Aamulehti julkaisi etusivullaan kesäkuun 1. päivänä kuuden palstan jutun, jonka otsikko on toistettu tämän jutun otsikossa.

Lehdistön tärkeä tehtävä on puuttua yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin ja Tavase-asiaa käsittelemällä Aamulehti tekee näin.

Aamulehti julkaisi 30.5.2011 mielipidepalstallaan kirjoitukseni, joka oli tällä palstalla tiistaina 31.5.2011.

Mainitsin jo silloin, että mielipidekirjoituksen saaminen julkaisuvalmiiksi on pitkä prosessi.

Tässä ensimmäinen (ja pitkä) versio jutusta, joka sittemmin julkaistiin tiivistettynä Aamulehdessä:

 

==============

 

                                                                                                        17.05.2011

 

Tampere voi ja sen pitää toimia Tavase-kysymyksessä

Tampereen kaupunki omistaa 69,54 % Tavase Oy:n osakekannasta.

Tampereen lisäksi muita osakaskuntia ovat suunnitellun vedenkulutuksen mukaan lueteltuina Valkeakoski, Akaa, Kangasala, Lempäälä ja Vesilahti. Hankkeessa on välillisesti mukana myös Pirkkala, joka saa yli 90 % talousvedestään Tampereelta. Myös Nokia ja Ylöjärvi ovat tavallaan hankkeessa mukana, sillä niille voidaan tarvittaessa johtaa vettä Tampereelta.

Tavase Oy:n tarkoituksena on toteuttaa Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke.

Tavase Oy:n toiminta on jäänyt hankkeen suurimman osakaskaupungin Tampereen asukkaille, veronmaksajille sekä myös luottamushenkilöille hämäräksi. Sain tästä varmuuden, kun eduskuntavaalien alla kyselin vaalimökeillä tamperelaisilta päättäjiltä, että miksi he ovat hyväksyneet tekopohjavesiratkaisun. Vastauksena sain ilmeisen häpeilevästi, että ”kun virkamiehet niin suosittelivat”.

Vasta viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet Tavasen toiminnot julkisuuteen myös Tampereella.

Valtiovalta tutustui Tavase-hankkeeseen 24.1.2011, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki vieraili Pälkäneen kunnan vieraana. Ministeri Lehtomäki ihmetteli, että miksi suunnittelussa ei ole lainkaan käsitelty tekopohjavesiratkaisun ohella mitään muita vaihtoehtoja?

Kuulun niihin, jotka vastustavat Tavase-hanketta.

Tavasen aiheuttamat kustannukset ovat Tavase Oy:n mukaan nykyään tasoa 45 milj. euroa. Todellisia kustannuksia kertyisi paljon enemmän, jos hanke toteutettaisiin. Esitetyssä summassa eivät ole mukana esim. veden siirtolinjastot, jotka osakaskunnat joutuisivat itse maksamaan.

Hanketta vastustava kantani ei ole ensisijassa taloudellinen, vaan se perustuu sille, että hankkeelta puuttuu tyystin kokonaisjärkevyys. Se merkitsee sadetusalueiden täystuhoa.

Ei voi olla oikein, että Kangasalan ja Pälkäneen harjumaastoihin sadetettaisiin vuodessa järvivettä sellaiset määrät, että sadetukset vastaisivat viisinkertaisesti Näsinneulan korkeutta! Luitte aivan oikein: Tavasen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa 17.4.2003 kerrotaan sellaiset sadetusmäärät, että ne merkitsisivät 863 metrin korkuisen vesipatsaan sadettamista vuodessa.  On selvää, että mikään luontomaisema ei tätä kestä, sillä normaali sademäärä Suomessa asettuu tasolle 0,7 metriä vuodessa!

Olen arvuutellut naapureiltani ja tutuilta, että kuinka suuria sadetusmääriä he luulevat Tavasen merkitsevän. Yleisin vastaus on ollut parin metrin tienoilla ja rohkeimmat ovat veikanneet sadetusmääräksi viittä metriä – jo sekin merkitsisi monien mielestä ekokatastrofia! 

Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat hallitsemattomia ja suunnitelmat vaihtuvat nopeassa tahdissa. Uusia lupia Tavase ei aio hankkia, vaikka suunnitelmat ovat myönnettyjen lupien hyväksymisen jälkeen muuttuneet radikaalisti.

Pälkäneellä sadetukset tapahtuisivat viimeisimpien suunnitelmien mukaan asutuksen ja teollisuustonttien välittömässä läheisyydessä – tätä me tulevat vedenkäyttäjät emme voi hyväksyä. Pälkäneen rauniokirkko kärsii jo nyt maaperän liiallisesta kosteudesta ja Tavasen suunnitelmat laittaisivat kirkon ”uimaan” ja rauniokirkon lähipellot pitäisi ilmeisesti salaojittaa, sillä harjuun sadetettu vesi ei ohjaudu kaivoihin. Tavasen suunnittelijat ovat unohtaneet vanhan kansanviisauden: ”Vedellä on notkea selkä”.

Tavasen käyttäytyminen maanomistajia kohtaan on koesadetusten aikana ollut käsittämätöntä.

Eräs maanomistaja Kangasalta kertoi, että paikallinen suunnistusseura kysyy luvan rastin sijoittamiseen suunnistuskilpailun ajaksi, mutta Tavase Oy ajaa isoilla koneilla pitkin maita ja mantuja lupia kyselemättä. Isojen koneiden luontoon jättämä jälki on karmaisevaa.

Tavasen suunnitelmien perusteluksi ei riitä se, että ainoastaan 3 % Suomen pinta-alasta soveltuu tekopohjaveden valmistamiseen sadettamalla. Miksi uhraisimme Kangasalan ja Pälkäneen ainutlaatuiset harjumaisemat, kun harjujen vieressä järvissä riittää juomakelpoiseksi jalostettavaa vettä?

Tavase Oy:n johdon ja pälkäneläisten huonoista keskusteluväleistä kertoo, että vasta 18.4.2011 pidetyssä tiedotustilaisuudessa johdolle selvisi, että eräs kaivo on porattu täsmälleen vanhan kaatopaikan kohdalle. Kaatopaikalle on 1960-luvulla kuljetettu kaksi hevoskärrykuormallista kasvinsuojelumyrkkyjä sen paloroinan joukossa, joka syntyi paikallisen maatalousmyymälän tulipalossa. 1960-luvulla kasvinsuojeluaineet olivat todellisia myrkkyjä, sillä muistan itsekin MTT:n Pälkäneen koeasemalla harjoittelijana v. 1968 toimiessani, että mm. omenatarhassa käytettiin kovia aineita. Aikooko Tavase Oy nyt tehdä tamperelaisille tarjoamastaan juomavedestä todellisen myrkkycoctailin?

Tavase Oy:llä on vahvat kytkennät Tampereen Veteen, sillä Tampereen Veden toimitusjohtaja osallistuu Tavase Oy:n hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä – näin kertoi Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela Pälkäneellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa 18.4.2011.

Viittaan Tampereen Veden salaperäisiin suunnitelmiin Sulkavuoreen suunnitellusta jäteveden keskuspuhdistamosta ja Tavase-suunnitelmista, kun totean, että Tampereen ”vesiputki” vuotaa suunnittelun, päätösvalmistelun, avoimuuden sekä varsinaisen päätöksentekomekanismin osalta molemmista päistään. Voivatko tamperelaiset ja muut pirkanmaalaiset hyväksyä tämän?

Vesi muodostuu tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi ja sen vuoksi sen pitkäjänteiseen hankintaan pitää panostaa.

Tampereen ympäristössä on lukuisia järviä, joissa on Päijänteen tapaan ”juotavan hyvää vettä”. Kysyn ympäristöministerin tapaan, että miksi vaihtoehtoisia suunnitelmia ei ole tehty?

Olosuhteet ja väestön mielipide ovat muuttuneet siitä, kun tamperelaiset luottamushenkilöt toimivat virkamieskunnan kumileimasimina. Tavase-hanke pitää lopettaa tai sen tehtävänantoa on muutettava. Ei ole Tampereen ja sen lähikuntien kunniaksi, jos Kangasalan ja Pälkäneen harjut tuhotaan sadettamalla niille vuosittain 863 metrin korkuinen vesipatsas. Olemme vastuussa tuleville sukupolville ja kuka päättäjä haluaa olla tuhoamassa maankuulut harjumaisemat?

Arvostelen myös Tavasen vastustajia: Miksi ette ole tulleet kertomaan Tampereelle mielettömistä suunnitelmista? Tavasen kohtalo päätetään Tampereella, ei Pälkäneellä. Arvostan Tavasen vastustajien vuosia kestänyttä työtä, sillä Teidän ansiostanne asia on nyt nousemassa foorumille, jossa se päätetään – se päätetään Tampereella! Toivon, että järjestätte Tampereella tilaisuuksia, joissa kerrotte siitä ekologisesta uhasta, jonka Tavase tulee aikaansaamaan, jos sen suunnitelmat toteutettaisiin.

Olen vakuuttunut, että tamperelaiset asukkaat sekä veronmaksajat havahtuvat ja Tampereen luottamushenkilöt tulevat tietoa saatuaan reivaamaan vanhoja päätöksiään! On viisautta uskaltaa muuttaa vanhoja päätöksiä!

Tervetuloa Tampereelle! Uskon, että Pälkäneeltä on lyhyempi matka Tampereelle tulla kertomaan tosiasioita, kuin on Tampereelta Pälkäneelle mennä kuulemaan niitä samoja asioita!

-Esko Erkkilä-

============

Toivon, että kirjoitukseni pidempään versioon tutustuminen auttaa perehtymään Tavase-ongelmaan!

 

-Esko Erkkilä-