Torstai 14.5.2020 - -Esko Erkkilä-
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.
Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.
Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.
Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.
Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta. Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.
Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.
Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.
*********************
Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.
Tapaan aina Viljakkalan hautausmaalla käydessäni tehdä kierroksen myös synnyinseurakuntani sankarihautausmaalla.
Viljakkalan seurakunta oli aikoinaan kaukokatseinen, kun sen kaiversi sankarivainajien nimikilpiin sankarivainajan nimen ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikkakunnan. Tieto kaatumispaikkakunnasta on tärkeä meille sotahistoriasta kiinnostuneille ja on valitettavaa, että monilla sankarihautausmailla tieto kaatumispaikkakunnasta puuttuu.
Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautausmaalla:
Syvä arvostukseni ja osanottoni sodanjohdon epäonnistumisen vuoksi kaatuneille!
-Esko Erkkilä-
|