Politikointi ja kaupungin asioiden hoitaminen parhain päin ei usein onnistu yhtäaikaa.Monesta asiasta olen Esko Erkkilän ja Keskustan paikallisten aktiivien kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt vallalle noussut ajatustapa VT12 Rantaväylästä ja Ranta-Tampellasta Tampereen merkittävänä kehittämishankkeena on eräs asia, joka meidät erottaa. Onko VT12 rahoille käyttöä jossakin Parkanon takana tai Teiskossa? Vai 8-tielle Kokkolan vaaliipiiriinkö SDP niitä ajaa?Asia on kyllä puhkijauhettu ja selvitetty jo 1980-luvun lopulta asti. Tampereen kasvava kaupunkikeskusta on kapealla kannaksella, mutta minkäs teet. Aihe on liian herkullinen populistisen politiikan tekijöille.Terveisin,Tampereen Sitoutumattomat ry - Tampereen Puolesta

Tunneli kaatuu, koska valtaosa tamperelaisista ja heidän äänestämistään valtuutetuista sitä vastustaa. Ratikka tulee, koska valtaosa tamperelaisista ja heidän äänestämistään valtuutetuista sitä kannattaa.

Tatu A., pieni kevennys: "velat muuttuvat saataviksi, koska osa tamperelaisista ja heidän kansandemokraattisista valtuutetuistaan niin uskoo."

Kiitokset Terolle ja Tatulle kommenteista.

Ystävyydellä Terolle, että Teisko on Tamperetta!

Esko hyvä, pikaratikan hinta kyllä saadaan tolle 500?700 miljoonan tasolle, jos tehdään koko verkko kerralla. Toistaiseksi ollaan kuitenkin puhuttu Lentävänniemi?Hervanta-välistä, joka maksaa varmuudella*) 180-210 miljoonaa euroa ja jatkopätkät Pirkkalaan, Tesomalle, Ylöjärvelle, Ojala-Lamminrahkaan ja Vuorekseen toiset mokomat.

Lisäksi jos rakennetaan huippuarkkitehtien piirtämät lämmitetyt odotustilat ja koristellaan katutila kaikkialla paraatikatumaiseksi, saadaan vielä parisataa miljoonaa käytettyä hankkeeseen. Mutta tämä ei ole tarkoitus, meille riittää toistaiseksi ihan perus hyvälaatuinen rata ilman pompöösejä ranskalaisratkaisuja (vrt. Nizza). Ranskalaisillahan on rahaa käyttää, koska siellä on käytössä yrityksiltä perittävä Joukkoliikennevero.

*) toisin kuin Tampellan tunnelissa, raitiotien osalta tiedämme tarkalleen, mitä sen reitin varrella on, jolloin kalliisiin erityisratkaisuihin ei tarvitse varautua

Jos pikaratikkaan lähdetään, on luonnollista, että investoinnin koko taso tiedostetaan.

Esko, mikä pakottaa rakentamaan koko linjaston, jos se ei osoittaudu kustannustehokkaaksi?

Suurimmat operointisäästöt saadaan ensimmäiseltä linjalta, joten se on yksistään kannattava.

Aika hassua taloudenpitoa, jos Tampereella on varaa kahdensadan miljoonan euron arvoiseen "koehiekkalaatikkoon".

Jos vaihtoehtona on lisäbussien 3,8 miljoonaa euroa vuodessa ja entistä enemmän eritasoliittymiä ja muita katuhankkeita, jotka ovat 100% kunnallisveroista kustannettuja.

En oikein käsitä mikä tuossa on "koehiekkalaatikkoa". Avaisitko näin aamukahvin ääreen.

Koehiekkalaatikko-ajatus ilmenee ensimmäisen kommenttisi ensimmäisessä lauseessa.

Tarkoitin tuolla, että jokainen linja tulisi arvioida erikseen. Varmasti löytyy sellaisia linjoja, jotka eivät ole kustannustehokkaita. Osa taas saattaa muuttua sellaisiksi maankäyttöä tehostamalla.

Pikaratikka:
"realistinen kustannushaarukka asettuu tasolle 500 ? 700 miljoonaa euroa"

Eritteletkö hieman, miten pääset arvioissasi kolminkertaisiin lukemiin selvityksiin verrattuna?

Esko varmaankin tarkoittaa koko linjastoa.

Matti Olkinuora on aivan oikeassa.

Haluaisin, että ratikasta tehdään kokonaisselvitys. Pelkkä yhden linjan tynkäratikka ei ole riittävä.


Hinta-arvioni ei suinkaan ole yksinomaan omani, vaan olen kuullut monen päättäjän päätyneen "samalle hehtaarille".

Kokonaisselvitys pitäisi laatia yhdessä ympäryskuntien ja monien muiden tahojen kanssa.

Selvityksessä pitäisi linjata mm. ratikan ympärille rakennettava organisaatio - kannatan kunnallista hyvin hoidettua liikelaitosta, jonka johtamisessa asukkailla olisi luottamushenkilöiden kautta mahdollisuus vaikuttaa.

Kavahdan yhtiöittämistä, sillä se on demokratian irvikuva.

Kiitän kaikkia, jotka löysivät tämän vanhan kirjoitukseni.

Kiitos kommenteista - vaatimaton forum on edelleen avoinna!

Ensimmäinen linja on todettu itsekannattavaksi joka tapauksessa, ja laskelmia tarkennetaan nyt käynnissä olevassa yleissuunnitelmassa. Seuraavista linjoista on juuri valmistumassa esiselvitys, jossa vertaillaan suunnittain runkobussia, ratikkaa ja lähijunaa ja sen perusteella ratikka on lähes kaikkiin suuntiin parempi siinä tilanteessa, jossa ratikkareittien varret on täydennysrakennettu kaupungiksi.

Ratikkahan on osa seudullista joukkoliikennejärjestelmää, joten on matkustajan kannalta sikäli yhdentekevää vaikka vain yksi linja olisi raitiolinja ja loput bussilinjoja, koska sama kortti käy kaikkiin laitteisiin.

Olen samaa mieltä tuosta, että esim. Infra voisi olla käytännössä varikkotoiminnan ja kaluston haltija ja TKL liikennöidä ratikkaa. Ellei EU pakota yhtiöittämään toimintaa.

Kiitos Sakari kommenteistasi.

Täydennysrakentaminen teemana nostaa aina karvat pystyyn, sillä "täydennysrakentamisen" termillä yritetään ihmiset saada sumputettua kivikyliin ja betonikasarmeihin.

Esko, jostain syystä hyvien palvelujen äärellä niissä "kivikylissä" on asunnoille enemmän kysyntää kuin syrjemmällä.

Annat ymmärtää, että ihmiset asuvat esimerkiksi Hervannassa vasten omaa tahtoaan. Väittäisin, että ihmiset ovat kukin valinneet itselleen "täydellisen" asuinpaikan.

Jos ei halua asua kerrostalovaltaisella alueella, niin naapurikunnissa on omakoti- ja rivitalopainotteista asutusta vaikka muille jakaa. Näiltä alueilta ei kuitenkaan pidä olettaa saavansa samaa määrää lähipalveluja kuin Tampereen kantakaupungilta.

Kiitos Matti kommenteistasi!

En maininnut mitään kaupunginosaa, vaan puhuin yleisesti tiivistysrakentamisesta. Se on uhka monella alueella.

Tuo naapurikuntien luonne on totta ja toivottavasti se tilanne saa jatkua.