…on vanha viljakkalalainen sanonta, kun perunannosto on saatu tehtyä. Sain eilen illansuussa viimeiset perunat nostettua, mutta mitään mahdollisuutta ei vielä ole naistenkaan siirtyä pirttihommiin, sillä niin paljon sadonkorjuukiireitä riittää. Perunasato oli meidän mökkiviljelyksillä ”kaikkien aikojen” paras laadultaan ja erityisesti määrältään.
Pieni kuvakertomus aiheen tiimoilta:
Perunaviljelyksemme tapahtuivat kymmenen metriä pituudeltaan olevissa perunapenkeissä ja jokaisesta perunapenkistä saimme vihanneslaatikollisen perunoita.
Nämä ovat Timo-lajiketta ja vaikka Timo yleensä onkin suurikokoinen lajike, niin nämä ovat tavallistakin suurempia.
Timo on Suomen suosituin varhaisperunalajike ja sitä se on myös meillä.
Perunankorjuu kesti minulla monia päiviä ja tässä nämä ovat jo kellarissa odottamassa talvea.
Kalustovajassa esikuivatamme perunat ja vasta sen jälkeen viemme ne kellariin.
Myös puuvajassa kuivatamme perunoita ennen kellariin kuljettamista.
Punakuorinen Rosamunda kasvoi tänä vuonna oikein maksi-kokoon ja se sopiikin sen käyttötarkoitukseen hyvin, sillä Rosamunda on mainio muusiperuna ja sopii oikein hyvin myös uuniperunaksi.
Yksinkertainen oli minun ”perunannostokoneeni”!
Monet kutsuvat perunakouraa perunakuokaksi ja on meilläkin yksi sellainen eli oikealla.
Viljakkalassa perunakouraa kutsutaan ”pernakouraksi” ja niitä tässäkin kuvassa kaksittain!
On meillä mökkimaailmassa perunannostokonekin, mutta se vaatisi hieman laittamista. Nyt se toimii tontinkulmalla opasteena toivottamassa mökkivieraat tervetulleiksi!
-Esko Erkkilä-