Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Alppiruusujen kukinta jatkuu tänä vuonna Juhannukseen saakka!

Tiistai 21.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusu on keskikesän aikana kukkivista kasveista upein ja nyt näyttää, että sen kukinta jatkuu Juhannukseen saakka.

 

Kävin eilen illalla jälleen kerran kiertämässä mökkimännikössämme olevan alppiruusuryhmämme ja komealta näytti!

 

Kuvat kertokoot:

 

 

IMG_5519.JPG

 

 

IMG_5518.JPG

 

 

IMG_5517.JPG

 

 

IMG_5516.JPG

 

 

IMG_5515.JPG

 

 

IMG_5514.JPG

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusujen kukinta jatkuu tänä vuonna Juhannukseen saakka!, alppiruusut, rodot,

Alppiruusuryhmä ei perustamisensa jälkeen tarvitse hoitoa!

Perjantai 17.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun puolenvälin tienoot on parasta aikaa nauttia alppiruusuista.

 

IMG_5504.JPG

 

Yritän seuraavassa lyhyesti kertoa omiin kokemuksiini nojautuen alppiruusuryhmän perustamisesta:

 

  • Alppiruusu on matalajuurinen kasvi ja sen kaveriksi sopii syväjuuriset kasvit eli esimerkiksi mänty; männikkö on oivallinen paikka alppiruusuryhmälle. Kuusen lähelle alppiruusua ei pidä istuttaa.

  • Istutuskuopan pitää olla riittävän iso; minimikoko 50 senttiä x 50 senttiä ja syvyyttä vähintään puoli metriä.

  • Istutuskuopan pohjalle laitetaan kuivia risuja ja myös kävyt sopivat sinne.

  • Kuoppa täytetään metsäsuolta noudetulla happamalla suorudalla ja myös suopellon multa käy, mutta ei sellaisesta paikasta joka on joskus kalkittu.

 

Olen jostain lukenut, että alppiruusun juurella pitää kädellä kaivaen päästä kyynärpäähän saakka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusuryhmän perustaminen,

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat!

Keskiviikko 15.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Monesti ja yleensä suositelleen, että puutarhakasvien kasvupaikalle annetaan ennen istutusta aikamoinen ripaus kalkkia.

 

Näin monien kasvien osalta onkin, mutta poikkeuksia löytyy.

 

Tunnetuimpia kalkinkarttajia ovat alppiruusut ja syreenihortensiat.

 

Alppiruusun kasvupaikka pitää olla hapan ja se saavutetaan, kun kasvupaikalle hankitaan suomutaa tai multaa sellaiselta paikalta, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

Tyystin toisenlainen kasvupaikka kuin alppiruusulla tai syyshortensialla on se, jossa toivotaan kasvavan tyrniä.

 

Tyrni on todellinen kalkinsuosija, sillä sen kasvupaikka pitää olla hyvinkalkittu.

 

Trekoolinharrastajan on hallittava perusasiat ja tietämys kalkinsuosijoista sekä kalkinkarttajista pitää hallita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat!, tyrni on kalkinsuosija, alppiruusulle kalkki ei sovi, syyshortensialle kalkki ei sovi, alppiruusu, syyshortensia, tyrni,

Nyt on alppiruusujen aika!

Tiistai 14.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Istutimme yli 20 vuotta sitten mökkitonttimme männikköön alppiruusuryhmän, johon kuuluu yhdeksän alppiruusua.

 

 

IMG_5490.JPG

 

Mökkitonttimme on hallainen ja sen vuoksi lajikevalikoiman muodostavat kylmiin olosuhteisiin soveltuvat Haaga, Mikkeli, Helsingin yliopisto sekä P.M.A. Tigerstedt.

 

 

IMG_5494.JPG

 

Parhaiten on pituutta kasvanut tuo nelimetrinen alppiruusu, joka vasta nyt aloittelee kukkimista.

 

 

IMG_5496.JPG

 

Alppiruusuryhmä pitää sijoittaa mäntymetsään, sillä silloin matalajuurinen alppiruusu ja syväjuurinen mänty eivät kilpaile keskenään – paha virhe on sijoittaa alppiruusu lähelle kuusta, sillä silloin molemmat matalajuuriset kilpailevat keskenään.

