Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

IMG_8666.JPG

 

 
Lehdet ovat yksittäiskappaleita vuosilta 1984, 1985 ja 1986.

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansa taisteli - miehet kertovat, Kansa taisteli, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Sotamuistoyhdistys ry., Suomen Sotahistoriallinen Seura, Karl Lennart Oesch, A. F. Airo, Aarne Blick, Kirjastotalo Metso,

Politiikan todelliset vaikuttajat valmistautuvat esityksiinsä perusteellisesti

Lauantai 17.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevana syksynä tulee kulumaan kymmenen vuotta, kun lähdin politiikan taustatoimijaksi.

 

 

Olen näinä vuosina saanut läheltä seurata eräiden menestykseen yltäneiden poliitikkojen toimintaa menestyksensä eteen.

 

 

****************

 

 

Otan kaksi esimerkkiä:

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tapaa aina laatia puheluonnoksen tai jopa koko puheensa ennen kuin astuu estradille.

 

 

Ylläoleva kuva on Keskustan Vapputilaisuudesta Tampereelta vuodelta 2017, jossa Mikko Alatalo oli itseoikeutettu puhuja.

 

 

Huomataan, että Mikolla on edessään paperinivaska, johon hän on luonnostellut puheensa.

 

 

Vaikka Mikko tukeutuukin valmistelemaansa puheeseen, hän osaa esittää sanomansa siten, että kukaan ei voi sanoa Mikon esitystä paperista luetuksi - laaja esiintymiskokemus auttaa tässä Mikkoa!

 

 

 

********************

 

 

 

IMG_7732.JPG

 

 

Toinen esimerkkini on eilisillalta, jossa esiintyi Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

On varmaa, että varapuhemiehellä oli kiireinen viikko takanaan, mutta siitä huolimatta hän halusi esiintyä Kirjastotalo Metsossa meille tamperelaisille.

 

 

Tämän juttuaiheeni kannalta oli eilen oleellista, että esityksensä jälkeen varapuhemies ei suinkaan rynnännyt virka-autonsa takapenkille vaan jäi kuuntelemaan Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralan esitystä.

 

 

Kuvassa etualalla Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari ja poliittisen elämäni tuutor Timo Hanhilahti.

 

 

 

IMG_7745.JPG

 

 

Varapuhemies Pekkarinen osallistui muutosjohtaja Herralan esityksen kommentointiin aktiivisesti ja on varmaa, että Pekkarisen ja Herralan debatti vei maakunta- ja sote-uudistusta taas pitkän harppauksen eteenpäin!

 

 

Olipa muuten mukavaa, kun esitysten jälkeen varapuhemies Pekkarinen tunsi minut ja tuli kättelemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vlmistautuminen esityksiin, Mikko Alatalo, Mauri Pekkarinen, kansanedustaja Mikko Alatalo, Kirjastotalo Metso, varapuhemies Mauri Pekkarinen, Jaakko Herrala, Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herrala, muutosjohtaja Jaakko Herrala,

Digitalisaation hurjan nopea eteneminen luo syrjäytymistä!

Maanantai 11.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Vaikka nettini onkin auki 24/7 eli vuorokaudet ympäriinsä, tunnen suurta huolta digitalisaation nopeasta etenemisestä.

 

 

Tampereella ilman nettiä olevia kaupunkilaisia on 60.000 – 70.000 henkilöä.

 

 

Näin valtava ihmisjoukko syrjäytyy yhteiskunnasta, jos ilman nettiä ja ilman tietoliikenneyhteyttä olevien asiasta ei huolehdita.

 

 

Valtakunnan tasolla ilman nettiä olevien kansalaisten määrä on tasolla 1.500.000 eli neljännes Suomen väkiluvusta.

 

 

Pitää tiedostaa, että monet meistäkin, joilla on netti, me emme suostu sitä käyttämään asioiden hoitamisessa.

 

 

Puhun omakohtaisesta kokemuksesta, kun totean, että en suostu käyttämään sähköistä asiointia esimerkiksi veroviranomaisten kanssa.

 

 

*************

 

 

Jouduin muutama päivä sitten varaamaan kokoustilaa jostain sopivasta paikasta ja tutkailin, että josko Kirjastotalo Metsosta sellainen löytyisi.

 

 

Soitin vahtimestareille kuten niin monesti ennenkin ja kysyin vapaita kokoustiloja tietylle päivälle.

 

 

Vahtimestari oli ystävällinen ja totesi, että eräs sopiva luentosali olisi vapaana, mutta samalla hän kertoi, että nyt ei enää onnistu kokoustilan varaaminen puhelimitse hänen kauttaan, vaan varaaminen on hoidettava sähköisesti.

