Järjestöelämässä valitellaan, että vetäjiä toimintaan on vaikea saada

 

 

Pitää varmaan paikkansa, sillä järjestöjen puheenjohtajilta ja sihteereiltä vaaditaan paljon muutakin, kuin puheenjohtajan nuijaa heiluttamista ja läppärin käyttämistä.

 

 

Toimin tällä hetkellä puheenjohtajana kolmessa yhdistyksessä tai vastaavassa ja rivijäsenenä eräässä niihin verrattavassa.

 

 

Eräs seikka puheenjohtajan tehtävissä on se, että omaa toimivan luottokortin, sillä menoja kertyy pienessäkin yhdistyksessä yllättävästi.

 

 

Taannoisten presidentinvaalien tiimoilta minulle kertyi omalta tililtäni suorittamiani maksuja lähes tuhat euroa.

 

 

On luonnollista, että saan rahani takaisin, mutta tiedän työelämän ajalta sen vitkuttelun, joka vaivaa meistä jokaista kululaskelmien tekemisessä.

 

 

Eräs yrittäjä-kaverini tapasi sanoa, että kululaskelmien viivästyminen merkitsee aina ”kuittihävikkiä”!

 

 

Järjestötoimija tarvitsee luottokorttitilin lisäksi tilavan autotallin, sillä puheenjohtajan autotalliin pyrkii kerääntymään ”vaikka kuinka paljon” järjestökamaa.

 

 

Telttakatos, esittelypöydät, jatkojohdot, kahvinkeittimet, vesikanisterit, kaasupullot ja muut tarvittavat vempaimet vievät yllättävän paljon tilaa puheenjohtajan autotallista.

On selvää, että järjestötoimija tarvitsee tilavan peräkyrryn, sillä ilman sitä tarvittavien tarvikkeiden kuljettaminen ei onnistu!

 

 

No, aikansa kutakin sanoi pässi, kun päätä leikattiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-