Viljan hinnat ovat puolitoistakertaistumassa maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa.

 

Hinnannousun syyt ovat moninaiset, mutta ne kaikki vaikuttavat samaan suuntaan eli hinnat ovat kohonneet poikkeuksellisen voimakkaasti.

 

Viljojen hinnannousu on suurempi ja yht´äkkisempi kuin edellisessä viljojen korkeahintavaiheessa.

 

Viljojen hinnannousu kiertyy vääjäämättömästi vilja- ja kotieläintuotteiden kuluttajahintoihin, mutta viiveellä.

 

Muutaman kuukauden pituinen viive johtuu siitä, että kaupan keskusliikkeet sopivat elintarvikeyritysten kanssa tuotehinnoittelun muutaman kuukauden jaksoissa.  Jaksoja on hyvässä yhteisymmärryksessä lyhennetty, mutta ne ovat edelleen useita kuukausia.

 

Hinnoittelujaksojen pituus merkitsee, että kotieläintuottajalla tulevat lähikuukaudet olemaan vaikeita aikoja. Tuotantopanosten hinnat kohoavat jyrkästi, mutta kotieläintuotteiden hinnat eivät.

 

Esimerkiksi käy sianlihatuotanto. Lihasika tarvitsee kasvuaikanaan rehuohraa n. 200 kiloa. Nyt rehuohran hinta on tasoa 100 euroa tonnia kohti. Rehuohran uushankintahinta lähentelee 150 euroa tonnia kohti eli hinnannousu on n. 50 euroa tonnilta. Rehuohran hinnannousu rokottaa lihasiankasvattajaa 10 euroa per lihasika! Myös valkuaisrouheet ovat kallistuneet, joten kate per lihasika alenee viitisentoista euroa lihasikaa kohti.

 

Tuhannen lihasian sikala on nykypäivää ja sen kokoisessa sikalassa katemenetys on suuruusluokkaa 15.000 euroa - kenellä tavallisella palkansaajalla olisi mahdollisuus samaan?`

 

Vilja on edelleen halpaa, vaikka sen hinta puolitoistakertaistuukin. Luin jostain, että vaatimattomankin kuukausieläkkeen ostovoima yltää helposti usean viljatonnin hankintaan - tämä vertaus on hyvä, sillä se kertoo viljatonnin halpuuden.

 

Lihanjalostusteollisuuden vaikeudet Venäjän kaupassa merkitsevät, että se tuskin on halukas korottamaan esim. sianlihan tuottajahintaa kovin nopeasti.

 

Tilanne saattaa merkitä, että lihasiankasvattajat eivät ota uusia porsaita ja ongelmat tuotantoketjussa kertaantuvat.

 

Olisi kaikkien etu, että markkinoilla tapahtuvat hinnanmuutokset saataisiin kuluttajahintoihin nykyistä nopeammin - toiveeni koskee niin hinnannousutilanteita kuin hinnanlaskutilanteitakin. Toivottavasti kaupan keskusliikkeet ymmärtävät tämän ja lyhentävät elintarvikkeiden hinnoittelujaksojaan.

 

-Esko Erkkilä-