Osallistuin eilen videoneuvotteluun, jossa käsittelimme Keskustan menestykseen kuntavaaleissa liittyviä näkökohtia.

 

 

Poliittisesti taustani oli vahva, sillä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana edustin yhdessä Keskustan Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtajan kanssa tahoja, jotka kohensivat vaalitulostaan edellistä kunnallisvaaleista.

 

 

Tässä jutussani en käsittele videoneuvottelumme poliittista antia, vaan esitän joitain havaintoja ja mielipiteitäni videoneuvottelun soveltuvuudesta palaverikäytäntöön.

 

 

Näin:

 

 

• neuvotteluyhteys oli helppo saada muihin osallistujiin, kunhan noudatti annettuja ohjeita

• kuvayhteys pelasi hyvin, sillä ainakin minä näin koko ajan muut osallistujat

• äänentoisto oli tasoltaan vain välttävää ja jatkossa siihen pitää panostaa

• videoneuvottelujen ongelma eli se, että osanottajat pitävät liian pitkiä puheenvuoroja, realisoitui myös eilisessä neuvottelussa

 

Mielestäni:

 

 

• puheenvuorojen pitää olla lyhyitä

• puheenjohtajan pitää ohjata keskustelua kysymyksin ja lyhyin kommentein (näin eilen myös tapahtui)

• osanottajien määrä pitäisi olla selvästi alle kymmenen henkilöä (neuvotteluumme oli ”kutsuttu” viitisentoista henkilöä ja se on liian suuri määrä)

 

 

Mielestäni videoneuvottelu sopii täydentäväksi palaverointitavaksi, mutta sen ohella osanottajaporukan pitää tavata ”kasvoista kasvoihin” –neuvotteluissa säännöllisesti, sillä videoneuvottelu ei pysty korvaamaan tavanomaisia neuvotteluja!

 

 

-Esko Erkkilä-