Meillä on mökkimaailmassa kaksikin pensasmustikkamaata ja nyt pensasmustikan kukinta on parhaimmillaan.

 

Pensasmustikka on tarkoin varjeltava kasvi, sillä nelijalkaisille tuholaisille se on aina vihantana kasvina suurta herkkua ja sitten kypsyessään sen marjat ovat puolestaan lentävien tuholaisten haluttua herkkua.

 

Meillä molemmat pensasmustikkamaat ovat kahdenkertaisten aitausten sisällä ja marjojen kypsyessä alat on ehdottomasti verkotettava.

 

Aitaukset estävät jänisten pahanteot, mutta eiväthän ne peuroja estä – onneksi Viljakkalan Majajärvellä ei ainakaan vielä ole peuroja!

 

******************

 

Joskus oppirahavuosina emme verkottaneet pensasmustikkamaatamme ja sitten totesimme, että yhtään kypsää marjaa ei liiennyt suihimme – jopa maahan pudonneet marjat oli maasta popsittu ”parempiin suihin”!

 

 

 

Vanhemmalla pensasmustikkamaallamme on pensaiden välissä lauta- ja muovisia salaojaputkirakennelmia, jotka sitten syksymmällä toimivat rastasverkkojen tukirakennelmina.

 

Kukinta on silmiähivelevän runsasta.

 

 

 

Viime vuonna konttasin pensaiden alla ja kitkin pois kaikki aitaukseen kuulumattomat heinät sekä maitohorsmat, joten nyt voidaan nauttia puhtaasta pensasmustikkamaasta.

 

 

 

Kukinnan paljoutta.

 

 

 

Lentävät pörriäiset olisivat nyt tarpeen, mutta toivotaan pölytyksen onnistuvan ilman niitäkin!

 

 

Pensasmustikka on työläs marja poimittavaksi, sillä se kypsyy marja kerrallaan, joten marjat pitää poimia muutaman päivän välein yksitellen.

 

 

-Esko Erkkilä-