Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Keskustan edustaja jätti viisaasti eriävän mielipiteen Tampereen yhdyskuntalautakunnan Tavase -päätökseen 27.8.2013

Sunnuntai 10.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin lausunto koskien Tavase Oy:n Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jättämään tekopohjavesihankkeen vesilain mukaiseen lupahakemukseen oli suuri pettymys, sillä Tampereen yhdyskuntalautakunta puolusti järjettömän hankkeen jatkamista!

 

Kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat puolsivat virkahenkilöiden esitystä, että ”Tavase Oy:lle tulisi myöntää lupa hakemussuunnitelman mukaisesti.”

 

Päätökseen jättivät eriävän mielipiteen Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä perussuomalaisten Aarne Raevaara.

 

Olen keskustalaisena ja ”järki-tavaselaisena” ylpeä Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen päätökseen jättämästä eriävästä mielipiteestä, joka kuului näin:

 

”Eriävä mielipide

 

Pykälä 275 , Tampereen kaupungin lausunto koskien Tavase Oy:n Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle jättämän tekopohjavesihankkeen vesilain mukaisesta lupahakemusta.

 

Mielestäni Tampereen kaupungin ei pidä antaa luvan myöntämistä puoltavaa lausuntoa. Useat osakaskunnat ovat jo irtautuneet tekopohjavesihankkeesta ja hanketta vastustetaan voimakkaasti sen sijoittumisalueella. Hankkeen jatkamiselle ei siten ole enää edellytyksiä ja pitkittämisen kustannukset jäävät pelkästään Tampereen maksettaviksi. Tampereen tulee ryhtyä välittömiin toimiin tekopohjavesihankkeen lopettamiseksi ja Tavase Oy:n alas ajamiseksi.

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

yhdyskuntalautakunnan jäsen”

 

*************

 

Yhdyskuntalautakunnan enemmistön päättämässä lausunnossa todetaan lopuksi näin:

 

”Tampereen kaupunki tulee päättämään hankkeen jatkamisen edellytyksistä lupaprosessin jälkeen.”

 

Tarkoittaako lausunnon viimeinen lause yhdyskuntalautakunnan enemmistön olettavan, että lupa Tavase Oy:n mielettömälle suunnitelmalle myönnetään?

 

Uskallan olla eri mieltä!

 

***********

 

Olen vahvasti sitä mieltä, että Tavase Oy:lle ei näillä tosiasioilla tulla myöntämään toteuttamislupaa.

 

Jos Tavase Oy haluaa jatkaa turhaa hankettaan, on sen laadittava uusi YVA ja se maksaisi suuruusluokkaa 1,5 M€! Kun sen lisäksi Tavasen ”hyvät” konsultit tulisivat rokottamaan konkurssikypsää yhtiötä rankemman mukaan, on tamperelaisten varauduttava ainakin 2 miljoonan euron lisäsatsaukseen hankkeessa!


Ovatko kokoomus, sen vasallipuolue RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät valmiit satsaamaan Tavaseen nykyisen 8 miljoonan euron lisäksi vielä 2 miljoonaa sekä sen jälkeen toteamaan, että eipä saatukaan rakentamislupaa?

 

Ihmettelen, jos kokoomuksella, RKP:llä, SDP:llä, vasemmistoliitolla ja vihreillä on varaa pönkittää mieletöntä Tavase-hanketta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Oy, Tavase Oy:n lupahakemus, Tampereen yhdyskuntalautakunta, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Aarne Raevaara, eriävä mielipide, mieletön hanke,

Onneksi Tavase on tipahtanut joukosta pois!

Lauantai 17.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ylin luottamushenkilöjohto ja pari johtavaa virkamiestä järjestivät alkuviikolla valtuustoryhmille ”opastustilaisuuden”, jossa kerrottiin, että miten pitää suhtautua Rantaväylän tunneliin.

 

Kukin valtuustoryhmä käsiteltiin erikseen – pienemmät valtuusryhmät käsiteltiin yhdessä ronttakaupalla.

 

On mielestäni kerrassaan sopimatonta ja nurinkurista, että virkahenkilöt patistavat luottamushenkilöitä päättämään virkahenkilöiden haluamalla tavalla. Onneksi ylin luottamushenkilö painotti pariinkin kertaan, että jokainen tekee oman päätöksensä.

 

Tilaisuus kallistui lopputulemaltaan Rantaväylän tunnelin osalta tukemaan niitä kielteisiä tuntemuksia, jotka ovat prosessin aikana vahvistuneet.

 

Junttaustilaisuuden positiivisin anti oli, kun totesimme, että Tavase on pudonnut pois Tampereen kaupungin suurinvestointien joukosta – järki on siis tältä osin voittamassa!

 

Tampereen kaupungin lähivuosien investointikohteeksi junttaajat mainitsivat seuraavat projektit:

 

  • Rantaväylän tunneli
  • Ratikka
  • Jätevesien keskuspuhdistamo
  • Energiahankkeet
  • Uudet asuinalueet
  • Pysäköintiratkaisut

 

Positiivista listauksessa on se, että junttaporukka ei maininnut Tampereen lähivuosien investointikohteena tekopohjavesiprojekti Tavasea!

 

Tampereen päätöksentekoprosessi on nyt siis jopa virkahenkilöiden osalta päätynyt siihen, että Tavase-hanke tullaan kuoppaamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rantaväylän tunneli, pikaratikka, jätevesien keskuspuhdistamo, Tampereen energiahankkeet, Tampereen uudet asuinalueet, Tampereen pysäköintiratkaisut, Tavase, Tampere kuoppaa Tavasen, Tavase Oy,

Antaisitko Sinä pankkiyhteystietosi kiistanalaiselle konsulttiyhtiölle?