 

 

Kiitin kummastellen tiedosta ja menin nettiin varatakseni kokoustilan.

 

 

Hämmästykseni oli suuri, sillä palveluun päästäkseen olisi pitänyt kirjautua Tampereen kaupungin tietojärjestelmäsysteemeihin pankkitunnuksilla.

 

 

Toki minulla on pankkitunnukset, mutta vihastuin byrokratian lisääntymisestä niin, että jätin Kirjastotalon Metson tilavaraukset silleen ja varasin kokouspaikan toisesta paikasta.

 

 

 

***************

 

 

Ymmärrän digitalisaation merkityksen kustannusten hallintamielessä, mutta vaadin, että ilman tietokonetta ja nettiyhteyksiä vailla oleville taataan mahdollisuus pysyä yhteiskuntamme täysivaltaisina jäseninä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Digitalisaation hurjan nopea eteneminen luo syrjäytymistä!, Digitalisaatio, digisyrjäytyneet, ikäihmiset ovat digisyrjäytyneitä, ikäihmisten digisyrjäytyminen, Kirjastotalo Metso, Kirjastotalo Metson kokouspaikkavaraaminen, kokouspaikkavaraaminen,

Kukapa olisi vuonna 1981 uskonut, että sanomalehtien lukeminen alkaa olla kadonnutta kansanperinnettä kolmenkymmenenviiden vuoden kuluttua!

Tiistai 6.10.2015

Tampereella seisoo Hämeenpuistossa vastapäätä Kirjastotalo Metson sisäänkäyntiä patsas jonka nimi ”Uutinen”.

uutinen1.jpg

 

 

Patsaan on teettänyt Aamulehti 100-vuotisjuhliensa kunniaksi ja se paljastettiin joulukuussa 1981.

 

 

Teos on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918 – 1986) veistämä.

 

uutinen2.jpg

 

Taiteilija Varja totesi aikoinaan, että lehdenlukutilanne oli ennen tärkeä toimenpide; isä luki lehteä ja muut kurkkivat takana.

 

 

Patsasta nyt tarkastellessa tulee etsimättä mieleen se kiivas tahti, jonka myllerryksessä lehtiala on ollut viime vuodet ja näyttää siltä, että myllerrys vaan kiihtyy.

 

 

Tunnen myllerryksen omakohtaisesti, kun huomaan oman käytökseni muuttuneen rajusti vajaan kahden vuoden aikana.

 

 

Meille toki tulee Aamulehti, mutta useinkin sen paperiversion lukeminen jää pääkirjoituksen lukemiseen ja ”Lukijalta” –palstan pikaiseen silmäilyyn.

 

 

Olen hankkinut käyttöoikeuden Aamulehden sähköiseen näköisversioon ja erityisesti mökkimaailmassa ollessani selaan sitä kautta Aamulehteä. On toki todettava, että näköislehdestäkin luen ainoastaan pääkirjoituksen sekä Lukijalta-palstalla olevat jutut.

 

 

Uskallan sanoa, että seuraan uutismaailmaa tiiviisti vaikka en juuri luekaan sanomalehteä ja sanomalehtien printtiversioita en lue oikeastaan lainkaan.

 

 

Ammennan tietoni netistä ja saan tiedot sitä kautta tuoreina. Kun seuraa netissä eri medioita, saa monipuolisen kuvan maailman menosta.

 

 

uutinen3.jpg

Patsaat tuovat monesti mieleemme entisajat – on hämmästyttävää, että vuonna 1981 paljastettu ”Uutinen” –patsas kertoo meille jo tänään menneestä ajasta!

Sen verran politiikkaa, että kuvassa oikealla näkyvällä aukiolla Keskusta järjestää aina Vappuna Tampereella Keskustan vappujuhlan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uutinen-patsas, Aamulehti, Tampereen Kirjapaino Oy, Aamulehti 100-vuotta, Kirjastotalo Metso, Heikki Varja. median murros,

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

 

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

 

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

 

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

 

 

 

metso1

 

 

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

 

 

 

********

 

 

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

 

 

*******

 

 

 

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

 

 

 

 

metso2

 

 

 

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

********

 

 

Totesin tilaisuuden juontajana yleisölle Kirjastotalo Metsossa, että nämä Santeri Alkion sanat luovat vahvan selkänojan sille toiminnalle, jolla Keskusta valmistautuu ensi toukokuun 25. päivänä järjestettäviin europarlamenttivaaleihin!

 

Sain Santeri Alkion sanoista eilen vahvistuksen myös sille äänestyskopin hiljaisuudessa 16.10.1994 tekemälleni päätökselle, jolla asetuin puoltamaan Suomen EU-jäsenyyttä.

