Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Megosz - Unkarin yksityismetsänomistajien edunvalvontajärjestö

Torstai 12.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Metsien yksityisomistus on Unkarissa nuorta ja se myös selittää sen, että vasta vuonna 1994 Unkariin on perustettu yksityismetsänomistajien puolestapuhuja eli Megosz.

 

Megosz on nimilyhenne ja se perustuu liiton unkarinkieliseen nimeen eli; ”Magan Erdőtulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége”.

 

Megosz ajaa jäsentensä oikeuksia, edesauttaa metsien yksityisomistuksen laajentumista ja edustaa Unkarin yksityismetsänomistajia kansallisilla sekä kansainvälisillä foorumeilla.

 

Metsakeskus

 

Vierailimme Unkarin-matkallamme Unkarin Metsätalouskeskuksessa, jossa sijaitsee mm. Megosz´n toimitilat. Metsätalouskeskus sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Budapestin ulkopuolella.

Mainittakoon, että isäntämme kertoivat samaan paikkaan seuraavalla viikolla olevan tulossa Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen allekirjoittamaan Suomen ja Unkarin kahdenväliseen metsätalousyhteistyöhön liittyviä sopimuksia.

Varmistin asian seuraavalla viikolla Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä ja sain sähköpostiini tämän vastauksen:

**********

"Hei,

ministerin Unkarin matkan agendalla ei ollut metsäsopimusten allekirjoitusta.


terv. Sara Seppälä / MMM Viestintä"

**********

MMM:n tiedottajan Sara Seppälän allekirjoittama viesti kertoo, että unkarilaiset isäntämme olivat joko kohteliaita tai ylioptimistisia Suomen ja Unkarin yhteistyöstä metsäasioissa!


 

Metsalogot

 

Samassa toimipisteessä sijaitsee useita unkarilaiseen metsätalouteen ja metsänhoitoon liittyvien organisaatioiden toimitiloja. Mm. metsätalousministeriön tietopalvelukeskus sekä Budapestin kaupunkiseudun metsien informaatiokeskus sijaitsevat täällä. Nimikyltin alimmaisena on Megosz´n logo sekä nimi koko pituudeltaan.

 

Tynde_ja_Sarvari

 

Saimme oppaaksemme Megosz´n hallituksen puheenjohtajan, tohtori Janos Sarvarin. Sarvari tässä matkaoppaamme Tünde Fodor´n kanssa.

 

 

Unkarin metsistä 43 % on yksityisomistuksessa. Metsiä palautetaan koko ajan yksityisille ja Megosz haaveilee ajasta, jolloin Unkarin metsistä puolet olisi yksityisten hallussa.

 

Valtio antaa yksityisille heikkolaatuisia metsiä ja siitä kertoo mm. se, että yksityismetsissä puuvaranto per hehtaari on pienempi kuin valtion omistamissa metsissä. Myös puulajit ovat erilaisia valtion metsissä kuin yksityismetsissä.

 

Havaitsimme, että yksityismetsien omistus perustui yhteismetsiin, sillä metsien keskikoko oli ainoastaan 1,8 hehtaaria per henkilö ja samalla metsälohkolla saattoi olla satakin eri omistajaa. Sirpaleisuus metsien omistamisessa haittaa tehokasta metsänhoitoa, vaikka metsänhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaankin 50 %:n päätöksentekokynnystä.

 

Metsänomistuksen sirpaleisuus on perinnönjakojen vuoksi lisääntymässä ja ennustetaankin, että 20 vuoden kuluttua metsänomistajien lukumäärä on kaksinkertaistunut.

 

Tynde_Janos_ja_Stihl

 

Moottorisahamarkkinoista Unkarissa 80 % on Stihl´n hallinnassa. Stihl ilmeisesti myös sponsoroi Metsätalouskeskusta ainakin siitä päätellen, että sen mainoslakana oli esittelytilassa näkyvällä paikalla.

 

Luonnonsuojelijat (= eli ”luonnonsuojelijat”) rajoittavat Unkarissa järkevää metsähoitoa. Myös ratsastajien, retkeilijöiden ja moottoripyöräharrastajien kanssa yksityismetsänomistajat joutuvat jatkuvasti neuvottelemaan.

 

Unkarissa ei ole Suomen kaltaista jokamiehen oikeutta metsässä liikkumiseen. Unkarin tiukkaa menettelyä kuvaa se, että metsästä saa sieniä poimia vain 2 kiloa omaan käyttöön!

 

Unkarin puulajeista tohtori Sarvari halusi pitkään luennoida akaasiapuusta.

 

Akaasia on ”ihmepuu” monessakin mielessä. Sitä voi polttaa heti kaatokuivana ja se on kovaa. Akaasiapuita käytetään viiniköynnösten tukiseipäinä ja ne kestävät maahan iskettyinä 30 vuotta lahoamatta. Unkarista viedään Ranskaan akaasiaseipäitä viinitarhakäyttöön 1.500 rekka-autolastillista vuodessa.

 

”Luonnonsuojelijat” vastustavat akaasiapuiden kasvattamista, sillä se on aikoinaan tuotu Unkariin. He haluavat, että Unkarissa kasvatettaisiin ainoastaan alkuperäisesti unkarilaisia puulajeja.

 

Metsakirjasto

 

Metsäkeskuksen tiloissa oli myös Unkarin metsänhoitoon liittyvä kirjasto ja pienmuseo. Näiden tilojen ilmeenä olivat paljolti metsästykseen liittyvät aiheet.

 

Arvostimme suuresti tohtori Sarvarin esitystä unkarilaisesta metsätaloudesta, mutta vierailu kirkasti meille sen, että Suomi on metsänhoidossa kaukana keski-Euroopan maita edellä.

Vierailumme lopuksi paljastui, että metsäalan tärkeästä vakanssistaan huolimatta tohtori Sarvari ei ole milloinkaan käynyt Suomessa!

Onneksi hän kuitenkin lupasi korjata tämän seikan lähiaikoina.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Megosz, Magan Erdötulajdonosok és Gazdálkodók Országos Szövetsége, Janos Sarvari, Dr. Janos Sarvari, Jari Koskinen, akaasiapuu, MMM:n Viestintä, Sara Seppälä,