Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!

Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.

 

 

Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.

 

 

Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.

 

 

Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.

 

 

Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.

 

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.

 

 

 

IMG_2709.JPG

 

 

Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.

 

 

Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa elitykkitehdasta.

 

 

 

IMG_2731.JPG

 

 

Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Pietari Suuri, Ääninen, Pietari Suuren patsas Petroskoissa, Pietari Suuren kengännumero,

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

IMG_2650.JPG

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

IMG_2651.JPG

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

IMG_2904.JPG

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

IMG_2905.JPG

 

…tästä kohdasta otetusta silhuettikuvasta näyttää, kuin Kirovin pippeli olisi esillä!

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Äänislinna, Sergei Kirov, Kirovin patsas Petroskoissa, Kirovin patsas Karhumäessä, Kirovin patsaan huputtaminen Äänislinnan valtausparaatin ajaksi, Äänislinnan valtausparaati, Stalin ja Kirov, Stalin ja Lenin sekä Kirov,

He vaan jaksavat fundeerata!

Perjantai 19.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pitää Petroskoissa käydessäni Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsaalla käymistä ykköskohteenani ja niin myös kun sain vierailla Petroskoissa 5.7.2019.

 

 

 

 

IMG_2655.JPG

 

 

 

IMG_2660.JPG

 

 

Patsas sijaitsee Kirovin aukion laidalla ja siinä Karl Marx sekä Fridrikh Engels keskustelevat sosialismiin liittyvistä asioista.

 

 

Marx (5.5.1818 – 14.3.1883) ja Engels (28.11.1820 – 5.8.1895) toimivat yhteistyössä kommunistisen teorian luomisessa. Yhdessä he julkaisivat Kommunistisen manifestin 1848. Engels toimitti kaksi osaa Pääomaa Marxin kuoleman jälkeen.

 

 

En tunne Kommunistista manifestia ja en pidä sen tuntemista tärkeänäkään, sillä mielestäni kommunismi ei vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

 

 

Vaikka en tunnekaan kommunismia omakseni, siitä huolimatta arvostan sitä patsasta, jossa nuo veijarit Petroskoin keskustassa fundeeraavat maailman asioita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Karl Marx, Fridrikh Engels, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas Petroskoissa, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas, Kommunistinen manifesti, Pääoma,

"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

IMG_3546.JPG

 

 

Tunnustan, että minulla on aiempien Kollaa-käyntieni tuloksena ollut käsitys, että Kollaanjoki olisi ollut rajapinta suomalaisten ja puna-armeijan välillä, mutta näin ei ole ollutkaan.
 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

IMG_2549.JPG

 

 
Kokosimme usean matkalaisen voimin luonnosta kukkakimppuja ennen Kollanjoen taistelupaikalle ehtimistä ja eräs ahkerimmista kukkakimppujen kerääjistä oli Anneli Hiiri.

 

 

 

IMG_2550.JPG

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

IMG_2555.JPG

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

IMG_2572.JPG

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

IMG_2567.JPG

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

IMG_2570.JPG

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

IMG_2577.JPG

 

 

Pyysin seurueemme jäseniä ikuistamaan myös minun käyntini Kollaanjoen muistomerkillä…
 

 

 

IMG_2582.JPG

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kollaa kestää, Kyröläismatka2019, Kollaa,

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

IMG_2518.JPG

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

IMG_2520.JPG

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

IMG_2519.JPG

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

IMG_2525.JPG

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

IMG_2524.JPG

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Murheen risti, Surun risti, Kaksi äitiä, Sortavala, Petroskoi, Suojärvi, Impilahti, Koirinoja, Valentina Treskova, Vladimir Aksjonovit? Tere?kov, Paavo Lipponen,

Liikkuvat metsämarketit ovat tervetullut lisä Karjalan alueella liikkuville turisteille

Tiistai 16.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain olla jälleen kerran mukana Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla.  Matkamme suuntautui Karjalan taistelupaikoille, joilla hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset miehet puolustivat maamme itsenäisyyttä Talvi- sekä Jatkosodassa.

 

 

Nyt oli kyseessä jo ainakin viidestoista peräkkäisinä vuosina toteutettu Kyröläismatka ja matkamme oli tavallaan ”muistelumatka”, sillä ensimmäinen Kyröläismatka suuntautui samoille alueille kuin nyt tekemämme.

 

 

Oli jo kolmas vuosi, jolloin olen ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

*********************

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia paikallisia yrittäjiä, jotka seuraavat suomalaisten matkanjärjestäjien busseja ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan Karjalan alueella liikkuville turisteille.

 

 

Metsämarkettien toiminta on keskittynyt Karjalan Kannaksen alueelle.

