On kesäkuun 4. päivä, kun kirjoitan näitä rivejä.

 

 

Suomen lippu liehuu salossa Puolustusvoimain lippujuhlan kunniaksi…

 

 

 

…ja sateenkaari luo omaa tunnelmaansa tilanteeseen.

 

Nämä ovat puitteet, kun kirjoitan näitä rivejä. Samalla minulla on tietokoneellani avoinna Suomen Keskustan jäsenilleen lähettämä sähköpostikysely, että pitääkö Keskustan liittyä hallituskysymyksen selvittelyyn.

 

Arvostan Keskustan neuvoa-antavaa jäsenkyselyä. Se poikkeaa täysin muiden puolueiden menettelytavoista.

 

Eero Heinäluoma riisti SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselta kaikki neuvotteluoikeudet ja sen vuoksi ns. kuuden puolueen hallitusneuvottelut kariutuivat. Urpilainen tosin vakuutti itku kurkussa television haastattelussa, että hän johtaa SDP:n hallitusneuvottelijoita – uskokoon ken tahtoo. Heinäluoma on tottunut ay-politiikassa lypsämään viimeisenkin edun itselleen, mutta kokoomuksen Jyrki Kataiselle hänen taktiikkansa ei tehonnut.

 

Katainen ei puolestaan kuuntele muita kokoomuslaisia ja hänen kokemattomuutensa on paljolti syy, että nyt kysytään Keskustaa apuun.

 

Persut lähtivät jo hallitustunnustelujen alkuvaiheessa omille teilleen – Soini ei uskonut laumansa pysyvän vastuullisella polulla.

 

Keskustan toiminta tärkeässä asiassa poikkeaa muista – puolue arvostaa tavallisen jäsenen mielipidettä.

 

Olen omakohtaisen pohdinnan tuloksena tullut siihen tulokseen, että Keskustan pitää kantaa vastuunsa.

Vastuunkanto ei kuitenkaan saa tapahtua muiden ehdoilla.

 

Emme saa syyllistyä rintamakarkuruuteen, kun Isänmaa on hädässä. Lyhytnäköiset puoluenäkökannat pitää siirtää taaemmas, kun vastuunkantajia ei löydy. Silloin Keskustan on ryhdyttävä vastuunkantajaksi.

 

Jos vastuunkanto merkitsee yhteistyötä Kokoomuksen kanssa, niin hyvä niin. Sama asia on myös silloin, jos vastuunkanto tapahtuu SDP:n kanssa. Heinäluoman pitää kuitenkin muistaa, että Keskusta ei lähde ammattiyhdistysliikkeen tapaisiin vedätyksiin – ne kuuluvat ehkä SDP:n toimintapolitiikkaan ay-elämässä, mutta eivät kuulu yhteisten asioiden hoitoon.

 

Kannatan Keskustan lähtemistä hallitusneuvotteluihin. Tilanne on nyt toinen, kun vasemmistopuolueet pullauttivat itsensä ulos neuvotteluista.

 

Kokoomuksen aisankannattajaksi Keskustan ei pidä lähteä. Meidän puumerkkimme pitää näkyä hallitusohjelmassa.

 

Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroprosentin nostamisesta on pidättäydyttävä.

 

Kuntien pakkoliitokset "malliin Vapaavuori" – niitä emme voi sallia. Tampereen seudulle suunnitteilla olevaa haja-asutusalueiden rakennuskieltoa ei voida hyväksyä.

 

Kun vielä muistetaan parhaillaan akuutissa vaiheessa Saksassa jylläävä EHEC-epidemia ja muistetaan dioksiiniskandaali, on selvää, että kotimaisen alkutuotannon ja ruokaturvallisuuden jatkumisesta on hallitusohjelmassa oltava sitova maininta, jos Keskusta halutaan mukaan hallitukseen.

 

-Esko Erkkilä-