Alppiruusut eli rhododendronit kukkivat juuri nyt eli kesäkuun alkupäivinä.

 

Ne ovat komeita kasveja ja luovat jopa epätodellisen tunnelman mäntymetsien siimekseen.

 

Mäntymetsien siimekseen sen vuoksi, että alppiruusujen oikea kasvupaikka on mäntymetsä.

 

Alppiruusua ei koskaan pidä istuttaa kuusen lähelle, sillä matalajuurisina kasveina ne eivät sovellu vierekkäin.

 

Syväjuurinen mänty ja matalajuurinen alppiruusu ovat mainiot kasvinkumppanit keskenään!

 

 

 

 

Alppiruusu on happaman maan kasvi, joten kalkki on ehdottomasti kielletty, kun valmistellaan alppiruusun istutuskuoppaa.

 

 

 

 

Alppiruusun istutuskuoppa täytetään aluksi kaikenlaisella ”hötöllä” eli oksanpätkillä, kävyillä ja muilla saatavilla olevilla kuopan ilmavuutta lisäävillä luonnon tarveaineilla.

 

 

 

 

Paras istutusmulta on metsäsuosta tai kalkitsemattoman suopellon ojapientareelta tai ojasta kaivettu multa.

On luonnollista, että rodoille sopivaa multaa saa myös puutarhakaupoista.

Samaa multaa voi mainiosti käyttää myös syreenihortensian sekä pensasmustikan istuttamisessa, sillä ne molemmat vaativat alppiruusun tavoin happaman kasvualustan.

 

 

 

 

Olen aina hieman kademielellä ajatellut etelä- ja länsirannikon asukkaita, sillä heillä menestyvät jokseenkin kaikki Suomessa tarjolla olevat alppiruusut.

 

 

 

 

Me valitsimme alppiruusulajikkeiksi aikoinaan seuraavat:

 

• P.M.A. Tigerstedt
• Helsingin Yliopisto
• Haaga
• Mikkeli

 

Lajikevalintamme onnistui, sillä kaikki nuo lajikkeet menestyvät hallaisella mökkitontillamme.

 

 **********

Vielä alppiruusuryhmän perustamisesta se, että ojitus pitää olla kunnossa.

 

Parasta tietenkin on, että maalaji on läpäisevää, mutta esim. kuvissa näkyvän alppiruusuryhmän jokaisesta istutuskuopasta on kaivettu salaoja!

 

 

Siitä vaan alppiruusuryhmää perustamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-