 

 

Aikoinaan metsämarkettien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä muistan ajan, jolloin suomalaisbussin eteen muodostui kuudenkin metsämarketin armaada, kun bussi pysähtyi jonnekin taistelupaikalle tutustumaan maastoon.

 

 

 

Sittemmin metsämarket-toiminta on järkevöitynyt siten, että kutakin suomalaista matkanjärjestäjän bussia seuraa vain yksi metsämarket-yrittäjä - on siis suoritettu markkinajako eri yrittäjien kesken.

 

IMG_3273.JPG

 

 

Heinäkuisen Venäjän-matkamme operaattorina oli Vihdin Liikenne/VL-matkat ja sen nimikkometsämarkettina toimii minullekin vuosien saatossa tutuksi tullut Kosti eli Konsta.

 

 

 

IMG_3281.JPG

 

 

IMG_3283.JPG

 

 

Konstan pakettiautossa oli jälleen kerran hyvä valikoima laadukkaita alkoholijuomia, karttoja sekä mm. Markus Lehtipuun kirjottamaa ”Karjala – suomalainen matkaopas” –kirjaa!

 

 

Konstalle saattoi ostoksensa maksaa joko ruplilla tai euroilla ja valuuttakurssi oli täysin oikea eli yhdellä eurolla sai 70 ruplaa.

 

******************

 

 

Metsämarket-yrittäjät ovat suuri apu suomalaisille matkanjärjestäjille, sillä tarvittaessa he hommaavat etukäteen vaikkapa retkikahvitarvikkeet, jotta suomalaisbussien pysähtymishetket pystytään toimittamaan nopeasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti.

 

 

 

******************

 

 

Arvostan venäläistä Baltica-olutta myös sen jälkeenkin, kun kyseinen venäläispanimo joutui tanskalaisomistukseen.

 

 

Olen oppinut tuntemaan metsämarket-toiminnan ja pyysin bussikuljettajaamme varaamaan minulle kutistekalvopakkauksen verran Baltic 7 –olutta ja niin myös tapahtui sopivassa pysähdyspaikassamme.

 

 

 

IMG_3497.JPG

 

 

Kahdenkymmenenneljän purkin Baltica 7 –kutistekalvopakkaus maksoi 20 euroa ja hinta on mielestäni kohtuullinen, sillä olutpurkki on kooltaan 0,45 litraa.

 

 

Baltika-oluita on saatavana ainakin seuraavina vahvuuksina:

  • Baltika 0: Alkoholiton olut (0,5%)
  • Baltika 2: Pale-lager(4,7%)
  • Baltika 3: Keskiolut (4,8%)
  • Baltika 4: Tumma keskiolut (5,6%)
  • Baltika 6: Porter-olut (7,0%)
  • Baltika 7: Tavallinen keskiolut (5,4%)
  • Baltika 8: Sitruunanmakuinen olut (5,0%)
  • Baltika 9: Vahva olut (8,0%)

 

 

 

Arvostan Karjalan Kannaksella toimivia metsämarketetteja, sillä ne antavat suomalaismatkaajille lisää aikaa tutustua alueen nähtävyyksiin sen sijaan, että joutuisimme notkumaan venäläisten markettien asiakasjonoissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, metsämarket, Baltica 7, Baltica oluet, Karjala, Karjalan kannas, Markus Lehtipuu,

Joudun nöyränä vastaanottamaan Rouvan minulle osoittamat moitteet

Maanantai 15.7.2019 - -Esko Erkkilä-

 

Meillä on pienimuotoista puutarhaviljelyä mökillämme Viljakkalan Majajärvellä.

 

 

Porkkanoiden, punajuurten, palsternakkojen, sipulien, valkosipulien ja perunoiden lisäksi kasvussa on myös mansikkaa.

 

 

Vetoan kiireisiini, mutta todellisuudessa se lienee laiskuutta, että keväällä jätin väliin mansikkamaiden tuhoeläin- ja tautiruiskutukset.

 

 

Laiskuudestani joudumme nyt maksamaan kalliin hinnan, sillä mansikkamme ovat nyt luomua!

 

 

Luomuilumme merkitsee, että mansikkasatomme jää enintään kolmasosaan tavoitellusta ja mansikoistamme vain hyvin pieni osa täyttää mansikalle asetetut vaatimukset – kaikki muut ovat kelvotonta luomulaatua!

 

 

 

IMG_3494.JPG

 

 

 

Eilen poimimistamme mansikoista osa oli aivan kelvollista laatua, mutta…

 

 

 

IMG_34932.JPG

 

 

...aivan liian suuri osa oli taattua luomulaatua eli täysin kelvotonta asiakkaille myytävää tavaraa.

