Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pyysi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:ltä lausuntoa Tampereella mahdollisesti rakennettavasta ratikasta.

 

 

Vastasimme pormestarille eilen ja lausuntomme kuului näin:

 

 

************************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry                                           

Tampere                                                                       19.9.2016

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY:N LAUSUNTO TAMPEREEN RAITIOTIEN MAHDOLLISESTA TOTEUTTAMISESTA

 

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme Tampereelle suunnitellusta raitiotiestä.

 

Tampereen taloustilanne on oleellisesti heikentynyt siitä kun ratikkaa alettiin suunnitella. Yhteisöverotulojen romahtaminen ja työttömyysmenojen kasvu ovat vieneet ratikan toteuttamiselta taloudellisen pohjan pois. Suuri osa ratikalle esitetyistä hyödyistä voidaan saavuttaa myös uudenaikaisella bussivaihtoehdolla. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n mielestä Tampereelle suunniteltua raitiotiehanketta ei tule toteuttaa nykyisen valtuuston päätöksellä.

 

Raitiotien kustannukset ovat raiteiden osalta nousseet yli 250 miljoonan, jonka kaupunginvaltuusto asetti ylärajaksi rakentamiselle. Raitiotien kokonaiskustannusarvio on jo nyt ylittänyt 450 M€ ja on perustellusti oletettavissa, että kokonaiskustannukset tulevat asettumaan tasolle 1.000 M€ eli kyse on miljardihankkeesta.

 

Demokratian kannalta on tärkeää, että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa rakennetaanko raitiotie nykyisillä kohonneilla kustannusarvioilla. Tämä tapahtuu siirtämällä rakentamispäätöstä vuodella, jotta tamperelaiset voivat kuntavaaleissa aidosti vaikuttaa kyseiseen päätökseen.

 

 

********************

 

 

Tässä tarkempi yksityiskohtia lausuntomme perusteista:

 

 

Yleistä esitetystä aineistosta  

• Koko aineisto painottuu vahvasti ratikan ennakoituihin hyötyihin ja sen haittoja on vähätelty tai jätetty kertomatta. Vertailu ei ole tasapuolinen eikä sisällä esim sähkö- ja biokaasubussien nopeaa kehittymistä.
• Liikennejärjestelmän tulee olla mahdollisimman ekologinen. On epäselvää ja epävarmaa mikä on ratikan ja sen vaihtoehdon vaikutus ekologiseen jalanjälkeen?
• Ratikka on Tampereen muihin edessä oleviin investointeihin verrattuna kallis ja sen tuomat hyödyt ovat pienemmät kuin esim KansiAreenan.
• Ratikka ei ratkaisuna edusta uusinta teknologiaa.
• Joukkoliikenteen tulee olla paitsi sujuvaa myös nopeaa. Pikaratikka olisi ollut nopea, nykyinen ehdotus ei ole. Ratikan johdosta monen matka-aika pitenee.

 

1. Miten Tampereen raitiotien toteuttaminen vaikuttaa edustamanne tahon / intressiryhmänne toimintaan ja tavoitteisiin?

• Ratikan varren kaupunginosiin ratikalla on alueiden eriarvoistamista lisäävä vaikutus.
• Suurin osa kaupungin lähiöistä ei hyödy ratikasta mutta niillä hanke vähentää kaupunginosan kehittämishankkeita ja heikentävän asuntojen hintakehitystä verrattuna suunnitellun ratikkareitin varrelle tuleviin kaupunginosiin.
• Laajalti rakentunut alue, kuten Hervannan itä- ja länsiosista pääse nyt suoraan kaupunkiin, jatkossa liikkuminen edellyttää vaihtoja ja liityntäliikennettä.
• Panostamalla biokaasubusseihin saadaan parempi ilmastovaikutus ja parannetaan kaupungin työllisyyttä nopeasti ja kestävällä tavalla.

 

2. Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan Tampereen seudun kehitykseen?

