Viime päivinä vihervassarit ovat ottaneet hampaisiinsa turkistalouden ja vaativat sen lopettamista.

 

Tässä työllisyystilanteessa vaatimus on käsittämätön ja toteutuessaan se merkitsisi laajaa työttömyyttä ja turkistuotannon siirtymistä Kiinaan ja muualle, jossa turkiseläinten elinolosuhteet ovat todella heikot.

 

Työelämän ajoilta tunnen turkismaailmaa varsin perusteellisesti, sillä vastasin aikoinaan verkon päälle annosteltavien turkisrehujen osalta sen ainesosan valmistamisesta, joka muodostaa sitkon valmiiseen turkisrehuun ja varmistaa rehun pysymisen verkon päällä, jotta rehu ei valu turkiseläinten päälle ja sitten pilaisi niiden turkin.  Ainesosa on turkisvilja ja sen kypsyttäminen vaatii suurta ammattitaitoa.

 

Turkisviljan kypsyttämistaidon lisäksi sain olla parisen vuotta maamme suurimman yksityisen turkisrehuvalmistajan eli Monäs Feed Oy Ab:n hallituksen jäsenenä, joten omaan todellisesta tilanteesta turkismaailmasta.

 

******************

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon:

 

Turkisrehuvalmistajat kilpailevat lihanjalostusteollisuudessa syntyvien rehujakeiden ostamisesta, joita jotkut kutsuvat teurasjätteiksi – jätteitä ne eivät missään nimessä ole, sillä lihanjalostuslaitokset saavat niistä turkisrehuvalmistajilta hyvän hinnan!

 

Lihanjalostusteollisuuden rehujakeista eli teurasjätteistään saama hyvä hinta merkitsee, että kaupasta ostamiemme makkaroiden ja muiden lihatuotteiden hinnat pysyvät kohtuullisina.

 

Jos lihanjalousteollisuudella ei olisi rehujakeilleen menekkiä turkisrehumaailmaan, teurasromppeet jouduttaisiin kuivaamaan ja näin saatu kuiva lihaluurehujauho jouduttaisiin ohjaamaan lämpövoimaloiden polttoaineeksi – se se vasta kallista puuhaa olisi!

 

Turkistalous pitää siis jokapäiväisen ”leipämme” hinnan alhaisena!

 

 

-Esko Erkkilä-