 


Alkion sanoma on myös vahva viesti sille toiminnalle, jota voimieni mukaan tulen tekemään lähikuukausien aikana Keskustan vaalimenestyksen eteen toukokuun eurovaaleissa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Santeri Alkio, Maalaisliitto, Keskustapuolue, Suomen Keskusta, Keskusta, Paula Lehtomäki, kansanedustaja Paula Lehtomäki, Kirjastotalo Metso, Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalon Ylöjärvi-sali, Pirkko Vuolle,

Suosio lisää suosiota

Torstai 2.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Vihreä Vappu-tapahtuman suosio Tampereen Hämeenpuistossa osoitti, että Keskustan kohoaminen Yle:n gallupeissa Suomen suurimmaksi puolueeksi merkitsee, että puolueen tilaisuudet kokoavat nyt myös kaupunkiseuduilla ennennäkemättömät yleisömäärät.

 

vappu1

 

Keskustan Vihreä Vappu-tilaisuuden paikaksi Tampereella on vakiintunut keskeinen paikka Hämeenpuistossa eli aivan Kirjastotalo Metson edessä ”Uutinen” –veistoksen vierellä.

Veistoksen teetti Aamulehti vuonna 1981 satavuotisjuhliensa kunniaksi.

Keskustan tilaisuus veti kauniissa kevätsäässä suuren joukon tamperelaisia ja pirkanmaalaisia kuuntelemaan keskustalaisten Vappu-sanomaa.

 

 

vappu2

 

 Ei kai kukaan sano, että keskustalaiset eivät osaa ottaa asioita rennosti?

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys tarjosi väelle simaa, donitseja sekä juustonaksuja.

Tarjoilusta huolehtivat Johannes Jonov (kultainen solmio), paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen (isot korvat) sekä Raija Kytöharju (kolmas vasemmalta).

 

 

vappu3

 

Ilomielisen Vihreä Vappu-tilaisuuden juontajana toimi Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Super´n tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

vappu4

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti tilaisuudessa ajankohtaisen poliittisen katsauksen.

Vappu on työtätekevien juhla ja Alatalo totesi, että hallitus on päätöksillään nöyryyttänyt ammattiyhdistysliikettä sekä työtätekeviä.

Syystäkin punaliput liehuvat tänään vaisusti, mainitsi Alatalo.

Taloudelliseen ahdinkoon on syynä vientiteollisuuden sakkaaminen. Tätä parantaakseen hallitus asettikin kehysriihessä kaikki yhden kortin varaan ja alensi yhteisöveroa. Ensimmäiset tunnelmat yhteisöveron alentamisesta eivät ole rohkaisevia – päinvastoin, sillä nyt kuntien saamat yhteisöverojen tuotot alenevat!

Kehysriihen päätöksistä Alatalo mainitsi lisäksi sen, että todellisuudessa hallitus päätti kehysriihessä kuntien pakkoliitoksista. Hallituksen linjaukset merkitsevät, että hallitus sanoo EI mm. kuntien väliselle seutuyhteistyölle!

 vappu6

 

Alatalo totesi, että Kyproksen tukeminen oli hallituksen kädenojennus Venäjän miljardööreille – vähät kotimaan työttömistä ja vähäväkisistä.

Kotimaisen ruuan ja uusiutuvan energian suosiminen olisivat hallitukselta nyt Alatalon mielestä oikeaa politiikkaa.

Kansanedustaja Mikko Alatalo antoi tunnustusta Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilälle.

Alatalo arvosti puheenjohtaja Sipilän sanomaa, että ei hallitus ole kaikessa väärässä.

Mikko Alatalo oli yhtä mieltä puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, että nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Olisi kuunneltava myös muiden puheenvuoroja  - Keskustalla on edelleen tarjottavana esim. kuntauudistukseen maakunta-kotikunta –malli.

 

 

vappu5

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo täyttää tasavuosia aina Vapunpäivänä ja sen kunniaksi tilaisuuden juontaja Raija Moilanen viritti yleisön onnittelulauluun Mikolle – kerran näinkin päin!  

 

 

vappu7

  

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Kalle Kiili totesi puheenvuorossaan, että Keskustan kunnallisvaaleissa lanseeraama slougan ”On kotiin tulon aika”, on toteutunut.

Kiili kehoitti tutustumaan Keskustan periaateohjelmaan.

Kalle Kiili totesi, että periaateohjelman perusteella ei ole yllättävää, että tuoreiden galluppien valossa Keskusta on yhä suositumpi puolue palkansaajien keskuudessa – suositumpi kuin SDP!  Puolueeseen kotiin paluu on onnistumassa, tiivisti Kiili.

 

 

vappu8

 

Tampereen Opiskelevat Keskustanuoret ry:n puheenjohtaja Lauri Heikkilä muistutti, että Vappu on opiskelijoiden juhlahetki.