Keskiviikko 3.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Tietooni on saatettu, että Vantaan kotipaikakseen ilmoittava Pöyry Finland Oy on lähettänyt tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n suunnittelemalla sadetusalueella sijaitseville maanomistajille kirjeitä, joissa se kyselee maanomistajien tilitietoja maanomistajien maille asennetuista ja tulevaisuudessa asennettavista havaintoputkista ja imeytyskaivoista.

 

**********

 

Talouselämä-lehti uutisoi konsulttiyhtiö Pöyrystä 12.7.2012 klo 17.50 ilmestyneessä jutussaan mm. näin:

 

Keskusrikospoliisi (KRP) harkitsee esitutkinnan aloittamista konsulttiyhtiö Pöyryyn ja Maailmanpankkiin liittyvässä lahjatapauksessa. Poliisi on seurannut asiaa jo toista vuotta."

 

Muistelen, että KRP ei edennyt esitutkinnassaan sen pidemmälle, mutta tavallinen kansalainen huomasi ”riman pysyneen kannattamillaan" vain hilkulla.

 

**********

 

 

Pidän Pöyry Finland Oy:n maanomistajille lähettämää kirjettä käsittämättömänä useastakin eri syystä:

 

  • miten maanomistaja voi varmentua, että kyseessä on Tavase Oy, kun kirjeen allekirjoituksena todetaan vain näin;

 TAVASE OY

Toimeksisaaneena:

Maria Favorin

FM, hydrogeologi

Pöyry Finland Oy

Jaakonkatu 3, PL 50, 01621 Vantaa

 

  • seuraava kappale osoittaa, että Pöyry Finland Oy/(Tavase Oy) asettuu lupaviranomaisten päätösten yläpuolelle, kun kirjeessä todetaan korvausten maksamisesta näin;

 

  • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Tavase Oy:lle tutkimusluvan (päätös 95/2012/2 Dnro LSSAVI/88/04.09/2010) pohjaveden imeytyskoetta varten Vehoniemen alueella Kangasalan kunnassa. Lupapäätöksen mukaan korvaukset on maksettava ennen töiden aloittamista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua päätöksen antamisesta. Tavase Oy pahoittelee, että korvausten maksaminen on viivästynyt ja siitä syystä se esittää korvauksen yhteydessä myös viivästyskoron maksamista.”

 

Miksi korvausten maksaminen on viivästynyt? Ovatko rahat Tavasen tililtä loppuneet? Onko Tampereen kaupunki vihdoinkin lopettanut järjettömän hankkeen rahoittamisen?

 

 

  • käsittääkseni Suomessa on yleinen käytäntö, että se, jonka omaisuutta käytetään, määrittelee käytöstä maksettavan korvauksen. Mistä Pöyry Finland Oy on vetäissyt havaintoputkien ja imeytyskaivojen asentamisesta maksettavan korvauksen, kun se kirjeessään toteaa näin;

 

  • ”Maanomistajille maksetaan kertaluonteisesti havaintoputkien sijoittamisesta 100 €/putki ja imeytyskaivojen sijoittamisesta 400 €/imeytyskaivo.”

 

 

Pöyry Finland Oy:n Tavase Oy:n suunnitteleman imeytysalueen maanomistajille lähettämä kirje on uusin niitti mielettömän tekopohjavesihankkeen arkkuun.

 

Pallo on nyt selkeästi Tampereen päättäjillä ja toivon heidän lopettavan lukemattomia ongelmia aiheuttaneen ja niitä edelleen aiheuttavan tekopohjavesiyhtiön pyristelyn pikaisesti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Pöyry Finland Oy, KRP,

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja yritti vaikuttaa "keittiön kautta"

Lauantai 8.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP) kirjoitti Aamulehden mielipideosastolla kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että Tampereen Särkänniemi Oy:n pitäisi alentaa lipunhintojaan.

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälä ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa omalla kirjoituksellaan seuraavana päivänä ja totesi, että omistajakeskustelut tulee käydä valtuuston päättämän hyvän hallintotapaohjeen mukaan toimielinten kesken.

 

Minulla on jonkinlainen tuntuma pelisäännöihin ja olen Miikka Seppälän kanssa samaa mieltä.

 

Samaa mieltä oleminen ei välttämättä tarkoita, että olisin eri mieltä kaupunginvaltuuston puheenjohtajan kanssa hänen esille ottamastaan asiasta, mutta tapa jolla hän sen teki, ei ole pelisääntöjen mukainen.

 

Miikka Seppälä toteaa, että Tampereen kaupunginvaltuusto – siis se toimielin, jota Sanna Marin nyt puheenjohtaa – on asettanut yhtiölle ykköstavoitteeksi maksaa kaupungille osinkoa.

 

********

 

Yhtiöittämiseen ja erityisesti kunnallisten toimintojen yhtiöittämiseen liittyy se piirre, että yhtiöittämisen jälkeen kunnallisilla luottamushenkilöillä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yhtiön toimintaa.

 

Osakeyhtiöiden hallituksiin valitut joutuvat tekemään päätöksiä, jotka ovat yhtiön kannalta parhaita – heidän ei tarvitse ja heidän ei kai saakaan ottaa kuuleviin korviinsa katsomosta huudeltuja, ehkä perusteltujakin näkökohtia.

 

Surullisen kuuluisa Tavase Oy on tästä malliesimerkki.

 

Yhtiö tekee suurta hallaa lukemattomilla lohkoilla, mutta sen hallituksen jäsenet istuvat tuppisuina. Heillä on siihen oikeus ja niin heidän pitää toimiakin.

 

Yhtiöissä omistaja päättää ja Tavasen tapauksessa se merkitsee, että Tampereen kaupungin pitää viheltää peli poikki.

 

 

**********

 

 

Palaan Tampereen Särkänniemi Oy:n asiaan ja totean, että Tampereen kaupunginvaltuuston sille asettama ykköstavoite on oikein ja sen toteuttamista eivät saa vaarantaa katsomosta tapahtuvat huutelut.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Särkänniemi, Särkänniemeen..., Sanna Marin, Miikka Seppälä, yhtiöittäminen kunnallisten palvelujen yhtiöittäminen Tavase Oy, Tavase,

Kunnan ja kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen merkitsee kuntalaisdemokratian haaksirikkoa

Lauantai 30.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Monissa kunnissa on nykyisin pyrkimyksenä yhtiöittää kuntalaisille palveluja tarjoavat liikelaitokset.