 

Alppiruusun kukinta-aika kestää korkeintaan kymmenen päivää eli nyt on aika nauttia alppiruusujen kukinnasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt on alppiruusujen aika!, alppiruusu, rodot, Rhododendron, Haaga-rodo, Mikkeli-rodo, Helsingin yliopisto-rodo, P.M.A. Tigerstedt-rodo,

Kesä etenee nyt vauhdilla!

Keskiviikko 16.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Kesän vauhdikkaan etenemisen huomaa siitä, että kasvien kukkiminen kestää vain muutaman päivän ja on oltava tarkkana, jotta ehtii ikuistamaan eri kasvin kukinnan.

 

Tein eilen kamerakierroksen mökkitontillamme ja tuloksena mm. nämä kuvat:

 

 

IMG_2042.JPG

 

Päivänliljoja on moniaita eri lajikkeita ja tässä se, jota meillä on useassakin eri paikassa.

 

 

IMG_2043.JPG

 

Onko tämä ukko- vaiko jättilaukka? Monessa paikassa meillä on näitäkin!

 

 

IMG_2046.JPG

 

Kurjenmiekkoja on niitäkin useita eri versioita, mutta vain yksi niistä on kotoperäinen eli keltainen kurjenmiekka.

 

Tämä on varmasti kotoperäinen, sillä olen sen kolmisenkymmentä vuotta sitten kaivanut maanomistajan luvalla naapurimme mutakuopasta, jossa sitä oli laaja esiintymä – nykyaikainen maatalous on täyttänyt tuon mutakuopan, joten sitä ei ole enää olemassa.

 

 

IMG_2023.JPG

 

Särkynyttä sydäntä meillä on kahta eri versiota. Kulotamme aina keväisin perennapenkkimme, mutta aina sieltä kesällä nousevat molemmat särkyneet sydämet!

 

 

IMG_2048.JPG

 

Meillä on useissa paikoissa akileijoja ja kaikki ne ovat todellista maatiaiskantaa, sillä ne on saatu anopin kukkapenkistä Kälviältä.

 

 

IMG_2050.JPG

 

Pitihän tuo eilinenkin kamerakierros päättää alppiruusuryhmäämme ihailemaan, sillä kohtapuoliin alppiruusujen kukinta-aika on ohi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päivänliljat, ukkolaukka, jättilaukka, keltainen kurjenmiekka, särkynyt sydän, akileija, alppiruusu, rodo,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Sunnuntai 13.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 15. päivien välisenä aikana, joten nyt on alppiruusujen eli rodojen paras kukinta-aika.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat viitisentoista vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Otin kameran mukaani ja kiersin alppiruusuryhmämme ympäri ja kuvaustulokset ohessa.

 

 

IMG_2012.JPG

 

 Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

IMG_2013.JPG

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

IMG_2014.JPG

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

IMG_2015.JPG

 

Oikeastaan harmittaa, että perustimme männikköömme vain yhden alppiruusuryhmän, sillä tilaa olisi kyllä ollut.

 

 

IMG_2016.JPG

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_2018.JPG

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Se on alppiruusujen aika nyt!, alppiruusut, rodot,

Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!

Maanantai 15.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut eli rodot kukkivat kesäkuun alkupäivinä, mutta nyt niiden kukinta on ainakin meillä viivästynyt ja saamme ihailla niiden kukintaa vasta nyt.

 

 

 

IMG_8475.JPG

 

Siitä on varmaan parisenkymmentä vuotta, kun istutimme mökkimaailmaamme 11 rodoa. Istutimme rodot oikeaoppisesti mäntyjen juurelle.

 

 

IMG_84762.JPG

 

Polkupyörä mittapuuna!

 

 

IMG_8478.JPG

 

Lajikkeina meillä on Mikkeli, Helsingin Yliopisto, Haaga sekä P.M.A. Tigerstedt, sillä ne ovat ainoat lajikkeet, jotka ovat hallankestäviä.

 

 

IMG_84792.JPG

 

Rodoa ei koskaan pidä istuttaa kuusen tai koivun juurelle ja ei myöskään avoimen taivaan alle, vaan aina männikköön!

