaana miehenä aina vältin sarvissa ja kummisetäni Uuno ohjasti hevosia!

 

Tiloilla oli kunnia-asiana, että kaikki kyntöhommat suoritettiin syksyllä ja hyvä niin, sillä talven pakkaset murustivat kynnetyt sarat hyvään kasvukuntoon!

 

 ****************

 

Keväällä kylvettävät sarat muokattiin yhden hevosen vetämällä Sukkela-äkeellä ja homma piti tehdä kahteen kertaan, sillä yhdellä ajokerralla maata ei saatu kylvökuntoon. Olen monet monituiset kerrat ollut alle kouluikäisenä Sukkelan päällä, kun isäni ohjasti Vapun vetämää Sukkelaa!

***

 

Sukkelalla tapahtuneen maanmuokkauksen jälkeen oli vuorossa maanviljelijän tärkein ja arvostetuin työvaihe eli kylväminen!  Isäni oli taitava kylväjä, mutta hänkään ei koskaan opetellut kaksinkäsinkylvämistä vaan hän käytti yhdenkäden tekniikkaa.  Opiskelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran maamieskoulussa vuonna 1965 ja olen hitusen ylpeä taidostani!

***

Kylvämisen jälkeen oli vuorossa ”sekaanajaminen” eli taas ajettiin Vapun vetämällä Sukkelalla kylvetyt siemenet piiloon ja kasvamisen alkuun.

 

***

Jos oli tarkoitus kylvää sama peltosarka myös tulevana vuonna kevätviljalle, oli seuraavana työvaiheena unkaaminen.

 

Mikäli kylvetty sarka haluttiin seuraavana vuonna kasvamaan nurmea eli heinää, oli ennen unkaamista kylvettävä heinänsiemen.

 

***

Heinänsiemenen kylväminen vaati ja vaatii yhä edelleen tuulettoman sään sekä sen lisäksi taitavan kylväjän. Isäni oli taitava heinänsiementen kylväjä, sillä hänellä riitti heinänsiementen kylvöhommia myös monien naapureidemme pelloilla.  Tuulet olivat seestyneet illan koittaessa ja isäni lähti naapureille heinänkylvöön joskus iltayhdeksän jälkeen.

 

 ***

 

Viimeistään heinänsiementen kylvämisen jälkeen oli vuorossa unkaaminen ja se tapahtui ungalla, joka oli vajaat kaksi metriä leveä tukki joka oli laakeroitu molemmista päistään aisoihin, joista hevonen veti unkaa.

 

Meillä on yhä edelleen tallella unka, jolla mm. minä olen ungannut monet moninaiset peltosarat alle kymmenvuotiaana ja myös hieman vanhempana.

 

 

Tämmöisiä muisteluksia kylvöhommista yli kuusikymmentä vuotta sitten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylvöhommat 1950-luvulla, Kylvötyöt, Sukkela, Sukkela-äes, vältti, kyntöaura on vältti, heinänsiemenen kylväminen, unka, unkaaminen, jyrääminen on unkaamista, unkaaminen on jyräämistä,

Barcelonasta mutkin Floridassa käyneet ja Tampereelle päätyneet pääsivät Viljakkalan Majajärvelle tuottavaan loppusijoitukseen!

Sunnuntai 24.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Löin käteni päälle, kun viime vuoden lopulla facebookissa tarjottiin ilmaiseksi erilaisia puulaatikoita.

 

Sain puulaatikot ja lähemmän tarkastelun jälkeen ne osoittautuivat puulaatikoiksi, joilla oli barcelonalaisen firman taideteoksia kuljetettu ensiksi mutkin Floridaan ja sen jälkeen Tampereelle.

 

Osa laatikoista meni suoraan polttoon, mutta muutama niistä saa nyt uuden elämän mökkitontillani Viljakkalan Majajärvellä ja niiden ”uusi elämä” merkitsee erilaisten kasvien kasvualustana toimimista.

 

 

IMG_8073.JPG

 

Laatikoista neljä saa kunniatehtävän toimia myöhemmin määriteltävien trekoolikasvien kasvualustana.