Vuoden aherrus on saatu päätökseen ja nyt on aika etsiä kesätöitä.

Puheenjohtaja Lauri Heikkilä vertasi opiskelijoita työttömiin, sillä molemmilla toimeentulo on niukkaa.

 

 

vappu9

  

Tilaisuuden juontaja Raija Moilanen kertoi omassa puheenvuorossaan vanhustenhoidon nykytilanteesta, että vanhuksille saatetaan antaa laitoksissa ”yönappi” klo 17 ja samalla vaihdetaan yövaipat.

Hoidettava vanhus herää seuraavana päivänä klo 14!

Lähi- ja perushoitajienliitto Super´n järjestöpäällikkö Moilanen totesi, että hänen puheenvuoronsa on hätähuuto vanhusten puolesta!

Tiedän, että Raija Moilanen on ollut keskeisessä roolissa, kun heinäkuun 1. päivänä voimaantulevaa vanhuspalvelulakia on valmisteltu.

Moilanen on Keskustan edustajana Tampereen vanhusneuvostossa. Hän on siellä päättäjä paikallaan!

 

 

Keskustan Vihreä Vappu Tampereella oli onnistunut tilaisuus.

 

Totesin avaussanoissani, että neljä asiantuntevaa puheenvuoroa kuvastavat Keskustan johtavaa periaatetta

 

"Koko Suomen puolue"

 

Neljä erilaista näkökulmaa Vappuun sopivat erinomaisesti keskustalaisuuteen ja osoittavat, että Keskusta todella on koko Suomen puolue!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, Raija Moilanen, Kalle Kiili, Lauri Heikkilä, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Raija Kytöharju, Vihreä Vappu, Keskustan Vappu, Kirjastotalo Metso,

Eläinten hyvinvointi ei koostu vain yhdestä asiasta!

Lauantai 2.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen oli kirjailijavieraana Tampereella Kirjastotalo Metsossa helmikuun 28. päivänä 2013 järjestetyssä tilaisuudessa.

 

Olin yksi paikalla olleista n. kuudestakymmenestä kuulijasta. Harmi, että miesten osuus kuulijajoukosta oli minimaalinen.


Menin mielenkiinnosta paikalle, sillä oletin, että pitkä työrupemani elintarviketeollisuuden ja kotieläintalouden parissa antaisi mahdollisuuden omaksua tietokirjailijan esityksestä jotain. En pettynyt ounasteluissani!

 

 

elina1

 

Elina Lappalaisen tilaisuutta mainostettiin fiksuilla julisteilla Kirjastotalo Metson tiedotustaululla.

 

 

elina2

 

Tietokirjailija Lappalaisen teos ”Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä” sai ansioistaan viime vuonna Tieto-Finlandia- sekä Kanava –tietokirjapalkinnot.

 

Suomen kirjasäätiön vuoden 2012 Tieto-Finlandia –palkintoraadin muodosti Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen.

 

Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon jakoivat Kanava-lehti ja Otavan kirjasäätiö – palkinnon arvo oli 10.000 euroa.

 

Elina Lappalainen on syntynyt vuonna 1984 ja hän on Talouselämä-lehden toimittaja.

 

Toimittaja Lappalaisen kokemukset perustuvat siihen, että hän kasvoi lapsuusaikansa setänsä maidontuotantotilan naapurissa Siilinjärvellä sekä vierailuihin n. 20 maatilalla ja neljässä teurastamossa.

 

Varsin ohuesta kokemuksestaan huolimatta Elina Lappalainen kirjoittaa asiantuntevasti suomalaisen kotieläintalouden vahvuuksista ja haasteista.

 

Palkittu tietokirjailija totesi, että Suomessa kotieläinten hyvinvointi on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta parantamisen mahdollisuuksia on.

 

 

elina3

 

Elina Lappalainen painotti aivan oikein, että kotieläinten hyvinvointi on monen tekijän summa.

 

Elina Lappalainen käsitteli melko asiantuntevasti keskeisimpien kotieläintemme tilannetta eläinlajikohtaisesti.

 

Broilerit

 

  • monille kuulijoille oli yllätys, että broilerin kasvatusaika on vain 38 vuorokautta
  • broilereiden jalostuksen keskeinen tavoite on nopea kasvu
  • Suomessa broilertuotannossa ei ole salmonellaa ja meillä ei käytetä antibiootteja – Saksassa broilerparttialle saatetaan antaa jopa kahdeksan antibioottikuuria!
  • Suomessa ei tuoteta ns. luomubroileria, mutta mm. Tanskassa luomubroileria kasvatetaan. Lappalainen kertoi, että HK tuo Suomeen Portin kautta tanskalaista luomubroileria.