 

Äänestäjien, kuntalaisten ja päättäjien on yhtiöittämispyrkimyksistä kuullessaan tiedostettava, että kuntalaisten ja luottamushenkilöiden valvontamahdollisuudet katoavat olemattomiin yhtiöittämisen myötä.

 

Yhtiöittämisen jälkeen kuntayhtiön on noudatettava osakeyhtiölakia ja se merkitsee, että yhtiöiden päätösvalmistelu sekä rahavirrat eivät ole julkisia.

 

Kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen rapauttaa demokratiaa.

 

Tampereen seudulla yhtiöittämisen ehkä surkein esimerkki on Tavase Oy.

 

Onneksi Tavase Oy on tulossa tiensä päähän ja se pitääkin nyt ehdottomasti varmistaa.

 

Yhtiöitetty palveluntarjoaja on kaiken avoimuuden tavoittamattomissa. Kunnalliset valvontaelimet eli esim. tarkastuslautakunnat ovat tervetulleita ”tarkastamaan” kuntien yhtiöittämiä liikelaitoksia, mutta niiden yhtiöstä saama informaatio rajautuu korkeintaan kahvi- sekä pullatarjoiluun sekä ilmoista jutusteluun. Yhtiön toimitusjohtajan ei tarvitse – eikä osakeyhtiölain mukaan saakaan – kertoa yhtiön asioista tarkastajille tavuakaan!

 

Ylikunnallisten palveluntarjoajien kohdalla päädytään usein yhtiöittämiseen.

 

Pelkään, että Tampereella ja Tampereen seudulla seuraava yhtiöittämishanke rakentuu veden- ja ehkä erityisesti jäteveden ympärille.

 

Tampereen Vedellä on nyt jo kunnallisena liikelaitoksenakin – Tampereen Vesi Liikelaitos – maine, joka tiedonsaannin vinkkelistä on kaukana asukasdemokratiasta.

Jos sen toiminnot yhtiöitetään, saavat sen vaikutuspiirissä asuvat valmistautua erittäin vakavasti kuntalaisdemokratiaa pilkkaavaan toimintakulttuuriin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhtiöittäminen, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen, kunnallisten palvelujen yhtiöittäminen, liikelaitosten yhtiöittäminen, liikelaitokset, Tampereen Vesi, Tampereen Vesi Liikelaitos, Sulkavuori, Tavase, Tavase Oy, jätevesien keskuspuhdistamo,

Eräs episodi Tavasen alkutaipaleelta

Perjantai 16.11.2012 - -Esko Erkkilä-


 

 

***********************

 

 

 

Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi

/kesk

Jukka Gustafsson /sd

 

 ********************


Ovatkohan tämän talousarvioaloitteen allekirjoittaneet poliitikot Tavasesta edelleen samaa mieltä?

 

Hanke on ollut alusta alkaen kuolleena syntynyt ja sen haittavaikutukset merkitsevät ongelmia koko Pirkanmaalle.

 

Tavasen ongelmat koskettavat erityisen rankalla kädellä Tampereen kaupunkia, sillä nyt siihen on kulunut veronmaksajilta kerättyjä varoja jo n. 7.000.000 euroa.

 

 

Takinkääntäjiä ei yleensä arvosteta, mutta tässä asiassa toivon, että saisimme todeta kaikki silloiset allekirjoittajat takinkääntäjiksi!


 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jukka Gustafsson, Jorma Rantanen, Reino Ojala, Eila Rimmi, Arja Ojala, Pia Viitanen, Mikko Kuoppa, Kimmo Sasi, Irja Tulonen, Markku Vuorensola, Reijo Lindroos, Kari Kantalainen, Sulo Aittoniemi, Tavase, Tavase Oy, takinkääntäjä, TAA 681/1998 vp,

Huomenna Tampereen kaupunginhallituksen jäseniltä tarvitaan särmää!

Sunnuntai 7.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Minä ja lukemattomat muut tamperelaiset sekä laajalti koko Tampereen seutukunnan asukkaat olimme tyrmistyneitä, kun julkisuuteen tuli Tampereen kaupunginhallituksen esityslista 8.10.2012 klo 15.00 alkavassa kokouksessa käsiteltävistä asioista.

 

Tampereen kaupungin talous- ja rahoitusryhmän johtaja Juha Yli-Rajala esittää silloin kaupunginhallitukselle liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Mickelsonin yllytyksestä Tavase Oy:tä koskien, että yhtiön loputonta luottolimiittiä kasvatettaisiin taas kerran ja nyt peräti 200.000 eurolla!

 

Kyseessä on kerrassaan ihmeellinen esitys!

 

On annettava tunnustus johtaja Yli-Rajalalle, että hän tuo esityksensä kaupunginhallitukselle nyt, kun kaupunginhallitus on ”rampa ankka” ja sen mandaatti nykyisessä kokoonpanossa päätösten tekemiseen on käytännössä päättynyt!

 

Olettamukseni on, että Yli-Rajala haluaa esitellä mielettömän hankkeen nyt, kun sen torppaaminen luottamushenkilöiden päätöksellä on varmaa.

 

Toivon, että tamperelaiset seuraavat tarkasti Tampereen kaupunginhallituksen eri jäsenten käyttäytymistä Tavase Oy:n lisärahoitusta koskevassa äänestyksessä.