 

 

 

Sain jälleen kerran vahvistuksen, että luomuilu ei ole sitä toimintaa, jota minä voin harrastaa, sillä haluan pitää asiakkaani tyytyväisenä!

 

 

Niin, Rouva osoitti – aivan oikein – että luomuilu ei sovi meidän tapaamme toimia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luomu, Luomuilua pitää karttaa, Luomuilu ei sovi ruuantuotantoon,

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kyröläismatka, Sortavala, Alpo Sailo, Petri Shemeikka, Väinämöisenpuisto, Sortavala, Kolmikulmanpuisto, Kolmikulmanouisto Sortavalassa, Piipun Piha, Piipun Piha Sortavalassa,

Läskelästä proomulasti sahatavaraa Pietarin kautta Koivistolle!

Lauantai 13.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme pysähdyimme Harlun Läskelässä, jossa Suomen aikana toimi tuloksekas puujalostustehdas.

Tuon tehtaan näkeminen tuo aina mieleeni vuonna 1915 syntyneen anoppini tosikertomuksen, kun hän pääsi mukaan isänsä matkalle Läskelästä eli Laatokan pohjoisreunalta yli Laatokan ja Pietarin kautta aina Koivistolle saakka.

*******************

IMG_2516.JPG

Tässä Läskelän koski kamerani tallentamana 5.7.2019.

IMG_2514.JPG

Läskelään toi elinvoimaa Jänisjärvestä Laatokkaan virtaava Jänisjoki, jonka voimallinen koski oli keskeinen voimatekijä Läskelän hyvinvoinnille.

****************

Mutta siihen anoppini vuonna 1927 kokemaan:

Vuonna 1915 syntynyt anoppini kertoi vuonna 1927 tapahtuneesta matkastaan Harlun Läskelästä Pietarin kautta Koivistolle seuraavaa:

 

 

Salmin Mantsinsaarella asunut anoppini isä toimi talvet kraatarina Salmissa ja kesät puolestaan Laatokalla proomujen lautturina.

 

 

Vuonna 1927 anoppini isä oli ottanut Raisa-tyttärensä – tulevan anoppini – mukaansa, kun hän proomunkuljettajana vei Harlun Läskelästä proomukuormallisen lankkuja Laatokan yli ja Nevaa pitkin Suomenlahdelle Koivistolle, jossa lankut lastattiin valtamerilaivaan, joka vei lankkulastin Englantiin.

 

 

Mukana proomun vetoaluksessa oli myös anoppini äiti, joka huolehti matkan aikana perheen ruokahuollosta.

 

 

Laatokan ylittäminen onnistui vaikeuksitta, mutta Nevan yläjuoksulla joutuivat odottamaan, jotta Pietarin kohdalla ehdittiin avaamaan Nevan sillat, sillä ilman siltojen avaamista retkue ei olisi päässyt Suomenlahdelle.

 

 

Anoppini kertoi, että Pietarin valot olivat siltojen avautumista odotellessa hieno näky.

 

 

Laatokan ja Suomenlahden korkeusero on vain nelisen metriä, joten ”hiljaa virtaa Neva”!

 

 

Kaksitoistavuotias Raisa Ahven, avioliiton myötä Raisa Jääskä, sai menomatkasta tarpeekseen ja hän suorittikin paluumatkan Salmiin yksikseen rautateitse Elisevaaran kautta – melkoinen suoritus 12 – vuotiaalta tytöltä!

 

 

Salmista Raisalla oli kävelymatkaa kotiinsa Mantsinsaaren Työmpäisiin yli kaksikymmentä kilometriä ja matkalla piti lossilla ylittää Laatokan yli Pöllästä Mantsiin n. seitsemänsataa metriä leveä vesitie.

 

 

Väinö Linnan Tuntematon sotilas – kirjassa esitetty vesistönylitys perustuu muuten Mantsinsaaren ja Pöllän välisen vesistön ylitykseen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laatokka, Läskelä, Harlun pitäjä, Läskelästä proomulla Pietarin kautta Koivistolle, Koiviston vientisatama, Pietarin valot, Pietarin valot vuonna 1927,

"Laatokka on seitsemän meren järvi!"

Perjantai 12.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden vuosien, jopa vuosikymmenten aikana saanut tutustua Laatokkaan, sillä muutaman kerran Laatokan kiertäneenä ja moniaita kertoja sen rantoja kolunneena uskallan todeta, että otsikkoteema pitää paikkansa.

 

 

Kyröläismatkallamme heinäkuun alussa tutustuimme taas kerran Laatokkaan ja menomatkalla Sortavalasta Pitkärantaa kohti Laatokan Kirjavalahteen.

