Elokuun viimeiset päivät ja syyskuun alkupuolisko ovat aikaa, jolloin mansikkamaan laajennus omien mansikantaimien rönsyistä on ajankohtaista puuhaa.

 

Saimme elokuun aikana uudistettua mansikkamaatamme runsaan sadan taimen verran. Kyse taitaa olla laajennuksesta, sillä emme ainakaan vielä ole poistamassa vanhoja mansikkarivejämme.

 

Muutama kuva kertoo ehkä parhaiten, että mitä saimme aikaiseksi kuluneen viikon aikana. En suinkaan väitä, että teimme kaikki oikein, mutta tämä on meidän tapamme lisätä mansikka-alaamme omilla rönsyillä:

 

 

Erillinen lisäalamme sijaitsee lähellä järvenrantaa ja laajennusala oli kooltaan hieman runsas 50 neliömetriä. Alan merkitseminen oli tarkkaa puuhaa, sillä tarkistimme neliönmuotoisen alan ristiinmittauksella!

 

Mansikkamaan perustamiseen kannattaa panostaa, sillä hyvin perustettu mansikkamaa voi tuottaa satoa jopa kymmenkunta vuotta.

 

Traktoriäestys ei riitä, vaan muokkaus on tehtävä puutarhajyrsimellä.

 

Kalkitus on tärkeä toimenpide ja myös peruslannoituksesta on huolehdittava. Löysimme ”talon nurkista” vanhaa, mutta hyvin säilynyttä lannoitetta, jonka typpipitoisuus oli ehkä hieman liian korkea optimaaliselle mansikkamaan lannoitteelle. Kyseessä oli todellinen ”antiikkilannoite”, sillä sen valmistaja Typpi Oy fuusioitiin Rikkahappo Oy:n kanssa jo vuonna 1971! Lannoite oli kuitenkin täysin moitteetonta ja olen varma, että se antaa potkua mansikallemme sopivasti!

 

 

 

Mansikkapenkkien pohjalle tapaamme asentaa kasteluputken, sillä hyvän sadon tuottamiseen mansikka tarvitsee riittävästi kosteutta.

 

 

Kasteluputkena toimii muoviputki, johon on n. neljänkymmenen sentin välein sahattu moottorisahalla viilto, josta vesi pääsee pitämään mansikkapenkissä oikean kosteuden. On luonnollista, että maaston pitää sopivasti laskea kohti järveä, jotta putkeen penkin yläosassa johdettu vesi imeytyy tasaisesti koko mansikkapenkin pituudelta.

 

Käytimme mansikkamuovina edellisvuosilta jäänyttä säilörehumuovia, mutta myös nykyaikaisia heikkoja mansikkamuoveja oli käytettävä. Kolmeen penkkiin kokeilimme ”nurkista löytynyttä” puuvillakangasta – saa nähdä, että miten se vuosien aikana toimii?

 

Mansikkapenkkien välit ”välijyrättiin” ruokamullan tasaamisen jälkeen.

 

 

Mansikkamaan loppusilaus tehtiin hiekan lisäämisellä käytäville ja sen jälkeen suoritetulla ”loppujyräyksellä”.

 

Mansikkamaa on valmis taimien istuttamiseen.

 

 

Rönsyjä ei kannata ottaa vanhoista taimista. Rönsylisäämisessä on parasta käyttää ainoastaan kahta lähimpänä emotainta muodostunutta rönsytainta.

 

Käytämme taimivälinä 45 senttiä. Kannattaa sahata sen pituinen mittakeppi, jotta taimet saadaan oikealle etäisyydelle toisistaan. Puukko on oikea välinen tehdä ”ristipisto” mansikkamuoviin tai mansikkakankaaseen.

 

 

Juuri valmistunut mansikkamaa on sen näköinen, kuin se olisi syntynyt helposti. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein perustettu mansikkamaa vaatii lukemattomia työvaiheita! Onneksi se tuottaa hienoja marjoja jopa kymmenkunta vuotta!

 

-Esko Erkkilä-