Kirjoitan vasta nyt MTK-Pirkanmaan sääntömääräisen kevätkokouksen tiimoilta, joka järjestettiin Hämeenkyrössä Kylätoimintakeskus Heiskan Antinsalissa huhtikuun 17. päivänä.

 

 

Tilaisuuteen toi Hämeenkyrön kunnan tervehdyksen Hämeenkyrön uusi kunnanjohtaja Antero Alenius.

 

 

 

Kevätkokouksen avasi MTK-Pirkanmaan puheenjohtaja Heidi Tanhua ja hyvin avasikin, sillä Tanhua osasi hyvin kuvailla niitä synkähköjä tunnelmia, jotka vallitsevat alkutuottajien piirissä.

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken juontamissa tilaisuuksissa osanottaja tuntee olonsa "turvalliseksi", sillä Visa osaa johtaa suurtakin tilaisuutta jouhevasti.

 

 

Kokouksen merkittävimmän puheenvuoron käytti MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen.

Hakanen on raketin lailla kohonnut pirkanmaalaisvaikuttajien kärkikaartiin – harmi, että Sastamalassa asuvana Hakanen kuuluu MTK-organisaatiossa Satakunnan alueeseen. No, kaikissa muissa organisaatioissa me pirkanmaalaiset saamme omia Pertin ihan luvan kanssa pirkanmaalaiseksi!

 

Hakasen esityksen aihe oli: ”Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus”.

 

 

Hakasen esityksen keskeinen sanoma oli alkutuottajan aseman heikkeneminen suomalaisessa elintarvikeketjussa.

 Heikkeneminen näkyy käyristä, jotka kuvaavat maatalouden tuotantopanosten ja tuottajahintojen erkanemista 2000-luvulla.

 

 

Pertti Hakasen havainnollistama tilanne veti vakaviksi mm. MTK-Hämeenkyrön puheenjohtajan Tiina Jokelan (vasemmalla), MTK:n hämeenkyröläisen varapuheenjohtajan Tiina Linnainmaan (keskellä) sekä Mikko Kärjen (oikealla) Lempäälästä.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen Sastamalasta havainnollisti elintarvikkeiden maltillista hintakehitystä, kun hän vertasi elintarvikkeiden hintaindeksiä (keltainen käyrä) ansiotason kohoamiseen (sininen käyrä).

 

Todelliseen käytännön hintatilanteiden muuttumiseen Hakanen pääsi esityksessään, kun hän valotti eräiden elintarvikkeiden osalta ”hintakakun” jakaantumista eri osapuolten kesken vuosina 2000 ja 2010.

 

 

Kananmunien hinnasta tuottaja sai vuonna 2000 0,82 €/kg eli 36 %, kun vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 0,88 €/kg ja 29,3 %!

Kananmunien osalta kauppa pystyi siis kymmenen vuoden aikana kohottamaan osuutensa kolmanneksesta (36,4%) lähes puoleen (49,2%)!

Kananmunien kuluttajahinta kohosi kymmenessä vuodessa ainoastaan 0,72 €/kg!

 

 

Ruisreikäleivän kohdalla maataloustuottajan osuus sen kuluttajahinnasta on minimaalinen, sillä vuonna 2000 tuottaja sai ruisleivän kuluttajahinnasta 4,9 % ja kymmenen vuotta myöhemmin entistäkin vähemmän eli tasan 4 %!

Kauppa pystyi rokottamaan ruisleivän hinnasta vuonna 2010 jo lähes 9-kertaisen hinnan alkutuottajaan verrattuna!

Kaupan osuuden vertailu tuottajan siivuun verrattuna lienee yllätys kaikille!

 

 

Hakanen selvitti, että viime vuonna kevytmaidon kuluttajahinnasta kaupan osuus oli lähes sama kuin maidontuottajan siivu.

Maito on kaupalle muutoinkin tuottoisa myyntiartikkeli, sillä sen osalta kiertonopeus on suuri, koska rahat kilahtavat kuluttajalta kaupan kassaan paljon aiemmin kuin meijerin lasku kaupalle erääntyy.

 

 

Kuudensadan gramman suuruisen lihamakaronilaatikon hinnasta tuottajan osuus oli viime vuonna 11,5 %, kun kauppa rohmusi kuluttajahinnasta peräti 41,3 %!

 

 

 

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on viime päivinä todennut, että kaupan tienesti elintarvikkeista on kolmen prosentin tietämillä.

 

Varsin vahvaa puppua, sillä tilastot kertovat tyystin toista.

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen valotti esityksenä lopuksi elintarvikeketjun eri toimijoiden kannattavaisuutta, kun hän esitti eri osapuolten saamat sijoitetun pääoman tuottoprosentit.

 

Maataloustuottajat jäävät keskimäärin miinukselle, mutta parhaat tilat pääsevät tasolle 3,5 – 5,6 %.

 

Tiedän, että elintarviketeollisuus on ahtaassa raossa taloudellisesti ja Hakasen tiedot vahvistivat asian, sillä suuret lihatalot pääsevät sijoitetun pääoman tuotossa tasolle 2 – 6 %.

 

Kauppa se on joka kannattaa, sillä mm. Keskon tulos sijoitetun pääoman tuotoksi on tasolla 16 %!

 

Kiitän Pertti Hakasta selkeästä esityksestä – näitä tietoja pitäisi pystyä levittämään laajalti myös kuluttajien tietoisuuteen, jotta elintarvikeketjun eri toimijoiden osuus olisi nykyistä paremmin kuluttajien tiedossa!

 

-Esko Erkkilä-