 

 

IMG_8067.JPG

 

Trekoolilaatikoiden asentaminen on tarkkaa hommaa ja siinä tarvittiin mm. pitkää vatupassia.

 

 

IMG_8068.JPG

 

Ainakin osa taidetta sisältävistä laatikoista oli aikoinaan käynyt mutkin Floridassa, mutta palanneet Floridasta Barcelonaan ja sieltä sitten Tampereelle pariinkin eri taidegalleriaan!

 

 

Arvostan sitä kierrätystä, jota kansainvälinen taidemaailma harrastaa, sillä olen melkoisen varma, että nuo maailmanmatkaajat saavat olla ainakin viitisen vuotta mökkitontillamme erilaisten trekoolikasvien kasvupaikkana ja sen jälkeen ne pääsevät loppusijoitukseen mökkitonttimme juhannusroihuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palm Beasc Country Conversion Center, Barcelona, taidekuljetukset, tamperelaiset taidegalleriat, Viljakkalan Majajärvi, Galeria Joan Kaspar,

Betoniset rumpuputket ja vanhat kaivonrenkaat hyötykäyttöön!

Lauantai 23.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Menneinä vuosikymmeninä maatiloilla salaojitus on edennyt vinhaa vauhtia ja sen myötä maatilojen ”nurkissa” on lukemattomia betonisia rumpuputkia.

 

Käytöstä poistettujen rumpuputkien määrää on kasvattanut myös se, että yksityisteiden rumpuputkia on korvattu muoviputkilla ja betoniset rumpuputket lojuvat ”siinä jossain lepikossa”.

 

Myös betonisia kaivonrenkaita lojuu monilla maatiloilla, mutta niiden osalta kierrätystilanne on helpompi, sillä tarpeettomat kaivonrenkaat on useinkin jätetty maan uumeniin ja niitä ei loju ”lepikoissa”!

 

****************

 

Betonisia rumpuputkia ja jokunen kaivonrengas kertyi meillekin, mutta onneksi keksin niille järkevää uusiokäyttöä ja nyt ne ovat mökkimaailmassani isokokoisina ”kasvatusruukkuina”!

 

 

IMG_8076.JPG

 

Eilen oli se päivä, jolloin laitoimme mökkitontillemme kuljetetut betoniset rumpuputket ja yhden kaivonrenkaan siihen malliin, että vain taimet puuttuvat!

 

Rumpuputkemme eivät ole ihan sotilaallisessa ojennuksessa, mutta tähän on tyytyminen!

 

Rumpuputkien pystyttäminen on tarkkuutta vaativaa hommaa ja muistan, kun aikoinaan niiden pystytysvaiheessa olin huolimaton ja kaadoin traktorin paskatalikolla yhden noista rumpuputkista – siinä vierähti runsas tunti, kun yksinäni operoin tuon kaatamani rumpuputken taas pystyyn.

**************

 

Rumpuputkien saattamisessa kunnolliseksi kasvualustaksi on muistettava, että pohjalle pitää laittaa ”risuja ja männynkäpyjä” ja vasta sitten maata, jotta kasvualusta saadaan pysymään eloisana – myös muutamat päänkokoiset kivet kuuluvat pohjalle.

 

Betoniset rumpuputket ovat huonoselkäiselle viherpeukalolle ”tuhannen taalan paikka”, sillä vajaan metrin korkeudella tehtävät rikkaruohojen kitkennät ovat suuri hupi vaan!

 

Jos Sinulla itselläsi ei ole maillasi käytöstä poistettuja rumpuputkia, niin kysypä lähellä asuvalta maanviljelijältä – hänellä varmaan niitä on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: salaojitus, yksityisteiden betonirummut, kaivonrenkaat, betoniset rumpuputket, betoniset rumpuputket kierrätykseen, kaivonrenkaat kierrätykseen, kierrätys,

Se oli perunantaimien istutuspäivä eilen!

Perjantai 22.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuus on riemastunut, kun Katri Kulmuni taannoin totesi, että on aika perunantaimien istuttamiselle.

 

Mielestäni tuossa toteamisessa ei ole mitään kummallista, sillä meillä perunataimia on istutettu jo yli kaksikymmentä vuotta ja niin tapahtui myös eilen.