• Ratikan rakentaminen kestää 2-4 vuotta. On hyvin mahdollista että se vaikuttaa liikeyrityksiin, tyhjentää Hämeenkadun ja monet sivukadut liikkeistä.
• Automarkettien tilanne paranee ja muut keskukset - Nokia, Ylojärvi, jne. - saavat hyötyä em. syistä.
• Yhden ratikkalinjan rakentaminen ei riitä. Ratikkaan pohjautuva joukkoliikenne tulisi kattaa paljon suuremmat alueet. Tarvittava panostus ei ole missään suhteessa saataviin hyötyihin. Jo murto-osalla tehty panostus lähijunaliikenteeseen tuottaa suuremmat hyödyt ja paljon nopeammalla aikataululla. 
• Rakentamishanke keskittää asutusta ratikkareitin varrelle ja vaarana on, että se osaltaan heikentää seudun muiden kaupunkien omaa kehitystä.

 

3. Mitä yhteistyömahdollisuuksia näette Tampereen raitiotien jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen?

• Riippuen kalustotoimittajan valinnasta ratikalla saattaa olla työllistämisvaikutuksia rakentamistöiden lisäksi.

 

 

4. Mitä asioista tulisi ottaa huomioon raitiotien rakentamisen aikana?

• Hämeenkatu ja kaikki muutkin ratikkareitin alueet tulee toimia koko rakentamisen aikana.
• Liikenne niin keskustassa kuin muillakin alueilla tulee olla sujuvaa kaikilla liikennemuodoilla.

 

Muita huomioita:

• Ratikan vaikutuksesta reitin varren asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat.
• Hämeensillan korjausta ei tarvita ellei ratikkaa rakenneta. Mikäli ratikka tulee, ei kustannuksissa esitetty 5 M € ole riittävä.
• Reitti ei kulje Tampereen Yliopistolle, mikä heikentää oleellisesti Tampere3 hankkeen potentiaalisia hyötyjä.

 

 

Ja vielä:

 

 

Raitiotien viimeisin kustannusarvio on 282,9 M€, joka ei vielä sisällä ratikan vaunuja. Se ylittää valtuuston asettaman kustannusten maksimiarvon (250 M€) eikä valtio osallistu ylimenevän osuuden rahoitukseen. Summaan eivät myöskään sisälly johtosiirrot, jotka jäävät kaupungin eli veronmaksajien maksettaviksi.

 

Suunnitelmaan sisältyy kaikkiaan 16 siltaa, 22 tukimuuria ja kaksi paalulaattaa, joista valtaosa tulee kantakaupungin ja Hervannan väliselle osuudelle (esim valtatie 9:n ylittävän sillan pituus on 250 metriä). Niiden suuri lukumäärä lisää merkittävästi riskiä kustannusarvion ylittymiseen ja tuottaa merkittäviä häiriöitä koko rakennushankkeen ajan sekä liikenteelle että väylän varren asukkaille.

 

Taloudellista hyöty/kustannussuhdetta 30 vuoden aikajänteellä tarkasteltaessa on kustannuspuolelle laskettu vain raideväylän rakennuskustannukset ilman vaunuja ja johtosiirtoja. Raitiotieinfran ylläpitokustannuksiksi on 30 vuoden aikana arvioitu 32 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vuodessa. Hyötypuolella on arvioitu maankäytön tehostumisen tuottavan 115 miljoonaa, kiinteistötalouden 128 miljoonaa, kunnallisverojen 7 miljoonaa, lipputulojen kasvuksi 114 miljoonaa, operointikustannusmuutoksen tuotoiksi 44 miljoonaa ja investoinnin jäännösarvoksi on laskettu 22 miljoonaa.