 

 

elina4

 

Elina Lappalaisen esitykseen kuulunut kuva luomubroilerista ei varmaan ketään vakuuttanut luomun erinomaisuudesta!

 

 

Sika

 

  • Lappalainen kertoi, että emakoilla on hormonaalinen pesäntekotarve.
  • emakot porsivat porsitushäkeissä ja on muistettava, että ilman porsitushäkkejä pikkuporsaita kuolisi nykyistäkin enemmän
  • karjuporsaat joudutaan kuohitsemaan, sillä karjunhaju lihassa tekisi karjunlihasta elintarvikkeeksi kelpaamattoman
  • Suomessa ja Ruotsissa sikojen saparoita ei typistetä, mutta muulla niin tehdään
  • Lappalainen muistutti, että sika on siisti eläin. Se on myös viisas eläin ja sitä voidaankin älykkyydessä verrata koiraan.

 

Kana

 

  • Lappalainen muistutti, että kana on tyystin toinen eläin kuin broiler
  • muniva kana ja munintansa lopettanut kana ei kelpaa elintarvikkeeksi
  • kukkoja ei tarvita munantuotannossa ja sen vuoksi kukkopojat lajitellaankin pois kananpoikien joukosta. Lajittelu perustuu siipisulkien pituuteen – lajittelu on käsityötä.

 

Lehmä

 

  • lehmästä kertoessaan Lappalaiselle sattui pieni lapsus, sillä hän kertoi lehmän synnyttävän kun oikea termi olisi ollut poikiminen!
  • maidontuotannon tasoksi Lappalainen mainitsi 8.500 litraa vuodessa per lehmä. Luku saattaa keskimääräisenä pitää paikkansa, mutta parhaat yksilöt yltävät selvästi yli 10.000 litran per vuosi.

 

Hevonen

 

  • eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta hevosesta puhutaan aivan liian vähän
  • Suomeen tuodaan hevosenlihaa merkittäviä määriä
  • Romaniasta hevosia viedään teurastettaviksi Espanjaan ja Italiaan
  • USA:ssa hevosia ei saa teurastaa elintarvikkeeksi, mutta sen vuoksi jenkkihevoset viedäänkin Meksikoon teurastettaviksi ja siksi meksikolainen hevosenliha onkin usein peräisin jenkkihevosesta

 

 

elina5

 

Tietokirjailija Elina Lappalainen näki tuontiruuan kipukohdiksi mm. seuraavat seikat;


  • kun ruoka matkustaa, sen alkuperä hämärtyy
  • pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat valvontaa
  • erilaiset lainsäädännöt, eri kuluttajalupaus
  • tiedon saamisen vaikeus
  • poissa silmistä, poissa mielestä – ongelmien ulkoistaminen

 

Kiitän ja arvostan Elina Lappalaisen tasapuolista ja analyyttistä esitystä kotieläinten hyvinvoinnista.

 

Valittelen, että eräs kuulija syyllistyi ”kettutyttöilyyn” keskustelun aikana.

 

Esitin keskustelun aikana, että Elina Lappalaisen pitäisi seuraavaksi paneutua EU-maissa noudatettaviin menettelyihin kotieläinten kasvatuksessa ja teurastamisessa. Lappalainen kiitti kannustuksestani ja kertoi, että sama ajatus on ollut hänelläkin mielessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elina Lappalainen, tietokirjailija Elina Lappalainen, Tieto-Finlandia, Kanava-tietokirjapalkinto, Kanava-lehti, Otavan kirjasäätiö, Janne Virkkunen, Kirjastotalo Metso, Syötäväksi kasvatetut - Miten ruokasi eli elämänsä,

Laatokan jäälle Talvisodassa sankarivainajana kaatunut Elias Simojoki oli mallina Tampereella sijaitsevalle Vapaudenpatsaalle

Torstai 10.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeenpuistossa, lähellä Kirjastotalo Metsoa, sijaitsee Vapaudenpatsas.

 

Patsaaseen liittyy useita mielenkiintoisia taustatarinoita ja uskon, että useimmat tamperelaisetkaan eivät tunne niitä.

 

 

simojoki1

 

Tässä patsas talvisessa asussaan – vasemmalla näkyy pieni nurkka Kirjastotalo Metsosta.

 

Vapaudenpatsas on Vapaussodassa tapahtuneen Tampereen valtauksen muistomerkki ja sen vuoksi patsaan varhaishistoriaan liittyy monia ristiriitoja.

 

Patsas on kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsialaa ja se on paljastettu vuonna 1921 eli kolme vuotta Vapaussodan päättymisen jälkeen. Patsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1918.

