Sain viime viikolla tutustua romanialaiseen viljatilaan n. neljänkymmenen muun suomalaisen kanssa.
Tila sijaitsee Ploiestin kaupungin tuntumassa n. kuudenkymmenen kilometrin etäisyydellä pohjoiseen maan pääkaupungista Bukarestista.
Kyseessä oli 2.800 hehtaarin alalla viljoja ja öljykasveja viljelevä yhden perheen tila. Viljelykasveina ovat vehnä, ohra, rapsi sekä maissi.
Tila työllistää 15 henkeä; 10 henkilöä pelloilla ja 5 henkilöä toimistotyössä.
Vehnän keskisato on 5.000 - 6.000 kg/ha, rapsilla satoa saadaan 3.000 - 4.000 kg/ha ja maissisato liikkuu tasolla 10.000 - 12.000 kg/ha.
Pellot ovat vuokrapeltoja, sillä...
Sain viime viikolla tutustua romanialaiseen viljatilaan n. neljänkymmenen muun suomalaisen kanssa.
Tila sijaitsee Ploiestin kaupungin tuntumassa n. kuudenkymmenen kilometrin etäisyydellä pohjoiseen maan pääkaupungista Bukarestista.
Kyseessä oli 2.800 hehtaarin alalla viljoja ja öljykasveja viljelevä yhden perheen tila. Viljelykasveina ovat vehnä, ohra, rapsi sekä maissi.
Tila työllistää 15 henkeä; 10 henkilöä pelloilla ja 5 henkilöä toimistotyössä.
Vehnän keskisato on 5.000 - 6.000 kg/ha, rapsilla satoa saadaan 3.000 - 4.000 kg/ha ja maissisato liikkuu tasolla 10.000 - 12.000 kg/ha.
Pellot ovat vuokrapeltoja, sillä maata ei kukaan ole valmis Romaniassa nyt myymään. Kaikki odottavat maan hinnannousua ja näin on erityisesti lähellä maan pääkaupunkia Bukarestia sekä muita kaupunkeja. Vuokraviljely on senkin vuoksi välttämätöntä, että viljelijöillä ei ole pääomia, jotta maata voitaisiin ostaa. Vuokrahintana on hehtaaria kohti 700 kiloa vehnää. Vehnän hinta määräytyy Englannin hintatason mukaan!
Vuokranantajia tällä tilalla on tuhatkunta eli keskimääräinen vuokra-ala on kolmisen hehtaaria/tila. Vuokra-aika on kymmenen vuotta. Kaikki pellot sijaitsevat max. 10 kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta.
Tilaesittelyn hoiti pääosin maatalouskauppias, joka myy tilalle tuotantopanokset ja hoitaa sadon markkinoinnin. Johtajan tytär oli mukana, mutta hän ei osallistunut tilaesittelyyn. Kaksi muuta esittelijää olivat tilan "pehtoori" ja naispuolinen maatalousasiantuntija - agronomi - jonka rooli ei meille matkalaisille selvinnyt.
Tilaa esitellyt maatalouskauppias kertoi, että sadosta merkittävä osa menee romanialaisen myllyteollisuuden raaka-aineeksi ja osa menee vientiin Saksaan. Interventioon ei tavaraa myydä. Tilaa esitellyt maatalouskauppias oli "ensimmäisen asteen välikäsi", sillä hänen liikkeellään ei ollut esim. mahdollisuuksia tehdä vientikauppoja.
Peltoja ei tarvitse salaojittaa, sillä maaperä on läpäisevää. Lannoituksena vehnälle käytetään typpeä (N) 140 kg/ha - typestä puolet on nitraattityppeä ja puolet ammoniumtyppeä. Muita ravinteita ei tarvitse antaa lannoitteena.
Viljaa ei kuivata, sillä puintikosteus on 16…18 % - puinnin jälkeen jyvien kosteuspitoisuus laskee tasolle 14 %. Fungisiideja tarvitaan, jotta jyvät säilyisivät siiloissa käyttökuntoisina.
Karjanlantaa ei käytetä ja suorakylvöä ei tunneta kylvömenetelmänä.
GMO-lajikkeita ei viljellä, mutta asia tunnetaan Romaniassa, sillä ruokinnassa käytettävä soijarouhe on GMO-laatua.
Maatalouskoneisiin saadaan 50 %:n investointituki - tuen saannin edellytyksenä on, että hankittavat koneet ovat uusia.
Tilan viljasiilot, kaatokuilut, elevaattorit ja kaikki koneet näyttivät uusilta ja hyväkuntoisilta. Portin pielessä kulki päällystetty tie ja lähin mallastamo sijaitsi muutaman kilometrin päässä tilalta. Kaikki edellytykset hyvään tulokseen olivat siis olemassa!
Romaniassa vehnä, ohra sekä rapsi ovat syyskylvöisiä ja kasvustot näyttivät hyvin talvehtineilta. Tilan esittelijät totesivatkin tyytyväisinä, että tulossa on paras sato kahteenkymmeneen vuoteen.
Suomalaisittain tilanne on vähintään haastava. Kilpailemme samoilla markkinoilla, mutta eväämme ovat tyystin toisenlaiset kuin romanialaisilla.
Romaniassa ei tarvita salaojitusta eikä viljan kuivausta. Kun sen lisäksi sadot Romaniassa ovat määrältään tuplat Suomeen verrattuna, niin mahdoton on suomalaisen talonpojan kilpailla romanialaisen viljelijän kanssa. Sen lisäksi on hyvä muistaa, että nyt Romaniassa maatalous on hyödyntämässä vasta 60 % tuotantopotentiaalistaan.
Koneinvestointeihin saatava tuki on suomalaisittain kadehdittava.
Yksi ongelma Romanian maataloudella erityisesti suurten kaupunkien läheisyydessä on - muovijäte!
Kommunismin aikana opittiin siivottomaan elämään ja siivottomuus jatkuu ainakin muovijätteen luontoon heittämisen osalta edelleen. Pellot ja kasvustot kaupunkien läheisyydessä kärsivät joka puolelle levinneestä muovijätteestä. Kaupunkien läheisyydessä näki talonpoikia, jotka keräsivät pelloiltaan hevosvetoisille vankkureille muovijätettä. Työ on varmaan turhaa, sillä jos naapuri ei kerää muovijätettä pois omalta lohkoltaan, niin sitä on hetken kuluttua myös sillä lohkolla, joka juuri saatiin muovista puhtaaksi.
Yhteenvetona se, että Romaniassa viljantuotanto on jo nyt voimaperäistä ja tehostamistoimenpiteet tulevat sitä edelleen voimaperäistämään. Tuotantokustannukset ovat murto-osa suomalaisen viljanviljelijän tuotantokustannuksista. Romaniassa tuet tulevat edelleen kasvamaan, mutta Suomessa suunta on toinen.
Yhdistynyt Eurooppa merkitsee, että kilpailemme samoilla markkinoilla. Miten suomalainen talonpoika ja hänen tuottamansa tuotteet tulevat pärjäämään tässä kilpailussa?
-Esko Erkkilä-
