Syyskauden ensimmäinen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta järjestettiin Kaukajärven koululla maanantaina 27.8.2012 klo 18.00-20.00.

 

 

 

Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa oikealta lukien:

 

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, vihr.
• pormestari Timo P. Nieminen, kok.
• apulaispormestari Leena Kostiainen, kok.
• apulaispormestari Irja Tulonen,kok.
• apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vihr.
• apulaispormestari Timo Hanhilahti, kesk.

 

Myös kaikki valtuustoryhmät olivat lähettäneet kysymyksiin vastaamaan edustajansa, mutta kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä oli antanut tehtävän Leena Kostiaisella ja vihreät puolestaan Olli-Poika Parviaiselle.

Eikö kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmissä löydy asiantuntemusta ja/tai uskallusta laittaa pätevää voimaa tamperelaisyleisön eteen?

 

 

Asukasillan toinen tunti keskityttiin Tampereen taloudellisen tilanteen selvittelyyn ja yleisölle tuli selväksi, että ankeat ajat ovat tamperelaisilla edessä.

 

 

 

Kiitokset pormestaripestistään kuuden pormestarivuoden jälkeen luopuvalle Timo P. Niemiselle, sillä asukasillassa puhuttiin ainakin tovi niistä ankeista näkymistä, jotka Tamperetta uhkaavat.

 

Kiitokset kokoomuslaiselle Timo P. Niemiselle myös siitä, että hän uskalsi selkeästi nimetä nykyisen hallituksen suurimmaksi syypääksi, kun kunnilla menee nyt heikosti ja lähitulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin heikommin.

 

Pormestari Nieminen totesi selkeäsanaisesti, että Suomen tilanne huolestuttaa, sillä Suomen valtion lainamäärän kasvua ei ole pystytty katkaisemaan.

 

Valtio siirtää tehtäviään kunnille ja se merkitsee kunnille lisälainan ottamista, verojen korottamista ja investointien siirtämistä. On selvää, että kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan.

 

Pormestari Nieminen totesi, että näin ei voi jatkua.

 

Valtionvelka on nyt 16.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

Tampereen tilanteesta pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluksi Tampereen velkamääräksi 1.550 €/henkilö, mutta tarkensi hetken kuluttua, että todellinen lainamäärä, jossa on huomioitu myös konsernilainat, onkin 3.660 €/henkilö.

 

Olen tiennyt tämän hämäystaktiikan, että konsernilainoja ei huomioida julkisuuteen saatetuissa luvuissa, mutta kiitos tässäkin Niemiselle, että hän uskalsi kertoa koko karun totuuden!

 

Kataisen ja Urpilaisen hallitus ottaa kunnilta ensi vuonna 500 miljoonaa euroa ja on selvää, että kunnat joutuvat todella ahtaalle.

 

Nieminen totesi, että köyhiltä kunnilta ei saada mitään, vaan niidenkin osuuden joutuvat maksamaan paremmassa asemassa olevat kunnat. Tampere kuuluu kolmenkymmenen parhaan kunnan joukkoon, joten Tamperetta tullaan valtion taholta kurittamaan enemmän kuin keskivertokuntaa.

 

Tampereen erityishuolena on pormestari Niemisen mukaan se, että kaupungin elinkeinorakenne on vientiteollisuusvoittoinen.

 

Pormestari totesi, että Euroopassa on nyt vaikea tehdä kauppoja ja sen perusteella Timo P. Nieminen mainitsikin, että Tampere kärsii eurokriisistä.

 

Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna Tampereen kaupungille 72 milj. euroa, mutta tänä vuonna se jää 53 miljoonaan euroon.

 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 24,5 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

 

Kuntaosuuden noususta huolimatta Tampereen saama rahamäärä yhteisöverosta siis alenee 19 miljoonaa euroa.

Olen oppinut, että Tampereella yksi vero-% merkitsee 30 miljoonaa euroa eli yhteisöveron alenema tarkoittaa vajaata yhtä vero-% -yksikköä!

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä loppuvuoden näkymät osoittavat, että yhteisöveron tuotto kunnille on edelleen laskusuunnassa.

 

Käsittelin tällä palstalla taannoin Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmien pettämistä ja mainitsin esimerkkinä sen, että Tampereen kaupungin virkamiesjohto ja eivät myöskään luottamushenkilöt ole osanneet arvioida yhteisöveron tuottonäkymiä. Kirjanpito-osastolla toimivan konttoristin liian suurta lyijykynien kulutusta kyllä varmaan on osattu paimentaa, mutta ei sitä, että johtavat virkahenkilöt olisivat tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia yhteisöveron alenemisen varalta.

Hyvinä vuosina Tampereella ei osattu varautua huonoihin aikoihin eli riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet.

 

On selvää, että viime hetkiään istuva Tampereen kaupunginvaltuusto vain torailee ja todelliseen toiminnan tehostamiseen se ei pysty.

 

Se on myös selvää, että veronkorotuksia ei ensi vuodeksi uskalleta tehdä. Toivottavasti niitä ei tarvitse tehdä lokakuussa valittavan uudenkaan kaupunginvaltuuston, vaan sen jäsenet pystyvät tekemään jämäköitä päätöksiä tamperelaisten parhaaksi!

Kristillisdemokraattien Marco Roth totesi puheenvuorossaan, että laiska luottamushenkilö päätyy veronkorotuksiin. Juuri näin se on, sillä laiska luottamushenkilö ei vaivaudu tai ei pysty päätöksiin, jotka tehostaisivat julkisen organisaation toimintaa.

 

Tämän juttuni lopuksi kiitän pormestari Timo P. Niemistä ryhdikkäästä esiintymisestä asukasillassa.

Tuli jälleen kerran todistetuksi, että henkilö, joka ei tavoittele seuraavaa valtakautta pystyy kertomaan kipeänkin totuuden!

Nyt tiedämme, että mikä meitä tamperelaisia odottaa, jos emme syksyn kunnallisvaaleissa saa aikaan muutosta.

 

 

-Esko Erkkilä-