 

Tarkkailun piirissä ovat ainakin seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet:

 

  • Timo P. Nieminen, kokoomus
  • Maija Kajan, Vihreät
  • Pekka Salmi, SDP
  • Mikko Aaltonen, Vasemmistoliitto
  • Atanas Aleksovski, SDP
  • Vesa Eskola, Vihreät
  • Anna-Kaisa Ikonen, Kokoomus
  • Anneli Kivistö, SDP
  • Riitta Koskinen, Kokoomus
  • Leena Rauhala, Kristillisdemokraatit
  • Ilkka Sasi, Kokoomus

Nopealla tutkailulla huomaan, että Timo P. Niemistä lukuunottamatta kaikki muut kaupunginhallituksen jäsenet pyrkivät jatkamaan Tampereen kaupunginvaltuuston jäseninä!


Nyt he antavat tamperelaisille todellisen "opinnäytteen" linjauksistaan.

 

Maanantaina 8.10.2012 klo "illalla" olemme tietoisia, että miten Tampereen kaupinhallituksen jäsenet uskaltavat linjata Tavase Oy:n jatkon. Ketkä Tampereen kaupunginhallituksen jäsenet haluavat tuhota Kangasalla ja Pälkäneellä sijaitsevat Suomen kauneimmat harjut ja ketkä haluvat ne säilyttää!

 

Toivon, että järki voittaa ja saamme nauttia jatkossakin Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Tavasen rahoituksen lisäpyyntö, Tampereen kaupunginhallituksen kokoonpano,

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 


Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

  • Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

  • Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

  • Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.


Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!


Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.


Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.


Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Tavase, Valkeakosken Sanomat, rotat jättävät hukkuvan laivan, toimitusjohtaja jättää hukkuvan yrityksen, kapteeni jättää hukkuvan laivan, Valkeakosken tekninen johtaja, Tampereen osuus Tavasesta 69, 5 %,

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.


Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

varapurku1

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.


Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.


Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

varapurku2

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

varapurku3

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

varapurku4

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

varapurku5

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

varapurku5plus

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.


Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.


Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?


Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

varapurku6

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.


Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.


Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!


Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, Sulkavuori, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Vihioja, Houkanoja, Lahdenperänkatu, Koivistonkylä, Lempääläntie, Ramboll Oy, Ikea, Ikea-räjäytykset, viettopurkuviemäri, . Koivistonkylän Prisma, Prisma, Palokallion Omakotiyhdistys, Tavase Oy,

Aiheuttaako Pöyryn joutuminen kolmeksi vuodeksi Maailmanpankin boikottilistalle mitään toimenpiteitä Tampereen kaupungilta?

Maanantai 9.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Maailmanpankki on laittanut suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn listalle, jolle joutuvat yhtiöt, joiden kanssa pankki kieltäytyy yhteistyöstä. Maailmanpankin Pöyrylle asettama boikotti kestää kolme vuotta.

 

Maailmanpankki perustelee Pöyryn panemista boikottiin sillä, että Pöyry on lähettänyt vääriä laskuja ja tarjonnut Maailmanpankin henkilökunnalle sopimattomia etuja.

 

Tamperelaisia Maailmanpankin asettama kolmen vuoden boikotti koskee myös, sillä Pöyryn eräs yhtiö on ”kunnostautunut” Tavase Oy:lle – eräs Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvista yhtiöistä - tekemissään konsulttiselvityksissä vähintään omituisiin loppupäätelmiin.

 

On luonnollista, että Pöyry vähättelee Maailmanpankin boikottipäätöstä ja vetoaa siihen, että päätös koskee vain erästä Pöyry-konserniin kuuluvaa yhtiötä.

 

Viherpesua kiivaimmillaan!

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on tekopohjavesihankkeessaan sadettaa Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain, kun alueen vuotuinen sademäärä on alle tuhannesosa suunnitellusta keinosadetuksesta.

 

Pöyryn Tavaselle tekemiä töitä tekevä konsulttiyhtiö näkee, että tavallisen tamperelaisen mielestä mieletön suunnitelma olisi toteuttamiskelpoinen!

 

Kysyn Tampereen johtavilta virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä, että eikö viimeistään nyt olisi aika laittaa lopullinen jenka päähän niille suunnitelmille, joiden mukaan Tavase Oy:n toimintaa pitäisi jatkaa?

 

Mielestäni ainoa oikea tapa on se, että Tavase-suunnitelma kuopataan ja sen myötä Tampereen kaupungin taseeseen kirjataan kuuden miljoonan euron suuruinen kupru.

 

Kuuden miljoonan euron suuruisen kuprun hyväksyminen on paljon pienempi paha kuin se, että Tavase Oy:n sallittaisiin jatkaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pöyry, Tavase, Tavase Oy, Pöyry ja Tavase, Maailmanpankin Pöyry-boikotti, Pöyry-boikotti, Tampere ja Maailmanpankin asettama boikotti,

Onko Tampereen kaupungilla eettisiä perusteita ja jos on, niin noudattaako se niitä?

Sunnuntai 3.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikon kysymys tuli etsimättä mieleen, kun luin kesäkuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta”-palstalta Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan kirjoituksen.

 

Jokelan kirjoituksen otsikko oli:

”Luonnonmukaisesti valmistettua hyvää juomavettä”.

 

Harvoin näkee niin paljon tosiasioita karttavaa kirjoitusta, kuin Jokelan esitys oli.

 

Jokela toistelee kirjoituksessaan vanhoja ikiaikaisia väitteitään, jotka ovat vailla todellisuuspohjaa.

 

Puutun nyt tarkemmin ainoastaan yhteen toimitusjohtaja Jokelan väitteeseen.

 

Jokelan väite kuuluu näin:

 

”Tekopohjaveden valmistaminen perustuu luonnon omiin prosesseihin: maaperän luontaiset mikrobit hajottavat suuren osan järviveden orgaanisesta aineksesta”.

 

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on sadettaa Suomen ainutlaatuisempiin harjumaisemiin järvivettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa.

 

On myönnettävä, että Kangasalan ja Pälkäneen maisemissa harjuihin sataa vettä 863 metriä, mutta ajanjaksona puhutaan silloin yli tuhannesta (1.000) vuodesta! Jokelan markkinoima tekopohjavesihanke sadettaisi tuhatvuotisen sateen Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin yhdessä vuodessa!

