Viime maanantain aamupalani meni uusix, vaikka lähtökohdat olivatkin ihanteelliset.

 

 

Rouva tapaa keittää riisipuuroa aina silloin tällöin suuremman kattilallisen, jotta siitä riittää useammalle päivälle.

 

 

Viime maanantaina kaavin isosta riisipuurokattilasta viimeiset herkut lautaselleni ja laitoin lautasen mikroaaltouuniin.

 

 

Otin riisipuurosatsini mikrosta ja menin keittiöhyllylle, josta tapaan ottaa kanelipurkin ja ripotella siitä aimo annoksen kanelia riisipuuroni päälle.

 

 

Otin kanelipurkin sen normaalista paikasta, mutta pahaksi onnekseni kanelipurkin ja grillimaustepurkin paikkoja oli vaihdettu.

 

 

Oudoksuin hieman tavallista keltaisempaa väriä, mutta en osannut epäillä mitään.

 

 

Karu totuus paljastui, kun otin ensimmäisen lusikalliseni riisipuuroa suuhuni, sillä maku ei ollut lainkaan normaali.

 

 

Perhekuntani kannusti minua syömään koko lautasellisen, mutta syömättä jäi, sillä grillimausteella maustettu riisipuuroannokseni päätyi kompostiin.

 

 

Tositarinan opetus on, että purkin tuoteselostukseen pitäisi aina paneutua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-