 

Näillä lähtöoletuksilla on hyöty/kustannussuhteeksi saatu 1,9. Lukuihin on kuitenkin vaikea uskoa, koska niiden perustana olevia oletuksia ei ole esitetty. Vaunuton ratikka on ratikka, jolla ei voi tehdä mitään. Esim. hoito- ja ylläpitokustannukset yllä olevassa arviossa ovat noin 48 500 euroa kilometriä ja vuotta kohti. Tuntuu pieneltä. Raitiotieinfran ylläpitoon on hanketta esiteltäessä ilmoitettu varatuksi 84 000 euroa/kilometri/vuosi eli noin 60 M€ 30 vuodessa, joka summa ei näy hyöty/kustannustarkastelussa.

 

Ratikan tuomia maankäytön tehostumisen ja kiinteistötalouden (mitä tämä muuten ratikan yhteydessä tarkoittaa?) tuottoja on vähintäänkin vaikea täsmällisesti arvioida.

 

Raitiotie merkitsee myös uuden liikennejärjestelmän tulemista bussiliikenteen rinnalle. Kahden järjestelmän ylläpito nostaa väistämättä kustannuksia, jota seikkaa ei taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ole lainkaan otettu huomioon.

 

Ratikan haittapuoliksi on laskettava myös se, että pysäkkiväli pitenee bussivaihtoehtoon verrattuna. Tämä merkitsee suurta haittaa esim Finninmäen ja Lukonmäen asukkaille, koska bussilinjojen 3 ja 4 loppuminen ratikan myötä poistaa Lukonmäen kohdalla nyt olevat pysäkit. Myös Hämeenkadun pysäkkivälien harveneminen haittaa sen varrella olevissa liikkeissä asiointia. Samoin pysäkin katoaminen kirjastotalo Metson kohdalta vaikeuttaa kirjaston käyttöä.

 

Finninmäen ja Lukonmäen ohella toinen esimerkki ongelmasuunnasta on Multisilta, Peltolammi ja Koivistonkylä joiden asukkaat joutuivat ratikassa ainoastaan maksumiehen rooliin.

 

Ratikan kiskoja ei voi myöskään siirtää. Ratikan myötä suuria alueita kuten Kaukajärvi ja Annala, Lentävänniemi ja Tesoma jäävät paitsioon. Näiden alueiden palvelutaso ei parane, ellei vaihtoyhteyksiä saada todellisuudessa helpoiksi ja nopeiksi.

 

Ratikka liikennemuotona on myös haavoittuva. Yhdenkin vaunun rikkoutuminen tai jumittuminen esim talvella Hervannan valtaväylän ylämäkeen pysäyttää koko liikennöinnin.

 

Ratikan rakentaminen kestää neljä vuotta. Sinä aikana koko Tampereen keskustan liikenne on enemmän tai vähemmän ongelmissa ja keskustan kauppojen ja liikeyritysten saavutettavuus kärsii. Tästä yrittäjille aiheutuvia haittoja ja tulojen menetyksiä ei ole mitenkään arvioitu.

 

Toimivan ratikkaliikenteen rakentaminen Taysin ja Tampereen ammattikorkeakoulun alueelle tulee olemaan vaikeaa alueen liikenteellisen ahtauden vuoksi. Rakennustyön aikana molempien laitosten saavutettavuus vaikeutuu entisestään, mikä haittaa vakavasti niiden toimintaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n jäsenet eivät kuitenkaan yksimielisesti vastusta ratikkaa, vaan osa näkee sen olevan hyvä keino sujuvoittamaan joukkoliikennettä ja kehittämään kaupunkia.

 

Kuntavaalit 9.4.2017 tulevat todellisuudessa ja joka tapauksessa olemaan ratikkavaalit.

 

Nykyisellä valtuustolla ei ole parasta mahdollista mandaattia päättää ratikasta, sillä ratikkakysymys on tullut pintaan vasta edellisten kunnallisvaalien jälkeen.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että ratikkapäätöksen tekeminen siirretään vuodella eteenpäin, jotta tamperelaisilla on aito mahdollisuus vaikuttaa miljardiluokan investoinnista päättämiseen!

 

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

 

 

 

Esko Erkkilä                                                                 Kalle Kiili

puheenjohtaja                                                             varapuheenjohtaja

 

 

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-