 

 

IMG_8062.JPG

 

Perunat tapaamme esikasvattaa laatikoissa.

 

 

IMG_8061.JPG

 

Laatikoista esikasvatetut perunantaimet siirretään sitten aikanaan viherpeukalon monityövälineeseen eli penskojen laskettelupulkkaan…

 

 

IMG_8058.JPG

 

…josta ne yksitellen istutetaan hyvinlannoitettuun perunanvakoon.

 

 

IMG_8060.JPG

 

Tänä vuonna perunantaimet olivat viileän kevään ansiosta kasvattaneet harvinaisen hyvän juuriston, joten satotoiveet ovat kohdallaan, vaikka perunantainten istuttaminen siirtyikin tänä vuonna tavallista myöhemmäksi.

 

 

IMG_8063.JPG

 

On komeita ja elinvoimaisia perunantaimia!

 

 

IMG_8064.JPG

 

 

Viitisenkymmenelle rivimetrille riitti perunantaimia ja…

 

 

IMG_8065.JPG

 

…kun niiden päälle laitoimme kolminkertaisen kevytpeitekerroksen, toiveissa on saada heti juhannuksen jälkeen uusia perunoita omasta maasta!

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan kolmisen viikkoa!

 

On selvää, että myöhemmin kevään edetessä istutamme siemenperunat, joiden sato sitten aikanaan talvella täyttää perunantarpeemme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perunantaimien istuttaminen, pussiperunat, varhaisperunat, Katri Kulmuni,

Pääministereitä; kuvanottohetkellä entisiä ja istuvia!

Torstai 21.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Facebookin ihmeellisessä maailmassa on viime päivinä kiertänyt muutama päivä sitten otettu kuva, jossa Katri Kulmunin kanssa on neuvonpidossa viisi keskustalaista entistä pääministeriä eli Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi ja Juha Sipilä.

 

********************

 

Olen tavannut kaikki nuo henkilöt ja heistä vain Esko Ahon jo niin varhain, että minulla ei ole tapaamisestamme valokuvaa.

 

Paikka oli Seinäjoen Törnävällä vuonna 1974 ja Aho oli kai silloin Keskustanuorten puheenjohtaja.

 

Aho oli pääministerinä 1991 – 1995

 

***********************

Anneli Jäätteenmäki oli pääministerinä vuonna 2003 ja pääministerinä en häntä tavannut, mutta lukuisia kertoja sen jälkeen – tässä olemme Tampereen Kauppahallissa eräässä Annelin järjestämässä tilaisuudessa.

 

******************

IMG_8057.JPG

Matti Vanhanen oli pääministerinä kahdella peräkkäisellä vaalikaudella vuosina 2003 – 2010.

 

Tapasin hänet muutaman kerran hänen pääministerikaudellaankin, mutta tässä olemme jossain kokouksessa myöhemmin.

 

*********************

eskojamari2.jpg

Mari Kiviniemi oli pääministerinä 2010 – 2011 ja tapasin hänet hänen pääministeriaikanaankin monesti.

 

Tässä haastattelen pääministeri Kiviniemeä Pala-Cafe –kahvilassa Tampereella.

************************

IMG_7141.jfif

Juha Sipilä nosti pääministerikaudellaan 2015 – 2019 Suomen taloudellisesta suosta ja tässä keskustelemme jostain vakavasta asiasta hänen pääministerikaudellaan.

 

Olin aikoinaan nostamassa Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa.

 

On selvää, että Juha Sipilän taitoja taas tarvittaisiin, kun maatamme aletaan nostamaan korona-ongelmista ”kuivalle maalle”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Juha Sipilä, Esko Aho,

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

IMG_8047.JPG

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

IMG_8046.JPG

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

IMG_8043.JPG

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

IMG_8049.JPG

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

IMG_8054.JPG

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Irvinin viimeinen leposija on Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla

Tiistai 19.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pari kertaa kesän aikana poiketa Hämeenkyrössä Mäntyrinteen hautausmaalla, sillä siellä on eräs hoitovastuullani oleva hauta eli toiseksi nuorimman tätini edesmenneen puolison hauta.

