Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Koulujen syysloma pyrittiin entisaikaan ajoittamaan perunannostoaikaan!

Tiistai 18.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ja eräillä muilla etelä-Suomen paikkakunnilla koulujen syyslomaviikko alkoi eilen.

 

Syyslomaviikon alkamisen havaitsi, kun oli liikenteessä kaupungilla; nuorisoa oli liikkeellä yksikseen ja vanhempiensa mukana runsaasti!

 

******************

 

Koululaisten syyslomaviikko oli aiemmin varhaisemmin, sillä se ajoittui perunanostoaikaan ja sitä kutsuttiinkin perunanostolomaksi.

 

****************

 

Perunanostoaika oli maatiloilla kiireistä aikaa ja ainakin meillä sekä kolmella naapurillamme perunannosto toteutettiin tilojen välisenä yhteistyönä.

 

Meillä neljällä tilalla oli yhteinen hevosvetoinen perunanostokone, jolla kaikkien osakastilojen perunat nostettiin.  Kyseessä oli kahden hevosen vetämä nostokone ja meidän Vappu sekä Hietamäen Urpo olivat sen vetämisessä parina.

 

Peruna-alat olivat silloin suuria, sillä merkittävä osa perunasadosta päätyi nautakarjan ruokintaan.

 

Neljän talon perunanostotalkoot olivat suuri tapahtuma ja tavallisesti ne kestivät kaksi päivää.

 

Perunat säkitettiin pellolla ja ne ajettiin Borgin Sutkilla sekä Lepomäen Allilla kellareihin ja perunakuoppiin.

 

************

 

Aina koululaisten syysloma – ”perunannostoloma” – ei osunut perunanostoaikaan ja se olikin suuri suru, kun koulusta palattuamme perunat olivat siltä päivältä jo nostettu ja emme päässeet kokemaan sadonkorjuun parhaita hetkiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulujen syysloma pyrittiin entisaikaan ajoittamaan perunannostoaikaan!, syysloma, koulujen syysloma, perunannostoloma, perunannostotalkoot, parihevoset, Välimäen Vappu, Hietamäen Urpo, Borgin Sutki, Lepomäen Alli,

Perunannostohommat sujuvat käsipelilläkin!

Perjantai 23.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Peruna on eräs tärkeimmistä peruselintarvikkeistamme ja sen vuoksi sen viljelemisestä omilla pelloilla olen pitänyt kunnia-asianani vaikka taloudellisesti ajatellen perunan ostaminen marketeista saattaisi ollakin edullisempaa.

 

Perunanviljely on jokseenkin yksinkertaista, sillä istuttamisen jälkeen tarvitaan vain pariin kertaan perunavakojen haraaminen.

 

Perunanviljelyssä tärkeää on muistettava se, että sitä ei saa istuttaa sellaiselle maalle, joka on edellisvuonna ollut nurmena, sillä sepät ja niiden toukat, juurimadot, viihtyvät heinikossa ja niitä on erityisen paljon vanhassa nurmessa.

 

IMG_6198.JPG

 

Perunasadosta näyttää ainakin meillä muodostuvan kohtuullinen ja laatu on erinomainen.

 

 

IMG_6199.JPG

 

 

Nostoväline minulla on yksinkertainen ja tehokas eli pernakoura, kuten tuota välinettä Viljakkalassa on aina kutsuttu.

 

En ymmärrä, että jotkut kutsuvat tuota välinettä perunakuokaksi, sillä kuokka on tyystin toisenlainen työväline!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Perunannostohommat sujuvat käsipelilläkin!, perunannosto, perunakuokka, pernakoura, Viljakkala,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

"Pernak kuoppaaj ja ämmäp pirttiin"?

Torstai 19.9.2019 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen sanonta, kun perunannosto on saatu tehtyä.
 
 
Sain eilen illansuussa viimeiset perunat nostettua, mutta mitään mahdollisuutta ei vielä ole naistenkaan siirtyä pirttihommiin, sillä niin paljon sadonkorjuukiireitä riittää.
 
 
 
Perunasato oli meidän mökkiviljelyksillä ”kaikkien aikojen” paras laadultaan ja erityisesti määrältään.
 
 

Pieni kuvakertomus aiheen tiimoilta:


 
 
 
IMG_4531.JPG
 
 
Perunaviljelyksemme tapahtuivat kymmenen metriä pituudeltaan olevissa perunapenkeissä ja jokaisesta perunapenkistä saimme vihanneslaatikollisen perunoita.

 
 
Nämä ovat Timo-lajiketta ja vaikka Timo yleensä onkin suurikokoinen lajike, niin nämä ovat tavallistakin suurempia.

 
 
Timo on Suomen suosituin varhaisperunalajike ja sitä se on myös meillä.

 
 
 
IMG_4534.JPG
 
 
Perunankorjuu kesti minulla monia päiviä ja tässä nämä ovat jo kellarissa odottamassa talvea.

 
 
 
IMG_4538.JPG
 
 
Kalustovajassa esikuivatamme perunat ja vasta sen jälkeen viemme ne kellariin.

 
 
 
IMG_4542.JPG
 
 
Myös puuvajassa kuivatamme perunoita ennen kellariin kuljettamista.

 
 
 
IMG_4537.JPG
 
 
Punakuorinen Rosamunda kasvoi tänä vuonna oikein maksi-kokoon ja se sopiikin sen käyttötarkoitukseen hyvin, sillä Rosamunda on mainio muusiperuna ja sopii oikein hyvin myös uuniperunaksi.

 
 
 
IMG_4533.JPG
 
 
Yksinkertainen oli minun ”perunannostokoneeni”!

 
 
 
IMG_4543.JPG
 
 
Monet kutsuvat perunakouraa perunakuokaksi ja on meilläkin yksi sellainen eli oikealla.

 
Viljakkalassa perunakouraa kutsutaan ”pernakouraksi” ja niitä tässäkin kuvassa kaksittain!

 
 
 
IMG_4544.JPG
 
 

On meillä mökkimaailmassa perunannostokonekin, mutta se vaatisi hieman laittamista. Nyt se toimii tontinkulmalla opasteena toivottamassa mökkivieraat tervetulleiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Pernak kuoppaaj ja ämmäp pirttiin", perunannosto, Timo on Suomen suosituin varhaisperunalajike, Rosamunda, Rosamunda on mainio muusiperuna, Rosamunda on hyvä uuniperuna, Hyvä perunasato vuonna 2019,