 

 

Sortavalasta kohti Pitkärantaa kuljettaessa Kirjavalahti on koko ajan polveilevan tien oikealla puolella ja näkymät ovat niille todella mahtavat, jotka istuvat bussissa menosuunnassa oikealla puolella.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia bussin ikkunan läpi kuvattuina Kirjavalahdesta (harmittelen, että matalalla roikkuvat puhelin- ja sähköjohdot häiritsevät kuvanautintoja):

 

 

 

IMG_2500.JPG

 

 

 

IMG_2501.JPG

 

 

 

IMG_2503.JPG

 

 

 

IMG_2505.JPG

 

 

 

IMG_2506.JPG

 

 

 

IMG_2507.JPG

 

 

 

IMG_2510.JPG

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

IMG_3058.JPG

 

 

Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahden rannalla on eräs merkittävä kohde vielä nykyäänkin.  Olen aikoinaan saanut poiketa apteekkari Jääskeläisen huvilassa, kun se vielä oli avoinna kaikille kulkijoille.

 

 

Kuvani apteekkari Jääskeläisen huvilasta ei bussin ikkunasta kuvattuna onnistunut, mutta lainaan Suomen Sotahistoriallinen Seura ry:n verkkosivuilla olevaa selitystä Jääskeläisen huvilasta:

 

 

 

”Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa huvila oli Rannikkotykistörykmentti 13:sta sairastupana ja komentotoimiston työtilana. Nykyisin rakennuksessa toimii venäläisten taiteilijoiden (mm. muusikoiden) kesäkoti.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Laatokka on seitsemän meren järvi!", Kirjavalahti, Sortavala, apteekkari Jääskeläinen, apteekkari Jääskeläisen huvila, Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahdella,

Olavi Virta -musikaali Sappeen kesäteatterissa on elämys!

Torstai 11.7.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_3391.JPG

 

 

Kiitokset Tampereen kaupungille, joka Raatihuoneen liputuksella eilen juhlisti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen lähtöä Vanhalta kirkolta Sappeen kesäteatteriin, jossa…

 

 

 

IMG_3393.JPG

 

 

…saimme osallistua osana täyttä katsomoa Olavi Virta – musikaalin tunnelmiin!

 

 

 

IMG_3394.JPG

 

 

Musikaalin yleisö klo 14.00 alkaneessa näytöksessä oli jokseenkin sataprosenttisesti yli 60-vuotiaita ja en varmasti ollut ainoa, jolle tuli mieleen ministeri Maria Ohisalon (vihreät) avustaja Petra Laitin tannoinen twitter-viesti, jossa hän totesi, että ei kuuntelisi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 60 – 70 –vuotiaita!

 

 

Hämmästys lausuman johdosta on edelleen suuri, sillä ministeri ei ole mitenkään kommentoinut tai pyydellyt anteeksi avustajansa möhläilyjä!

 

 

 

IMG_3400.JPG

 

 

Kiitokset myös Pälkäneen kunnalle, joka musikaaliyleisön käyttöön varatuissa pefleteissä totesi;

 

 

PÄLKÄNE

PARASTA AIKAA

 

 

*****************

 

Kesäteatteriesitys oli mahtavaa ilotulitusta varsinkin ensimmäisellä puoliajalla, sillä silloin käsiteltiin Olavi Virran loistokkainta aikaa.

 

 

Toinen puoliaika käsitteli Olavi Virran hiipumisen aikaa ja se painoi väliajan jälkeiselle näytökselle oman raskaan, mutta realistisen tunnelman.

 

 

Sain vain kerran nähdä Olavi Virran lavalla ja kun se asettui hänen hiipumisensa ajanjaksoon, oli hienoa kokea ensimmäisen näytöksen aikana se aika, jolloin Olavi Virta oli parhaimmillaan.

 

 

Tanssi- ja laulukohtaukset ovat Sappeen Olavi Virta –musikaalissa mahtavia kokemuksia ja osoittavat, että ammattinäyttelijät osaavat ottaa yleisönsä.

 

 

 

IMG_3405.JPG

 

 

Sappeen kesäteatterissa on vielä monta esitystä Olavi Virta –musikaalinäytäntöjä jäljellä ja suosittelen, että kiiruhtakaa katsomaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olavi Virta -musikaali Sappeen kesäteatterissa on elämys!, Olavi Virta -musikaali, Sappeen kesäteatteri, Pälkäne - parasta aikaa, Pälkäne, Sappee,

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

IMG_2497.JPG

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

IMG_2716.JPG

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

IMG_3177.JPG

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjällä mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy, kyröläismatka2019, Piipun Piha, Sortavala, Hotelli Fregatti, Petrokoi, Hotelli Korela, Käkisalmi,

Komea kukka rippilahjaksi!

