Helmikuun kääntyminen puoleenväliin merkitsee, että yhdistysten sihteerien ja puheenjohtajien on aika valmistella kevätkokouksia, joita joissakin yhdistyksissä kutsutaan myös vuosikokouksiksi.

 

 

Kevätkokousten runkona on edellisen vuoden toimintakertomusten sekä tilinpidon hyväksyminen.

 

 

Kevätkokouksiin on tavallisesti helpompi saada osanottajia kuin syyskokouksiin, sillä kevätkokouksissa ei valita vastuuhenkilöitä vetämään yhdistyksen toimintaa.

 

 

Kevätkokousten puheenjohtajiksi pitää valita henkilöitä, jotka eivät ole olleet vastuussa yhdistyksen taloudellisesta toiminnasta, sillä kevätkokousten asialistalla on vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Olen tällä hetkellä kahden sellaisen yhdistyksen puheenjohtaja joiden kevätkokouksen asialistalla on tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Yhdistysten kevät- ja syyskokoukset ovat monesti tapahtumia, joiden yhteydessä muistetaan toiminnassa olevia aktiiveja.  Monesti myös vastuuhenkilöiden ja myös jäsenten merkkipäivämuistamiset ajoitetaan virallisten kokousten ohjelmaan.

 

 

Yhdistyksen kevätkokous on tavallaan sadonkorjuujuhla tai ainakin sadonkorjuutapahtuma, sillä silloin on hetki, jolloin taas yksi vuosi on yhdistyksen toiminnassa saatu päätökseen eli laitetaan…

 

 

…kirjat kiinni ja nyt vuodelta 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-