 

 

IMG_84822.JPG

 

Mänty syväjuurisena on pintajuurisen rodon paras kaveri!

 

 

IMG_8483.JPG

 

Viikko vielä kukintaa!

 

 IMG_84842.JPG

 

 

Olishan ne lajikenimilaputkin tallella, mutta en nyt ehdi niitä kaivelemaan.

 

 

 

Mökkimaailmassa on rodoille sopivaa männikköä jäljellä vielä ainakin kolmen tai neljän rodoryhmän tarpeisiin – pitäisköhän ryhtyä?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt on alppiruusujen kukinta-aika!, Rodolajike Mikkeli, Rodolajike Haaga, Rodolajike Helsingin Yliopisto, Rodolajike P. M. A. Tigerstedt,

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

IMG_8047.JPG

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

IMG_8046.JPG

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

IMG_8043.JPG

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

IMG_8049.JPG

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

IMG_8054.JPG

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Minullehan tämä passaa!

Lauantai 14.3.2020 - -Esko Erkkilä-

On se kovaa tämä korona-hössötys, mutta kaikessa kaameudessaan se kyllä minulle passaa.

 

Katselin kalenteriani ja kovin on tullut väljää eilisen ja toissapäivän aikana.

 

Poikkesin toissapäivänä mökkimaailmassa ja jo silloin iski kova kaipaus, että sinne pitäisi päästä.  Tuo tunne vahvistui eilen, kun tuutin täydeltä tuli tietoja uusista rajoituksista.

 

 

IMG_7274.JPG

 

Mansikkamaalla ei vielä ole puuhasteltavaa, mutta kynnet syyhyvät!

 

 

IMG_7276.JPG

 

Syksyllä istutetut valkosipulit ovat terhakoina työntämässä kasvuun!

 

 

IMG_7279.JPG

 

Herukkapensaat odottavat kevätruiskutuksia, mutta (yö)pakkasten pelossa niitä ei vielä uskalla suorittaa.

 

 

IMG_7281.JPG

 

Alppiruusut kukkivat täysillä vajaan kolmen kuukauden kuluttua; vai ehtivätkö jo aikaisemmin!

 

 

Vielä kerran:

Minullehan tämä passaa, sillä mökkimaailma odottaa minua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mansikkamaa, valkosipulit ovat talvehtineet hyvin, herukkapensaiden kevätruiskutukset ovat ajankohtaisia, alppiruusut odottavat kukinnan alkamista, alppiruusut,

Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga sekä P. M. A. Tigerstedt ovat alppiruusulajikkeet, jotka menestyvät hallaisellakin tontilla

Torstai 13.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupuoliskon päiviä ja alppiruusut kukkivat parhaillaan.

 

 

Alppiruusut eli rhododendronit eli rodot ovat komeita ilmestyksiä yksittäisinäkin kasveina, mutta todellisia katseenvangitsijoita ne ovat ryhmissä.

 

 

Olen tyytyväinen, että parisenkymmentä vuotta sitten istutimme mökkitonttimme männikköön yksitoista alppiruusua ja kyseessä olivat juuri nuo lajikkeet, jotka mainitsen tämän juttuni otsikossa.

 

 

Tunnen pientä kademieltä varsinais-suomalaisia alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka voivat valita lajikkeeksi melkein minkä vaan tarjolla olevista lajikkeista – Viljakkalan Majajärvellä sijaitsevalla hallaisella mökkitontilla se ei ole mahdollista.

 

 

 

IMG_1929.JPG

 

 

Alppiruusut ja alppiruusuryhmät pitää mieluiten istuttaa mäntyjen katveeseen, sillä alppiruusut matalajuurisina kasveina sopivat hyvin syväjuuristen mäntyjen kanssa.

 

 

Alppiruusuja ei pidä istuttaa kuusten alle ja läheisyyteen, sillä kuusi ei matalajuurisena sovellu alppiruusun kaveriksi.