 

Patsaan pysyminen nykyisellä paikallaan tarvitsi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen ja se saatiin vuonna 1923. KHO päätti, että patsas on ”lain suojeluksessa”.

 

Veistoksen mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.


Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.

 

Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.

 

Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.

 

Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.

 

Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.

 

Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

 

simojoki2

 

 

Laatokan jäälle tammikuun 25. päivänä 1940 kaatunut Elias Simojoki on ollut mallina Tampereen Vapaudenpatsaan mieshahmolle.

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Vapaudenpatsas Tampere, Viktor Jansson, Tampereen Vapaudenpatsas, Vapaussota, Talvisota, Elias Simojoki, Koirinoja, Sortavala, Impilahti, Pitkäranta, Laatokka, Talvisodan mottitaistelut, Kirjastotalo Metso, Hämeenpuisto,

Oli peräti 11.339 syytä toivottaa Paavo Väyrynen tervetulleeksi Tampereelle

Lauantai 17.3.2012 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen jatkaa ahkeraa kiertämistään maakunnissa myös presidentinvaalien jälkeen. Väyrynen aktivoi kierroksellaan kansalaisia ryhtymään Keskustan ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleissa.

 

Väyrysen kierros suuntautui Pirkanmaalle maaliskuun 14. päivänä ja silloin hänellä oli kaksikin puhetilaisuutta Tampereella.

 

Tohtori Väyrynen aloitti Pirkanmaan kiertueensa Parkanosta ja jatkoi sieltä Kihniön kautta Teiskoon, jossa hän esiintyi Velaatan pirtillä klo 14.00. Kuulin, että Tampereen ensimmäisessä tilaisuudessa Teiskon Velaatassa oli paikalla yli kolmekymmentä kuulijaa.

 

Velaatan jälkeen Väyrynen poikkesi Kangasalla ja palasi Tampereelle klo 17.30 Kirjastotalo Metsossa järjestettyyn puhetilaisuuteen.

 

Paavo Väyrysen Metson tilaisuus oli MSL-Tampereen järjestämä ja sen vuoksi lausuinkin MSL-Tampereen puheenjohtajana tilaisuuden aluksi lyhyen tervetulotoivotuksen yleisölle sekä tohtori Väyryselle.

 

Totesin, että Paavo Väyrysellä on 11.339 syytä poiketa tänään Tampereella ja viittasin tällä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Väyrysen Tampereelta saamien äänien määrään. Paavo Väyrynen peittosi Tampereella mm. Timo Soinin ja Paavo Lipposen!

 

Vayrysen_yleisoa_14.3.2012

 

Väyrysen puhetilaisuus veti Kirjastotalo Metson Martikainen-salin täyteen kiinnostunutta yleisöä.

Kuvaajan vasemmalla puolella kuvan ulkopuolella on yleisöä, joka ei mahtunut tähän kuvaan. Aamulehden toimittajan laatiman jutun mukaan paikalla oli kuutisenkymmentä innostunutta kuulijaa.

 

Paavo_tuplana_14.3.2012

 

Paavo Väyrynen on säilyttänyt presidentinvaaleista tutuksi tulleen letkeän esiintymistyylinsä.

Kirjastotalo Metson luentosaleissa on hyvät AV-välineet ja näin etukäteen niin paljon vaivaa, että heijastin videotykin kautta Paavo Väyrysen edellisellä Tampereen vierailulla ottamiani kuvia esiintyjän takana olevalle valkokankaalle. Tässä on siis hymyilevä ja myhäilevä Paavo tuplana!

 


Paavo_allekirjoittaa_14.3.2012

 

Paavo Väyrynen joutui tilaisuuden jälkeen median ympäröimäksi.

Tässä vasemmalla Aamulehden toimittaja Ville Vaarne haastattelee Väyrystä ja tekee muistiinpanoja sen lomassa, kun Keskustan kunniapuheenjohtaja allekirjoittaa nimikirjoituksiaan kirjoihin, joita Väyrynen tilaisuuden lopuksi myi yleisölle.

Aamulehti julkaisi Vaarnen jutun seuraavan päivän numerossaan kuudella palstalla – juttu oli kooltaan yli puolisivuinen.

 

 

Tilaisuudesta jäi kaikille ”hyvä maku suuhun”, sillä VTT Paavo Väyrynen osaa esiintyä vakuuttavasti ja luottamusta herättävästi.

 

Väyrynen joutui jatkamaan matkaansa seuraavalle esiintymispaikalleen Akaan Toijalaan, mutta muisti mainita, että hän saapuu Tampereelle puhumaan seuraavan kerran jo runsaan viikon kuluttua.


Väyrynen esiintyy Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla 24…25.3.2012 ja toivottavasti hän on silloin myös tamperelaisten tavattavissa!