 

Se hankkeen luonnonmukaisuudesta!

 

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 % ja sen vuoksi osoitankin tämän jutun otsikkokysymyksen Tampereen kaupungille.

 

Onko alueen keskimääräisen vuotuisen sademäärän tuhatkertaistaminen eettisesti kestävällä pohjalla?

 

Kysyn asiaa sen vuoksi Tampereen kaupungilta, kun sen konserniin kuuluva Tavase Oy aikoo niin tehdä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin eettiset periaatteet, Tavase Oy,

Onko Tampereen kaupunginhallituksen päivittämä johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskeva ohje vain tyhjää puhetta?

Keskiviikko 28.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin, kun luin Tampereen kaupungin tiedotteista, että Tampereen kaupunginhallitus on tammikuun 30. päivä kuluvaa vuotta päivittänyt kaupungin johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskevan ohjeen.


Tiedotteessa kerrotaan oikeaoppisesti, että riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan on jatkossa katettava kaupungin oman toiminnan lisäksi myös sellainen toiminta, josta kaupunki vastaa lainsäädännön, omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla.


Kauniisti sanottu, mutta pelkään, että korulauseet jäävät korulauseiksi.


Käytäntöön sovellettuina korulauseet merkitsisivät mm. sitä, että tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n toiminta pitäisi ottaa käytännön järjellä ajattelevien henkilöiden hallintaan. Nyt se sitä ei ole.


Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota, on sisäisen tarkastuksen rooli siinä, että havaittujen epäkohtien korjaamiseen puututtaisiin. Ei riitä, että havaitusta epäkohdasta huomautetaan vuosittain, vaan epäkohta on tuotava selkeästi päättäjien eli luottamushenkilöiden tietoon. Sisäinen tarkastus ei saa olla elin, joka saattaa jopa piilotella virkamiesten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Lasken piilottelemiseksi sen, että sisäinen tarkastus ei ainakaan ennen antanut muistioitaan edes luottamushenkilöistä koostuvan liikelaitoksen johtokunnan tietoon!

On tarkennuksena todettava, että en omaa pienintäkään tietoa piilottelusta tms., mutta ripeyttä ja selkeää toimintaa luottamushenkilöiden on vaadittava jo ohjeita hyväksyessään.


Yritysmaailmassa sisäinen tarkastus on johdon ja esimiesten yhteistyökumppani. Näin pitäisi olla myös kuntien ja kaupunkien hallinnossa. Sisäinen tarkastus ei saa uinua Ruususen unta kammioissaan.

Sisäinen tarkastus pitää mielestäni olla luottamushenkilöjohdon työkalu kaupungin asioiden hoitamisessa. Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat ylimpien toimielinten lisäksi lautakunnat sekä johtokunnat.

Yritysten sisäinen tarkastustoiminta on ripeää ja se antaa linjaorganisaatiolle palautteen nopeasti.  Näin ei ehkä välttämättä ole kaupunkiorganisaatiossa, vaan asioita saatetaan vitkutella kuukausikaupalla.


Julkisen vallan ja yritysmaailman päättäjien sekä johdon ja esikuntaelinten keskinäinen henkilökierrätys olisivat välttämättömiä.


Onko tilanne nyt se, että kunnallisessa organisaatiossa leipääntyneillä virkahenkilöillä on vaikeuksia ja ehkä halujenkin puutetta päästä yrityselämässä vastuullisille paikoille? Eivätkö eväät riitä?


Ovatko kuntien ja kaupunkien virkahenkilöt muutamaa virkistävää poikkeusta lukuunottamatta tuomittu loppuiäkseen nykyisille paikoilleen?


Virkahenkilöiden paikoilleen jämähtäminen on vahinko, sillä se saattaa olla este kunnallisen puolen kehittymiselle ja sen virtaviivaistamiselle.



-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen kaupunginhallitus, Tampereen kaupungin sisäinen tarkastus, Tavase, Tavase Oy,

Kansalaisten pitää tietää poliitikkojen takavuosina tekemät virheet

Sunnuntai 29.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tavase-hanke vetelee viimeisiään, mutta tuskalliselta sen lopettaminen ainakin Tampereen kunnallispolitiikan piirissä tuntuu.


Turhan ja mielettömän hankkeen kuoppaamisen vaikeudessa yksi syy saattaa olla se, että monet pirkanmaalaiset kansanedustajat toimivat yhteistuumin Tavase-hankkeen ”kätilöinä” 1990-luvun lopulla.


”Arkistojen aarre” on Eduskunnan asia- ja asiakirjahaun kertoma talousarvioaloite 681 vuoden 1998 Valtiopäiviltä.


Kyseinen talousarvioaloite on kansanedustaja Jorma Rantasen (sdp) tekemä, jossa esitettiin 1.000.000 (miljoonan) markan suuruisen määrärahan osoittamista Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Kansanedustaja Rantasen allekirjoittamaan talousarvioaloitteeseen yhtyivät seuraavat pirkanmaalaiset kansanedustajat:


•    Reino Ojala, SDP
•    Eila Rimmi, Vasemmistoliitto
•    Arja Ojala, SDP
•    Pia Viitanen, SDP
•    Mikko Kuoppa, Vasemmistoryhmä
•    Kimmo Sasi, Kokoomus
•    Irja Tulonen, Kokoomus
•    Markku Vuorensola, Keskusta
•    Reijo Lindroos, SDP
•    Kari Kantalainen, Kokoomus
•    Sulo Aittoniemi, Keskusta
•    Jukka Gustafsson, SDP


Mittava joukko silloisia Pirkanmaan ykkösvaikuttajia, joista yksi on nykyhallituksessa jopa ministerinä eli Jukka Gustafsson (SDP) ja kaksi muuta edelleen kansanedustajina eli Pia Viitanen (SDP) ja Kimmo Sasi (Kokoomus).