Tiistai 9.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Rouva osallistui myyjänä Karhen Markkinoille 29.6.2019 ja myyntiartikkeleina hänellä olivat mökkitontillamme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme kukat sekä taimet.

 

 

Kauppa kävi hyvin ja Rouva oli tyytyväinen päivän myyntiin.

 

 

 

IMG_2240.JPG

 

 

Kallein myynnissä ollut kukka oli kolmekymmentä euroa maksanut kalla.

 

 

Tämä kalla oli löytänyt sellaisen ostajan, joka etsiskeli rippilahjakukkaa kummitytölleen.

 

 

Voin todeta, että ostaja teki hyvän päätöksen, sillä kallasta saa oikealla hoidolla monivuotisen ilon!

 

 

********************

 

 

Kalla on näyttävä kukka ja huomaan, että esimerkiksi Wikipediassa siitä liikkuu yksipuolista tietoa.

 

 

Kallan mukulat istutetaan keväällä melko tilaviin ruukkuihin, ruukut säilytetään vaikkapa autotallissa ja aletaan odottamaan kallan taimettumista.  Niukka kastelu on kallan kasvatuksessa koko ajan ohjenuorana.

 

 

Kalla pitää valosta ja niukasta kosteudesta, joten sen oikea paikka on aurinkoinen paikka – kalla ”viettää” koko kesän istutusruukussaan.

 

 

Syksyllä kallan kukat kuihtuvat, mutta kallan elinkaari ei suinkaan ole lopussa, sillä nyt sillä on talvilevon aika.

 

 

Kallan mukulat kuivaillaan, puhdistetaan mullasta ja laitetaan talvisäilytykseen.

 

 

Eräs tutuksi tullut myyjä suosittelee, että kallan mukulat laitetaan paperipussiin ja pussi siivouskomeroon odottamaan maaliskuista kevättä, jotta uusi vuosikierto voi alkaa - meillä kallan mukulat talvehtivat pahvilaatikossa, jolla on paikka autotallissa.

 

 

Hankkikaahan kallan mukuloita ensi kevään puutarhamarkkinoilta ja ryhtykää kasvattamaan kalloja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalla, kasvi nimeltään kalla, kallan talvehdittaminen, kallaa ei saa liikaa kastella,

Työpaikan vaihdos herpaannuttaa virkamiehen, mutta niin ei tapahdu bisnesmaailmassa!

Maanantai 8.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen joitakin kertoja seurannut työpaikan vaihdoksen vaikutusta bisnesmaailman toimijaan ja viime aikoina olen seurannut samaa prosessia myös kunnallisen virkamiehen kohdalla.

 

 

Ero on suuri!

 

 

Bisnesmaailman toimija punnertaa edellisessä työpaikassaan ”viimeiseen saakka”, mutta kunnallinen virkamies heittäytyy vapaaherraksi heti, kun tieto uudesta työpaikasta uudessa kunnassa varmistuu.

 

 

Bisnesmaailmassa on katsottava ”nenäänsä pidemmälle” eli tulevaisuuteen ja se merkitsee, että vapaaherraksi ei koskaan ole varaa heittäytyä.

 

 

Totuuden nimissä on todettava, että kuntamaailmassa vapaaherroja on myös silloin, kun virkamies on ja pysyy samassa työpaikassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työpaikan vaihdos, bisnesmaailma, kunnallinen työpaikka,

"Sulla ne paimennettavat vaihtuvat"!

Sunnuntai 7.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kymmenkunnan vuoden aikana saanut aitiopaikalla seurata, että miten Suomessa ministereiden turvallisuuden vahtimistilanne on muuttunut.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun muutama vuosi sitten ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui Keskustan vapputilaisuuteen yksikseen kahta kättä heilutellen Kirjastotalo Metson edessä järjestämäämme tilaisuuteen juhlapuhujaksi.

 

 

Samoin muistan oikein hyvin, kun silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen saapui tavallisena kadun kulkijana erääseen tilaisuuteemme, jonka järjestimme Tampereen Hervannassa DUO-kauppakeskuksessa.

 

 

Tänä päivänä tuo ei olisi mahdollista!

 

 

Olen vuosien aikana tullut kättelytutuksi erään turvamiehen kanssa, jolla on keskeinen rooli Tampereella ja Tampereen lähiseuduilla tapahtuvissa ministerivierailuissa.

 

 

Kyseinen kaveri on aina läsnä, kun kuka tahansa ministeri vierailee Tampereella tai lähikunnissa.

 

 

Viimeksi kättelin häntä 1.7.20129 Hämeenkyrön kirjastolla, kun hän oli kahden paikallisen poliisi kanssa varmistamassa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esiintymistä.