 

-Esko Erkkilä-  

6 kommenttia . Avainsanat: Paavo Väyrynen, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, presidentinvaalit 2012, Kirjastotalo Metso,

MTV:n Presidenttitentti 14.12.2011 vahvisti Paavo Väyrysen asemia presidentinvaalitaistossa

Torstai 15.12.2011 - -Esko Erkkilä-

MTV järjesti eilen televisioidun Presidenttitentin klo 20.05-21.55. Mukana tentissä olivat kaikki kahdeksan presidenttiehdokasta.

 

VTT Paavo Väyrynen oli selättänyt flunssanpoikasensa, joka uhkasi häntä jo maanantaina 12.12.2011 Tampereella Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä puhetilaisuudessa.

 

Väyrynen oli tentissä vakuuttava ja omasi myös sopivan humoristisen otteen, jonka myös katselijat olivat huomioineet lähetykseen toimittamissaan viesteissä.

 

Tenttitilaisuuden viimeinen kysymys keskittyi siihen, että millaisen Uudenvuodenpuheen kukin presidenttivaaliehdokas pitäisi televisiossa runsaan vuoden kuluttua.

 

Väyrynen linjasi, että hänen puheensa olisi laajasta näkökulmasta rakennettu ja kauaskatseinen.

 

Väyrynen lupasi käsitellä Uudenvuodenpuheessaan ympäristöasioita ja kestävää kehitystä.

 

Elävä maa ja elävät maakunnat saisivat Väyrysen Uudenvuodenpuheessa merkittävän roolin. Näitä asioista käsitellessään Väyrynen presidenttinä ottaisi ainakin mutkan kautta kantaa nykyhallituksen suunnittelemaan suurkunta-ajatteluun.

 

Pienituloisten huomiointi sekä naisten ja miesten tasa-arvo olisivat teemoja, joita Väyrynen Tasavallan Presidenttinä käsittelisi ensimmäisessä Uudenvuodenpuheessaan.

 

VTT Paavo Väyrynen oli pikkuflunssansa jälkeen taas mainiossa vedossa ja se merkitsee hyvää tulosta vaalitaistelun loppumetreillä.

 

Odotan innolla tammikuun 15. päivää, sillä silloin Paavo Väyrynen taas saapuu Tampereelle. Silloin klo 15.00 järjestetään Pirkanmaan suuri maakunnallinen vaalijuhla Tampereen Yliopiston juhlasalissa, Kalevankatu 4 .

 

Paavo Väyrysen vaalijuhlan ohjelmassa on mm. musiikkiesityksiä ja presidenttiehdokkaan juhlapuhe. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta!


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana toivotan kaikki pirkanmaalaiset ja myös laajemmankin alueen asukkaat tervetulleiksi VTT Paavo Väyrysen vaalijuhlaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, VTT Paavo Väyrynen, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, MTV:n Presidenttitentti, Kirjastotalo Metso, Presidentin Uudenvuodenpuhe,

Paavo Väyrysen presidentinvaalitilaisuuden suuri yleisömäärä Tampereella Kirjastotalo Metsossa oli yllätys järjestäjillekin

Tiistai 13.12.2011 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen jatkaa aktiivista tilaisuuksiensa sarjaa matkalla kohti Mäntyniemeä.

 

Eilen eli maanantaina 12.12.2011 klo 18.00 oli vuorossa tamperelaisten tapaaminen Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa.

 

Sain taannoisen Tampereen Yliopistolla järjestetyn tilaisuuden tavoin olla paikallisedustajana järjestelemässä tilaisuutta.

 

Tilaisuus onnistui yli odotusten. Ehdokkaan sanoma oli entisestään kirkastunut ja yleisöä oli paikalla lähes sata, vaikka Väyrysellä oli eilen kuusi muuta tilaisuutta Pirkanmaalla ja tänään niitä Pirkanmaalla on kuusi.

 

Siis kolmetoista tilaisuutta Pirkanmaalla kahden päivän aikana ja silti Tampereella kuulijoita oli ennätysjoukko! Kuka olisi muutama kuukausi sitten uskonut Paavo Väyrysen yltävän tällaiseen kansansuosioon?

 

pict2244.jpg

 

Pieni flunssanpoikanen ja suuri kuulijajoukko merkitsivät, että Väyrynen halusi puhua mikrofonin kautta. Kirjastotalo Metson vahtimestari sääti mikrofonin oikealle korkeudelle.

 

Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri Paavo Väyrynen painotti, että ulkopolitiikan hoitaminen on presidentin tärkein tehtävä. Väyrynen painotti, että Suomen pitää jatkaa Paasikiven ja Kekkosen viitoittamalla ulkopolitiikan linjalla.