 

Tätini miehen hauta sijaitsee lähellä…

 

 

IMG_8000.JPG

 

…Irvin Goodmanin eli oikealta nimeltään Antti Hammarbergin hautaa ja tapaan aina käydä myös Irvinin haudalla.

 

Irvinin kanssa samassa haudassa lepää hänen äitinsä.

 

 

IMG_8001.JPG

 

 

Irvinin kuolemasta tulee ensi vuonna kuluneeksi 30-vuotta, mutta hänen laulunsa elävät edelleen.

 

 

Irvin oli liikkuvainen sielu, mutta hänen kiintopaikkansa oli Hämeenkyrön Lavajärvellä - viitisen kilometriä mökkimaailmastani – ja hämeenkyröläisyytensä ansiosta hänen viimeinen lepopaikkansa on Hämeenkyrössä.

 

 

Melkein vastapäätä Mäntyrinteen hautausmaata sijaitsee tuhopolton kohteeksi joutunut Kyröskosken Suurlava ja varmaan Irvinkin esiintyi siellä ehkä useastikin!

 

Näin Irvinin vain yhden kerran eli vuonna 1966 ja silloin hän ei vielä käyttänyt taitelijanimeään vaan oli Antti Hammarberg – kitisevä ääni oli toki jo silloin hänen tavaramerkkinsä.

 

 

Kepeät mullat Irvinin hautakummulle – poiketkaapa, sillä haudalle on helppo osata, sillä se sijaitsee siunauskappelista suoraan hautausmaan pääkäytävän varrella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Irvin Goodman, Antti Hammarberg, Hämeenkyrö, Mäntyrinteen hautausma, Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaa, Kyröskosken Suurlava, Hämeenkyrön Lavajärvi, Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan,

Risukasasta porkkanamaaksi

Maanantai 18.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen tavannut mökkimaailmassa kerätä alueella syntyneet ”risut sekä männynkävyt” yhteen paikkaan ja polttaa ne joka toinen vuosi taivaan tuuliin.

 

Mitään jätettä en ole kasaan sallinut, joten kaikki materiaali on puhdasta.

 

Nyt taas oli sopiva sää, joten polttaminen oli mahdollista ja siitä muutama kuva sanallisen selityksen kera:

 

 

IMG_7931.JPG

 

Kasassa olleet jättitatarputket paukkuivat iloisesti, kun palo eteni niiden kohdalle.

 

 

IMG_7933.JPG

 

Nestekaasutohotin oli mainio apu, jotta sain risukasan palamaan eri puolilta.

 

 

IMG_7939.JPG

 

Risukasa paloi iloisesti.

 

 

IMG_7946.JPG

 

Seuraavana päivänä risukasa oli palanut jo varsin pieneksi.

 

 

IMG_7964.JPG

 

 

Ja lopulta se oli kovin ”seestynyt”!

 

 

IMG_7980.JPG

 

 

Risukasan paikkaa pystyi parin päivä kuluttua jyrsimään sen trekoolimaaksi…

 

 

IMG_8018.JPG

 

 

…ja nyt sillä paikalla kasvaa porkkanoita!

 

 

Saas nähdä, että kuinka äijän käy!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Risukasasta porkkanmaakssi, saas nähdä että miten äijän käy, porkkanamaa, risukass, jättitatar,

On suuri vahinko, että useimmilla sankarihautausmailla sankarivainajien hautakivissä ei ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta!

Sunnuntai 17.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään vietämme Kaatuneiden päivää ja se merkitsee, että siniristiliput liehuvat lipputangoissamme ja niin myös minulla Viljakkalan Majajärvellä klo 8.00 – 21.00.

 

Koen suurena puutteena, että monillakaan sankarihautausmailla ei ole hautakiviin merkittynä sankarivainajien kaatumispaikkakuntaa.

 

Käsittämätöntä!

 

 

*********************

 

 

Arvostan synnyinseurakuntani Viljakkalan kirkkoherran, rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalle kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

 

 

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

IMG_7878.JPG

 

Setäni Reino Erkkilä kohtasi matkansa pään 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä ja hänen hautakivessään ei ole mainittuna kaatumispaikkakuntaa.