 

 

Totesin tuntemalleni turvamiehelle kätellessämme, että Sulla ne paimennettavat vaihtuvat – turvamies, jonka nimeä en tunne ja sitä minun ei tarvitse tunteakaan – vastasi, että tämä on mielenkiintoista!

 

 **************

 

”Tavallisilla” ministereillä on nähdäkseni autonkuljettajan lisäksi vain yksi paikallinen turvamies, mutta pääministerin turvallisuudesta maakuntavierailuilla huolehtii puolenkymmentä turvamiestä.

 

 

Ministereiden turvamiehiin on kokemukseni mukaan mahdollista saada inhimillinen kontakti, mutta pääministerin turvamiehet ovat työssään tunteettomia – näin pitää ollakin!

 

 

Joskus jollain kepu-risteilyllä olin samassa kerroksessa laivalla kuin pääministeri Sipilän turvamiehet ja silloin sain pienen häivähdyksen verran kontaktia pääministerin turvamiehiin.

 

 

Hallituksen jäsenten turvajärjestelyt ovat kokemukseni mukaan oikein mitoitetut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ministereiden turvallisuus, ministereiden turvajärjestelyt, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, liikenneministeri Anu Vehviläinen, Kauppakeskus DUO,

Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla

Lauantai 6.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme ruusuvalikoima täydentyy käytännössä vain sillä äitienpäiväruusulla, jonka tapaan vuosittain hankkia vaimolleni äitienpäiväkukaksi.

 

 

 IMG_2299.JPG

 

 

Kokosin ”mökkiruusumme” yhteiskuvaan kesäkuun viimeisenä päivänä.

 

 

Ruusumme eivät silloin vielä olleet juhlakunnossa, sillä monien kohdalla oli menossa vasta nuppuvaihe.

 

 

Mutta piti kertoa ruusujen talvehdittamisesta meillä!

 

 

Meillä ruusut talvehtivat lehtikasassa nurmikolla.

 

 

Tapaamme syksyisin lehtipuhaltimen avulla puhaltaa nurmikot puhtaaksi lehdistä.

 

 

Valtaosan lehdistä kuljetamme valkosipulimaan vierelle, jossa ne saavat odottaa kevättä ja sitä, että ne käytetään valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Teemme osasta lehdistä muutaman lehtikasan nurmikolle ja laitamme ruusut talvehtimaan lehtikasaan.

 

 

On huolehdittava, että ämpärit joissa ruusut ovat, tulee aseteltua ”alamäkeen” jotta syksyinen sade tai sulava lumi eivät pääse ruusuämpäriin.

 

 

On luonnollista, että lehtien eristävä vaikutus ei estä ruusuämpärin jäätymistä, mutta se ei näytä ruusuja haittaavan!

 

 

Ruusuämpärit otetaan päivänvaloon joskus huhtikuun loppupuolella ja sen jälkeen ruusut leikataan siisteiksi, jotta ne voivat aloittaa jälleen kerran uuden vuosikertaelämän.

 

 

Helppoa kuin heinänteko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruusujen talvehdittaminen, Ruusujen talvehdittaminen ulkosalla, lehtipuhallin, valkosipulimaan kate, helppoa kuin heinänteko,

Keskusta on kuskin paikalla!

Perjantai 5.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Eduskuntavaalit järjestettiin 14.4.2019 ja Antti Rinteen johtama hallitus aloitti työnsä 6.6.2019.

 

 

Hallituksen muodostivat SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto sekä RKP.

 

 

Hallitus muodostettiin paljolti Keskustan ehdoilla ja se näkyy myös hallitusohjelmassa.

 

 

Hallituksen muodostamisprosessissa oli lukemattomia henkilöitä mukana ja he työskentelivät ns. ilmiöpöydissä.

 

 

Sain keskustella eräässä ilmiöpöydässä työskennelleen keskustalaisen kanssa ja hän totesi, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan saatiin enemmän Keskustan ajamia asioita kuin oli konsanaan edellisen hallituksen hallitusohjelmassa!

 

 

Tuntuukin kummalliselta, että eräät itseään keskuslaisina pitävät henkilöt jaksavat yhä edelleen urputtaa, että Keskustan ei olisi pitänyt mennä tähän hallitukseen – ihmettelen!

 

 

Keskustan puoluejohto teki ennen hallituspäätöstä laajan kyselyn puolueaktiiveille ja siinä kyselyssä 80 % kannatti hallitukseen menemistä – olin samalla kannalla.

 

 

Keskustalaisten ja myös muiden on täysin turhaa jäärätä, että noin suuren vaalitappion jälkeen olisi pitänyt jäädä oppositioon. Jäärääjät näyttävät unohtaneen, että Keskusta on 31:llä kansanedustajallaan neljänneksi suurin puolue.

 

 

On vastuullista politiikkaa, että Keskusta on mukana Rinteen hallituksessa ja lisään tuohon otsikossa toteamani...

”…kuskin paikalla!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Keskusta on kuskin paikalla!, Rinteen hallitus, Antti Rinteen hallitus,

Olipa hieno näyttelypäivä!

Torstai 4.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut näytteilleasettajan roolissa lukemattomiin maatalousnäyttelyihin vuodesta 1971 alkaen, mutta eilinen vierailuni Okra 2019 – näyttelyssä oli yliveto.

 

 

Okra on hienosti toteutettu näyttely ja avajaispäiväänsä se oli koonut merkittävän joukon maa- ja metsätalouden, politiikan, agribisneksen, ruokaturvallisuuden ja monen muun lohkon keskeisiä toimijoita Oripään lentokentälle.

 

 

Uskallan todeta, että myös minä olin ”kuin kala vedessä”, kun sain tavata henkilöitä, joiden kanssa olen saanut menneitten vuosien aikana tehdä yhteistoimintaa ja monien kanssa saan tehdä yhteistoimintaa myös nyt ja jatkossa.

 

 

Pieni kuvakimara kertokoot:

IMG_2435.JPG

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on hyvä esiintyjä ja hän pitikin voimallisen ja tulevaisuudenuskoa kasvattavan näyttelyn avajaispuheenvuoron.

IMG_2415.JPG

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja Olavi Ala-Nissilän sain kamerani linssiin Keskustan osastolla.

IMG_2422.JPG

Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Risto Artjoki (vasemmalla) ja MTK-Lounais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.

IMG_2426.JPG

Näyttelyn johtaja Jukka Isotalo ja Sirkka Isotalo omistavat maamme suurimman kanalan ja oli mukava todistaa, kun he keskustelivat ministeri Lepän kanssa.

IMG_2428.JPG

Tässä MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on Isotalojen seurassa.

Työelämäni aikana Husu-Kallion "pääjohtaman" Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa olin lähes päivittäin yhteydessä!

IMG_2429.JPG

Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen ja Olavi Ala-Nissilä tuntuivat löytäneen yhteistä juteltavaa!

IMG_2438.JPG

MTK:n hallituksen jäsenen ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtajan Pertti Hakasen sekä Seija Hakasen tapasin myös näyttelykentällä.

IMG_2395.JPG

Vielä löytyy Raisioltakin tukipylväitä, jota pystyvät pitämään yrityksen - myös minun nelikymmenvuotisen leipäpuun yhä edelleen hengissä; Marianne Leskinen ja Raimo Rantanen!

Hienoa nähdä tuo siilomerkki!

IMG_2446.JPG

Näyttelypäiväni kruunasi, kun tapasin läheisimmän työkaverini Merja Holman, joka on ehdottomasti Suomen johtava asiantuntija nautojen ruokinta-asioissa!

Hieno näyttelypäivä kerrassaan!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Okra 2019, ministeri Jari Leppä, ministeri Katri Kulmuni, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, Arto Satonen, Olavi Ala-Nissilä, Pertti Hakanen,

Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!

Keskiviikko 3.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut viljakaupan piirissä vuoden 1994 myöhäissyksystä alkaen ja katson työelämäni aikana kuuluneeni siihen parinkymmenen henkilön joukkoon, jotka olivat EU-ajan alusta alkaen avainasemassa suomalaisessa viljakaupassa.

 

 

Rukiin kotimainen kulutus on kuluneiden runsaan parinkymmenen vuoden aikana pysynyt tasolla 100 miljoonaa kiloa per vuosi – vaihteluväli on ollut 95 – 105 miljoonaa kiloa vuosittain.

 

 

Nyt satoennusteen povaavat n. 135 miljoonan kilon satoa, joten ensi talvena ei ole tarvetta tuontirukiin eli petäjäisen käyttämiselle.

*******************

 

 

Pro Ruis yhdistys on vilja-alan merkittävä toimija ja sen tavoitteena on parantaa rukiin viljelyn edellytyksiä ja lisätä rukiin suosiota niin viljelijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa muun muassa kasvijalostuksen, viljelyneuvonnan ja -sopimustoiminnan sekä tutkimuksen ja koulutuksen keinoin.

 

 

Tavoitteensa saavuttamiseksi Pro Ruis järjestää tänäkin vuonna Ruismestari –kisan, jossa viljelijöille suunnatussa ruiskilpailussa kilpaillaan vuoden 2019 puitavasta ruissadosta. Voittaja valitaan keskisadon, sadon laadun ja viljelykäytäntöjen perusteella.

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi osallistuu kisaa ja sain eilen olla mukana, kun Villen ruisala auditoitiin.

