Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Juhani Wellamon keihäs lensi Viljakkalan kanttorilan seinään saakka?

Tiistai 14.8.2012 - -Esko Erkkilä-


Hämeenkyrön Heiskalla on meneillään Kirsti ja Matilda Löytyn taidenäyttely, jonka teemana on ”Näin sen näimme”.

 

Poikkesin Matilda Löytyn ja hänen isoäitinsä näyttelyssä Heiskan vintillä perjantaina 10.8.2012.

 

matildaloytty1

 

Matilda Löytty oli paikalla ja sain hänen luvallaan ottaa kuvan taiteilijasta sekä hänen vuosina 2011…2012  sekatekniikalla maalaamastaan öljyvärityöstä ”Sinne”.


Löytty asui nuoruudessaan Namibiassa vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana.


Matilda Löytty toteaa Uusimaa-lehdessä julkaistussa haastattelussa itsestään mm. näin:

– Koska olen nuori opiskeleva taiteilija, koen, ettei minulle ole vielä kehittynyt yhtä hallitsevaa tyylisuuntaa. Kokeilen mielelläni uusia tekniikoita, ja uskon, että opiskeluaikani tarjoaa tähän vielä paljon mahdollisuuksia.

– Töissäni voi kuitenkin havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä. Namibiassa viettämäni vuodet ovat jättäneet jälkensä ja taide on kanavoitunut minulle tärkeäksi tavaksi prosessoida kokemaani kulttuurien vaihdosta. Työni ovat henkilökohtaisia nuoren ihmisen ajatuksia, sellaisia, joita on joskus jopa mahdoton pukea sanoiksi.


Toivottelen Matilda Löytylle jatkuvaa menestystä kuvaamataiteen saralla! 


Kirsti Löytty on julistustyöntekijä, kirjailija sekä kuvataiteilija. Hän ei ollut paikalla, mutta yksi Kirsti Löytyn maalaus kiinnosti minua erityisesti.

 

matildaloytty2

 

Kyse on Kirsti Löytyn tänä vuonna valmistuneesta pastellityöstä ”Viljakkalan kanttorila”.

 

Teoksen selitystekstin mukaan kanttorila toimi kanttori Matti Wilhelm Poussan perheen kotina 1865 – 1918.  Erillinen selitys teoksen vierellä kertoi, että kuvassa näkyvä päärakennus on purettu v. 2009.

 

Kiinnostuin teoksesta sen vuoksi, että en osannut paikantaa kuvan rakennusta vaikka minun pitäisi se viljakkalalaisena pystyä tekemään.

 

Lupasin Matilda Löytylle ja hänen äidilleen, että selvittelen rakennuksen paikan sekä mahdollisesti muutakin rakennukseen liittyvää.

 

Tiesin, että Oskari Ahrikkala ja Antti Hietaniemi varmaan osaavat kertoa rakennuksesta lisää ja osuin oikeaan.

 

Molemmat vahvat Viljakkalan kotiseututietäjät paikansivat Viljakkalan vanhan kanttorilan entisen Viljakkalan Maamiesseurantalon naapuriin. Maamiesseurantalon nykyinen nimi on Viljakkalan Seurojentalo.

 

Oskari Ahrikkala tiesi, että Maamiesseurantalon kentällä pidettyjen yleisurheilukilpailujen yhteydessä eräs heittäjä heitti sellaisen heiton, että keihäs lensi kanttorilan seinään saakka.

 

Antti Hietaniemi tunsi myös tapauksen ja kertoi, että heittäjä oli Juhani Wellamo.


Hietaniemi kertoi, että Maamiesseurantalon kentällä keihäänheiton heittosuunta oli kohti Viljakkalan pappilaa eli sen tiedon perusteella Kirsti Löytyn maalaama kanttorila on sijainnut Maamiesseurantalon ja Viljakkalan pappilan välissä.

 

Juhani Vellamo (aikaisemmin Wellamo) oli jämijärveläissyntyinen painonnostaja, joka osallistui Lontoon olympialaisiin 1948 ja sijoittui sarjassa 82,5 kiloa seitsemänneksi. Helsingin Olympialaisissa 1952 Wellamo epäonnistui saman sarjan punnerruksessa ja jäi ilman tulosta.

 

Wellamo sai painonnoston lisäksi useita mitaleita SM-kisojen yleisurheilussa, joten Viljakkalassa kanttorilan seinään keihäällä heitetty heitto oli hänelle ilmeisesti normaalitasoinen.


Wellamo sai painonnostossa yhden MM-mitalin ja useita mitaleja EM-kisoissa sekä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa - SM-mitaleja hänelle kertyi painonnostossa useita.


Painonnoston ja yleisurheilun lisäksi Wellamo oli voittamassa Suomen pesäpallomestaruutta vuonna 1942 Valtion lentokonetehtaan joukkueessa!


Wellamon esiintyminen ja hänen Viljakkalan Maamiesseurantalolla heittämänsä keihästulos ajoittunee 1940-luvulle. Ainakin se on tapahtunut ennen Ansomäkeen rakennetun Viljakkalan urheilukentän rakentamista, sillä tuskinpa Maamiesseurantalolla järjestettiin keihäänheittokilpailuja Ansomäen kentän valmistumisen jälkeen.