 

Tiedän kuitenkin setäni viimeiset hetket, sillä hän kuului siihen muutaman miehen joukkoon, jotka löysivät Viipurista kannullisia jäähdytysnestettä, jota luulivat alkoholiksi ja sen nauttiminen teki näistä sotilaista sankarivainajia.

 

Olen aikoinaan tilannut ja saanut kopion setäni kantakortista, joten minulla on todenpitoista tietoa setäni sankarikuolemasta.

 

Onneksi setänikin kuitenkin pääsi Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

***********************

 

IMG_7883.JPG

  

 

Esitän, että seurakunnat kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaatuneiden muistopäivä 17.5.2020, rovsti Bergius. rovasti A. M. F. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan sankarihautausmaa, Viljakkala, Viljakkalan sankariristi,

Avomaankurkuista valmistetaan meillä herkkukurkkuja ja ei suinkaan suolakurkkuja!

Lauantai 16.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Omassa lavassa kasvatetut avomaankurkut ovat kesäaikaan suurinta herkkuani ja sitä ne ovat myös talviaikaan, kun Rouva on ne säilönyt herkkukurkuiksi.

 

Saan hyvinkin aiheellisesti tiskirättiä päin naamaani, jos erehdyn kutsumaan Rouvan säilömiä herkkukurkkuja suolakurkuiksi!

 

Avomaankurkkujen kasvattaminen alkaa toukokuun puolivälissä ja kurkkulavan valmistamisesta jokunen kuva viime päiviltä:

 

 

IMG_7889.JPG

 

Mökkimaailmamme kurkkulava on toistakymmentä vuotta vanha ja sen uusiminen on ollut ohjelmassamme jo muutaman vuoden. Kurkkulavamme on laajentunut sivusuunnassa melkoisen paljon ja nyt saattaa olla alkamassa sen viimeinen vuosi - vai onko!

 

 

IMG_7890.JPG

 

Tapaan hoitaa kurkkulavan istutusvalmiiksi laittamisen jyrsimen avulla ja niin tein myös nyt.

 

 

IMG_7891.JPG

 

Jyrsin teki tehtävänsä ja kasvualustasta tuli laadukas.

 

 

IMG_7892.JPG

 

Hoidamme kurkkulavamme kastelun altakasteluna ja mallailinkin altakasteluputkistomme sijainnin huolellisesti.

 

 

IMG_7893.JPG

 

 

Mallailun tuloksena kaivoin altakasteluputkistolle kaivannon ja…

 

 

IMG_7894.JPG

 

…altakasteluputkiston peittämisen jälkeen avomaan kurkkumaamme olikin valmis odottamaan kurkuntaimien istuttamista.

 

 

IMG_8019.JPG

 

Kurkkumaamme valmistelun lopuksi lavaan oli vielä levitettävä muovikate ja sehän olikin helppo homma!

 

Olen muuten sitä mieltä, että kurkkulavallamme on elinvuosia vielä paljon edessä!!!

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Avomaankurkut, herkkukurkut, suolakurkut

Onko hallituksessa todellinen johtaja vaihtumassa!

Perjantai 15.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan eilinen kyselytunti osoitti, että maamme poliittinen tilanne alkaa monessakin mielessä olemaan uudessa tilanteessa.

 

Pääministeri Sanna Marin on tähän saakka soitellut hallituksessa ensi viulua, mutta nyt valtiovarainministeri Katri Kulmuni on nousemassa Marinin kanssa tasavertaiseen asemaan ja talouskysymyksissä selvästi edellekin.

 

 

IMG_7993.JPG

 

Katri Kulmunin tietämys ja asiantuntemus ovat nyt hallituksemme kulmakiviä.

 

Tietämys ja asiantuntemus ilmenevät jämäkkänä ja varmana esiintymisenä ja sen saivat kokea herhiläisen tavoin hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä hiillostaneet perussuomalaiset.

 

Kyselytunnin alku oli yleisen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti ”pyhitetty” suurimmalle oppositiopuolueelle eli perussuomalaisille, mutta huonosti heille kävi!