Osa silloisista TAVASE-puolestapuhujista on edelleen Gustafsson´n, Viitasen ja Sasin tapaan merkittävissä asemissa Pirkanmaan sekä Tampereen politiikassa.


Tässä kopio talousarvioaloitteesta TAA 681/1998 vp, joka osoittaa silloisten kansanedustajien yksituumaisuutta sittemmin kelvottomaksi osoittautuneesta TAVASE-hankkeesta.


--------------------------



Valtiopäivät TAA 681/1998 vp


Talousarvioaloite 681



Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen


Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.


Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.


Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998


Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas


Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r


Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk


Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi
/kesk


Jukka Gustafsson /sd

----

Kannattaa huomata, että Tavase-hankkeen todellinen kustannusarvio on 14 vuoden ajan numeraalisesti säilynyt samana, mutta valuutta on muuttunut markoista euroiksi!


Syyskuun 15. päivänä 1998 arvon kansanedustajille on kerrottu kustannusarvion olevan 213 miljoonaa markkaa, kun se nykyään asettuu tasolle 200 miljoonaa euroa.


Kahdessasadassa miljoonassa eurossa on huomioitu se, että Sasiin on rakennettava uusi imeytyskenttä, jotta luvatut vesimäärät pystyttäisiin tuottamaan.


Jorma Rantasen ym. allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa mainitaan kuntina mm. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi, jotka eivät tarkentuneiden suunnitelmien jälkeen lähteneet mukaan lainkaan. Myös Pälkäne ei ole osakkaana mukana, mutta se on pakosta mukana, sillä imeytyskenttiä suunnitellaan aivan Pälkäneen keskustan tuntumaan.


Pälkäneen tapaista ”ihanuutta” tulevat kohtaamaan ehkä myös Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Nokia, jos Tavasen laajentaminen Sasiin sallitaan.


On mainio asia, että aikoinaan tehdyt virheet on dokumentoitu.


Merkitseekö asioiden dokumentointi kuitenkin tässä asiassa sitä, että kyseisten päättäjien on entistä vaikeampi myöntää virheitään ja pitäytyvät sen vuoksi jääräpäisesti Tavase-hankkeen kannattajina?


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jorma Rantanen, Reino Ojala, Eila Rimmi, Arja Ojala, Pia Viitanen, Mikko Kuoppa, Kimmo Sasi, Irja Tulonen, Markku Vuorensola, Reijo Lindroos, Kari Kantalainen, Sulo Aittoniemi, Jukka Gustafsson, Tavase, Tavase Oy, TAA 681/1998 vp,

Onko Iisakki Nieminen liian toiveikas?

Torstai 26.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen kirjoittanut tämän jutun jo 8.1.2012, mutta aiheiden runsauden vuoksi julkaisen sen vasta nyt.

Tänään tiedämme Tavasesta enemmän kuin kirjoituspäivänä ja nyt kirjoittaen jutun sisältö olisi ehkä hieman toinen. Nyt saattaisin uskoa, että Tavase Oy kaatuu jo alkaneena vuonna!

Mutta tässä 8.1.2012 kirjoitettu juttu:

===============


Tampereella ilmestyy ilmaisjakelulehtenä Kaupunkilehti Tamperelainen. Se on Suomen vanhin kaupunkilehti, sillä sen ensimmäinen numero ilmestyi jo syyskuun 19. päivä 1957.


Tamperelaisen nettiosoite on:  www.tamperelainen.fi


Tamperelainen ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sen jakelu on lähes 150.000 kappaletta.

 

Tamperelainen on saanut tamperelaisten luottamuksen ja siitä kertoo mm. se, että se on Aamulehden rinnalla ainoana muuna lehtenä Tampereen kaupungin virallinen ilmoituslehti.

 

Tamperelaisessa on ilmaisjakelulehdeksi ”riittävästi” toimituksellista aineistoa, joten se ansaitsee arvostuksensa sitäkin kautta hyvin.

 

Taitaa olla kerran viikossa, kun nimimerkki ”Iisakki Nieminen” pakinoi Tamperelaisessa.

 

Iisakki on ilmeisen hyvin perillä tamperelaisen kunnallispolitiikan kuvioista, sillä pakinoissaan hän käsittelee asiantuntevasti Tampereen kunnallispolitiikan taustakuvioita.

 

Pidin Iisakin pakinasta, joka ilmestyi Tamperelaisessa 7.1.2012.

 

Pakinan otsikko oli: ”Mitä tapahtuu vuonna 2012?”.

 

Iisakin pakinan Tampere-osuudessa käsiteltiin kaupungin suurhakkeiden tilannetta alkaneena vuonna.

 

Iisakki ennustaa, että Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunneli, ratikka sekä Keskusareena etenevät, mutta ”Tavase haudataan hiljaisin menoin.”

 

Olen Iisakkia pessimistisempi ja oletan, että Tavase haudataan vasta syksyllä 2012 valittavan uuden kaupunginvaltuuston toimesta. En jaksa uskoa, että nykyinen kaupunginvaltuusto pystyy Tavasea hautaamaan.

 

Toivon, että olen väärässä ja jo nykyinen Tampereen kaupunginvaltuusto kokisi ryhtiliikkeen sekä hautaisi mielettömän hankkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, Kaupunkilehti Tamperelainen, Iisakki Nieminen, Aamulehti, Tampere, Tavase, Tavase Oy, tekopohjavesi, tekopohjavesihanke,

Olen saanut olla hienossa projektissa mukana

Torstai 5.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Asukasvaikuttaminen on asia, jonka vuoksi vajaat neljä vuotta sitten lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan.

 

Palokallion Omakotiyhdistyksen taistelu Tampereen kaupunkia vastaan ja näkyvä roolini siinä taistelussa, olivat ilmeisesti minua kunnallisvaaliehdokkaaksi pyytäneiden henkilöiden mielissä. Omakotiyhdistyksemme taistelu kaupunkia vastaan oli asukasvaikuttamista parhaimmillaan.

