Meillä oli eilen hieman suurempi ”orava” pihakoivussamme ja tuloksellisesti olikin, sillä nyt meillä ei enää ole pihakoivua!

 

Sama ”orava” kaatoi myös etupihallamme olleen männyn, joka sekin oli melkoinen ravinnevaras.

 

Seuraavassa aluksi kuvakertomus siitä, että miten koivun pystyynkarsiminen ja lopulta kaataminen tapahtui:

 

 

 

Koivu sijaitsi runsaan kahden metrin etäisyydellä omakotitalomme nurkasta.

 

 

 

 

 

Alkumatkan ”orava” kiiperi tikkailla, mutta sitten…

 

 

 

 

…matka kohti latvaa jatkui oksantynkiä rappuina käyttäen.

 

 

 

 

 

Olin alhaalla köysimiehenä ja tehtävänäni oli jarruttaa sekä ohjata oksia turvallisesti maanpinnalle.  Onnistuin, sillä pihavalot ja myös rakennus säilyivät ehjinä.

 

 

 

 

 

Nyt latvakin on saatu turvallisesti maahan ja ”orava” aloitti rungon katkomisen lyhyinä pölleinä.

 

 

 

 

 

Nyt pihakoivua ei enää ole, mutta todellinen puu- ja risuryteikkö, jossa riittää selvittelemistä!

 

 

Männynkaataminen olikin helpompi juttu, mutta hommaa siinäkin riitti:

 

 

 

 

 

Tässä pihamäntymme kukoistuksessaan!

 

 

 

 

 

”Oravalla” oli oksasahassaan kolme lisävartta ja niiden ansiosta alimmat oksat oli helppo poistaa.

 

 

 

 

 

Vetoköysi tikkailla seisoen kiinni puuhun ja sitten…

 

 

 

 

 

…kaatokolon tekemiseen.  Pyysin korkeaa kantoa, sillä teen tyvestä ruhmun eli klapitukin!

 

 

 

 

 

Läpisahausta ei tehty vaan ”orava” veti männyn nurin pakettiautonsa avulla!

 

 

 

 

 

Mänty on turvallisesti nurin!

 

 

 

 

 

Tavoitetila on saavutettu, sillä etupihalla ei enää ole mäntyä!

 

 

Saatan jo huomenissa jatkaa uudella jutulla samasta aiheesta – pysy kanavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-