 

 

Alppiruusun istutuskuoppaan pitää pohjalle hankkia havupuiden risuja ja käpyjä, sillä alppiruusun kasvupaikka pitää olla sellainen, että alppiruusun juurelle pystyy helposti kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

 

Tärkeintä on muistaa se, että alppiruusulle ei koskaan pidä antaa ripaustakaan kalkkia, sillä alppiruusut ovat kalkinkarttajia.

 

 

Alppiruusut ovat nyt kukkeimmillaan ja tämän juttuni lopuksi kuvakimara alppiruusuistamme:

 

 

 

IMG_1895.JPG

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_1913.JPG

 

 

 

IMG_1914.JPG

 

 

 

IMG_1915.JPG

 

 

 

IMG_1916.JPG

 

 

 

IMG_1917.JPG

 

 

 

IMG_1918.JPG

 

 

 

Vuonna 2020 kesäkuun neljäntenä päivänä saamme taas seuraavan kerran ihailla alppiruusujen kukoistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusut, kalkinkarttajat, rodot, Alppiruusut eli rhododendronit, rhododendronit, Helsingin Yliopisto, Mikkeli, Haaga, P.M Tigertedt, alppiruusulajikkeet,

Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt

Lauantai 8.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajakasveihin kuuluvat mm. alppiruusut eli rodot, pensasmustikka, hortensiat ja atsaleat.

 

 

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja nyt on alppiruusujen kukinta-aika.

 

 

 

Myöhäinen kevääntulo on merkinnyt, että tavallisesti kesäkuun neljäntenä päivänä kukkaan puhjenneet rodot ovat nyt vasta eilen puhjenneet kukkaan.

 

 

 

IMG_1796.JPG

 

 

Meillä on yksitoista rodoa mökkimaailmamme männikössä ja eilen sain lyöttäytyä rodojemme joukkoon.

 

 

Helsingin Yliopisto, Haaga, Mikkeli ja P.M.A Tigestedt ovat lajikkeet, joita meillä on kasvussa.

 

 

Rodot eli alppiruusut ovat helppohoitoisia kasveja, sillä ne eivät käytännössä vaadi istuttamisen jälkeen mitään hoitoa.

 

Rodot ovat pintajuurisia kasveja, joten männyt syväjuurisina ovat niille paras kasvukumppani – rodoja ei pidä istuttaa kuusien katveeseen, sillä matalajuuriset kasvit eivät sovi yhteen.

 

Pahin virhe rodojen kasvatuksessa on kalkita niiden kasvualustaa, sillä rodo on ääriesimerkki kalkinkarttajista!

 

 

Rodo siis männyn kaveriksi ja ei missään tapauksessa kalkkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalkinkarttajista rodo kukkii nyt, kalkinkarttajat, hapanta kasvualustaa vaativat, rodot, alppiruusut, syyshortensiat, hortensiat, pensasmustikat, atsaleat,

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Istutuskuoppa, riittävän suuri istutuskuoppa, syyshortensian istuttaminen, alppiruusun istuttaminen, pensasmustikan istuttaminen, tyrnin istuttaminen, istutuskuoppa räjäyttämällä,

Nyt riittää kiinnostusta alppiruusuihin!

Maanantai 4.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun ensimmäiset päivät ovat aikaa, jolloin alppiruusut eli rodot kukkivat. 

 

 

Se merkitsee, että ihmisten kiinnostus alppiruusujen istuttamiseen on nyt korkeimmillaan.

 

 

Pidän itseäni jonkinlaisen rodojen asiantuntijana ja sen vuoksi uskallan esittää muutaman alkeisneuvon rodojen kasvatukseen.

 

 1.      Rodot viihtyvät parhaiten puolivarjossa ja mäntymetsä on niille paras kasvuympäristö. Männyt sen vuoksi, että ne ovat syväjuurisia ja kun rodot puolestaan ovat pintajuurisia, ne viihtyvät yhdessä.  Paha virhe on istuttaa rodoja kuusten alle, sillä molemmat ovat pintajuurisia, joten ne kilpailevat keskenään.

2.      Rodot vaativat happaman maan, joten kalkitusta rodomaalle ei saa laittaa lainkaan.

3.      Rodoille, kuten muillekin puutarhakasveille, pitää kaivaa riittävän tilava istutuskuoppa – suosittelen istutuskuopan kooksi halkaisijaltaan metriä ja syvyydeksi vähintään puoli metriä.

4.      Istutuskuoppa täytetään happamalla suoturvemaalla ja missään tapauksessa istutuskuoppaan ei pidä laittaa sitä samaa savijankkoa, joka istutuskuopasta poistettiin.

5.      Rodokuopan täyttömaan sitää olla kuohkeaa, sillä sanotaan, että rodon juurilla pitää päästä ilman apuvälineitä kaivautumaan kyynärpäitä myöden, No, ehkä se on liioittelua, mutta ranteita myöten rodon juurilla pitää pystyä kaivautumaan.

6.      Kuohkeusvaatimus pystytään hoitamaan siten, että istutuskuopan pohjalle kerätään (happamia) käpyjä, oksanpätkiä ja muuta materiaalia, jotka varmistavat istutuskuopan kuohkeuden.

7.      Rodojen istutuskuopasta on hyvä tehdä salaoja siten, että pohjavesi ei kiusaa rodoa.

8.      Lajikevalikoimassa pitää huolehtia alueelle sopivien lajikkeiden valinnasta – eteläisessä Suomessa lajikevalinta on helppoa, mutta jo Pirkanmaalla joudutaan tukeutumaan hallankestäviin lajikkeisiin. Itselläni lajikkeina ovat Haaga, Helsingin Yliopisto, Mikkeli sekä P.M.A. Tigerstedt ja hyvin ovat kestäneet hallaisella tontilla.

 

Kunnollisen istuttamisen jälkeen rodo kiittää kasvattajaansa, sillä se ei sen jälkeen juurikaan tarvitse hoitoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, Rodo, alppiruusun istuttaminen,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

IMG_0323.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, alppiruusut, Helsinki, Mikkeli, Haaga, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, alppiruusu on happaman maan kasvi, syyshortensia, pensasmustikka,

Pääsin sentään suosta pois!

Perjantai 23.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Traktorihommissa voi aina kokea mielenkiintoisia asioita.

 

 

Itse koin niitä tässä päivänä muutamana, kun menin hyvin sujuneen kyntöpäivän päätteeksi mökkitontin rannassa olevalle joutomaalle ja tarkoitukseni oli kyntää tuo pieni maapläntti.

 

 

Ensimmäinen veto onnistui jotenkin, mutta toisella vedolla upposin mutaan  melekin traktorin pohjia myöten.

 

 

Tiedän kokemuksesta, että tuolla kohdalla on kivikova savikko puolen metrin syvyydessä, joten lopullisesta vajoamisesta esim. moottoria myöten ei ollut vaaraa.

 

 

Omaan kokemusta traktorin suosta ajamisesta takapyörään kiinnitetyn parimetrisen tukkipöllin avulla, mutta mökillä ei ole kettinkejä ja vaijeri ei oikein sovi siihen tarkoitukseen.

 

 

Olen joskus ollut mukana ”työnjohtajana” ja opastajana Mantsinsaarella, kun meitä saarella kuljettanut venäläiskuski ajoi traktorinsa suohetteikköön.

 

 

Menetelmä oli venäläismiehelle aivan uusi ja hän kovasti kiitteli, kun sai käytännön kautta oppia tavan, jolla traktori saadaan suosta ylös.

 

 

 

Mutta se oma tapaukseni:

 

 

Jouduin käyttämään kahta keinoa eli lapioimaan traktorille kulkuväylä kovalle maalle ja irrottamaan kyntöaurat.

 

 

Lapionti piti suorittaa savijankkoon saakka ja se vajaa parituntinen joka siinä kului, oli hyvää kuntoilua!

"Tapahtumapaikalle" jättämäni aurat vedin vaijerilla kuivalle maalle ja laitoin traktorin perään.

 

 

Tässä kuvakimara tapahtuneesta – onneksi olin mökillä yksin, joten ei tarvinnut kuulla arvostelua tyhmyydestäni:

 

 

 

tr1.jpg

 

 

 

tr2.jpg

 

 

 

tr3.jpg

 

 

 

tr4.jpg

 

 

 

tr5.jpg

 

 

 

tr6.jpg

 

 

 

tr7.jpg

 

 

 

Onneksi mökin kastelujärjestelmää en vielä ollut ehtinyt laittaa talviasentoon, joten vesipumppu päälle ja traktorin peseminen onnistui helposti.