 

Nyt olen mm. ponnekkaasti vastustamassa Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke Tavasea.

 

Saimme arvokkaan voiton 19.12.2011, kun Valkeakoski päätti irtautua hankkeesta. Valkeakosken myötä myös Akaa irtautuu Tavasesta. Kyseessä on tavallaan Berliinin muurin murtuminen ja sitä kautta koko Tampereen seudun vapauttamisen alkaminen luonnottomasta hankkeesta.

 

Tavase-hanketta voidaan perustellusti verrata Tampereen kaupungin ajamaan Ikea-hankkeeseen. Ikea-hankkeessa Palokallion Omakotiyhdistys ry sai ainoastaan osavoiton, sillä emme pystyneet kaatamaan hanketta. Toisaalta pystyimme saamaan Tampereen kaupungin ja Ikean vaatimat liikenneratkaisut sellaisiksi, että omakotialueemme pystyy niiden kanssa elämään.

 

Tavase-taistelussa on surullista, että tamperelaisten Tavase-vastustajien pitää ”koukata” Valkeakosken kautta, jotta saamme tamperelaiset päättäjät uskomaan hankkeen mielettömyyden.

 

Toki on todettava, että ainakin minä tein tuon koukkauksen hyvällä ja luottavaisella mielellä, sillä Valkeakosken Tavase-kriitikoilla riitti asiantuntemuksen voimalla saada oikea päätös puristettua myös luottamushenkilöiltään.

 

Saattaa olla, että Tampereen nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty lopullisesti kuoppaamaan tekopohjavesihanketta. Olen kuitenkin varma, että ensi syksyn kunnallisvaalit tulevat Tampereella olemaan Tavase-vaalit ja silloin valittava uusi kaupunginvaltuusto on varmasti kykenevä tekemään samanlaisen viisaan päätöksen, joka nyt tehtiin Valkeakoskella.

 

Tampereen luottamushenkilöiden olisi nyt huolehdittava, että Tavase Oy maksaa kaikki velkansa Tampereen konsernirahoitukselle, jotta Tavasen konkurssi tulisi mahdollisimman halvaksi Tampereen veronmaksajille.

 

Oli mainio päätös Tampereen kaupunginvaltuustolta, kun se poisti Tampereen virkamiehiltä oikeuden pumpata lisärahoitusta Tavaseen. Toivottavasti rahan pumppaaminen Tavaseen on loppunut, mutta jos sitä ”saattohoidon” vuoksi vielä tehdään, tapahtuu se Tampereen kaupunginhallituksen toimesta.

 

Tampereen kaupunginhallituksen muodostavat luottamushenkilöt, joten yhteisiä rahoja Tavaseen syytävät luottamushenkilöt joutuvat vaaleissa tilille kansalaisten eteen!

 

Toivon, että Valkeakosken ja Akaan jättäytyminen Tavasen ulkopuolelle avaa silmät myös Tavaseen sokeasti uskovilta ja päästään aloittamaan nopeat neuvottelut Tavasen lopulliseksi kuoppaamiseksi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, konkurssikypsä Tavase, Tavase Oy, Valkeakoski, Akaa, Tampereen kaupunginhallitus,

Onneksi Tavase Oy:n tekopohjavesihanke ei ole nyt toiminnassa!

Tiistai 27.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvoimat näyttivät voimansa, kun sähkökatkoksen vuoksi Ruskon vedenpuhdistamo ei saanut raakavettä Roineesta Tapaninpäivänä 2011.


Samainen sähkökatkos tekisi täysin toimimattomaksi myös suunnitellun tekopohjavesihankkeen.


Jos Tampereen ja Valkeakosken seutujen vedenjakelu nyt perustuisi yksinomaan Tavase Oy:n tekopohjaveteen, olisi tilanne katastrofaalinen.


Toivottavasti tilanne herättää viimeisetkin Tavase-uskovaiset ja he huomaavat, että tekopohjaveden varaan ei voida rakentaa vesihuoltoa.


Tässä Tampereen kaupungin nettisivuille Tapaninpäivänä 26.12.2011 klo 14.01 ilmestynyt tiedote:


Talvimyrsky aiheuttanut sähkökatkon Roineen vedenottamolla

26.12.2011 kello 14:01

Maanantaina 26.12 aamupäivällä Tampereen Veden Roineen raakavesipumppaamolla tapahtuneen sähkökatkon takia vedentuotanto tapahtuu Kaupinojan varalaitokselta. Vedenpuhdistuslaitoksen vaihtuessa veden virtaussuunta putkistossa muuttuu, mikä saattaa aiheuttaa veden samentumista ja paineen alentumista. Tämä ei kuitenkaan vaaranna veden terveydellistä laatua. Sähkökatkon pituutta ei toistaiseksi tiedetä. Pidempään jatkuessaan tilanne voi aiheuttaa vedenjakelun katkoja Annalan ja Hirvikallion alueella.

Raakavesipumppaamon sähkökatkon takia Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle ei tule vettä, josta aiheutuu katkos vedentuotantoon. Vedenjakelu verkostossa ei kuitenkaan keskeydy, koska se järjestetään varalaitoksena toimivalta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitokselta.”


============


On selvää, että sähkökatkos tekee suurta hallaa Tavase-hankkeelle.


Tilanne on kuitenkin opettavainen ja nostaa todella korkeaan kurssiin sen, että Tampere on uudistamassa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitosta.


Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistamiseen pitää laittaa vauhtia ja nyt on nopeasti lopullisesti luovuttava monellakin tapaa riskialttiista Tavase-hankkeesta!

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Tavase, Tavase Oy, Ruskon vedenpuhdistuslaitos, Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, Tavase-hanke on kuopattava,

"Tavase on ehkä heikkomaineisin iso hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla"

Tiistai 20.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hyrisen tyytyväisyyttäni, sillä kuulin eilen klo 21.30 Valkeakosken irtautuvan Tavasesta. Valkeakosken myötä myös Akaa sanoo hyvästit Tavaselle.