 

Paavo Väyrynen muistutti, että Suomen suhteet Venäjään ovat tulevaisuudessakin keskeisellä sijalla Suomen ulkopolitiikassa. Suomen ja Venäjän suhteet käsitellään molempien maiden korkeimmalla poliittisella tasolla.

 

Väyrynen totesi, että Vladimir Putin näyttää olevan palaamassa Venäjän presidentiksi. Presidenttiehdokas Väyrynen kertoi, että hän tapasi Vladimir Putinin ensimmäisen kerran v. 1992 ja sen jälkeen he ovat olleet saman neuvottelupöydän äärellä monet kerrat.

 

Väyrynen kertoi omista arvoistaan ja totesi niiden olevan;

1.      Suomen itsenäisyys

2.      Suomen puolueettomuus

3.      Ihmiskuntapolitiikka

4.      Oikeudenmukaisuus

 

Hän perusteli arvojaan ja taustoitti niitä perusteellisesti.

 

Naisten ja miesten tasa-arvo sekä vähemmistöjen huomiointi ovat Väyrysen arvomaailmassa tärkeällä sijalla.

 

Nykyvoimien keskittämisen vimmaa Väyrynen ei hyväksy, sillä keskittämisellä tuhotaan lähidemokratia ja keskittäminen on myös ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.

 

Väyrynen lopetti esityksenä toteamukseen, että hän haluaa olla koko Suomen presidentti – koko kansan Paavo!

 

Oli järjestäjänä mukava todeta, että Väyrysen esityksen aikana kuulijat antoivat muutaman kerran suosionosoituksia.

 

Kuulijat asettivat Väyryselle lukuisia kysymyksiä ja presidenttiehdokas löysi niihin kaikkiin yleisöä miellyttävän ja totuudenmukaisen vastauksen.

 

Tässä vielä muutama kuva Kirjastotalo Metson tilaisuudesta:

 

pict2246.jpg

 

Puhujana Paavo Väyrynen on vakuuttava.

On varmaa, että esim. presidentin Uudenvuodenpuheen pitäjänä Väyrynen toisi kansalaisten keskuuteen turvallisuutta.

 

pict2251.jpg

 

Yleisö kuunteli Väyrystä suurella mielenkiinnolla…

 

 

pict2252.jpg

 

…ja arvostavasti.

 

 

pict2260.jpg

 

Ilahduttavaa oli se, että kuulijoiden joukossa oli runsaasti opiskelijoita ja muita nuoria.

 

 

pict2240.jpg

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen.

 

pict22612.jpg

 

Herastuomari Matti Kivimäki Viljakkalasta asuu talvikaudet Tampereella ja myös hän oli vaimonsa kanssa saapunut kuulemaan Paavo Väyrystä.

 

pict22412.jpg 

Eräs kuulija toi Paavolle kirjeen, joka oli osoitettu Vuokko Väyryselle. Vuokko Väyrynenhän on pirkanmaalaisia Mänttä-Vilppulasta ja sen vuoksi Paavoa voidaankin kutsua ”Pirkanmaan vävyksi!”

Katselen tässä vierestä, kun Paavo taittelee Vuokolle osoitetun kirjeen taskukokoiseksi!

 

On merkillepantavaa, että Paavo Väyrynen päätti puhujatilaisuutensa toteamukseen:

 

”Meillä on hyvät mahdollisuudet voittaa presidentinvaalit!”

Näin uskon minäkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Väyrynen, VTT Paavo Väyrynen, Kirjastotalo Metso, presidenttiehdokas Paavo Väyrynen, Vuokko Väyrynen, Antti Juva, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö,

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Joulutori, Joulutori, Joulutori Hämeenpuistoon, Tampereen Joulutori Hämeenpuistoon, Metso, Kirjastotalo Metso, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, MSL-Tampere, Keskustan kehittäminen, Keskustori, Pyynikintori,

Vappu on aina ollut työnpäivä

Lauantai 1.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Vappu varmistaa kevääntulon ja avaa raolleen portit jo kesäänkin.

 

Entisaikaan Vapunpäivä oli maalla työpäivä.

 

Usein Vappuna tyhjennettiin lantala eli ajettiin talven aikana kertynyt sonta pelloille.

 

Toinen Vapunpäivälle osunut työ oli liiterille talvella ajettujen rankojen pilkkominen polttopuiksi.

 

Alkuaikoina meillä katkomishomma hoidettiin pokasahalla, mutta myöhemmin Niemisen Orvo  kävi moottorisahallaan katkomassa rangat sopivan mittaisiksi. Sen jälkeen, kun...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vappu, vapunpäivä, vasemmisto, Vihreä Vappu, Mikko Alatalo, Kirjastotalo Metso