Presidentti Mauno Koivisto kuoli viime perjantaina eli 12.5.2017 Meilahden sairaalassa klo 21.15.

 

 

Tiedotusvälineet, ml. somemaailma, ovat eilisestä alkaen käsitelleet presidentti Koiviston elämänkaarta monipuolisesti.

 

 

Olin eilisen päivän tiukasti työntouhussa, mutta radiosta kuulemani aikalaismuistelmat ja muutamat tuokiopalat Koiviston ajasta ovat olleet mielenkiintoista kuunnella.  Minulle on monissa muisteluksissa ollut uutta tietoa Suomen lähihistoriasta.

 

 

Sain ainakin pari kertaa olla samassa tilaisuudessa Urho Kekkosen kanssa ja näin myös Martti Ahtisaaren hänen presidenttikautenaan. 

 

 

Erilaisissa yhteyksissä sain nähdä muutaman kerran Tarja Halosen Tasavallan presidenttinä, mutta joudun tunnustamaan, että Mauno Koivistoa ei ole milloinkaan nähnyt ”livenä”!

 

 

Eilen kuulemieni taustatietojen jälkeen arvostan Mauno Koivistoa entistä enemmän, sillä hitaasta päätöksentekotavastaan huolimatta tai jopa sen vuoksi hän luotsasi Suomea oikeille vesille.

 

 

Totean tämän juttuni otsikossa kaksi seikkaa, jotka merkitsevät Mauno Koiviston suuntaan suurta arvostusta.

 

 

Kansakoulupohjalta Koivisto ponnisti aluksi ylioppilaaksi vuonna 1949, filosofian kandidaatiksi ja lisensiaatiksi 1953 ja tohtoriksi 1956 – siinä kunnioitettava opintoura!

 

 

*****************

 

 

Suomen sotahistoriaan perehtyneenä arvostan Mauno Koiviston toimintaa Jatkosodassa.

 

 

Varusmiespalvelus Hyrylässä 1942; Karhumäki ja Poventsa sen jälkeen, minulle tuttuja paikkoja molemmat.

 

 

Helmikuussa 1944 Jääkärikomppaniassa, jota johti legendaarinen Lauri Törni.

 

 

Ansaitsee suuren arvostuksen, että alikersantti Puolustusvoimien ylipäällikkönä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-