Kirjoitin tämän jutun otsikon ja tästä eteenpäin olevan jutun ennen kuin minulla oli lopullista varmuutta Valkeakosken päättäjien hienosta päätöksestä.


Tätä kirjoittelin ennen Valkeakosken historiallista päätöstä:


==================

Valtaosalle tamperelaisista on syntynyt kuva, että Rantaväylän tunneli on SDP:n valtuustoryhmän mielestä heikkomaineisin hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla.

 

Monet tamperelaiset ja myös lähikuntien asukkaat huokaisivat kuitenkin helpotuksesta, kun SDP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2011 totesi otsikossa kerrotun demari-linjauksen.

 

Pekka Salmen ajatuksenjuoksuun on helppo yhtyä.

 

Salmen puheenvuoron lisäksi on nostettava hattua Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen ja Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukosen Tavasesta käyttämille kriittisille puheenvuoroille. Myös Vihreät ovat mielestäni oikeilla linjoilla, vaikka eivät nyt vielä torpanneetkaan hanketta lopullisesti.

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa 12.12.2011 käyty Tavase-keskustelu on taltioitu videolle ja se on helposti katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilta.

 

Polku Tavase-keskusteluun menee näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten videolähetykset -> Valtuuston kokous 12.12.2011.

 

Tavase-keskustelu alkaa kohdasta 2 tuntia ja 42 minuuttia.

 

Samainen Tavase-keskustelu on netin kautta kuunneltavissa myös radiolähetyksenä Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.

 

Polku Radio Moreenin suorittamaan Tavase-keskustelun radiotaltiointiin löytyy näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten radiolähetykset -> Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 -> Kohta 282.

 

Suosittelen videolähetyksen katsomista, mutta myös radiotaltioinnista pääsee ”jyvälle”.

 

Videotaltioinnin etuna on se, että sen kautta näkee puhujan kehonkielen sekä myös muiden valtuutettujen suhtautumista puhujan esittämään asiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase, Tavase Oy, Tampereen kaupunginvaltuusto, Radio Moreeni, Valkeakoski irtautuu Tavasesta, Akaa irtautuu Tavasesta,

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupinojan vesilaitos, Ruskon vesilaitos, Tampereen Vesi, Tavase Oy, Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen, Pinsiönkankaalle Tavase Oy:n imeytysalue? Tavase Oy ja Pinsiö, Tampereen kaupunginvaltuusto,

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos turvasi tamperelaisten vesihuollon eilen ja tänään sekä pystyy siihen myös tulevaisuudessa

Sunnuntai 20.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaiset saivat kokea eilen ja tänään, että Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella on jo nyt valmiudet hoitaa Tampereen vesihuolto Näsijärven vettä käyttäen vaivattomasti ja turvallisesti.


Roineen raakavesipumppaamolla ilmenneen sähkökatkoksen vuoksi Tampereen normaalissa vedenjakelussa on ongelmia, mutta tamperelaisilla ei ole hätää, sillä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos pystyy huolehtimaan Tampereen vesihuollosta ongelmitta.


Poikkeustilanne alkoi eilen eli lauantaina 19.11.2011 kello 18.00 alkaen ja jatkuu tänään niin kauan, että häiriö saadaan korjattua.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos käyttää raakavetenään siis Näsijärven vettä.

Tilanne todistaa todeksi sen, että Tavase-hanke on täysin tarpeeton.

Vastustan Tavase-hanketta.


Aluksi vastustin hanketta sen luontoa tuhoavan vaikutuksen vuoksi, mutta nyt motiivikseni ovat sen lisäksi kohonneet taloudelliset seikat.

Ei voi olla oikein, että Pälkäneen ja Kangasalan ainutlaatuisiin harjumaisemmiin sadetetaan vettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa, kun alueen normaalisadanta on vain tuhannesosa siitä eli n. 75 senttiä vuodessa! On selvää. että alueen kasvillisuus ja koko ekosysteemi tuhoutuvat.

Tavase Oy:n esittämä kustannusarvio 57 miljoonaa euroa on neljäsosa asiantuntijoiden esittämästä kustannusarviosta, joka on tasoa 198 miljoonaa euroa.

Sadassayhdeksässäkymmenessäkahdeksassa miljoonassa eurossa on huomioitu Pinsiöön välttämättä tarvittava lisäimeytysalue. Siinä on sen lisäksi huomioitu ainoastaan kymmenen miljoonaa euroa hankkeesta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvauksiin. Kymmenellä miljoonalla eurolla ei makseta kummoisiakaan korvauksia Pälkäneen ja Kangasalan harjujen sekä Pinsiönkankaan tuhoutumisesta ikiajoiksi!

Toivon, että parhaillaan ”päälläoleva” poikkeustilanne herättää tamperelaiset päättäjät, jotta he uskaltavat heittää Tavase-hankkeen unohduksiin!

On kokonaisuuden kannalta parasta, että Tampereen kaupunki kirjaa nyt Tavase-seikkailuistaan kymmenen  miljoonan euron tappiot, kuin saa aikaan veronmaksajille 200 miljoonan euron kustannukset ja toimimattoman sekä ympäristöä tuhoavan laitoksen.

Tampereen osuus kahdensadan miljoonan laitoksen kustannuksista olisi 140 miljoonaa eli suurempi summa kuin minkään Tampereen kaupungin nyt havittelemista suurhankkeista.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupinojan vedenpuhdistamo, Tavase, Tavase Oy,

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

pict1459.jpg

 


Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.


 

pict1461.jpg

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.


Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

pict1462.jpg

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puuvuori, Ylöjärven Asuntomessut, Martti Ahtisaari Ylöjärvellä, Martti Ahtisaari, Tavase Oy, Tavasen laajentuminen Pinsiöön,

Vanhemmat kirjoitukset »