Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Miksi Luomuliitto nosti älämölön MTK:n järkevästä gmo-linjauksesta?

Sunnuntai 15.9.2013 - -Esko Erkkilä-


MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti viime perjantaina, että Suomessa ja Pohjois-Euroopassa satsattaisiin enemmän geenimanipuloidun ruuan tuottamiseen.

 

Marttila painotti, että erityisesti kasvinjalostukseen ja sen kehittämiseen olisi panostettava.

 

Oli vähintäänkin kummallista, että Luomuliitto nosti Marttilan järkevästä lausumasta kovan älämölön.

 

Sanotaan toki, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta miksi Luomuliitto näin alkoi ärhennellä?

 

Luomuliitto ei ole ilmeisesti jaksanut perehtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esiintuloon perusteellisesti, sillä Marttila esitti, että geenimanipuloidun ruuan ja luomutuotannon yhtäaikaisiin markkinoihin pitäisi luoda puitteet.

 

Olen Juha Marttilan kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän toteaa vastustavansa, että Suomella olisi mahdollisuus ikään kuin lainsäädännöllä julistautua gmo-vapaaksi alueeksi.

 

Poliitikkojen puuhastelut Suomen alueellisesta gmo-vapaudesta ovat haihattelua ja vailla todellisuuspohjaa.

 

Suomen gmo-vapautta puuhaavien ”juna meni jo” vuosia sitten ja se ei tule palaamaan tälle asemalle.

 

Marttila toteaa, että gmo-vapaus on oikeusturvakysymys. Se on sitä mielestäni sekä tuottajan, että kuluttajan näkövinkkelistä.

 

Kahden suurimman rehunvalmistajan lihantuottajat ovat jo vuosikausia joutuneet kilpailemaan pienvalmistajien asiakkaiden kanssa, sillä rehuseosten useat kotimaiset pienvalmistajat ovat jo pitkään käyttäneet tuotannossaan gmo-rehuja.

 

Pienvalmistajien kasvattamat possut ja broilerit menevät teurastamoissa sikin sokin niiden possujen ja broilereiden kanssa, jotka on kasvatettu non gmo-rehulla – oliko tämä uutta Luomuliitolle?

 

Miksi Luomuliitto vasta nyt nostaa älämölön, kun myös suurten rehutehtaiden asiakkaat pääsevät käyttämään tuotannossaan edullisempia gmo-rehuja?

 

Merkittävä osa kuluttajan päivittäistavarakaupoista hankkimista lihatuotteista on tuontitavaraa. On varmaa, että jokseenkin kaikki tuontia olevat lihat ja lihajalosteet on kasvatettu gmo-rehuilla. Onko tämäkin tieto uutta Luomuliitolle?

 

Juha Marttila toteaa, että aiheesta on hyvä keskustella, koska aihe on monimutkainen.

 

 

Kiitän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa selkeästä kannanotosta gmo-kysymykseen ja toivon, että asiasta käydään perusteellista keskustelua. 

 

Tosiasiat pitää kuitenkin tunnustaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Avainsanat: GMO, gmo-vapaus, non gmo-rehut, gmo-rehut, gmo:n merkintäraja, MTK, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Juha Marttila, Luomuliitto, älämölö,


Kommentit

4.5.2015 19.11  Uskotoivojahuijaus

EU hyväksyi hiljattain uusia muuntogeenisiä tuotteita markkinoilleen, mutta hevin ne eivät tänne pääse.
Vuoden alussa Euroopan parlamentti antoi jäsenmaille luvan estää gemojen viljelyn maaperällään, vaikka se sallittaisiin EU:ssa.
Huhtikuussa komissio esitti, että jäsenvaltiot saisivat kieltää gemojen käytön elintarvikkeiksi ja rehuiksi senkin jälkeen, kun ne on hyväksytty EU:ssa.

Myös keskustelu aiheesta polkee paikallaan. Siinä toistuvat väitteet, joita on esitetty 20 vuotta, vaikka moni niistä on jo tutkimuksissa kumottu.
1. Gm-tuotteiden turvallisuudesta ei ole riippumattomia tutkimuksia.
Tämä kirjoitus perustuu kolmeen viime vuosina ilmestyneeseen meta-analyysiin eli laajaan kartoitukseen aiheesta tehdyistä tutkimuksista. Mikään niistä ei ole alan teollisuuden tilaama eikä tekemä.
Göttingenin yliopiston tutkijat Wilhelm Klumper ja Matin Qaim analysoivat 147 tutkimusta geenimuunnellun soijapavun, maissin ja puuvillan viljelystä maapallon eri kolkissa. Artikkeli ilmestyi marraskuussa Plos One -tiedelehdessä.
Sveitsin hallituksen vuosina 2007?2011 toteutettu NRP 59 -hanke sisälsi 30 tutkimusta ja kolme meta-analyysiä yli tuhannesta muissa maissa tehdystä tutkimuksesta. Tarkoitus oli selvittää, olisiko muuntogeenisten lajikkeiden viljely Sveitsissä turvallista ja hyödyllistä. Sveitsissä gm-tuotteet ovat kiellettyjä vuoteen 2017 asti.
EU on julkaissut kaksi raporttia 25 vuoden aikana rahoittamistaan tutkimuksista, jotka käsittelevät gm-tuotteiden riskejä ja turvallisuutta. Tuoreempi niistä kattaa vuodet 2001?2010 ja esittelee 50 tutkimuksen ja yli 400 eurooppalaisen tutkimusryhmän tulokset.
2. Gm-ruoka sisältää arvaamattomia terveysriskejä.
Kaikkien nykyisin viljeltävien gm-lajikkeiden turvallisuus on arvioitu tiukoin kriteerein. Gm-kasveja on viljelty suurilla aloilla yli 15 vuotta. Tähän päivään mennessä tutkimuksissa ei ole tullut ilmi vahingollisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen, kiteyttävät sveitsiläiset. Samaan tulokseen päätyivät myös göttingeniläiset ja EU:n raportin tutkijat.
Väitettä ei kuitenkaan voi kokonaan kumota: tieteellisin menetelmin on mahdollista todistaa vaaran olemassaolo, ei poissaoloa.
3. Gm-kasveihin on siirretty luonnottomuuksia, kuten kalan geenejä.
Uskomus perustuu vanhoihin kokeisiin, jotka eivät edenneet tuotteiksi asti. Tutkijat yrittivät 1990-luvulla kehittää kylmää kestävää perunaa, tomaattia ja tupakkaa siirtämällä kasveihin jääkampelasta geenin, joka estää kalan soluja jäätymästä. Kokeet epäonnistuivat.
Muuntogeenisiin maisseihin on siirretty geenejä kahdesta yleisestä maassa elävästä bakteerista. Jotkut pitävät tätä luonnonvastaisena, mutta luonnossakin bakteerien geenejä on siirtynyt evoluution aikana kasveihin. Hiljattain Tina Kyndt Gentin yliopistosta ja hänen kollegansa havaitsivat, että bataatti on oikeastaan sattumalta syntynyt gm-juures. He testasivat 291 bataattilajiketta ja löysivät jokaisesta ainakin yhden dna-jakson, joka on peräisin Agrobacterium rhizogenes - tai Agrobacterium tumefaciens -bakteereista.
Myös perinteisessä jalostuksessa voidaan käyttää epäluonnollisen tai vähintään hurjan kuuloisia menetelmiä: esimerkiksi verigreipit on saatu aikaan neutronisäteilyllä.
4. Geenitekniikka lisää myrkkyjen käyttöä maataloudessa.
Gm-lajikkeiden viljely on vähentänyt rikkaruohomyrkkyjen käyttöä koko maailmassa 37 prosenttia, arvioivat göttingeniläiset tutkijat.
Tämä perustuu ensinnäkin siihen, että geenitekniikalla on saatu soija, maissi ja puuvilla sietämään glyfosaattia eli käytännössä Roundup-torjunta-ainetta. Tuote tappaa rikat, mutta viljelykasvi säilyy hengissä. Näin maanviljelijä selviää yhdellä luonnossa hajoavalla yhdisteellä.
Lisäksi Rounduppia sietävien lajikkeiden viljely mahdollistaa suorakylvön. Tavanomaisilla pelloilla kyntämisen ja äestämisen yksi tarkoitus on nitistää rikkaruohoja. Raju maan muokkaus kuitenkin edistää eroosiota ja ravinteiden valumista vesiin.
Kemikaaleja tarvitaan gm-pelloilla vähemmän myös siksi, että maissiin ja puuvillaan on lisätty yleisen Bacillus thuringiensis -maabakteerin geeni. Se tuottaa joillekin hyönteisryhmille kohtalokasta proteiinia, joka tekee reiän niiden suolen pintasoluihin. Solut kuolevat, koska suolat noruvat niistä ulos.
Ihmiselle Bt-toksiini ei ole vaarallista, sillä suolistostamme puuttuu reseptori, johon proteiini voi tarttua. Bt-proteiiniseos onkin sallittu torjunta-aine luomussa ja biodynaamisessa viljelyssä.
Aiheellinen pelko on, että glyfosaattia sietäviä lajikkeita viljeltäessä syntyy tuolle myrkylle vastustuskykyisiä rikkaruohoja. Näin käy tavanomaisessakin viljelyssä aina, kun käytetään pitkään samaa torjunta-ainetta. Yhteensä 245 rikkakasvilajin tiedetään kehittäneen resistanssin 157:lle eri herbisidille. Roundup ei enää pure 32 rikkalajiin. Noin 500 tuhohyönteistä on jo vastustuskykyisiä ainakin jollekin pestisidille.