 

Perussuomalaiset pyrkivät Euroopan Unionia ja euroa arvostelemalla kohentaa rajussa laskussa olevaa gallup-kannatustaan – surkea ja tuhoontuomittu yritys!

 

 

IMG_7987.JPG

 

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen oli miellyttävä yllätys ja hän säestikin hyvin Katri Kulmunia perussuomalaisten änkyröinnissä.

 

 

IMG_7989.JPG

 

Pääministeri Sanna Marin oli toki eilenkin vakuuttava, mutta pientä huolestumista oli hänenkin kasvoiltaan luettavissa, sillä niin vakuuttavasti Katri Kulmuni esiintyi.

 

 

IMG_7992.JPG

 

Kyselytunnin alisuorittaja oli ääneen päässeistä ministereistä tavalliseen tapaan vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo.

 

 

******************

 

 

Palaan vielä Katri Kulmunin pärjäämiseen eilisellä kyselytunnilla ja…

 

 

IMG_7984.JPG

 

…arvostan sitä selkeyttä, jolla hän tyrmäsi vasemmistoliiton suunnalta tulleen ajatuksen, että Puolustusvoimien hävittäjähankinnat pitäisi arvioida uudestaan.

 

Ei pidä uudelleenarvioida on myös minun vankkumaton kantani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko hallituksessa todellinen johtaja vaihtumassa!, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Katri Kulmuni, Eurooppaministeri Tytty Tuppurainen, sisäministeri Maria Ohisalo,

Viljakkala kantoi raskaan uhrin Hölmön tölväyksestä!

Torstai 14.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

Tapaan aina Viljakkalan hautausmaalla käydessäni tehdä kierroksen myös synnyinseurakuntani sankarihautausmaalla.

 

Viljakkalan seurakunta oli aikoinaan kaukokatseinen, kun sen kaiversi sankarivainajien nimikilpiin sankarivainajan nimen ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikkakunnan. Tieto kaatumispaikkakunnasta on tärkeä meille sotahistoriasta kiinnostuneille ja on valitettavaa, että monilla sankarihautausmailla tieto kaatumispaikkakunnasta puuttuu.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautausmaalla:

 

 

IMG_7877.JPG

 

 

IMG_7879.JPG

 

 

IMG_7880.JPG

 

 

IMG_7881.JPG

 

 

 

Syvä arvostukseni ja osanottoni sodanjohdon epäonnistumisen vuoksi kaatuneille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hölmön tölväys, Hölmön tölväys 23.12.1939, kenraaliluutnantti Harald Öhquist,

Evankelis-luterilainen kirkko on korona-kriisin aikana osoittanut notkeutensa

Keskiviikko 13.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuskin olen ollut ainoa, joka on pitänyt evankelis-luterilaista kirkkoamme sinänsä kansalaisten sielunelämää hyvin palvelevana, mutta jäykkänä, kaavoihinsa kangistuneena – jopa byrokraattisena.

 

Olen monta kertaa omaisten surupöydässä istuneena arvostellut samassa pöydässä istuneille kirkkoherroille kirkkoamme muotoköyhyydestä ja tämä havaintoni perustuu siihen, että olen elämäni varrella saanut läheltä seurata ortodoksikirkkoa ja sen kirkollisia tapahtumia – anoppini kun oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella ja monesti sain osallistua anoppini sisarten ortodoksisiin ja muotorikkaisiin hautajaismenoihin.

 

**************************

 

Olen korkeintaan jonkinmoinen ”rivikristitty”, joka vain muutaman kerran vuodessa osallistuu jumalanpalveluksiin – todellinen ”takapenkintaavi”, vaikka kirkonmenoissa pyrinkin istumaan ristikongin etupuolelle.

 

 

**************************

 

Nyt korona-kriisin aikana olen mieluusti muuttanut käsityksiäni kirkkomme toiminnasta.

 

Syynä mielenmuutokseeni on kirkkomme nopeus ja notkeus levittää Sanaa netin välityksellä.

 

Sananlevittämisessä Tampereen hiippakunnassa eturivissä on piispamme Matti Repo, jonka jokailtaiset hartaus- ja rukoushetket ovat muodostuneet erääksi iltarituaalikseni.

 

Piispamme rukoushetket tulevat netistä joka ilta klo 21.00 ja ne löytävät facebookista osoitteesta ”Tampereen piispa Matti Repo”.

 

Piispa Revon hartaushetket tulevat iltaisin siis klo 21.00 livenä, mutta myös edellispäivien hartaushetket ovat katsottavissa samassa osoitteessa!

 

Tässä muutama läppäriltäni eilen ottamani kuva eilisestä rukoushetkestä:

 

 

IMG_7977.JPG

 

Piispa saapuu kameroiden eteen ja taustalla piispatar Päivi Repo.

 

 

IMG_7969.JPG

 

Olin rukoushetken alussa ensimmäinen ja ainoa kuulija, mutta nopeasti väkeä oli ”paikalla” viitisenkymmentä!

 

 

IMG_7972.JPG

 

Rukoushetki päättyy virteen ja sen säestää piispa kitarallaan.

 

 

IMG_7976.JPG

 

Rukoushetken lopuksi piispa ja piispatar sammuttavat kynttilöiden liekit!

 

 

Kannustan osallistumaan Tampereen piispan rukoushetkeen iltaisin klo 21.00!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: evankalis-luterilainen kirkko, ortodoksikirkko, Tampereen hiippakunta, Tampereen hiippakunnan piispa, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, rivikristitty, ristikonki, takapenkin taavi, kirkko, nettikirkko, hartaushetki, Mantsinsaari, Salmi,

Onko 16.10.1994 tapahtuneesta EU-äänestyksestä tulossa samanlainen Suomen kansakuntaa jakava yli satavuotinen riesa kuin vuoden 1918 Vapaussodasta?

Tiistai 12.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansakunnan tulkki, kun havaitsee sen katkeruuden, joka yhä elää suomalaisessa yhteiskunnassa vuoden 1918 tapahtumista.

 

Katkeruutta ylläpitää hävinnyt osapuoli.

 

Kunniakkaat Talvi- ja Jatkosota heikensivät tuota katkeruutta, sillä niissä Suomi taisteli yksituumaisena idän vihollista vastaan, mutta elintasomme kohotessa katkeruuden siemen on saanut taas itää – toki pienessä, mutta sitäkin äänekkäämmässä elinpiirissä.

 

*********************

 

Suomessa järjestettiin 16.10.1994 neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli se, että 56,89 % kannatti EU-jäsenyyttä ja 43,11 % vastusti sitä.

 

On luonnollista, että kannatin EU-jäsenyyttä.

 

Eduskunta äänesti EU-jäsenyydestä 18. marraskuuta 1994 ja silloin Suomen EU- jäsenyys hyväksyttiin äänin 152–45. 

 

************************

 

Neuvoa-antaneesta kansanäänestyksestä ja eduskunnan selkeästä linjauksesta huolimatta urputtajia on riittänyt ja sen huomasi…

 

 

IMG_7910.JPG

 

…taas kerran, kun 9.5.2020 vietimme Eurooppa-päivää ja siniristiliput liehuivat lipputangoissa.

 

Valitettavan moni lipputanko tuolloin oli ilman lippua, mutta uskon ja toivon, että useimmat tyhjien lipputankojen omistajatkin ovat myötäsukaisia Suomen EU-jäsenyydelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: EU-kansanäänestys 16.10.1994, Vapaussota 1918, Eurooppa-päivä 9.5.2020,

Tärkeä tiedote: Ylöjärveltä on varastettu traktori ja klapikone

Maanantai 11.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Pyrin tänään olemaan avuksi fb-kaverilleni Maija Pispalle kun kerron, että häneltä on Äitienpäivän aattona tai Äitienpäivänä varastettu Ferguson-traktori ja sen perässä oleva Palax Kombi M II – klapikone!

 

Traktori ja klapikoneyhdistelmä on varastettu Ylöjärveltä Keijärventieltä.

 

Tässä Maijan fb-päivitys, joka ilmestyi facebookiin Äitienpäivänä n. klo 19.00.

