Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.

Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

• monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
• broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
• Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
• Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

• Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
• emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
• karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
• Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
• Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

• Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
• muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
• kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

• lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
• maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

• eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
• Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
• Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
• USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;

• kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
• pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
• erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
• tiedon saamisen vaikeus
• poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-