 

 

Toivottavasti ensi kesänä on pätkä niin kuivaa, että pystyn tuolle alueelle kylvämään nurmikon, jotta sinne ei enää tarvitse traktorilla upota.

 

 

Alue on hyvää, kalkitsematonta suomutaa, joten se olisi mainio kasvualusta alppiruusuille, pensasmustikalle ja syreenihortensialle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, suomuta, hapan suomuta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia,

Alppiruusulla pitää olla hapan kasvupaikka

Perjantai 20.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Hävitimme omakotitalomme nurkalta vuorimännyn ja istutimme paikalle kolme alppiruusua.

 

 

Alppiruusun kasvupaikan valinnassa on muutama niksi ja niistä nyt muutama sana.

 

 

rodo1.jpg

 

 

Kaikki kasvit vaativat riittävän suuren istutuskuopan ja niin myös alppiruusu.

 

 

Istutuskuopan pitäisi olla halkaisijaltaan lähemmäs metrin ja syvyyttä sillä pitäisi olla puolisen metriä.

 

 

Alppiruusun istutuskuopan pohjalle pitäisi haalia kaikenlaista kuohkeutta lisäävää materiaalia – oksanpätkät, kävyt ja kaikkinainen tontilta löytyvä kasvisperäinen materiaali on soveliasta alppiruusun istutuskuopan pohjalle.

 

 

Istutuskuoppaan tulevalle maalle on yksi erityisvaatimus; maan pitää olla hapanta, joten missään tapauksessa alppiruusulle ei saa antaa kalkkia!

 

 

Pitää muistaa, että kolme puutarhakasvia vaativat happaman maan eli alppiruusu, pensasmustikka sekä syyshortensia.

 

 

Parasta maata alppiruusun istutuskuoppaan on metsäojitukselta saatava hapan maa-aines tai sellaiselta suopellonkulmalta kaivettu maa, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

 

 

 

rodo2.jpg

 

 

Valitettavasti meille istutetut alppiruusut olivat ulkomaisia jalosteita, joiden talvenkestävyydestä ei ole takeita.

 

 

Olen aina hieman kademielellä katsellut lounais-Suomen alppiruusun kasvattajia, joilla mahdollisuudet lajikevalintaan ovat tyystin toiset kuin meillä Pirkanmaalla.

 

 

Vielä pari seikkaa:

 

 

  • alppiruusu on pintajuurinen kasvi, joten se sopii oikein hyvin syväjuurisen männyn vierelle, mutta sitä ei saa istuttaa lähelle erästä toista puuta eli pintajuuriston omaavaa kuusta
  • alppiruusun istutuskuoppaan etsityt oksanpätkät, kävyt ja muut vastaavat materiaalit takaavat, että alppiruusun kasvupaikka pysyy kuohkeana – sanotaan, että alppiruusun juurelle pitää paljain käsin pystyä kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

Alppiruusun kauniita kukintahetkiä kesäkuun viidennen – kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla toivotellen

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, alppiruusun istuttaminen, alppiruusu vaatii happaman maan,

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat

Torstai 22.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maatalouskemian alkeita opiskelleille on tietona, että kalkitus nostaa satotasoa.

 

 

Satotason kohoaminen perustuu sille, että kalkituksen avulla kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maaperässä olevat ravinteet.

 

 

Näin asiat pääsääntöisesti onkin peltoviljelypuolella, mutta puutarha- ja koristekasveilla asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

 

 

Puutarhassa löytyy eräitä kasveja, joille kalkitus ei sovi lainkaan ja siitä on ehdottomasti pidättäydyttävä.

 

 

Mökkitontillamme kasvaa ainakin kolme eri kasvilajia, joille kalkkia ei saa antaa.

 

 

Kalkinkarttajamme ovat pensasmustikka, syyshortensia sekä alppiruusut.

 

 

Miten pensasmustikan, syyshortensian ja alppiruusujen ”kalkinkarttamisominaisuutta” hoidetaan?

 

 

Alppiruusujen ihanteellinen kasvupaikka on mäntyjen juurella ja kun männynneulaset ovat happamia ja kun ne putoilevat alppiruusujen päälle, niin sitä kautta alppiruusut saavat happamuutta kasvupaikalleen.

 

 

Ihanteellinen tapa huolehtia syyshortensian ja pensasmustikan kasvupaikan happamuudesta on se, että niiden juurille tuotaisiin vaikkapa kolmen vuoden välein hapanta suorutaa eli suolta kaivettua hapanta turvemaata.

 

 

Ihanteellista olisi kaivaa suorutaa metsäojien penkalta tai sitten sellaisesta paikasta pellolla, jota ei ole milloinkaan kalkittu.

 

 

Tunnustan, että olen siinä mielessä tyypillinen henkilö, kun kerron miten pitäisi menetellä, niin omien kasvieni kanssa en siten kuitenkaan tee – ainakin siitä on vuosia, kun olen tuonut suorutaa syyshortensioille ja pensasmustikkamaalle.

 

 

Mikä puutarhakasvi tavanomaisten juuresten ja muiden kalkinsuosijoiden lisäksi on sellainen, joka erityisesti pitää kalkituksesta?

 

 

Vastaus on tyrni.

 

 

Tyrni on kalkinsuosija ja sen ominaisuutensa lisäksi se on sellainen, jota ei saa lannoittaa.

 

 

Tyrni on palkokasvien ja lepän tapaan kasvi, joka juurinystyröiden avulla pystyy hyödyntämään ilmassa olevan typen.

 

 

Jos tyrnille antaa lannoitetta, sen systeemit saattavat mennä sekaisin ja se voi pahoin.

 

 

Siis:

  • kalkkia tyrnille

  • ei missään nimessä kalkkia pensasmustikalle, syyshortensialle eikä alppiruusuille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kalkinsuosijat, kalkinkarttajat, kalkki, pH, maan kalkitseminen, hapan kasvualusta, alppiruusu, pensasmustikka, syyshortensia, tyrni,

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt alppiruusujen kukintaa

Lauantai 27.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusujen kukinta alkaa Tampereen maisemissa tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivän tienoilla.

 

 

Viileä alkukesä on nyt merkinnyt kukinnan alkamisen viivästymistä parilla viikolla.

 

 

 

 

Istutimme mökillemme männikköön hieman toistakymmentä alppiruusua viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Panostimme istutukseen, sillä yritimme tehdä sen ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan”.

 

 

Alppiruusuille varattu alue on periaatteessa kuivaa männikköä, mutta kun mökkitonttimme on lähteinen, niin jokaisesta istutuskuopasta johtaa salaoja avo-ojaan.

 

 

Istutuskuopat olivat tilavia ja laitoimme sinne pohja-ainekseksi kaikenlaista kariketta, käpyjä ja muuta materiaalia, joka teki istutuskuopan maa-aineksen kuohkeaksi. Pidin mielessäni vanhan viisauden, että alppiruusun juuristoon pitää päästä paljain käsin kaivautumaan ainakin ranteiden syvyydelle saakka.

 

 

 

Olen aina tuntenut pienoista kateutta niitä alppiruusun kasvattajia kohtaan, jotka kasvattavat alppiruusuja Turun seudulla tai yleensäkin etelä-Suomessa – he pystyvät hyödyntämään sen suuren lajikevalikoiman, joita puutarhamyymälät tarjoavat.

 

 

Meidän korkeudella lajikevalintaan piti silloin ja pitää yhä kiinnittää suurta huomiota.

 

 

Olin muutama päivä sitten tyytyväinen, kun kuulin jonkun alppiruusun kasvattajan sanovan, että P.M.A. Tigerstedt, Haaga, Helsingin Yliopisto sekä Mikkeli ovat edelleenkin lajikkeita, jotka menestyvät hieman pohjoisempanakin.

 

 

Meillä on kasvamassa juuri noita lajikkeita!

 

 

 

 

P.M.A. Tigerstedt

 

 

 

 

 

 

Haaga