 

**************************

 

Nyt sitten jumalauta! 🤬🤬🤬🤬🤬 Kuka on niin vellihousu, että varastaa naiselta sen klapikoneen?!!! Hä! Naiselta! Että jos näillä kulmilla liikkuvat on sattuneet eilisen ja tämän päivän aikana, siis luultavimmin viime yönä, näkemään, että tuo mun vanha Fergu olis lähtenyt liikkeelle, niin kertokaahan havaintonne. Ja jos jonkun tutun naapuriin ilmestyy tuollainen yhdistelmä, tai näkee sellaista kaupattavan, ilmoitus allekirjoittaneelle tai poliisille. Että sellainen äitienpäivälahja! 🤬🤬🤬🤬🤬
Fergun rekisterinumero on 726-IJ ja valmistenumero FBHG308784
Palax on mallia Kombi M II ja sen tuntomerkkinä on tuo hydraulisäiliön alle maalattu iso M -kirjain. Että jos myyntiin tulee sattumalta just uutta maalia vasempaan kylkeen saanut klapikone, voipi vain ihmetellä, mikä juttu..

 

******************

 

Liitän tähän mukaan kaksi Maijan ottamaa valokuvaa varastetusta klapikoneesta ja traktorista:

 

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilma

 

 

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

 

**********************

 

 

Toivon, että varas saadaan kiinni ja lailliseen edesvastuuseen teostaan!

 

Ollaan tarkkoina ja erityisesti meistä ne, jotka syystä tai toisesta ovat Äitienpäivänä nähneet näiden koneiden matkaavan Tampereelta etelään ja kohti Viroa!

Päivitys 10.5.2020 klo 21.00: Traktori löytynyt n. kymmenen kilometrin päästä varastamispaikalta, mutta klapikone edelleen kateissa. Klapikoneesta epävarma havainto,että se olisi ollut iltapäivän aikana Riihimäen kohdalla matkalla kohti etelää. Onko matka kohti Viron markkinoita?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Traktori varastettu Ylöjärveltä, klapikone varastettu Ylöjärveltä, onko klapikoneita ollut halvalla tarjolla?, onko tarktoreita ollut halvalla tarjolla?, Palax Kombi M II -klapikone, Palax Kombi M II -klapikone varastettu,

Tytöt keimailevat ja pojat pörhistelevät

Sunnuntai 10.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Kevät on aikaa, jolloin kaikkien toiminnot ovat aktiivisimmillaan ja näin on myös trekoolimaiden kasvien osalta.

 

Otan esimerkiksi tyrnin:

 

Ainakin minulla on vaikeuksia kesäaikaa erottaa toisistaan tyrnin kollipojat eli hedepensaat ja tytöt eli emipensaat, mutta näin keväällä se on harvinaisen helppoa!

 

 

IMG_7895.JPG

 

 

IMG_7897.JPG

 

Tytöt eli emipensaat keimailevat loistossaan, kun taas…

 

 

IMG_7902.JPG

 

 

IMG_7900.JPG

 

…kollipojat pörhistelevät tummina voimansa tunnossa.

 

****************

 

Nyt on helppo tutkailla, että onko pihamaan tyrneissä kollipoikia ja tyrnityttöjä, jotta ei käy samalla tavalla kuin minulle kävi 1968 – 1988 välisenä aikana eli kas näin kävi minulle:

 

Toin harjoittelutilaltani vuonna 1968 kaksi tyrnintainta ja odottelin hartaasti, että milloin saan niistä ensimmäiset marjat.

 

Toiveeni oli turha, sillä molemmat taimet olivat emitaimia eli tyttöjä ja senhän me kaikki tiedämme, että tytöt eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja!

 

Tajusin asian parinkymmenen vuoden jälkeen ja sen jälkeen olemme saaneet marjoja tarpeeksemme.

 

**************

 

Tyrnimaailmassa yksi hedeyksilö eli kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan emiyksilöä eli tyttötyrniä niin, että marjoja saadaan noista kahdeksasta yksilöstä.  Tämä vaatii istutuskuvioksi ns. venäläisen istutuskuvion, jossa…