Jos tämän jutun lukijat tietävät enemmän Viljakkalan vanhasta kanttorilasta, sen tarkasta sijainnista sekä kanttorilan seinään kantaneesta keihäänkaaresta, toivon että tiedot lisätään vaikkapa tämän jutun kommentteihin!


Se olisi viljakkalalaisen kulttuurin säilyttämistä parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Avainsanat: Heiska, Kylätoimintakeskus Heiska, Hämeenkyrön Heiska, Viljakkalan vanha kanttorila, Viljakkalan Pappila, Matti Wilhelm Poussa, Matilda Löytty, Kirsti Löytty, Juhani Wellamo, Juhani Vellamo,


Kommentit

22.8.2012 8.50  Jouni Koskela

Esko kertoo Juhani Wellamosta hyvät perustiedot urheilijana. Lisään sen verran, että Wellamo oli 1930-luvulla hämeenkyröläinen ja edusti Kyröskosken Pontta. Hän oli hyvä yleisurheilija ja pesäpalloilija. Vasta 30-luvun loppupuolella hän Tampereella alkoi erikoistua painonnostajaksi.

Wellamon keihäsennätys oli yli 64 metriä. Ponnen 100-vuotishistoriakirjan mukaan 64.43. Tuntematta Viljakkalan kanttorilan aluetta ja etäisyyksiä siellä, niin pidän seinään heittämistä hyvinkin mahdollisena.

Itselläni on hyvin samanlaisia kokemuksia. Heitin parhaimmillaan 65 metriä niin kentillä, heinäpellolla kuin kotipihan alueilla. Olen kiskonut keihästä irti puimasuulin seinästä, männyn kyljestä ja sähköpylväästä sekä pudottanut alas männyn oksille jäänyttä keihästä.

Terv. Jouni Koskela, Tampere
(ent. KyPo)

22.8.2012 9.28  Esko Erkkilä

Kiitos Jouni lisävalaistuksesta asiaan!

Aiheeseen liittyviä tietoja voi edelleen lisätä tänne - ne ovat perinnetietoa Viljakkalasta parhaimmillaan!

Jounin kertomuksen jälkeen ymmärrän oikein hyvin, että Jouni on pärekorinheiton hallitseva maailmanennätysmies!

Esko Erkkilä, Tampere
(ent. VU-45 eli Viljakkalan Urheilijat -45)

11.12.2012 11.04  Jouni Koskela

11.12.2012

Tässä mielenkiintoista uutta tietoa Juhani Wellamon yleisurheiluennätyksistä. Lähde on Suomen parhaimmasta päästä eli Suomen Urheilutietäjät ry:n Vesa-Matti Peltola. Tämä löytyi kirjoituksesta "Julkimoiden urheilusaavutukset usein liioiteltuja". Siellä oli monia mielenkiintoisia muitakin faktoja.

JUHANI VELLAMO:

Painonnostossa MM-pronssia ja EM-hopeaa 1947 sekä EM-pronssia 1949 saalistanut Juhani Vellamo menestyi muissakin lajeissa saavuttaen pesäpallon epävirallisen Suomen mestaruuden Valtion Lentokonetehtaan joukkueessa 1942 ja yleisurheilun viisiottelun SM-pronssin 1935.

Tästä huolimatta en purematta niele Suuri Olympiateos 1906?2000:n merkintöjä, joiden mukaan Vellamo olisi juossut 100 metriä 11,2, hypännyt pituutta 673, työntänyt kuulaa 14,22 ja heittänyt keihästä 64,43.

Urheilumme kasvot 4 ja Urheilun Kuva-Aitta 3/1962 sisältävät muuten samat ennätykset, mutta parhaaksi satasen ajaksi ilmoitetaan 11,4; UKAssa on lisäksi 1500 metrin ennätyksenä 4.28,0.

Selvästi vääräksi pystyn tosin sanomaan vain keihästuloksen 64,43. Suomen Yleisurheiluarkiston Nurmi-julkaisun numerossa 1/2006 olleessa SUT:n jäsenen Ari Sopasen tilastossa suomalaisista 62 metrin ylittäjistä vuoden 1959 loppuun mennessä on nimittäin Vellamon ennätyksenä 62,05 (1938).

Toisen urheilutietäjän Esa Laitisen Suomen yleisurheilu 1933?39 -kirjoista löysin parhaaksi pituustulokseksi 669 (1938). Esan teosten 100 metrin tilastot loppuvat 11,3:een, joten satasen ennätys voisi periaatteessa olla 11,4. Kuulakaari 14,22 ainakin vaikuttaa huuhaalta, sillä en havainnut Vellamoa alle 14 metrin tuloksiin ulottuvissa Esan kuulatilastoissa.

En tosin tiedä Vellamon yleisurheilutuloksia 1940-luvun alusta, mutta oletan miehen keskittyneen tuolloin lähinnä painonnostoon, eikä hänen nimeään ole osunut silmiin esimerkiksi Yleisurheilu-vuosikirjojen kautta 1945 koskevista tilastoista.


Lainauksen Peltolan tekstistä kirjasi:
Jouni Koskela
(virallinen tilastoissa oleva keihäsennätykseni on vain 62.72)

17.12.2012 22.34  Esko Erkkilä

Kiitos Jouni kirjoituksestasi!

Olet todellinen urheilutietäjä!


-Esko Erkkilä-


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini