Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-