 

 

Auditoijana toimi Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila, joka on minulle tuttu yhteistyökumppani jo vuosien takaa.

 

 

 

IMG_2367.JPG

 

 

Maatalousyhtymämme vuokramies Ville Koivuniemi vasemmalla ja auditoija Antti Ollila vasemmalla.

 

 

 

IMG_2361.JPG

 

 

On Villellä komeat ruiskasvustot, sillä 15 hehtaarin alalla, joka hänellä on ruista kasvamassa.

 

 

 

IMG_2378.JPG

 

 

Kuuntelin pitkät tovit Villen ja Antti Ollilan – hänelläkin 100 hehtaaria viljalla Askolassa – keskusteluja ja totesin, että nykyaikainen rukiinviljely on maataloustieteen viimeisimpien tutkimustulosten soveltamista käytäntöön.

 

 

 

IMG_2383.JPG

 

 

On levollista todeta, että Villen hoidossa kotitilani pellot ovat voimaperäisessä viljantuotannossa!

 

 

Villen voimaperäinen viljely on kunnianosoitus isälleni ja vaarilleni, jotka aikoinaan ovat raivanneet kotitilani pellot ja laittaneet ne hyvään kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ensi talvena ei tarvita petäjäistä ruisleipään!, Pro Ruis, Ruismestari 2019,

"Moi, kiva nähdä!"

Tiistai 2.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valtioneuvosto järjestää parhaillaan ministerien kirjastokiertuetta, jossa ministerit tapaavat eri puolilla Suomea kansalaisia kirjastoissa.

 

 

Kiitokset mainiosta ideasta!

 

 

 

IMG_2300.JPG

 

 

Pirkanmaalla ministerien kirjastokiertue alkoi eilen Hämeenkyröstä, jonka kirjastossa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin tapasi kansalaisia.

 

 

Olin mukana Hämeenkyrössä, sillä en lähtenyt Tampereelle ratikkakaaoksen keskelle, jossa ministeri tapasi kansalaisia parisen tuntia Hämeemkyrön tilaisuuden jälkeen.

 

 

IMG_2307.JPG

 

 

Hämeenkyrön tilaisuuteen minizterin virallisena vastaanottajana toimi kunnanjohtaja Antero Alenius, mutta minua lämmitti, kun kätellessämme ministeri totesi: ”Moi, kiva nähdä!”

 

 *******************

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan toimiessani olin järjestämässä lukuisia vaalitilaisuuksia ehdokkaille.

 

 

Tapanani oli pyytää Keskustan teltalle mikrofonin ääreen myös muiden puolueiden ehdokkaita ja muutaman kerran pyysin myös nykyistä liikenne- ja viestintäministeriä tuomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan äänentoistolaitteiden kautta.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun SDP:n Pia Viitasen ollessa ministerinä, pyysin myös häntä kertomaan tervehdyksensä toriyleisölle Keskustan mikrofonin kautta. Ministeri Viitanen totesi, että eipä olekaan koskaan aiemmin puhunut Keskustan tilaisuudessa!

 

 ********

 

IMG_2323.JPG

 

 

Lämmitti, kun liikenne- ja viestintäministeri Marin totesi ajankohtaisista raidehankkeista, että päärata on "Koko Suomen raiteet" ja mainitsi hyötyjinä mm. Seinäjoen, Jyväskylän, Oulun sekä Satakunnan.

 

 

 

IMG_2326.JPG

 

 

"Pääradan hyötysuhde on paras" - kannatan ministerin linjausta myös Tampereelta pohjoiseen, sillä rata on mökkitonttini naapuri. Aikoinaan on tehty metsiemme kohdalla niin laajat pakkolunastukset, että vaikka Viljakkalan Majajärven kohdalle rakennettaisiin kolmekin raidetta, niin uusia pakkolunastuksia ei kohdallani tarvita.

 

 

 

IMG_2329.JPG

 

 

Kansanedustajista Hämeenkyrössä oli paikalla ainoastaan Arto Pirttilahti, joka käyttikin tilaisuudessa hyvän ja taustoittavan puheenvuoron.

 

 

Huomaatte, että ministeri osasi arvostaa Arto Pirttilahden puheenvuoroa!

 

 

 

IMG_2332.JPG

 

 

Kiitokset myös Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Aleniukselle hyvästä kommenttipuheenvuorosta!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tuli mentyä Hämeenkyröön kuulemaan ministeri Marinin linjauksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ministerien kirjastokierros, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin, Sanna Marin, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Arto Pirttilahti, kunnanjohtaja Antero Alenius, Antero Alenius, kunnanjohtaja Antero Alenius, Hämeenkyrön kirjasto,

Vanhemmat kirjoitukset »