Marilyn Gierut, Williamsburg, USA: Minä syön mielelläni muuntogeenistä maissia. Onko joku muka todistanut, että geenimuuntelusta on jotain haittaa? Kunnes niin todistetaan, syön sitä, mikä maistuu hyvältä.
5. Gm-kasvit leviävät luontoon ja siirtävät muuntogeenejä sukulaislajeihin.
Viljelykasveja on kehitetty 10 000 vuotta. Ne ovat riippuvaisia ihmisestä eivätkä selviä luonnossa. Ristipölytteiset kasvit voivat risteytyä lähisukulaistensa kanssa ja tällä tavoin levittää geenejään ympäristöönsä. Tämä on kuitenkin harvinaista.
Gm-kasvien siitepölyn siirtyminen tavallisille viljelmille pyritään estämään niin, että pelto ympäröidään suojavyöhykkein. Eristäminen on onnistunut iät ajat myös viljelijöiltä, jotka tuottavat kauppasiemeniä. Niissä lajikkeen täytyy pysyä puhtaana.
6. Gm-kasveihin siirretty Bt-toksiini tappaa monarkkiperhosia ja mehiläisiä.
Siellä missä viljelijät suosivat Bt-maissia, monarkkiperhosten populaatiot ovat kasvaneet. Viljelijöiden ei näet tarvitse käyttää vahvoja hyönteismyrkkyjä, jotka surmaavat monarkkeja.
Maailmassa on viime vuosikymmeninä kuollut massoittain mehiläisiä, mutta kato johtunee kemikaaleista, taudeista ja tehotarhauksesta, ei gm-viljelystä. Kasveihin siirretty Bt-toksiini on tarkka kohteestaan; se ei tehoa pistiäisiin. Monarkin toukat taas eivät syö maissia vaan pelkästään silkkiyrttejä.
Monarkkikohu syntyi ajatuksesta, että maissin siitepöly lentäisi silkkiyrtin lehdille, joita popsiessaan monarkit myrkyttyisivät. Näin ei käy, osoittavat useat tutkimukset. Sellaiset maissilinjat on hylätty, joissa Bt-toksiinia muodostui siitepölyyn.

Pekka Soikkanen, Helsinki, Suomi: Voisin ehkä ostaa muuntogeenistä ruokaa. Olen ollut vaihdossa Iowassa Yhdysvalloissa ja ymmärrän muuntogeenisen maissin taloudellisen merkityksen maatalousperheille. Lapsille en sitä kuitenkaan välttämättä tarjoaisi.
7. Gm-viljely vahvistaa suuryritysten valtaa ja tekee heistä agrojättien torppareita.
Paitsi suuryritykset, geenitekniikasta ovat hyötyneet myös maanviljelijät. Gm-lajikkeiden avulla sadot ovat koko maailmassa kasvaneet 22 prosenttia ja viljelijöiden tulot 69 prosenttia, laskivat Göttingenin yliopiston tutkijat. Hyödyistä ovat nauttineet etenkin kehittyvien maiden viljelijät.
On totta, että gm-kasveja tuovat markkinoille lähinnä agrojätit. Uuden lajikkeen kehittäminen maksaa 10?20 miljoonaa euroa. Moisia summia ei pikkuyrityksillä ole.
Jalostus on erittäin kallista etenkin Euroopassa, mikä johtuu pitkälti gm-lajikkeille asetetuista äärimmäisen tiukoista turvallisuusvaatimuksista.

Monsanton tutkimuslaboratoriossa Yhdysvalloissa tehdään kokeita muun muassa maissilla. Yhdysvalloissa on viljelty muuntogeenisia lajikkeita pitkään.
Lähteet:
Helsingin yliopiston kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi; kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopisto; journals.plos.org/plosone/article;
www.nfp59.ch/files/layout/Summary_NRP59_Programme_Synthesis.pdf;
ec.europa.eu/research/biosociety/pdf/a_decade_of_eu-funded_gmo_research.pdf;
www.pnas.org/content/early/2015/04/14/1419685112.abstract;
www.motherearthnews.com/real-food/adding-a-fish-gene-into-tomatoes-zmaz00amzgoe.aspx;
http://weedscience.org/

4.5.2015 23.42  -Esko Erkkilä-

Annan tutun nimimerkin pitkähkön kirjoituksen olla lukijoitteni luettavissa. Toivon kuitenkin, että nimimerkki kirjoittaisi sivuilleni omalla nimellään, sillä aiemmat hänen kirjoituksensa olen joutunut poistamaan epäasiallisina ja sen vuoksi, että ne on kirjoitettu useilla eri nimimerkeillä.

19.5.2015 7.13  gmo

Esko keskustele asiasta. Anna palautetta. Ole erimieltä. Älä keskity epäolennaisuuksiin kuten nimimerkkeihin, arvonimiin, sotilasarvoihin siviilissä tai siihen onko kirjoitus sinusta trolli kritiikki.

Tässä on se ongelma. Puhumattomuus.

19.5.2015 16.32  -Esko Erkkilä-

Kirjoita omalla nimelläsi - älä huutele puskista.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini